Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (7)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 138/1989 | 1 | ||
| 345/1959 | 1 | ||
| 391/1960 | 1 | ||
| 419/1935 | 17 | ||
| 361/1930 | |||
| 276/1924 | |||
| 869/1993 | 1993-12-01 | kum. 4 §:n, muutt. 7 §:ää | 2 |
Oikeusministerin esittelystä säädetään täten, valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta 1 päivänä kesäkuuta 1922 annetun lain 6 §:n nojalla, sanotun lain täytäntöönpanosta seuraavaa:
1 §
Pääsemistä varten muunlaiseen virkaan, kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n 1 momentissa sekä 2 ja 3 §:ssä mainitaan, vaaditaan, alempana mainittavin poikkeuksin, että se, joka virkaan ilmoittautuu, on osoittanut hyvää suullista ja kirjallista taitoa virka-alueen asujainten enemmistön kielessä. Sen lisäksi on vaadittava viran hakijalta jos virka-alue on yksikielinen, maan toisen kielen ymmärtämistä, mutta jos virka-alue on kaksikielinen tai siihen kuuluu kaksi- tai erikielisiä kuntia, maan toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.
Pääsemistä varten muunlaiseen virkaan kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n 1 momentissa sekä 2 ja 3 §:ssä mainitaan, vaaditaan, alempana mainittavin poikkeuksin, että se, joka virkaan ilmoittautuu, on osoittanut hyvää suullista ja kirjallista taitoa virka-alueen asujanten enemmistön kielessä. Sen lisäksi on vaadittava viran hakijalta, jos virka-alue on yksikielinen, maan toisen kielen ymmärtämistä, mutta jos virkaalue on kaksikielinen, maan toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.
1§
Pääsemistä varten muunlaiseen virkaan kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n 1 momentissa sekä 2 ja 3 §:ssä mainitaan, vaaditaan, alempana mainittavin poikkeuksin, että se, joka virkaan ilmoittautuu, on osoittanut hyvää suullista ja kirjallista taitoa virka-alueen asujanten enemmistön kielessä. Sen lisäksi on vaadittava viran hakijalta, jos virka-alue on yksikielinen, maan toisen kielen ymmärtämistä, mutta jos virkaalue on kaksikielinen, maan toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.
2 §
Valtioneuvoston käännöstoimiston virkamieheltä, jonka tehtävänä on suorittaa käännöksiä jompaankumpaan maan kielistä, vaaditaan sen kielen täydellistä hallitsemista, johon hänen tulee suorittaa käännöstehtäviä, sekä sen kielen kirjallista ja suullista taitoa, josta käännös on tehtävä.
Virallisten lehtien päätoimittajalta vaaditaan Suomen kielen täydellisen hallitsemisen ohella ruotsin kielen kirjallista ja suullista taitoa.
3 §
Poikkeuksena 1 §:n säännöksistä vaaditaan alempana mainittavilta virkamiehiltä, joiden pätevyysvaatimuksiin ei kuulu yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu loppututkinto, virka-alueen enemmistön kielen hyvän suullisen ja kirjallisen taidon ohella alempana määriteltävää taitoa maan toisessa kielessä:
Sisäasiainministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: sellaisen yksikielisen kaupungin poliisimestarilta, jossa on 10,000 asukasta tai enemmän, sekä Maarianhaminan poliisikomisaariolta vaaditaan maan toisen kielen suullista taitoa.
Sisäasiainministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: sellaisen yksikielisen kaupungin poliisimestarilta, jossa on 10,000 asukasta tai enemmän, sekä Maarianhaminan poliisikomisaariolta vaaditaan maan toisen kielen suullista taitoa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: Ahvenanmaan luotsipiiripäälliköltä sekä Ahvenanmaan piirin merenkulun tarkastajalta vaaditaan toisen kielen suullista taitoa; Sortanlahden valtiosatamakapteenilta ei vaadita ruotsin kielen taitoa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: Ahvenanmaan luotsipiiripäälliköltä sekä Ahvenanmaan piirin merenkulun tarkastajalta vaaditaan toisen kielen suullinen taito; Sortanlahden valtiosatamakapteenilta ei vaadita ruotsin kielen taitoa.
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa vaaditaan, jos virka-alue on yksikielinen, toisen kielen ymmärtämisen lisäksi, määräysten mukaan, jotka ministeriö virkapaikkojen tärkeyttä silmällä pitäen vahvistaa, toisen kielen suullista taitoa, sekä kaksikielisellä virka-alueella tai virka-alueella, johon kuuluu kaksi- tai erikielisiä kuntia, toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa; kaksikielisellä virka-alueella tai virka-alueella, johon kuuluu kaksi- tai erikielisiä kuntia, vaaditaan posti- ja lennätinlaitoksessa ekspeditöörin, ensimmäisen kirjurin ja kirjurin virkoihin sekä tie- ja vesirakennusten alalla piirikasöörin virkoihin toisen kielen suullista taitoa.
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa vaaditaan, jos virka-alue on yksikielinen tai virkapaikka valtionrautateillä on yksikielisellä paikkakunnalla, toisen kielen suullista taitoa; jos virka-alue on kaksikielinen, vaaditaan ekspeditöörin, ensimäisen kirjurin ja kirjurin virkoihin postilaitoksessa sekä piirikasöörin, kanavakirjurin ja kanavakirjanpitäjän virkoihin tie- ja vesirakennusten alalla toisen kielen suullista taitoa.
Maatalousministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: metsähallituksen arkistonhoitajalta ja kirjanpitäjältä, piirikuntakonttorin piirikuntakamreerilta ja piirikuntakassanhoitajalta vaaditaan ruotsin kielen ymmärtämistä, samoin myös aluekassanhoitajilta, jos alue on kaksikielinen tai jos siihen kuuluu kaksi- tai erikielisiä kuntia, jota vastoin yksikielisellä alueella viimeksimainituilta ei vaadita toisen kielen taitoa; asutushallituksen rakennustoimiston apulaisen virkaan vaaditaan ruotsin kielen suullista taitoa, samoin myös maanmittaushallituksen arkistonhoitajalta.
Maatalousministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: metsähallituksen arkistonhoitajalta ja kirjanpitäjältä, piirikuntakonttorin piirikuntakamreerilta ja piirikuntakassanhoitajalta vaaditaan ruotsin kielen ymmärtämistä, samoin myös aluekassanhoitajilta, jos alue on kaksikielinen, jota vastoin yksikielisellä alueella viimeksimainituilta ei vaadita toisen kielen taitoa; asutushallituksen rakennustoimiston apulaisen virkaan vaaditaan ruotsin kielen suullista taitoa, samoin myös maanmittaushallituksen arkistonhoitajalta.
Poikkeuksena 1 §:n säännöksistä vaaditaan alempana mainittavilta virkamiehiltä, joiden pätevyysvaatimuksiin ei kuulu yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu loppututkinto, virka-alueen enemmistön kielen hyvän suullisen ja kirjallisen taidon ohella alempana määriteltävää taitoa maan toisessa kielessä:
Sisäasiainministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: sellaisen yksikielisen kaupungin poliisimestarilta, jossa on 10,000 asukasta tai enemmän, sekä Maarianhaminan poliisikomisaariolta vaaditaan maan toisen kielen suullista taitoa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: Ahvenanmaan luotsipiiripäälliköltä sekä Ahvenanmaan piirin merenkulun tarkastajalta vaaditaan toisen kielen suullinen taito; Sortanlahden valtiosatamakapteenilta ei vaadita ruotsin kielen taitoa.
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa vaaditaan, jos virka-alue on yksikielinen tai virkapaikka valtionrautateillä on yksikielisellä paikkakunnalla, toisen kielen suullista taitoa; jos virka-alue on kaksikielinen, vaaditaan ekspeditöörin, ensimäisen kirjurin ja kirjurin virkoihin postilaitoksessa sekä piirikasöörin, kanavakirjurin ja kanavakirjanpitäjän virkoihin tie- ja vesirakennusten alalla toisen kielen suullista taitoa.
Maatalousministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: metsähallituksen arkistonhoitajalta ja kirjanpitäjältä, piirikuntakonttorin piirikuntakamreerilta ja piirikuntakassanhoitajalta vaaditaan ruotsin kielen ymmärtämistä, samoin myös aluekassanhoitajilta, jos alue on kaksikielinen, jota vastoin yksikielisellä alueella viimeksimainituilta ei vaadita toisen kielen taitoa; asutushallituksen rakennustoimiston apulaisen virkaan vaaditaan ruotsin kielen suullista taitoa, samoin myös maanmittaushallituksen arkistonhoitajalta.
3§
Poikkeuksena 1 §:n säännöksistä vaaditaan alempana mainittavilta virkamiehiltä, joiden pätevyysvaatimuksiin ei kuulu yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu loppututkinto, virka-alueen enemmistön kielen hyvän suullisen ja kirjallisen taidon ohella alempana määriteltävää taitoa maan toisessa kielessä:
Sisäasiainministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: sellaisen yksikielisen kaupungin poliisimestarilta, jossa on 10,000 asukasta tai enemmän, sekä Maarianhaminan poliisikomisaariolta vaaditaan maan toisen kielen suullista taitoa.
Kauppa- ja teollisuusministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: Ahvenanmaan luotsipiiripäälliköltä sekä Ahvenanmaan piirin merenkulun tarkastajalta vaaditaan toisen kielen suullinen taito; Sortanlahden valtiosatamakapteenilta ei vaadita ruotsin kielen taitoa.
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa vaaditaan, jos virka-alue on yksikielinen tai virkapaikka valtionrautateillä on yksikielisellä paikkakunnalla, toisen kielen suullista taitoa; jos virka-alue on kaksikielinen, vaaditaan ekspeditöörin, ensimäisen kirjurin ja kirjurin virkoihin postilaitoksessa sekä piirikasöörin, kanavakirjurin ja kanavakirjanpitäjän virkoihin tie- ja vesirakennusten alalla toisen kielen suullista taitoa.
Maatalousministeriön alaisissa hallinnonhaaroissa: metsähallituksen arkistonhoitajalta ja kirjanpitäjältä, piirikuntakonttorin piirikuntakamreerilta ja piirikuntakassanhoitajalta vaaditaan ruotsin kielen ymmärtämistä, samoin myös aluekassanhoitajilta, jos alue on kaksikielinen, jota vastoin yksikielisellä alueella viimeksimainituilta ei vaadita toisen kielen taitoa; asutushallituksen rakennustoimiston apulaisen virkaan vaaditaan ruotsin kielen suullista taitoa, samoin myös maanmittaushallituksen arkistonhoitajalta.
4§
Maistraatin ja kauppalahallinnon puheenjohtajalta vaaditaan samaa kielitaitoa kuin tuomarilta.
Kunnallisneuvosmieheltä vaaditaan virka-alueen kielen suullista ja kirjallista taitoa, jos alue on yksikielinen, sekä, jos alue on kaksikielinen, maan toisen kielen ymmärtämistä.
5 §
Merenkulkuoppilaitoksen rehtorilta, johtajalta ja opettajalta vaaditaan sama kielitaito kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 2 §:n mukaan vaaditaan valtion oppilaitosten opettajilta.
6 §
Seuraavilta virkamiehiltä vaaditaan ainoastaan maan toisen tai toisen kielen suullista ja kirjallista taitoa: maanmittaushallituksen kartografilta, kartoittajalta ja topografilta, geologisen komissionin preparaattorilta ynnä muilta näihin verrattavilta määrättyjä teknillisiä toimia varten asetetuilta virkamiehiltä.
2 momentti on kumottu A:lla 3.2.1989/138.
Sama olkoon voimassa vakuutusneuvoston toimihenkilöihin nähden, lukuunottamatta sen esimiestä, sihteeriä, reistraattoria ja toimimiestä.
7 §
Valtioneuvoston kanslian, asianomaisen ministeriön, keskushallituksen tai lääninhallituksen asiana on ratkaista, minkälaista kielitaitoa on vaadittava seuraavanlaatuisilta viran- ja toimenhaltijoilta: puhtaaksikirjoittajalta, lasku- ja kirjoitusapulaiselta, lääkintöhallituksen alaisen laitoksen taloudenhoitajalta, kirjanpitäjältä, ylihoitajattarelta ja ylihoitajalta sekä muulta konttori- ja hoitohenkilökuntaan kuuluvalta; poliisilaitoksen yli- ja tarkastuskonstaapelilta sekä konstaapelilta; tullilaitoksen alaiselta rajaviskaalilta ja tulliviskaalilta, tullivartion, tullikamarin ja vartiopurren päällysmieheltä ja tullivartijalta, vartiohöyrylaivan ja moottorialuksen ylipäällysmieheltä, päällysmieheltä ja tullivartijalta, merenkulkulaitoksen alaisen aluksen päällystöltä, valtionlaitoksen laboratorion apulaiselta ja palvelijalta, rautateiden palvelijakunnalta, posti- ja lennätinlaitoksen kirjeenkantaja- ja palvelijakunnalta, keskus- ja lääninhallituksen alaiselta rakennusmestarilta sekä valtionlaitoksen vahtimestarilta ynnä muilta näihin verrattavilta viran- tai toimenhaltijoilta.
Asianomaisen keskushallituksen tai lääninhallituksen asiana on ratkaista, minkälaista kielitaitoa on vaadittava seuraavanlaatuisilta virka- ja toimihenkilöiltä: puhtaaksikirjoittajalta, laskuja kirjoitusapulaiselta, lääkintölaitoksen alaiselta ylihoitajattarelta ja ylihoitajalta sekä muulta hoitohenkilökuntaan kuuluvalta; poliisilaitoksen ylikonstaapelilta ja konstaapelilta; tullilaitoksen alaiselta rajaviskaalilta ja tulliviskaalilta, tullivartion, tullikamarin ja vartiopurren päällysmieheltä ja tullivartialta, vartiohöyrylaivan ja moottorialuksen ylipäällysmieheltä, päällysmieheltä ja tullivartialta, merenkulkulaitoksen alaisen aluksen päälliköltä, valtiolaitoksen laboratorion apulaiselta ja palvelijalta, rautateiden palvelijakunnalta, posti- ja lennätinlaitoksen kirjeenkantaja- ja palvelijakunnalta, keskus- ja lääninhallituksen alaiselta rakennusmestarilta sekä valtionlaitoksen vahtimestarilta ynnä muulta tähän verrattavalta virka- tai toimihenkilöltä.
Sisäasiainministeriön asiana on ratkaista, minkälaista kielitaitoa on vaadittava 1 momentissa tarkoitettuun viran- ja toimenhaltijaan verrattavilta rajavartioston viran- tai toimenhaltijoilta, ja valtiovarainministeriön asiana on ratkaista, minkälaista kielitaitoa on vaadittava lääninverotoimiston ja verotoimisten apulaisverosihteeriltä, toimistosihteeriltä, verovalmistelijalta, kanslistilta ja apulaiskanslistilta.
Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö määrää, minkälaista kielitaitoa vaaditaan työvoimapiirin toimiston ja ammatinvalinnanohjauksen piiritoimiston sekä niiden alaisten työnvälitys- ja ammatinvalinnanohjaustoimistojen alemman palkkausluokan toimistonjohtajalta, toimistonhoitajalta, osastonhoitajalta, jaostonhoitajalta, työasiamieheltä, työnvälittäjältä, kirjaajalta, kanslistilta ja toimistoapulaiselta.
Oikeusministeriö päättää, minkälaista kielitaitoa vaaditaan tuomioistuinten, syyttäjänvirastojen ja ulosottovirastojen kansliahenkilökunnalta, haastemiehiltä, avustavilta ulosottomiehiltä ja vahtimestareilta.
7§
Asianomaisen keskushallituksen tai lääninhallituksen asiana on ratkaista, minkälaista kielitaitoa on vaadittava seuraavanlaatuisilta virka- ja toimihenkilöiltä: puhtaaksikirjoittajalta, laskuja kirjoitusapulaiselta, lääkintölaitoksen alaiselta ylihoitajattarelta ja ylihoitajalta sekä muulta hoitohenkilökuntaan kuuluvalta; poliisilaitoksen ylikonstaapelilta ja konstaapelilta; tullilaitoksen alaiselta rajaviskaalilta ja tulliviskaalilta, tullivartion, tullikamarin ja vartiopurren päällysmieheltä ja tullivartialta, vartiohöyrylaivan ja moottorialuksen ylipäällysmieheltä, päällysmieheltä ja tullivartialta, merenkulkulaitoksen alaisen aluksen päälliköltä, valtiolaitoksen laboratorion apulaiselta ja palvelijalta, rautateiden palvelijakunnalta, posti- ja lennätinlaitoksen kirjeenkantaja- ja palvelijakunnalta, keskus- ja lääninhallituksen alaiselta rakennusmestarilta sekä valtionlaitoksen vahtimestarilta ynnä muulta tähän verrattavalta virka- tai toimihenkilöltä.
8 §
Samaa kielitaitoa, kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n 1 momentissa mainitaan, on vaadittava kutsuntatoimiston sihteeriltä.
Samaa kielitaitoa kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n 1 momentissa mainitaan, on vaadittava kutsuntatoimiston piiripäälliköltä ja sihteeriltä sekä kutsuntalaitoksen keskuslautakunnan puheenjohtajalta, jäseneltä ja sihteeriltä.
Upseerien opetuslaitosten opettajalta vaaditaan sama kielitaito kuin valtion oppilaitoksen opettajaksi pyrkiviltä sekä, oppilaiden ollessa oikeutettuja käyttämään suullisissa tai kirjallisissa tutkinnoissa toista kotimaista kieltä, myös hyvä taito ymmärtää siltä kieltä.
Upseerikoulun opettajalta vaaditaan sama kielitaito kuin valtion oppilaitoksen opettajaksi pyrkivältä.
Mitä kielitaitoa vaaditaan muilta joukkoosastoissa, esikunnissa sekä sotilaallisissa virastoissa palvelevilta toimihenkilöiltä, kuin mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 3 §:ssä mainitaan, sekä alipäällystöltä, on puolustusministeriön määrättävä.
Mitä kielitaitoa vaaditaan muilta joukko-osastoissa, esikunnissa sekä sotilaallisissa virastoissa palvelevilta toimihenkilöiltä kuin mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 3 §:ssä mainitaan, on sotaväen päällikön ratkaistava.
8§
Samaa kielitaitoa kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n 1 momentissa mainitaan, on vaadittava kutsuntatoimiston piiripäälliköltä ja sihteeriltä sekä kutsuntalaitoksen keskuslautakunnan puheenjohtajalta, jäseneltä ja sihteeriltä.
Upseerikoulun opettajalta vaaditaan sama kielitaito kuin valtion oppilaitoksen opettajaksi pyrkivältä.
Mitä kielitaitoa vaaditaan muilta joukko-osastoissa, esikunnissa sekä sotilaallisissa virastoissa palvelevilta toimihenkilöiltä kuin mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 3 §:ssä mainitaan, on sotaväen päällikön ratkaistava.
Alipäällystöltä vaaditaan seuraava kielitaito:
Pääsemistä varten aliupseeriksi vaaditaan siltä, jonka tulee palvella ruotsinkielisessä joukko-osastossa suullista ja kirjallista ruotsin kielen taitoa sekä suomen kielen suullista taitoa. Muissa joukko-osastoissa vaaditaan aliupseeriksi pääsemistä varten suomen kielen kirjallista ja suullista taitoa.
Alipäällystöllä tarkoitetaan tässä niitä aliupseereja, jotka sopimuksen nojalla otetaan vakinaiseen sotapalvelukseen tai asevelvollisuuttaan suorittaessaan aliupseereiksi korotetaan. Aliupseereiksi ei lueta korpraaleja.
Mitä tässä pykälässä on alipäällystön kielitaidosta sanottu, ei koske niitä, jotka tätä ennen ovat sopimuksen nojalla vakinaiseen sotapalvelukseen astuneet tai ovat asvelvollisuuttaan suorittaessaan aliupseereiksi ylennetyt.
9 §
Jos sellaiseen virkaan, johon vaaditaan yliopistollinen loppututkinto, erivapautuksen tai asetuksessa myönnetyn poikkeusoikeuden nojalla voi tulla nimitetyksi joku, joka ei ole mainitunlaista loppututkintoa suorittanut, on hänelle asetettava samat kielitaidon vaatimukset kuin kielitaidosta annettu laki säätää yliopistollisen loppututkinnon suorittaneelle.
10 §
Jotta joku sijaisena voitaisiin määrätä hoitamaan virkaa, on hänelle kielitaitoon nähden asetettava samat vaatimukset kuin asianomaisen viran vakinaiselle haltijalle.
Jotta joka sijaisena voitaisiin määrätä hoitamaan virkaa, on hänelle kielitaitoon nähden asetettava samat vaatimukset kuin asianomaisen viran vakinaiselle haltialle.
Milloin erityistä syytä siihen on, voi nimittävä viranomainen viransijaiseksi määrätä henkilön, jolla on viran hoitamiseen riittävä kielitaito.
10§
Jotta joka sijaisena voitaisiin määrätä hoitamaan virkaa, on hänelle kielitaitoon nähden asetettava samat vaatimukset kuin asianomaisen viran vakinaiselle haltialle.
11 §
Valtioneuvoston asiana olkoon asianomaisen ylioikeuden tai viraston esityksestä määrätä, että eri kielten käyttämistä edellyttävät virkatehtävät ylioikeudessa tai sellaisessa virastossa, jonka virka-alue on kaksikielinen, ovat jaettavat eri henkilöiden suoritettavaksi ja tämän johdosta virkamiehelle asetettavat kielitaidon vaatimukset niin sovitettavat kuin valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain 1 §:n 1 momentissa tällaisista tapauksista säädetään.