Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (9)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 413/1987 | 2 | ||
| 153/1985 | 9 | ||
| 190/1967 | |||
| 767/1991 | 1992-01-01 | ||
| 416/1993 | 1993-11-01 | muutt. 3 ja 6 §:ää | |
| 1227/2001 | 2002-03-01 | kum. I osa sekä 47 ja 49-51 § | 4 |
| 162/2009 | 2009-09-01 | muutt. 23 §:ää, kum. 45 § | 1 |
| 1017/2009 | 2010-02-01 | kum. 18 ja 22 § | 2 |
| 782/2010 | 2011-03-01 | kum. III osa |
Sen selvittämiseksi, minkä valtion lakia on sovellettava jäljempänä mainittuihin kansainvälisluontoisiin perheoikeudellisiin suhteisiin, säädetään täten Eduskunnan päätöksen mukaisesti seuraavaa:
II OSA
Avioliitosta tai sen ulkopuolella syntyneet lapset sekä ottolapset
1 luku
Avioliitosta syntyneet lapset
18§
Onko naimisissa olevan tai olleen naisen lapsi katsottava hänen avioliitostaan syntyneeksi, on ratkaistava sen valtion lain mukaan, johon hänen miehensä lapsen syntymisaikaan kuului tai, jos hän silloin oli kuollut, viimeksi oli kuulunut.
19 §
Vanhempien ja heidän avioliitosta syntyneen lapsensa väliset oikeussuhteet määräytyvät sen valtion lain mukaan, johon he kuuluvat. Jos vanhemmat tai toinen heistä ja lapsi ovat eri valtioiden kansalaisia, määräytykööt suhteet lapsen kotimaan lain mukaan.
2 luku
Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset
20 §
Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen ja sen äidin väliset oikeussuhteet määräytyvät sen valtion lain mukaan, johon he kuuluvat. Jos äiti ja lapsi ovat eri valtioiden kansalaisia, olkoon lapsen kotimaan laki noudatettavana.
21 §
Elatusapuvaatimus, joka avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen puolesta tehdään tässä valtakunnassa sen isää tai sitä vastaan, joka makaamalla äidin, on voinut saattaa tämän raskaaksi, on harkittava Suomen lain mukaan. Sama olkoon laki muusta vaatimuksesta, joka täällä sellaisen lapsen puolesta tehdään Suomen miestä vastaan. Muutoin määräytykööt sanottujen henkilöiden väliset oikeussuhteet lapsen kotimaan lain mukaan.
22§
Onko avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi katsottava aviolapsen veroiseksi joko sen johdosta, että lapsen vanhemmat ovat menneet keskenään avioliittoon, tai muun seikan perusteella, on ratkaistava sen valtion lain mukaan, johon isä mainitun seikan tapahtuessa kuului.
23 §
Kanne, joka perustuu sellaiseen oikeussuhteeseen, jollaisesta tässä luvussa puhutaan, voidaan ottaa Suomessa käsiteltäväksi, jos sillä, jota vastaan kannetta ajetaan, on täällä kotipaikka, niin myös muuten, jos lapsi on Suomen kansalainen tai pysyväisesti oleskelee täällä.
2 momentti on kumottu L:lla 13.3.2009/162.
Ellei, sen mukaan mitä muualla on säädetty, tällaista asiaa varten ole laillista tuomioistuinta, on asia käsiteltävä sen paikkakunnan oikeudessa, missä lapsi pysyväisesti oleskelee, tai, ellei tämä oleskele Suomessa pysyväisesti, Helsingin raastuvanoikeudessa.
3 luku
24 §
3 luku, 24 §, on kumottu L:lla 8.2.1985/153.
Ulkomaalla tapahtunut lapseksiottaminen on tässä valtakunnassa katsottava päteväksi, jos se tunnustetaan sellaiseksi lapseksiottajan ja ottolapsen kotimaassa. Jos Suomen kansalainen vieraassa valtiossa aikoo ottaa jonkun lapsekseen tai aiotaan ottaa ottolapseksi, on siihen hankittava Suomen oikeusministerin lupa.
24§
Ulkomaalla tapahtunut lapseksiottaminen on tässä valtakunnassa katsottava päteväksi, jos se tunnustetaan sellaiseksi lapseksiottajan ja ottolapsen kotimaassa. Jos Suomen kansalainen vieraassa valtiossa aikoo ottaa jonkun lapsekseen tai aiotaan ottaa ottolapseksi, on siihen hankittava Suomen oikeusministerin lupa.
Ulkomaalainen voi tässä valtakunnassa ottaa ottolapsen, jos lapseksiottaminen tunnustetaan päteväksi hänen kotimaassaan. Samoin edellytyksin voidaan ulkomaalainen, joka pysyväisesti oleskelee Suomessa, täällä ottaa ottolapseksi.
Ottolapsisuhde voidaan, jos ottovanhempi on ulkomaalainen, purkaa Suomessa vain, milloin hänellä on täällä kotipaikka ja purkaminen tunnustetaan päteväksi hänen kotimaassaan.
25 §
3 luku, 25 §, on kumottu L:lla 8.2.1985/153.
Suomessa tapahtuvassa lapseksiottamisessa noudatetaan Suomen lain muotomääräyksiä. Jos asianomaisen henkilön kotimaan laissa säädetään määrättyä muotoa noudatettavaksi lapseksi otettaessa silloinkin, kun tämä tapahtuu toisessa raaassa, noudatettakoon sen ohessa sitäkin säännöstä.
25§
Suomessa tapahtuvassa lapseksiottamisessa noudatetaan Suomen lain muotomääräyksiä. Jos asianomaisen henkilön kotimaan laissa säädetään määrättyä muotoa noudatettavaksi lapseksi otettaessa silloinkin, kun tämä tapahtuu toisessa raaassa, noudatettakoon sen ohessa sitäkin säännöstä.
26 §
3 luku, 26 §, on kumottu L:lla 8.2.1985/153.
Lapseksiottamisen oikeudelliset vaikutukset määräytyvät lapseksiottajan kotimaan lain mukaan. Sama olkoon laki ottolapsisuhteen purkamisen edellytyksistä.
26§
Lapseksiottamisen oikeudelliset vaikutukset määräytyvät lapseksiottajan kotimaan lain mukaan. Sama olkoon laki ottolapsisuhteen purkamisen edellytyksistä.
27 §
3 luku, 27 §, on kumottu L:lla 8.2.1985/153.
Ellei, sen mukaan mitä muualla on säädetty, lapseksiottamista tai ottolapsisuhteen purkamista varten ole laillista tuomioistuinta, on asia käsiteltävä sen paikkakunnan oikeudessa, missä ottolapsi pysyväisesti oleskelee, tai, ellei tämä oleskele Suomessa pysyväisesti, Helsingin raastuvanoikeudessa.
27§
Ellei, sen mukaan mitä muualla on säädetty, lapseksiottamista tai ottolapsisuhteen purkamista varten ole laillista tuomioistuinta, on asia käsiteltävä sen paikkakunnan oikeudessa, missä ottolapsi pysyväisesti oleskelee, tai, ellei tämä oleskele Suomessa pysyväisesti, Helsingin raastuvanoikeudessa.
III OSA
IV OSA
Erinäisiä säännöksiä
46§
Kihlauksen purkamisen johdosta tehdyt vaatimukset on Suomen tuomioistuimen harkittava Suomen lain mukaan, vaikkakin kihlaus on tapahtunut ulkomaalla taikka kihlautuneet ovat ulkomaalaisia tai toinen heistä kuuluu vieraaseen valtioon. Älköön ulkomaalaiselle kuitenkaan annettako parempaa etua, kuin mitä hän olisi voinut saada kotimaansa lain mukaan.
Kanne, josta tässä puhutaan, voidaan ottaa Suomessa käsiteltäväksi, jos kantaja on Suomen kansalainen tai vastaajalla on täällä kotipaikka. Ellei tällaista asiaa vartan, sen mukaan mitä muualla on säädetty, ole laillista tuomioistuinta, on asia käsiteltävä Helsingin raastuvanoikeudessa.
47§
Kihlakumppanin, joka tahtoo mennä avioliittoon Suomen viranomaisen edessä vieraassa valtiossa, on täytettävä, mitä Suomessa voimassaolevan lain tai asetuksen mukaan vaaditaan siltä, joka tahtoo saada avioliittokuulutuksen. Sama olkoon laki, jos ulkomaalainen tahtoo mennä avioliittoon Suomen viranomaisen edessä Suomessa. Vakuutus, joka kihlakumppanin on avioliittolain 16 §:n mukaan annettava, on kuitenkin, milloin kihlakumppani on ulkomaalainen, oleva hänen kotimaansa laissa säädettyjen avioesteiden mukainen, mikäli ei 2 §:n 2 momentin säännöksestä muuta johdu.
Todistusta siitä, että Suomen kansalaisella, joka tahtoo mennä avioliittoon ulkomaalla tai ulkomaan viranomaisen edessä Suomessa, on Suomen lain mukaan oikeus mennä siihen avioliittoon, älköön Suomen viranomainen antako, ennenkuin hakijan aikomuksesta on julkisesti kuulutettu.
48§
Kun avioliiton purkamista tai asumuseroa koskeva kanne on asianmukaisesti pantu vireille vieraassa valtiossa, voidaan, jos jommankumman puolison kotipaikka on Suomessa, täällä saada tuomioistuimelta sellainen määräys, josta puhutaan avioliittolain 81 ja 82 §:ssä. Määräys, josta säädetään mainitussa 81 §:ssä, lakkaa kuitenkin olemasta voimassa, jos ulkomaalla nostettu kanne peruutetaan tai hylätään taikka määräystä ei vuoden kuluessa siellä vahvisteta.
49§
Jos joku, jonka avioliitto on vieraassa valtiossa purettu päätöksellä, jota täällä ei pidetä pätevänä, sen jälkeen on uudelleen mennyt avioliittoon älköön tätä sanotusta syystä tuomittako peruutuvaksi.
50§
Mitä 8 §:n 1, 3 ja 4 momentissa sanotaan oikeudesta täällä ajaa kannetta avioliiton peruutumisesta, olkoon soveltuvilta osin voimassa myöskin avioliiton julistamisesta mitättömäksi muotovirheen perusteella. Sellaisen kanteen saa kuitenkin Suomen tuomioistuin aina ottaa tutkittavaksi, kun vihkimisen on toimittanut Suomen viranomainen.
Milloin jonkin jutun päätettyminen voi olla riippuvainen siitä, onko jossakin tapauksessa avioliitto tullut aikaan, olkoon Suomen tuomioistuin myöskin esteetön tutkimaan sellaisen seikan.
Onko jostakin avioliittoa päätettäessä tapahtuneesta muotovirheestä katsottava johtuvan, että avioliitto on mitätön, on harkittava sen valtion lain mukaan, jonka muotosäännöksiä avioliittoa päätettäessä olisi ollut noudatettava.
Ulkomaalla annettuun päätöksen, jolla avioliitto on muotovirheen perusteella julistettu mitättömäksi, on 11, 12 ja 13 §:n säännöksiä vastaavasti sovellettava.
51§
Asetuksella voidaan säätää, että avioliitto, johon määrätyssä vieraassa valtiossa asuva Suomen kansalainen on mennyt, noudattaen sen valtion lain säännöksiä oikeudesta mennä avioliittoon, on Suomessa pidettävä pätevänä, vaikkakaan 1 §:n säännöstä ei ole noudatettu.
Samassa järjestyksessä voidaan säätää, että päätös, josta puhutaan 12 §:ssä ja 50 §:n 4 momentissa ja joka koskee määrätyssä vieraassa valtiossa asuvan Suomen kansalaisen avioliittoa, on Suomessa pidettävä pätevänä, vaikkakaan se ei täytä sanotuissa lainkohdissa säädettyjä ehtoja.
52 §
Jos sellaisessa valtiossa, jonka lakia sen mukaan, mitä edellä on säädetty, on noudatettava, on eri alueilla voimassa eri lakeja, on sen valtion oikeusjärjestyksen mukaan ratkaistava, mitä lakia on sovellettava.
53 §
Jos sen valtion oikeusjärjestyksen mukaan, jonka lakia olisi asianomaisen henkilön kotimaan lakina sovellettava, sen sijasta on käytettävä toisen valtion lakia, olkoon tämä laki noudatettavana.
54 §
Jos jotakin juttua saatettaessa Suomen tuomioistuimen käsiteltäväksi näytetään, että se jo on vireillä ulkomaan tuomioistuimessa, joka tämän lain mukaan on pätevä sitä käsittelemään, on jutussa meneteltävä, niinkuin se olisi vireillä muussa Suomen tuomioistuimessa.
55 §
Mitä tässä laissa säädetään puolisoiden, vanhempain ja lasten taikka ottovanhempain ja ottolasten välisistä oikeussuhteista, ei koske perintöä eikä testamenttia.
56 §
Jos sellaisessa jutussa, josta tässä laissa puhutaan, on sovellettava vieraan valtion lakia, tulee oikeuden, ellei se tunne lain sisältöä tai asianosainen sitä näytä toteen, hankkia siitä selvitys. Ellei selvitystä siitä voida saada, on Suomen lakia sovellettava.
57 §
Älköön kukaan ulkomaan lakiin vedoten pakkokeinoin, joita ei Suomen laissa hyväksytä, toteuttako oikeutta, joka hänellä voi olla ensiksimainitun lain mukaan, älköönkä vetäytykö täyttämästä elatusvelvollisuutta, joka hänen asemassaan olevalla henkilöllä Suomen lain mukaan on puolisoa, vanhempia tai lapsia kohtaan.
58 §
Tämä laki tulee voimaan tammikuun 1 päivänä 1930.
Sen soveltamiseksi tarvittavat säännökset annetaan asetuksella.
190/1967
Tämä laki tulee voimaan 1 päivää kesäkuuta 1967.
Avioliiton peruutumista, sen julistamista mitättömäksi muotovirheen perusteella, asumuseroa ja avioeroa koskevat asiat samoin kuin vieraan valtion viranomaisen sellaisessa asiassa antaman päätöksen vahvistamista koskevat asiat, jotka tämän lain tullessa voimaan ovat vireillä Suomen tuomioistuimessa, on käsiteltävä ja ratkaistava uuden lain mukaisesti. Jos vireillä oleva asia on sellainen, että se voidaan täällä ottaa tutkittavaksi ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen, mutta ei uuden lain mukaan, on tässä kohden kuitenkin sovellettava aikaisempaa lakia. Mikäli kanne olisi hyväksyttävä aikaisemman, mutta ei uuden lain mukaan, on niin ikään aikaisempaa lakia tältä osalta sovellettava.
Milloin puoliso, joka on Suomen kansalainen, ennen tämän lain voimaantuloa on saanut tiedon sellaisesta seikasta, johon avioerokanne avioliittolain 70–73 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa voidaan perustaa, mutta avioero ei tämän lain 10 §:n johdosta, sellaisena kuin se on alkuperäisessä muodossaan, ollut sallittu mainitulla perusteella, voi hän, sen estämättä mitäavioliittolain 83 §:n 3 momentissa on säädetty, vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta panna mainitun seikan perusteella täällä vireille sellaisen kanteen.
Ne 13 §:ssä tarkoitetut asiat, jotka tämän lain voimaan tullessa ovat vireillä Turun hovioikeudessa, siirretään Helsingin hovioikeuteen. Asian siirtämisestä on Turun hovioikeuden toimesta viipymättä sopivalla tavalla ilmoitettava hakijalle tai hänen asiamiehelleen.
153/1985
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1985.
HE 107/84, lvk.miet. 7/84, svk.miet. 129/84
413/1987
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.
Avioliiton purkamista tai asumuseroa koskevassa asiassa, joka on pantu vireille ennen tämän lain voimaantuloa, on sovellettava aikaisempaa lakia.
Tämän lain säännösten estämättä on Suomen tuomioistuimen yleistoimivallasta avioliiton purkamista koskevassa asiassa voimassa, mitä Suomen, Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken Tukholmassa 6 päivänä helmikuuta 1931 tehdyssä avioliittoa, lapseksiottamista ja holhousta koskevia kansainvälis-yksityisoikeudellisia määräyksiä sisältävässä sopimuksessa (SopS 20/31) on määrätty.
HE 62/86, lvk.miet. 14/86, svk.miet. 265/86
767/1991
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
Jos puoliso on lahjoittanut toiselle puolisolle omaisuutta ennen tämän lain voimaantuloa, lahjoitukseen sovelletaan aikaisempaa lakia.
HE 102/90, toisen lvk.miet. 13/90, svk.miet. 195/90
416/1993
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1993.
HE 11/93, LaVM 5/93
1227/2001
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2002.
HE 44/2001, LaVM 20/2001, EV 120/2001
162/2009
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2009.
Ennen lain voimaantuloa vireille tulleisiin asioihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 70/2008, LaVM 16/2008, EV 5/2009
1017/2009
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2010.
HE 104/2009, LaVM 14/2009, EV 165/2009
782/2010
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
HE 61/2010, LaVM 13/2010, EV 108/2010