Finlex →39/1930 — Metsäkiinnityslaki

Jos maatilan omistaja on tilaan kiinnitettävässä osuuskassalle tai julkisen tarkastuksen alaiselle luottoa antavalle laitokselle antamaan tai asettamassaan velkasitoumuksessa sitoutunut rajoittamaan metsänkäyttöoikeuttaan tahi noudattamaan määrättyä, kirjallisesti laadittua metsätaloussuunnitelmaa, ja jos metsätaloussuunnitelmassa on määrätty, kuinka paljon tilan omistaja vuosittain saa kiinnityksenhaltijan suostumuksetta käyttää tilan metsää kotitarpeekseen sekä milloin ja millä ehdoin hän muutoin on oikeutettu tilan metsää käyttämään, kiinnitettäköön tila velkasitoumuksen vakuudeksi huomautuksin sellaisesta metsänkäyttöoikeuden rajoituksesta tai metsätaloussuunnitelmasta, ja kiinnityksenhaltijalla olkoon hänelle kiinnityksen nojalla muuten kuuluvan oikeuden lisäksi sellainen oikeus, kuin tässä laissa sanotaan. Sellaista kiinnitystä kutsutaan tässä laissa metsä kiinnitykseksi.

Tilalla, johon on voimassa metsänkiinnitystä on kiinnityksenhaltija oikeutettu toimituttamaan tarkastuksia sen selvittämiseksi, onko metsänkäyttöoikeuden rajoitusta tai metsätaloussuunnitelmaa noudatettu.

Jos tilalta, johon on voimassa metsäkiinnitys, on vastoin metsänkäyttöoikeuden rajoituksen tai metsätaloussuunnitelman määräyksiä myyty tahi hakattu metsää, olkoon metsäkiinnityksen haltijalla, vaikkei hänen saamisensa vielä ole erääntynytkään, oikeus saada hakatut puut käytetyiksi saamisensa suorittamiseksi, mikäli ne vielä ovat tilalla tai sen hallussa, jonka toimesta tai lukuun ne hakattiin, tahi joka ne saadessaan ei ollut vilpittömässä mielessä. Jos puut eivät enää ole tilalla tai mainittujen henkilöiden hallussa, olkoot nämä omasta ja toistensa puolesta velvolliset maksamaan niiden arvoa vastaavan määrän kiinnityksenhaltijan saamisen suorittamiseksi.

Milloin tilalta, johon on voimassa metsäkiinnitys, on vastoin metsänkäyttöoikeuden rajoituksen tai metsätaloussuunnitelman määräyksiä myyty metsää tai ryhdytty metsää hakkaamaan, tulee ulosottomiehen, metsäkiinnityksenhaltijan pyynnöstä, jos tämä on esittänyt todennäköisiä perusteita anomuksensa tueksi, ilman ulosotonhaltijan määräystä ja vastapuolta kuulematta, viipymättä toimittaa metsän ostajalle tai hakkaajalle hakkuukielto sekä panna jo hakatut puut takavarikkoon.

Hakkuukieltoa ja takavarikkoa on ulosottomieheltä haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä kiinnityspöytäkirja alkuperäisenä tai oikeaksi todettuna jäljennöksenä sekä vastapuolelle ulosottomiehen toimitettavaksi jäljennös kaikista ulosottomiehelle annetuista asiakirjoista.

Päätöksensä hakkuukiellon tai takavarikon myöntämisestä kirjoittakoon ulosottomies hakemuskirjoihin ja niistä vastapuolelle, annettavaan jäljennökseen. Jos hakemus hylätään, kirjoitettakoon päätös siitä hakemuskirjoihin ja ne jäljennöksineen annettakoon hakijalle takaisin.

Milloin se, jolle hakkuukielto on annettava, ei asu paikkakunnalla tai muusta syystä ole viipymättä tavattavissa, kieltäköön ulosottomies, jos metsää jo on ryhdytty tai aiotaan piakkoin ryhtyä hakkaamaan, hänen työnjohtajaansa tai muuta henkilöä, joka hakkuutyössä häntä edustaa, metsää hakkaamasta, kunnes kielto ehditään hänelle itselleen toimittaa.

Ulosottomiehen päätöksestä, jolla tässä laissa säädetty hakkuukielto tai takavarikko on myönnetty, ei saa valittaa.

Sillä, jota vastaan hakkuukielto on annettu, on oikeus panna sen paikkakunnan oikeudessa, missä tila on, vireille kanne kiellon kumoamisesta; haastattakoon kuitenkin hakkuukiellon hakeneen metsäkiinnityksenhaltijan oikeuteenkuuden viikon kuluessa siitä, kun hakkuukielto hänelle annettiin, uhalla että, jos hän sen laiminlyö tai ei aja vireillepanemaansa kannetta perille, kielto jää pysyväksi.

Takavarikko peräytyköön, ellei kiinnityksenhaltija uudessa viikossa sen jälkeen, kun takavarikko toimitettiin, pane 2 momentissa mainitussa oikeudessa vireille kannetta takavarikkoon pantujen puiden käyttämisestä hänen saamisensa suorittamiseksi, taikka ellei hän aja vireillepanemaansa kannetta perille.

Jos tässä pykälässä tarkoitettu haaste on annettava tiedoksi kuuluttamalla virallisissa lehdissä, säilyköön haasteenottajan oikeus, jos kuulutus on ensimmäisen kerran julkaistu edellämainitun ajan kuluessa ja jos oikein täytetään, mitä muuten on sellaisen tapauksen varalta määrätty.

Paikkakunnalla, missä ulosottomies ei asu, tai jos ulosottomies ei ole viivytyksettä tavattavissa, olkoon nimismiehen tehtävänä, mitä tässä laissa on ulosottomiehestä sanottu.

Mikäli tämän lain säännöksistä ei muuta johdu, olkoon niissä tarkoitetuista hakkuukiellosta ja takavarikosta soveltuvin kohdin voimassa, mitä, ulosottolaissa on takavarikosta sekä myymis- ja hukkaamiskiellosta säädetty.

Metsäkiinityksenhaltija, joka aiheettomasti on hakenut hakkuukiellon tai takavarikon, olkoon velvollinen korvaamaan kaiken siitä syntyneen vahingon.

Metsänhoitolautakunnat ovat asetuksessa määrättävällä tavalla ja siinä määrättävästä maksusta velvolliset pyydettäessä laatimaan ehdotuksia tässä laissa mainituiksi metsänkäyttöoikeuden rajoituksiksi ja metsätaloussuunnitelmiksi sekä olemaan kiinnityksenhaltijoille avullisina sanotunlaisten rajoitusten ja suunnitelmain noudattamisen valvonnassa. Tässä valvontatehtävässä toimivat metsänhoitolautakunnan jäsenet 11 päivänä toukokuuta 1928 annetun yksityismetsälain 21 §:ssä säädetyllä edesvastuulla.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1930.