Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (4)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 817/1974 | 2 | ||
| 728/1989 | 3 | ||
| 222/1935 | 8 | ||
| 648/1998 | 1999-01-01 | kum. 2 § | 1 |
Samalla kuin kumotaan 28 päivänä huhtikuuta 1921 annettu laki valtion virka miehiltä vaadittavasta kielitaidosta, säädetään Eduskunnan päätöksen mukaisesti seuraavaa:
1 §
Pääsemistä varten sellaiseen valtion virkaan, johon vaaditaan yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu loppututkinto, vaaditaan, 2 ja 3 §:ssä mainituin poikkeuksin, että se, joka virkaan ilmoittautuu, on osoittanut täydellisesti hallitsevansa virka-alueen asujainten enemmistön kieltä. Sen lisäksi on vaadittava virkaan nimitettävältä, jos virka-alue on yksikielinen, maan toisen kielen ymmärtämistä sekä, jos virka on tuomarinvirka, myös toisen kielen välttävää suullista taitoa, mutta jos virka-alue on kaksikielinen tai virka- alueeseen kuuluu kaksi- tai erikielisiä kuntia, maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa. Ylioikeuksissa ja sellaisissa virastoissa, joiden virka-alue joltakin osalta on kaksikielinen, on eri kielten käyttämistä edellyttävät virkatehtävät, mikäli mahdollista, jaettava perusteiden mukaan, jotka valtioneuvosto asianomaisen ylioikeuden tai viraston esityksestä vahvistaa, eri henkilöiden suoritettaviksi, ja vaadittakoon silloin virkamieheltä, jonka virkatehtävät edellyttävät ainoastaan toisen kielen käyttämistä, sama kielitaito kuin virkamieheltä senkielisellä yksikielisellä virka-alueella.
Pääsemistä varten sellaiseen valtion virkaan, johon vaaditaan yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu loppututkinto, vaaditaan 2 ja 3 §:ssä mainituin poikkeuksin, että se, joka virkaan ilmoittautuu, on osoittanut täydellisesti hallitsevansa virkaalueen asujanten enemmistön kieltä. Sen lisäksi on vaadittava viran hakijalta, jos virka-alue on yksikielinen, maan toisen kielen ymmärtämistä sekä jos virka on tuomarinvirka, myös sen suullista taitoa, mutta jos virka-alue on kaksikielinen, maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa. Ylioikeuksissa ja sellaisissa virastoissa, joiden virka-alue on kaksikielinen, on eri kielten käyttämistä edellyttävät virkatehtävät mikäli mahdollista jaettava eri henkilöiden suoritettavaksi, ja vaadittakoon silloin virkamieheltä, jonka virkatehtävät edellyttävät ainoastaan toisen kielen käyttämistä, sama kielitaito kuin virkamieheltä senkielisellä yksikielisellä virka-alueella.
Pääsemistä varten muuhun kuin edellisessä momentissa mainittuun valtion virkaan vaaditaan viran edellyttämä, riittävä kielitaito. Tarkemmat määräykset tästä annetaan asetuksella.
Pääsemistä varten muuhun kuin edellisessä momentissa mainittuun valtion virkaan vaaditaan viran edellyttämä riittävä kielitaito. Tarkemmat määräykset tästä annetaan asetuksella.
Asetuksella säädetään myös, onko, ja mihin virkoihin, vaadittava taitoa täydellisesti hallita sekä suomea että ruotsia.
Asetuksella säädetään myös, onko ja mihin virkoihin vaadittava taitoa täydellisesti hallita sekä suomea että ruotsia.
1§
Pääsemistä varten sellaiseen valtion virkaan, johon vaaditaan yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu loppututkinto, vaaditaan 2 ja 3 §:ssä mainituin poikkeuksin, että se, joka virkaan ilmoittautuu, on osoittanut täydellisesti hallitsevansa virkaalueen asujanten enemmistön kieltä. Sen lisäksi on vaadittava viran hakijalta, jos virka-alue on yksikielinen, maan toisen kielen ymmärtämistä sekä jos virka on tuomarinvirka, myös sen suullista taitoa, mutta jos virka-alue on kaksikielinen, maan toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa. Ylioikeuksissa ja sellaisissa virastoissa, joiden virka-alue on kaksikielinen, on eri kielten käyttämistä edellyttävät virkatehtävät mikäli mahdollista jaettava eri henkilöiden suoritettavaksi, ja vaadittakoon silloin virkamieheltä, jonka virkatehtävät edellyttävät ainoastaan toisen kielen käyttämistä, sama kielitaito kuin virkamieheltä senkielisellä yksikielisellä virka-alueella.
Pääsemistä varten muuhun kuin edellisessä momentissa mainittuun valtion virkaan vaaditaan viran edellyttämä riittävä kielitaito. Tarkemmat määräykset tästä annetaan asetuksella.
Asetuksella säädetään myös, onko ja mihin virkoihin vaadittava taitoa täydellisesti hallita sekä suomea että ruotsia.
2§
Opettajaksi valtion oppilaitokseen pääsemistä varten vaaditaan, että se, joka sellaiseen virkaan ilmoittautuu, on osoittanut täydellisesti hallitsevansa sen koulun opetuskieltä, johon hän opettajaksi pyrkii.
3 §
Voidakseen tulla nimitetyksi puolustuslaitoksen upseerin virkaan tai saavuttaakseen ylennyksen tällaisessa virassa, pitää sen, jonka tulee toimia Suomenkielisissä joukko-osastoissa, täydellisesti hallita suomen kieltä ja sen, jonka tulee toimia ruotsinkielisissä joukko-osastoissa, täydellisesti hallita ruotsin kieltä; tämän lisäksi tulee viimeksimainituissa joukko-osastoissa toimivan upseerin osata hyvin käyttää Suomen kieltä suullisesti. Upseerin, jonka tulee toimia sellaisissa suuremmissa osastoissa, mihin kuuluu sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä joukko-osastoja, tulee täydellisesti hallita suomen kieltä sekä sen ohella hyvin ymmärtää ruotsin kieltä. Mitä on sanottu joukko-osastoissa palvelevilta upseereilta vaadittavasta kielitaidosta, on vastaavasti voimassa myös upseereihin nähden, joiden virkatoiminta kohdistuu yksi- tai kaksikielisiin virka- tai itsehallintoalueisiin.
Voidakseen tulla nimitetyksi armeijan tai laivaston vakinaisen väen upseerinarvoon tai saavuttaakseen ylennysoikeuden tämmöisessä virassa, pitää sen, jonka tulee toimia suomenkielisissä joukko-osastoissa täydellisesti hallita suomen kieltä ja sen, jonka tulee toimia ruotsinkielisissä joukkoosastoissa, täydellisesti hallita ruotsin kieltä; tämän lisäksi tulee viimemainituissa joukko-osastoissa toimivan upseerin osata hyvin käyttää suomen kieltä suullisesti. Upseerin, jonka tulee toimia sellaisissa suuremmissa osastoissa, mihin kuuluu sekä suomen- että ruotsinkielisiä joukko-osastoja, tulee täydellisesti hallita suomen kieltä sekä sen ohella hyvin ymmärtää ruotsin kieltä.
Mitä edellä on sanottu upseereista, koskee myös lääkintä- ja eläinlääkintäupseereja sekä muita puolustuslaitoksen viran- tai toimenhaltijoita, joilta virkaan tai toimeen pääsemiseksi vaaditaan yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu loppututkinto.
Jos joku on tullut nimitetyksi armeijan tai laivaston upseeriksi suorittamatta näytettä edellisessä momentissa vaaditusta kielitaidosta, tulee hänen, voidakseen pysyä virassa, viimeistään kolmen vuoden kuluessa tämän lain voimaanastumisesta osoittaa tällainen kielitaito.
Siitä kielitaidosta, joka vaaditaan puolustuslaitoksen toimenhaltijalta, jonka virkapätevyyteen ei kuulu kadettikoulun tai korkeakoulun loppututkinto, tai alipäällystöön kuuluvalta, säädetään asetuksella.
Mitä edellä on sanottu upseereista ja upseereiksi pyrkivistä, on myös voimassa sotilasvirkailijoihin sekä niiksi pyrkiviin nähden. Sotilasvirkailijoiksi luetaan lääkintöupseerit, eläinlääkintöupseerit, sotapapit, sotatuomarit, sotilasinsinöörit, sotilasteknikot sekä muutkin sotilasvirkailijat, joilla on upseerinarvoa vastaava asema.
3§
Voidakseen tulla nimitetyksi armeijan tai laivaston vakinaisen väen upseerinarvoon tai saavuttaakseen ylennysoikeuden tämmöisessä virassa, pitää sen, jonka tulee toimia suomenkielisissä joukko-osastoissa täydellisesti hallita suomen kieltä ja sen, jonka tulee toimia ruotsinkielisissä joukkoosastoissa, täydellisesti hallita ruotsin kieltä; tämän lisäksi tulee viimemainituissa joukko-osastoissa toimivan upseerin osata hyvin käyttää suomen kieltä suullisesti. Upseerin, jonka tulee toimia sellaisissa suuremmissa osastoissa, mihin kuuluu sekä suomen- että ruotsinkielisiä joukko-osastoja, tulee täydellisesti hallita suomen kieltä sekä sen ohella hyvin ymmärtää ruotsin kieltä.
Jos joku on tullut nimitetyksi armeijan tai laivaston upseeriksi suorittamatta näytettä edellisessä momentissa vaaditusta kielitaidosta, tulee hänen, voidakseen pysyä virassa, viimeistään kolmen vuoden kuluessa tämän lain voimaanastumisesta osoittaa tällainen kielitaito.
Mitä edellä on sanottu upseereista ja upseereiksi pyrkivistä, on myös voimassa sotilasvirkailijoihin sekä niiksi pyrkiviin nähden. Sotilasvirkailijoiksi luetaan lääkintöupseerit, eläinlääkintöupseerit, sotapapit, sotatuomarit, sotilasinsinöörit, sotilasteknikot sekä muutkin sotilasvirkailijat, joilla on upseerinarvoa vastaava asema.
Siitä kielitaidosta, joka alipäällystöön kuuluvalta vaaditaan, säädetään asetuksella.
4 §
Valtioneuvoston asiana on määrätä, onko johonkin virkaan pääsemistä varten vaadittava ja kuinka suurta taitoa jossakin muussa kielessä kuin suomessa ja ruotsissa.
5 §
Tasavallan presidentti voi erityisestä syystä myöntää erivapauden tai lievennystä tässä laissa vaadituista kelpoisuusehdoista.
Tasavallan presidentti voi antaa erivapautta tai lievennystä tämän lain vaatimista kelpoisuusehdoista:
vieraan maan kansalaiselle, joka hallitusmuodon 84 §:n tai hallitusmuodon täytäntöönpanolain 10 §:n mukaan nimitetään Suomen valtionvirkaan tai sotalaitoksen palvelukseen;
Armeijan tai laivaston upseerille tai tämmöiseen virkaan pyrkivälle, milloin siihen on erikoisen painavia syitä, sekä
Suomen kansalaiselle, joka nimitetään hallitusmuodon 84 §:ssä mainittua laatua olevaan virkaan, milloin siihen on erikoisen tärkeitä syitä.
Upseerille tai tällaiseen virkaan pyrkivälle voidaan erivapaus tai lievennys myöntää vain erityisen painavista syistä.
5§
Tasavallan presidentti voi antaa erivapautta tai lievennystä tämän lain vaatimista kelpoisuusehdoista:
vieraan maan kansalaiselle, joka hallitusmuodon 84 §:n tai hallitusmuodon täytäntöönpanolain 10 §:n mukaan nimitetään Suomen valtionvirkaan tai sotalaitoksen palvelukseen;
Armeijan tai laivaston upseerille tai tämmöiseen virkaan pyrkivälle, milloin siihen on erikoisen painavia syitä, sekä
Suomen kansalaiselle, joka nimitetään hallitusmuodon 84 §:ssä mainittua laatua olevaan virkaan, milloin siihen on erikoisen tärkeitä syitä.
5 a §
Virkaa tai tointa täytettäessä on, mikäli tämä ei viivytä nimitysasian käsittelyä, sen estämättä, mitä hakuajoista valtion virkaan tai toimeen on säädetty, otettava huomioon myös sellainen hakija, joka on hakuajan jälkeen osoittanut tässä laissa tarkoitetun kielitaidon ja toimittanut siitä todistuksen asianomaiselle viranomaiselle.
6 §
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
222/1935
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1936.
817/1974
Tämä laki tulee voimaan 11 päivänä marraskuuta 1974.
Lain voimaan tullessa vireillä oleviin nimitysasioihin sovelletaan tämän lain säännöksiä.
728/1989
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1989.
HE 6/89, toisen lvk.miet. 6/89, svk.miet. 105/89
648/1998
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.