Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (19)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 55/1971 | |||
| 805/1949 | 1950-01-01 | ||
| 526/1958 | 1959-01-01 | ||
| 12/1979 | 1979-03-01 | 3 | |
| 948/1984 | 1985-04-01 | ||
| 756/1986 | 1988-01-01 | 1 | |
| 198/1991 | 1991-07-01 | ||
| 1695/1992 | 1993-01-01 | ||
| 692/1994 | 1994-09-01 | 2 | |
| 250/1996 | 1996-05-01 | 4 | |
| 587/1996 | 1996-12-01 | 5 | |
| 199/1997 | 1997-12-01 | 1 | |
| 1109/1998 | 1999-03-01 | 2 | |
| 431/1999 | 1999-11-01 | ||
| 107/2000 | 2000-03-01 | 3 | |
| 207/2000 | 2000-03-01 | 5 | |
| 1205/2003 | 2004-01-01 | 1 | |
| 700/2005 | 2005-10-01 | 8 | |
| 383/2007 | 2007-10-01 | 1 |
Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään seuraavaa:
1 §
Ylintätuomiovaltaa hallinto-oikeudellisissa valitusasioissa alempana mainittavin poikkeuksin käyttää Korkein hallintooikeus.
Korkeimman hallinto-oikeuden on myös pidettävä silmällä alempien viranomaisten lainkäyttöä hallinto-oikeuden alalla.
2 §
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on presidentti ja jäseninä vähintään 15 hallintoneuvosta. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenten nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000).
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja vähintään seitsemän hallintoneuvosta. Presidentiksi ja, Korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä, hallintoneuvoksiksi nimittää Hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarin- tai hallintotoimissa. Vähintään puolella Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenistä tulee olla kelpoisuus tuomarinviran hoitoon.
Määräaikaiset hallintoneuvokset on sijoitettava tasaisesti eri jaostoihin.
2 §.
Korkeimpaan hallinto-oikeuteen kuuluu presidentti ja vähintään seitsemän hallintoneuvosta. Presidentiksi ja, Korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä, hallintoneuvoksiksi nimittää Hallitus oikeamielisiä ja lainoppineita miehiä, joilla on taitoa ja kokemusta tuomarin- tai hallintotoimissa. Vähintään puolella Korkeimman hallinto-oikeuden jäsenistä tulee olla kelpoisuus tuomarinviran hoitoon.
2 a §
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa osallistuu vesilain (264/1961), ympäristönsuojelulain(86/2000) ja vesienhoidon järjestämisestä annetun lain(1299/2004) mukaisten asioiden käsittelyyn lainoppineiden jäsenten lisäksi kaksi sivutoimista jäsentä (ympäristöasiantuntijaneuvos).
Sivutoimiset jäsenet nimittää tasavallan presidentti neljäksi vuodeksi kerrallaan. Sivutoimisen jäsenen paikan vapautuessa kesken toimikauden nimitetään uusi sivutoiminen jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi samassa järjestyksessä.
Sivutoimisen jäsenen kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto tekniikan tai luonnontieteiden alalta. Lisäksi häneltä edellytetään, että hän on perehtynyt sovellettavaan lainsäädännön alaan kuuluviin tehtäviin. Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena ympäristöasiantuntijaneuvokseksi nimitettävällä sivutoimisella jäsenellä on suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Muiden sivutoimisten asiantuntijajäsenten nimittämisestä ja osallistumisesta korkeimman hallinto-oikeuden kokoonpanoon patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta tai integroidun piirin piirimallia koskevissa asioissa säädetään erikseen.
3 §
Korkeimman hallinto-oikeuden on tutkittava ja lopullisesti ratkaistava:
ne hallinto-oikeudelliset valitusasiat, jotka tähän saakka on ratkaistu Senaatin talousosastossa, 4 ja 5 §:ssä säädettyjä poikkeuksia lukuunottamatta;
asiat, joista erinäisten lakien ja asetusten nojalla tehdään valituksia Korkeimpaan hallinto-oikeuteen taikka jotka sinne alistetaan, samoin kuin hakemukset menetetyn ajan takaisinsaamisesta ja lainvoiman saaneen päätöksen purkamisesta sellaisissa hallintoasioissa, jotka kuuluvat tämän tuomioistuimen taikka Hallituksen käsiteltäviin.
2 momentti on kumottu L:lla 25.2.2000/207.
4 §
Nimitysasioita koskevat valitukset käsittelee valtioneuvosto. Valtioneuvosto käsittelee niin ikään valitukset asioista, jotka lain mukaan on alistettu valtioneuvoston tutkittaviksi.
Nimitysasioita koskevat valitukset käsittelee Hallitus. Sama olkoon laki, mitä tulee valituksiin asioissa, jotka lain mukaan on alistettu Hallituksen tutkittavaksi.
4 §.
Nimitysasioita koskevat valitukset käsittelee Hallitus. Sama olkoon laki, mitä tulee valituksiin asioissa, jotka lain mukaan on alistettu Hallituksen tutkittavaksi.
5 §
Jos Korkein hallinto-oikeus katsoo valituksen koskevan kysymystä, jonka ratkaisu pääasiassa riippuu päätöksen tai toimenpiteen tarkoituksenmukaisuuden harkitsemisesta, on asia jätettävä Hallituksen ratkaistavaksi.
Jos asiassa, josta 1 momentissa on puhe, on kysymys myös siitä, onko päätös tai toimenpide lainvastainen, antakoon Korkein hallinto-oikeus siitä lausuntonsa.
Korkeimman hallinto-oikeuden tässä pykälässä tarkoitettu toimenpide tai lausunto on lopullinen.
6 §
Jos valitukseen liittyy samaa asiaa koskeva anomus hallintollisena toimenpiteestä, ratkaiskoon Korkein hallinto-oikeus valitusasian ja siirtäköön asian muulta osalta Hallituksen päätettäväksi.
7 §
Korkeimman hallinto-oikeuden tulee antaa Hallitukselle lausuntoja hallintoa koskevista lainsäädäntökysymyksistä.
Korkeimman hallinto-oikeuden asia on, kun se katsoo hallintoa koskevan lain tai asetuksen muuttamisen tai selittämisen tarpeen vaatimaksi, tehdä siitä esitys Hallitukselle.
8 §
Korkein hallinto-oikeus on tuomionvoipa viisijäsenisenä, jollei eräänlaisten asiain ratkaisemista varten ole laissa erikseen säädetty suurempaa tai pienempää jäsenmäärää.
Korkein hallinto-oikeus voi käsitellä ja ratkaista kolmijäsenisenä:
valituslupaa koskevan asian ja siihen liittyvän vaatimuksen;
täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä taikka muuta täytäntöönpanosta annettavaa määräystä koskevan asian;
oikeusapua koskevan asian;
asian, jossa valitus tai hakemus on peruutettu taikka jossa on kysymys siitä, onko muutoksenhaku tehty määräajassa tai säädettyä muotoa noudattaen taikka valituskiellosta huolimatta, ja tällaiseen asiaan liittyvän vaatimuksen; sekä
ylimääräistä muutoksenhakua koskevan asian, jos hakemus yksimielisesti hylätään tai jätetään tutkimatta, ja tällaiseen asiaan liittyvän vaatimuksen.
9 §
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on esittelijöinä kansliapäällikkö sekä esittelijäneuvoksia, vanhempia hallintosihteereitä ja hallintosihteereitä.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä esittelijöitä, jotka Hallitus nimittää Korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä, ja muita virkamiehiä, jotka ovat Korkeimman hallinto-oikeuden itsensä nimitettävät. Näihin virkoihin on nimitettävä lainoppineita kansalaisia.
9 §.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tulee olla tarpeellinen määrä esittelijöitä, jotka Hallitus nimittää Korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä, ja muita virkamiehiä, jotka ovat Korkeimman hallinto-oikeuden itsensä nimitettävät. Näihin virkoihin on nimitettävä lainoppineita kansalaisia.
10 §.
Prokuraattorilla olkoon Korkeimmassa hallinto-oikeudessa sama toimivalta ja samat tehtävät, jotka hänellä on ollut Senaatin oikeusosastossa.
11 §
Kaikille tuomareille perustuslaissa vakuutettu oikeus, ettei heitä saa ilman laillista tutkimusta ja tuomiota virasta erottaa, olkoon voimassa myös Korkeimman Hallinto-oikeuden presidenttiin ja jäseniin sekä esittelijöihin nähden.
12 §.
Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja hallintoneuvokset sekä esittelijät ja muut virkamiehet ovat velvolliset eroamaan virastaan seitsemänkymmenen vuoden iässä.
13 §
Viran toimituksessa tekemästään virheestä pannaan Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti ja hallintoneuvos syytteeseen Korkeimmassa oikeudessa.
14 §.
Asiain käsittelyssä Korkeimmassa hallinto-oikeudessa noudatettakoon laillista oikeudenkäyntijärjestystä.
15 §
1 momentti on kumottu L:lla 26.7.1996/587.
Milloin asian ratkaisu niin vaatii, hankkikoon Korkein hallinto-oikeus lausunnon tai selityksen viranomaiselta sekä antakoon määräyksen todistajan tai asiantuntijan kuulemisesta tuomioistuimessa.
Korkein hallinto-oikeus voi päättää, että suullisen käsittelyn ja katselmuksen toimittavat tuomioistuimen yksi tai useampi jäsen ja esittelijä.
15 §.
Milloin asian ratkaisu niin vaatii, hankkikoon Korkein hallinto-oikeus lausunnon tai selityksen viranomaiselta sekä antakoon määräyksen todistajan tai asiantuntijan kuulemisesta tuomioistuimessa.
16 §.
Korkein hallinto-oikeus päättäköön töiden jakamisesta jäsentensä kesken sekä laatikoon työjärjestyksensä.
17 §
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöönpanemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella asetuksella.
Työskentelyn järjestämisestä korkeimmassa hallinto-oikeudessa määrätään tarkemmin korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestyksessä, jonka korkein hallinto-oikeus vahvistaa.
17 §.
Ne tarkemmat määräykset, jotka tämän lain täytäntöönpanemista varten ovat tarpeen, annetaan hallinnollisella asetuksella.
18 §.
Ne jutut ja asiat, jotka tämän lain mukaan kuuluvat Korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäviin, mutta jotka lain voimaan tullessa ovat vireillä Senaatissa taikka Korkeimmassa oikeudessa, siirretään Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Tätä kaikki asiaomaiset noudattakoot.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
805/1949
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1950. Sitä ennen voidaan kuitenkin korkeimpaan hallinto-oikeuteen nimittää ylimääräisiä hallintoneuvoksia 2 §:n 2 momentin nojalla.
12/1979
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1979.
Tällä lailla kumotaan 12 päivänä joulukuuta 1958 annetun verotuslain (482/58) 139 §, 19 päivänä toukokuuta 1961 annetun vesilain(264/61) 17 luvun 6 §:n 2 momentti, 5 päivänä joulukuuta 1963 annetun liikevaihtoverolain(532/63) 76 §:n 2 momentti sekä patentti- ja rekisterihallituksesta 30 päivänä joulukuuta 1965 annetun lain(749/65) 10 §:n 2 momentti.
948/1984
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1985.
HE 56/84, toisen lvk.miet. 5/84, SuVM 145/84
756/1986
HE 238/84, toisen lvk.miet. 2/86, SuVM 49/86
198/1991
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991.
Hallituksen esitys 84/90, Lakivaliok. miet. 11/90, Suuren valiok. miet. 150/90
1695/1992
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
HE 123/92, LaVM 11/92
692/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1994. Lain 4 § tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994 ja 3 §:n 2 momentti kumotaan samasta ajankohdasta lukien.
Lakia sovelletaan myös asioissa, jotka ovat vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa tämän lain tullessa voimaan.
HE 143/93, LaVM 11/94
250/1996
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1996.
HE 191/95, LaVM 1/96, EV 8/96
587/1996
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.
Asiaan, johon hallintolainkäyttölakia (586/96) ei sovelleta sen 82 §:n 1 momentin nojalla, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 217/95, LaVM 5/96, EV 75/96
199/1997
HE 131/1996, LaVM 20/1996, EV 237/1996
1109/1998
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1999.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämän lain voimaan tullessa korkeimman hallinto-oikeuden nuoremman hallintosihteerin virkoihin vakinaisesti nimitetyt henkilöt siirtyvät ilman eri toimenpiteitä perustettaviin hallintosihteerin virkoihin.
HE 171/1998, LaVM 12/1998, EV 141/1998
431/1999
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1999.
HE 114/1998, LaVM 19/1998, EV 217/1998
107/2000
Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla. (L 107/2000 tuli L:n 113/2000 mukaisesti voimaan 1.3.2000.)
HE 84/1999, YmVM 4/1999, LaVL 15/1999, PeVL 11/1999, MmVL 18/1999, EV 100/1999
207/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
HE 109/1999, PeVL 13/1999, LaVM 1/2000, EV 21/2000
1205/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Ennen tämän lain voimaantuloa määräajaksi sivutoimiseksi jäseneksi nimitetty on kielitaidon osalta kelpoinen sivutoimisen jäsenen tehtävään sen määräajan loppuun.
HE 103/2003, LaVM 3/2003, EV 81/2003
700/2005
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2005.
HE 112/2004,HE 5/2005, HaVM 13/2005, EV 91/2005
383/2007
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2007.
HE 12/2006, LaVM 25/2006, EV 268/2006