Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (15)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 149/1930 | |||
| 28/1926 | |||
| 804/1949 | 1950-01-01 | ||
| 54/1965 | 1965-05-01 | ||
| 106/1979 | 1980-01-01 | 5 | |
| 971/1981 | 1982-01-01 | 1 | |
| 330/1983 | 1984-01-01 | 2 | |
| 756/1986 | 1988-01-01 | 1 | |
| 197/1991 | 1991-07-01 | ||
| 1694/1992 | 1993-01-01 | ||
| 60/1994 | 1994-05-01 | 2 | |
| 268/1995 | 1995-05-01 | 3 | |
| 199/1997 | 1997-12-01 | 1 | |
| 206/2000 | 2000-03-01 | 7 | |
| 958/2000 | 2000-12-01 | 3 |
Suomen eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seuraavaa:
1 §
Ylintä tuomiovaltaa oikeusasioissa Suomessa käyttää Korkein oikeus.
Korkein oikeus valvoo myös tuomarien ja ulosottoviranomaisten lainkäyttöä.
2 §
Korkeimmassa oikeudessa on presidentti ja muina jäseninä vähintään 15 oikeusneuvosta. Korkeimman oikeuden presidentin ja jäsenten nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000).
Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähintään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, Korkeimman oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää Hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa.
Määräaikaiset oikeusneuvokset on sijoitettava tasaisesti eri jaostoihin.
2 §
Korkeimmassa oikeudessa on oleva presidentti ja vähintään kaksitoista oikeusneuvosta. Presidentiksi ja, Korkeimman oikeuden esityksestä, oikeusneuvoksiksi nimittää Hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa.
3 §
Korkeimman oikeuden on tutkittava ja lopullisesti ratkaistava:
kaikki oikeudenkäyntijutut, jotka lain tahi erityisten asetusten mukaan voitu saattaa Suomen senaatin oikeusosaston tutkittaviksi;
valitukset viranomaisten päätöksistä ja toimista, joista tätä ennen on saanut valittaa senaatin oikeusosastoon;
valitukset maanjako-oikeuden tuomioista ja päätöksistä;
syyteasiat, jotka koskevat hovioikeuden presidentin tai sen jäsenen taikka valtakunnansyyttäjän tai apulaisvaltakunnansyyttäjän virkarikoksia; ja
syytteet virkavirheistä, joita virkansa toimituksessa on tehnyt hovioikeuden presidentti tahi jäsen taikka Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti tai jäsen; ja
hakemukset menetetyn ajan takaisinsaamisesta ja lainvoiman saaneen tuomion purkamisesta.
4 §
Korkeimman oikeuden käsiteltäviä ovat sen lisäksi:
1 kohta on kumottu L:lla 25.2.2000/206.
sellaiset hovi- ja alioikeuksia koskevat nimitys-, virkavapaus- ja viransijaisuusasiat, joiden ratkaisu ei kuulu alemman viranomaisen tehtäviin;
muut oikeudenhoitoa koskevat asiat, jotka Korkeimmalle oikeudelle ehkä uskotaan;
kysymykset siitä, onko jokin juttu tahi asia yleisen tuomioistuimen vai erikoistuomioistuimen tai hallintoviranomaisen tutkittava; ja
lausunnon antaminen armahduksesta.
2 momentti on kumottu L:lla 25.2.2000/206.
Oikeushallintoa koskevien asioiden valmistelusta ja sen hallituksenjäsenen osanottamisesta niiden käsittelemiseen, jolle oikeushallintoasiat kuuluvat, on säädetty erikseen.
5 §
Korkeimman oikeuden tulee antaa Hallitukselle lausuntonsa kysymyksistä, jotka koskevat perustuslain taikka siviili- tai rikoslainsäädännön alaan kuuluvien lakien säätämistä, muuttamista, selittämistä tahi kumoamista.
Korkeimman oikeuden asia on, kun se katsoo tarvittavan lain taikka asetuksen muutosta tai selitystä, tehdä Hallitukselle esitys sellaiseen lainsäädäntötoimenpiteeseen ryhtymistä.
6 §
Niistä tähän asti Senaatin oikeusosaston käsiteltäviin kuuluneista asioista, jotka siirretään Korkeimpaan hallinto-oikeuteen, on erikseen säädetty.
7 §
Korkeimmassa oikeudessa asiat käsitellään ja ratkaistaan jaostoissa.
Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
Täysistunnossa käsitellään oikeushallintoasiat ja kysymykset lainsäädäntöaloitteesta sekä, milloin korkein oikeus katsoo sen tarpeelliseksi, lausunnon antaminen lainsäädäntökysymyksistä. Korkein oikeus voi määrätä muunkin asian tai tietyn siihen kuuluvan kysymyksen käsiteltäväksi täysistunnossa.
Lainsäädäntökysymykset sekä oikeushallintoa koskevat asiat ovat Korkeimmassa oikeudessa käsiteltävät yleisessä istunnossa.
7 §
Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
Lainsäädäntökysymykset sekä oikeushallintoa koskevat asiat ovat Korkeimmassa oikeudessa käsiteltävät yleisessä istunnossa.
Muut jutut ja asiat saadaan, jollei Korkein oikeus toisin määrää, käsitellä jaostoissa.
7 a §
Korkein oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä.
Valitusluvan myöntämistä koskevat asiat käsitellään ja ratkaistaan jaostossa, jossa on vähintään kaksi ja enintään kolme jäsentä, jollei kysymystä valitusluvan myöntämisestä ole oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa siirretty ratkaistavaksi valituksen käsittelyn yhteydessä.
Vakuutusoikeuden päätöksistä tehdyt valitukset voidaan käsitellä ja ratkaista kolmijäsenisessä jaostossa. Asia on kuitenkin siirrettävä täysilukuisen jaoston ratkaistavaksi, jolleivät jaoston jäsenet esittelyn jälkeen ole ratkaisusta yksimieliset.
Ylimääräistä muutoksenhakua koskevat asiat voidaan myös käsitellä ja ratkaista kolmijäsenisessä jaostossa, jollei hakemus koske korkeimman oikeuden ratkaisua. Kolmijäsenisessä jaostossa käsitelty ylimääräistä muutoksenhakua koskeva asia on siirrettävä täysilukuisen jaoston ratkaistavaksi, jollei esittelyn tapahduttua päätetä välitoimenpiteestä taikka jollei hakemusta hylätä tai jätetä tutkimatta kolmijäsenisen jaoston yksimielisellä päätöksellä.
Turvaamistointa taikka täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä koskeva asia voidaan ratkaista jaostossa, jossa on vain yksi jäsen.
Tuomionvoivasta jäsenmäärästä sotilasoikeudenkäyntiasioissa on lisäksi voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
8 §
Korkeimmassa oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä esittelijöitä ja muita virkamiehiä, jotka korkein oikeus nimittää. Esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksista, nimittämisperusteista ja nimittämisestä määräajaksi on voimassa, mitä tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa säädetään.
Korkeimmassa oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä esittelijöitä, jotka Hallitus nimittää Korkeimman oikeuden esityksestä, ja muita virkamiehiä, jotka ovat Korkeimman oikeuden itsensä nimitettävät. Näihin virkoihin on nimitettävä lainoppineita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa.
8 §
Korkeimmassa oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä esittelijöitä, jotka Hallitus nimittää Korkeimman oikeuden esityksestä, ja muita virkamiehiä, jotka ovat Korkeimman oikeuden itsensä nimitettävät. Näihin virkoihin on nimitettävä lainoppineita kansalaisia, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarintoimissa.
9 §
9 § on kumottu L:lla yleisistä syyttäjistä 11.3.1997/199.
9 §
[Prokuraattorin] tulee Korkeimmassa oikeudessa käyttää sitä toimivaltaa ja täyttää ne tehtävät, mitkä hänellä tähän asti Senaatin oikeusosastossa on ollut.
10 §
Kaikille tuomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta erottaa, olkoon voimassa myös Korkeimman oikeuden presidenttiin ja jäseniin sekä esittelijöihin nähden.
11 §
Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet sekä esittelijät ja muut virkamiehet ovat velvolliset eroamaan virastaan seitsemänkymmenen vuoden iässä.
12 §
Korkeimman oikeuden esittelijää syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.
Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet saatetaan [prokuraattorin] syytteestä viran toimituksessa tekemästään virheestä edesvastuuseen siinä erityisessä tuomioistuimessa, joka käsittelee hallituksenjäsentä vastaan nostettua syytettä lainvastaisesta menettelystä virkatoiminnassa.
12 §
Korkeimman oikeuden presidentti ja jäsenet saatetaan [prokuraattorin] syytteestä viran toimituksessa tekemästään virheestä edesvastuuseen siinä erityisessä tuomioistuimessa, joka käsittelee hallituksenjäsentä vastaan nostettua syytettä lainvastaisesta menettelystä virkatoiminnassa.
13 §
Mitä Oikeudenkäymiskaaren 30 luvussa ja erityisissä asetuksissa on säädetty menettelystä ylimmässä oikeusasteessa, on noudatettava oikeudenkäymissä Korkeimmassa oikeudessa.
14 §
Korkein oikeus vahvistaa työjärjestyksen itselleen. Työjärjestyksessään korkein oikeus voi vapauttaa 2 §:n 2 momentissa mainitut jäsenet 4 §:n 1 momentin 1-3 kohdassa ja 5 §:n 2 momentissa tarkoitettujen sekä korkeinta oikeutta koskevien talous- ja hallintokysymysten käsittelemisestä.
Korkein oikeus laatikoon työjärjestyksensä. Se määrätköön myös hovioikeuksien työjärjestyksen.
14 §
Korkein oikeus laatikoon työjärjestyksensä. Se määrätköön myös hovioikeuksien työjärjestyksen.
15 §
Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöönpanemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella asetuksella.
16 §
Tämä laki astuu voimaan 1 päivänä lokakuuta 1918, jolloin Senaatin oikeusosasto lakkautetaan ja sen virkamiehet siirtyvät vastaaviin toimiin Korkeimmassa oikeudessa. Sitä ennen Hallitus nimittää toimiinsa Korkeimman oikeuden jäsenet.
Ne Korkeimman oikeuden käsiteltäviin kuuluvat jutut ja asiat, jotka sanottuna päivänä ovat oikeusosastossa vireillä, siirretään Korkeimpaan oikeuteen.
28/1926
149/1930
804/1949
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1950. Sitä ennen voidaan kuitenkin Korkeimpaan oikeuteen nimittää ylimääräisiä oikeusneuvoksia 2 §:n 2 momentin nojalla.
Mitä tämän lain 11 §:ssä on säädetty seitsemänkymmenen vuoden iästä, ei ennen vuotta 1951 sovelleta ylimääräiseen oikeusneuvokseen eikä hänen nimittämiseensä.
54/1965
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1965.
106/1979
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.
Ennen tämän lain voimaantuloa annettuja hovioikeuden ratkaisuja koskevat, vielä esittelemättömät muutoksenhakulupahakemukset, sotaoikeusasioita lukuunottamatta, voidaan käsitellä kolmijäsenisessä jaostossa. Asia on kuitenkin siirrettävä täysilukuisen jaoston ratkaistavaksi, jollei esittelyn jälkeen päätetä välitoimenpiteestä taikka hakemusta hylätä tai jätetä tutkimatta jaoston yksimielisellä päätöksellä.
971/1981
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982.
Tätä lakia ei kuitenkaan sovelleta niihin tapaturmavakuutusasioihin, joissa vakuutuslaitoksen päätös on annettu 31 päivän joulukuuta 1981 jälkeen.
HE 224/81, lvk. miet. 10/81, svk. miet. 179/81
330/1983
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
HE 86/81, toisen lvk. miet. 14/82, svk. miet. 257/82
756/1986
HE 238/84, toisen lvk. miet. 2/86, svk. miet. 49/86
197/1991
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991.
HE 84/90, lvk. miet. 11/90, svk. miet. 150/90
1694/1992
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
HE 123/92, LaVM 11/92
60/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.
HE 139/93, LaVM 24/93
268/1995
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.
HE 231/94, LaVM 26/94
199/1997
HE 131/1996, LaVM 20/1996, EV 237/1996
206/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
HE 109/1999, PeVL 13/1999, LaVM 1/2000, EV 21/2000
958/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000.
HE 57/2000, LaVM 7/2000, EV 101/2000