Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (27)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1050/1986 | |||
| 133/1969 | |||
| 221/1966 | 1 | ||
| 523/1966 | |||
| 25/1972 | |||
| 625/1974 | |||
| 402/1974 | |||
| 1027/1980 | 2 | ||
| 387/1971 | 11 | ||
| 209/1963 | |||
| 1169/1988 | 15 | ||
| 220/1959 | |||
| 32/1969 | 2 | ||
| 783/1980 | 1 | ||
| 646/1985 | |||
| 570/1961 | 2 | ||
| 325/1983 | 1984-01-01 | 7 | |
| 1728/1991 | 1992-01-01 | 32 | |
| 1260/1992 | 1993-01-01 | 64 | |
| 358/1994 | 1994-06-01 | lis. 39 § | 5 |
| 590/1995 | 1995-09-01 | muutt. 35 § | 2 |
| 19/1998 | 1998-02-01 | 16 | |
| 903/1998 | 1999-01-01 | muutt. L:n 19/1998 voim.tulosäännöstä | |
| 364/2000 | 2000-05-01 | 58 | |
| 561/2000 | 2001-01-01 | muutt. 50 a § | 2 |
| 653/2003 | 2003-08-01 | muutt. 28 § | 2 |
| 213/2006 | 2006-04-01 | muutt. 3 a §, lis. 3 b § | 11 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään.
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Isänmaan ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustukseksi on jokainen Suomen mies asevelvollinen.
Velvollisuudesta muulla tavoin osallistua isänmaan puolustukseen tai sitä avustaa on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
2 §
Asevelvollisuuden suorittamista varten asevelvollinen kuuluu vakinaiseen väkeen, reserviin tai nostoväkeen.
3 §
Varusmiespalvelukseen vakinaisessa väessä (varusmiespalvelus) rauhan aikana astuu vuosittain erikseen annettavan palvelukseenastumismääräyksen perusteella asevelvollisia niistä ikäluokista, jotka sinä vuonna täyttävät 19 tai 20 vuotta.
Palvelemaan vakinaisessa väessä astuu rauhan aikana vuosittain yksi ikäluokka, nimittäin ne asevelvolliset, jotka sinä vuonna täyttävät kaksikymmentä vuotta.
Reserviin kuuluvat ne asevelvolliset, jotka suoritettuaan palveluksensa vakinaisessa väessä on reserviin siirretty.
Muut asevelvolliset kuuluvat nostoväkeen.
3 a §
Varusmiespalveluksen tarkoituksena on kouluttaa ja harjaannuttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten luoda osaltaan edellytykset sodan ajan varalta tarvittavien joukkokokonaisuuksien tuottamiselle.
Varusmiespalveluksen ja kertausharjoituksen aikana voidaan antaa lyhytaikaisesti koulutusta sotilaallisen kriisinhallinnan edellyttämien valmiuksien luomiseksi niille asevelvollisille, jotka vapaaehtoisesti hakeutuvat sellaiseen koulutukseen.
3 b §
Varusmiespalvelusta suorittava tai kertausharjoitukseen osallistuva asevelvollinen voidaan määrätä palvelukseen ulkomaille, jos hän:
osallistuu 3 a §:n 2 momentissa tarkoitettuun koulutukseen;
suorittaa 1 kohdassa tarkoitettuun koulutukseen liittyviä tukitehtäviä;
kuuluu virka-apuosastoon, jonka tehtävänä on antaa virka-apua Suomen rajojen ulkopuolella;
osallistuu tavanomaiseen laivapalvelukseen Suomen aluevesien ulkopuolella;
osallistuu nimenomaisen suostumuksensa nojalla kansallista puolustusta edistävään kansainväliseen lyhytaikaiseen sotilaalliseen harjoitukseen;
osallistuu vierailuihin, esiintymismatkoihin, urheilukilpailuihin tai muihin vastaaviin palvelukseensa liittyviin sellaisiin tehtäviin, joihin ei sisälly sotilaallisia harjoituksia.
4 §
Ahvenanmaan maakunnan asukasten asevelvollisuudesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
2 luku
Palvelusaika
5 §
Varusmiespalvelusaika on vähintään 180 päivää. Niiden asevelvollisten palvelusaika, jotka määrätään koulutettaviksi asetuksella tarkemmin säädettäviin miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin, on 270 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja asetuksella tarkemmin säädettäviin miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavien asevelvollisten palvelusaika on 362 päivää.
Yleinen palvelusaika vakinaisessa väessä on kaksisataaneljäkymmentä päivää.
5§
Yleinen palvelusaika vakinaisessa väessä on kaksisataaneljäkymmentä päivää.
Niiden asevelvollisten palvelusaika, jotka määrätään koulutettaviksi reservin upseereiksi tai aliupseereiksi taikka asetuksella tarkemmin määrättäviin teknillisiin tehtäviin, on kolmesataakolmekymmentä päivää.
5 a §
Palveluksen tarkoituksenmukaista järjestämistä varten asevelvollisen tulee olla paikalla silloin, kun häntä ei ole sairauden, loman tai muun vastaavan syyn taikka lähiomaisen vakavan sairastumisen tai kuolemantapauksen vuoksi erikseen vapautettu palvelustehtävistä.
Asevelvollisella on oikeus lepoa ja virkistystä varten tarpeelliseen vapaa-aikaan.
6 §
Palveluksen päätyttyä vakinaisessa väessä asevelvollinen kuuluu reserviin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää viisikymmentä vuotta. Reservissä ovat yhtenä vuosiluokkana ne, jotka on samana vuonna siihen siirretty.
Palvelusajan päätyttyä vakinaisessa väessä asevelvollinen kuuluu reserviin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää neljäkymmentäviisi vuotta. Reservissä ovat yhtenä vuosiluokkana ne, jotka samana vuonna on siihen siirretty.
Upseeri, opistoupseeri ja aliupseeri kuuluu reserviin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Upseeri, jolla on everstin tai kommodorin tai niitä ylempi sotilasarvo kuuluu kuitenkin reserviin siihen saakka, kunnes hänet vapautetaan kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.
Upseeri kuuluu reserviin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kuusikymmentä vuotta.
6§
Palvelusajan päätyttyä vakinaisessa väessä asevelvollinen kuuluu reserviin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää neljäkymmentäviisi vuotta. Reservissä ovat yhtenä vuosiluokkana ne, jotka samana vuonna on siihen siirretty.
Upseeri kuuluu reserviin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kuusikymmentä vuotta.
7 §
Reserviin kuuluva asevelvollinen voidaan kutsua kertausharjoituksiin, miehistöön kuuluva yhteensä 40 päivän, miehistön erityistaitoa vaativiin ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettu 75 päivän sekä aliupseeriksi, opistoupseeriksi ja upseeriksi koulutettu 100 päivän ajaksi.
Reserviin kuuluvat asevelvolliset kutsutaan kertausharjoituksiin, miehistöön kuuluvat yhteensä neljänkymmenen, aliupseeriksi ja teknillisiin tehtäviin koulutetut seitsemänkymmenenviiden ja upseeriksi koulutetut sadan päivän ajaksi. Asevelvollinen, jolla reservissä oloajastaan on jäljellä enintään kymmenen vuotta, voidaan kuitenkin kutsua kertausharjoituksiin enintään puoleksi äsken sanotusta ajasta.
Milloin erityiset olosuhteet vaativat, reserviin kuuluvia asevelvollisia voidaan kutsua myös ylimääräiseen palvelukseen.
Kertausharjoitusten lisäksi voidaan asevelvollisten sallia suorittaa vapaaehtoisia harjoituksia puolustusvoimissa.
Kertausharjoitusten lisäksi voidaan reservissä olevien asevelvollisten sallia suorittaa vapaaehtoisia harjoituksia puolustusvoimissa.
7 a §
Kertausharjoitusten, ylimääräisen palveluksen ja vapaaehtoisten harjoitusten tarkoituksena on:
mahdollistaa varusmiespalveluksen aikana saatujen sotilaallisten tietojen ja taitojen ylläpitäminen ja niissä harjaantuminen sekä kouluttautuminen vaativampiin tehtäviin;
perehdyttää asevelvolliset sotilaallisessa maanpuolustuksessa tapahtuneen kehityksen mukanaan tuomiin muutoksiin; sekä
mahdollistaa joukkokokonaisuuksien harjoitukset niille suunnitelluissa kokoonpanoissa.
8 §
Asevelvollisten yleiset varusmiespalvelukseen astumispäivät määrää puolustusministeriö.
Asevelvollisten yleiset vakinaiseen palvelukseen astumispäivät määrää vuosittain puolustusministeriö.
Asevelvolliselle, joka on astunut palvelukseen muulloin kuin 1 momentissa määrättynä päivänä, luetaan palvelusaika siitä päivästä, jolloin hän saapui palvelukseen.
Asevelvollisen, joka on ilman laillista estettä jäänyt määräpäivänä vakinaiseen palvelukseen saapumatta, on palveltava, sen mukaan kuin puolustusministeriö tarkemmin määrää, enintään kolmekymmentä päivää sen ajan yli, joka hänen muuten olisi pitänyt olla vakinaisessa palveluksessa. Asevelvolliselle, joka muuten on astunut palvelukseen muulloin kuin määräpäivänä, luetaan palvelusaika palvelukseentulopäivästä.
Asevelvollinen, joka tämän lain mukaan laskettavan palvelusaikansa päättyessä palvelee Suomen alueen ulkopuolella, kotiutetaan hänen palattuaan takaisin Suomen alueelle. Ylimääräisesti palvellut päivät luetaan hyväksi kertausharjoituksena.
Suomen vesien ulkopuolella olevassa sotaaluksessa palvelevien asevelvollisten kotiin laskeminen lykätään siksi, kun laiva on palannut takaisin Suomen satamaan. Yliaika luetaan asevelvolliselle hyväksi reservissä palveltuna harjoitusaikana.
9 §
Asevelvollinen, joka ei ole vakinaisessa palveluksessa eikä kuulu reserviin, kuuluu nostoväkeen sen vuoden alusta, jona hän täyttää 18 vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta.
Asevelvollinen, joka ei ole vakinaisessa palveluksessa eikä kuulu reserviin kuuluu nostoväkeen sen vuoden alusta, jona hän täyttää seitsemäntoista vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kuusikymmentä vuotta.
Nostoväessä ovat yhtenä ikäluokkana ne asevelvolliset, jotka ovat syntyneet samana vuonna.
9§
Asevelvollinen, joka ei ole vakinaisessa palveluksessa eikä kuulu reserviin kuuluu nostoväkeen sen vuoden alusta, jona hän täyttää seitsemäntoista vuotta, sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kuusikymmentä vuotta.
Nostoväessä ovat yhtenä ikäluokkana ne asevelvolliset, jotka ovat syntyneet samana vuonna.
10 §
Reserviin kuuluvat asevelvolliset voidaan kutsua palvelukseen sotavoiman sekä yleisen että osittaisen liikekannallepanon aikana.
Yleisen liikekannallepanon aikana voidaan nostoväki tai osa siitä kutsua palvelukseen, viisikymmentä vuotta täyttäneet kuitenkin ainoastaan eduskunnan suostumuksella.
11 §
Puolustusvoimain tai niiden osan ollessa liikekannalla asevelvolliset jäävät palvelukseen niin pitkäksi ajaksi, kuin tarve vaatii. Niin ikään voidaan muulloinkin, milloin erityiset olosuhteet vaativat, palveluksessa olevien asevelvollisten kotiin laskeminen siirtää toistaiseksi ja pitää heitä palveluksessa säännöllistä palvelusaikaa pitemmän ajan.
3 luku
Helpotukset asevelvollisuuden suorittamisesta
12 §
Asevelvollinen voidaan palveluskelpoisuuden määrittämistä varten määrätä lääkärin tai muun terveydenhuollon ammattihenkilön tarkastukseen ja tutkimukseen hänen terveydentilansa toteamiseksi.
Jos kutsunnassa toimitetussa tarkastuksessa havaitaan jossakussa kutsutussa sellainen vaikea ruumiinvika, parantumaton sairaus tai vajaamielisyys, että häntä ei missään oloissa voida käyttää palvelukseen, vapautetaan hänet kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.
Jos asevelvollisella kutsunnassa tai muuten suoritetussa tarkastuksessa havaitaan sellainen vaikea ruumiinvika, parantumaton sairaus tai kehitysvammaisuus, että häntä ei voida käyttää palvelukseen, hänet vapautetaan kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.
Tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitetun tarkastuksen ja tutkimuksen toimittamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
12§
Jos kutsunnassa toimitetussa tarkastuksessa havaitaan jossakussa kutsutussa sellainen vaikea ruumiinvika, parantumaton sairaus tai vajaamielisyys, että häntä ei missään oloissa voida käyttää palvelukseen, vapautetaan hänet kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.
13 §
Asevelvollinen, joka kutsuntaikään tultuaan ei ole saavuttanut tarpeellista ruumiillista tai henkistä kehitystä tai jota ruumiinvamman tai sairauden vuoksi ei voida heti hyväksyä vakinaiseen palvelukseen, määrätään saapumaan uudelleen tarkastettavaksi. Jos hänet sanottujen syiden vuoksi todetaan palvelukseen kykenemättömäksi niin pitkäksi ajaksi, että häntä ei ilmeisesti voitaisi myöhemminkään määrätä astumaan vakinaiseen palvelukseen, hänet voidaan vapauttaa palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana. Jos uudelleen tarkastettavaksi määrättyä ei ole viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää kaksikymmentäviisi vuotta, hyväksytty vakinaiseen palvelukseen tai kokonaan vapautettu asevelvollisuudesta, hänet vapautetaan palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana. Määräys uudelleen tarkastamisesta voidaan uudistaa yhden tai useamman kerran.
Asevelvollinen, joka ei ole kutsuntaikään tultuaan saavuttanut tarpeellista ruumiin kehitystä tai jota ruumiinvian, sairauden, kivulloisuuden tai heikkouden vuoksi ei voida heti palvelukseen kutsua, määrätään saapumaan uudelleen tarkastettavaksi. Määräys uudelleen tarkastamisesta voidaan yhden tai useamman kerran uudistaa. Tarkastusten väliaika ei saa olla pitempi kuin kolme vuotta. Jos uudelleen tarkastettavaksi määrättyä ei ole viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää kaksikymmentäviisi vuotta, hyväksytty palvelukseen tai kokonaan vapautettu asevelvollisuuden suorittamisesta, vapautetaan hänet toistaiseksi palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana, mutta voidaan liikekannallepanon sattuessa kutsua palvelukseen, mikäli hänet silloin toimitetussa uudessa tarkastuksessa havaitaan siihen kykeneväksi.
Asevelvollinen, joka on määrätty saapumaan uudelleen tarkastettavaksi, on oikeutettu ilmoittautumaan tarkastusta varten aikaisemminkin kuin sinä vuonna, jona uudelleen tarkastus on määrätty toimitettavaksi.
Palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana vapautettu asevelvollinen voidaan yleisen liikekannallepanon aikana kutsua palvelukseen, jos hänet uudelleen tarkastettuna todetaan palveluskelpoiseksi.
13§
Asevelvollinen, joka ei ole kutsuntaikään tultuaan saavuttanut tarpeellista ruumiin kehitystä tai jota ruumiinvian, sairauden, kivulloisuuden tai heikkouden vuoksi ei voida heti palvelukseen kutsua, määrätään saapumaan uudelleen tarkastettavaksi. Määräys uudelleen tarkastamisesta voidaan yhden tai useamman kerran uudistaa. Tarkastusten väliaika ei saa olla pitempi kuin kolme vuotta. Jos uudelleen tarkastettavaksi määrättyä ei ole viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää kaksikymmentäviisi vuotta, hyväksytty palvelukseen tai kokonaan vapautettu asevelvollisuuden suorittamisesta, vapautetaan hänet toistaiseksi palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana, mutta voidaan liikekannallepanon sattuessa kutsua palvelukseen, mikäli hänet silloin toimitetussa uudessa tarkastuksessa havaitaan siihen kykeneväksi.
14 §
Lykkäystä vakinaisen palveluksen suorittamisesta myönnetään rauhan aikana, siinä järjestyksessä kuin asetuksella tarkemmin säädetään, enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan asevelvolliselle, jolle lykkäys ammattiin valmistautumisen, opintojen harjoittamisen, taloudellisten olojen järjestämisen taikka niihin verrattavan muun erityisen henkilökohtaisen syyn vuoksi on katsottava erittäin tarpeelliseksi, samoin kuin kansanedustajana olevalle asevelvolliselle mainitun tehtävän hoitamiseksi, ei kuitenkaan pitemmälle kuin sen vuoden loppuun, jona hän täyttää kaksikymmentäkahdeksan vuotta.
Vakinaiseen palvelukseen astumisen lykkäystä myönnettäköön siinä järjestyksessä, kuin asetuksella tarkemmin määrätään, rauhan aikana enintään kolmeksi vuodeksi:
vakinaisessa palveluksessa olevan tai siihen ilman lykkäystä hyväksytyn asevelvollisen veljelle;
asevelvolliselle, joka valmistautuu johonkin toimeen tai ammattiin taikka käy koulua tai harjoittaa opintoja ja jonka kehitys tuntuvasti kärsisi, jollei hän saisi lykkäystä; sekä
asevelvolliselle, jolle lykkäys hänen taloudellisten olojensa järjestämistä varten on erittäin tarpeellinen.
2 momentti on kumottu L:lla 23.12.1988/1169.
Lykkäystä, joka on myönnetty 1 momentin 2 kohdan perusteella, voidaan, jos erinomaisia syitä on, pitentää enintään kolmella vuodella.
14§
Vakinaiseen palvelukseen astumisen lykkäystä myönnettäköön siinä järjestyksessä, kuin asetuksella tarkemmin määrätään, rauhan aikana enintään kolmeksi vuodeksi:
vakinaisessa palveluksessa olevan tai siihen ilman lykkäystä hyväksytyn asevelvollisen veljelle;
asevelvolliselle, joka valmistautuu johonkin toimeen tai ammattiin taikka käy koulua tai harjoittaa opintoja ja jonka kehitys tuntuvasti kärsisi, jollei hän saisi lykkäystä; sekä
asevelvolliselle, jolle lykkäys hänen taloudellisten olojensa järjestämistä varten on erittäin tarpeellinen.
Lykkäystä, joka on myönnetty 1 momentin 2 kohdan perusteella, voidaan, jos erinomaisia syitä on, pitentää enintään kolmella vuodella.
Jos kutsunnassa jo ollutta ja vakinaiseen palvelukseen hyväksyttyä tai vakinaiseen palvelukseen jo astunutta asevelvollista muuttuneiden olojen perusteella on pidettävä 2 tai 3 kohdassa tarkoitettuun asevelvolliseen verrattavana, voidaan hänelle, jos hän sitä anoo ja erinomaisia syitä on, myöntää lykkäystä enintään kolmeksi vuodeksi
Tässä pykälässä mainittua lykkäystä älköön myönnettäkö sille, joka ilman laillista estettä on jäänyt kutsuntaan tai määräaikana palvelukseen saapumatta.
15 §
Jos varusmiespalveluksessa oleva asevelvollinen todetaan pitkähköksi ajaksi palvelukseen kykenemättömäksi, on hänet vapautettava palveluksesta toistaiseksi. Uudessa tarkastuksessa on ratkaistava, onko hänet määrättävä jälleen varusmiespalvelukseen, vapautettava varusmiespalveluksesta rauhan aikana, vapautettava kokonaan asevelvollisuudesta tai onko hänet määrättävä saapumaan uudelleen tarkastettavaksi. Määräys uudelleen tarkastamisesta voidaan uudistaa yhden tai useamman kerran.
Jos vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvollinen huomataan pitkähköksi ajaksi palvelukseen kykenemättömäksi, vapautetaan hänet siitä toistaiseksi, kunnes uudessa tarkastuksessa voidaan ratkaista, onko hänen tultava vielä uudelleen tarkastettavaksi vai onko hänet määrättävä jälleen vakinaiseen palvelukseen tai vapautettava kokonaan asevelvollisuudesta. Määräys uudelleen tarkastamisesta voidaan yhden tai useamman kerran uudistaa. Tarkastuksen väliaika ei saa olla pitempi kuin kolme vuotta. Jos uudelleen tarkastettavaksi määrättyä ei ole viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää kaksikymmentäviisi vuotta, voitu määrätä palaamaan vakinaiseen palvelukseen tai kokonaan vapauttaa asevelvollisuudesta, on hänet vapautettava vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana.
Jos asevelvollinen, joka on 1 momentin nojalla vapautettu palveluksesta vakinaisessa väessä rauhan aikana, on ollut vähintään viisi kuukautta vakinaisessa palveluksessa, hänen katsotaan suorittaneen palveluksensa vakinaisessa väessä.
Jos asevelvollinen, joka on 1 momentin nojalla vapautettu vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana, on ollut vähintään kuusi kuukautta vakinaisessa palveluksessa, on hänet siirrettävä reserviin, mutta muussa tapauksessa nostoväkeen.
Asevelvollinen voi ilmoittautua tarkastettavaksi aikaisemminkin kuin sinä vuonna, jona uudelleen tarkastaminen on määrätty toimitettavaksi.
Asevelvolliselta, joka päällystöltään pyytää terveydentilansa tarkastusta, älköön sitä kiellettäkö.
Asevelvolliselta, joka päällystöltään pyytää terveydentilansa tarkastusta, ei sitä voida kieltää.
Asevelvollinen, joka on 13 §:n tai tämän pykälän nojalla määrätty uudelleen tarkastettavaksi, on oikeutettu ilmoittautumaan kutsuntatilaisuudessa tarkastettavaksi jo aikaisemmin kuin sinä vuonna, jona uudelleen tarkastaminen on määrätty tapahtuvaksi. Jollei häntä tällöin hyväksytä vakinaiseen palvelukseen tai kokonaan vapauteta, on hänet määrättävä uudelleen tarkastettavaksi.
15§
Jos vakinaisessa palveluksessa oleva asevelvollinen huomataan pitkähköksi ajaksi palvelukseen kykenemättömäksi, vapautetaan hänet siitä toistaiseksi, kunnes uudessa tarkastuksessa voidaan ratkaista, onko hänen tultava vielä uudelleen tarkastettavaksi vai onko hänet määrättävä jälleen vakinaiseen palvelukseen tai vapautettava kokonaan asevelvollisuudesta. Määräys uudelleen tarkastamisesta voidaan yhden tai useamman kerran uudistaa. Tarkastuksen väliaika ei saa olla pitempi kuin kolme vuotta. Jos uudelleen tarkastettavaksi määrättyä ei ole viimeistään sinä vuonna, jona hän täyttää kaksikymmentäviisi vuotta, voitu määrätä palaamaan vakinaiseen palvelukseen tai kokonaan vapauttaa asevelvollisuudesta, on hänet vapautettava vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana.
Jos asevelvollinen, joka on 1 momentin nojalla vapautettu vakinaisesta palveluksesta rauhan aikana, on ollut vähintään kuusi kuukautta vakinaisessa palveluksessa, on hänet siirrettävä reserviin, mutta muussa tapauksessa nostoväkeen.
Asevelvolliselta, joka päällystöltään pyytää terveydentilansa tarkastusta, älköön sitä kiellettäkö.
Asevelvollinen, joka on 13 §:n tai tämän pykälän nojalla määrätty uudelleen tarkastettavaksi, on oikeutettu ilmoittautumaan kutsuntatilaisuudessa tarkastettavaksi jo aikaisemmin kuin sinä vuonna, jona uudelleen tarkastaminen on määrätty tapahtuvaksi. Jollei häntä tällöin hyväksytä vakinaiseen palvelukseen tai kokonaan vapauteta, on hänet määrättävä uudelleen tarkastettavaksi.
16 §
Aseellisessa palveluksessa olevalla on oikeus 5 §:ssä säädetyn varusmiespalvelusajan pituuden mukaisesti määräytyvään 6, 12 tai 18 päivän henkilökohtaiseen lomaan ja aseettomassa palveluksessa olevalla 16 päivän henkilökohtaiseen lomaan, joka myönnetään ilman erikseen esitettävää syytä, sekä lisäksi oman lapsen syntymän yhteydessä pidettävään 6 päivän isyysvapaaseen. Jos asevelvollinen on palvelusaikanaan erityisesti kunnostautunut, hänelle voidaan, jos olosuhteet sen sallivat, antaa kuntoisuuslomaa yhteensä enintään 30 päivää.
Asevelvolliselle, joka palvelusaikanaan on erityisesti kunnostautunut ja kehittynyt hyväksi sotilaaksi, voidaan, mikäli olosuhteet sen sallivat, antaa rauhan aikana vakinaisesta palvelusajasta lomaa enintään kolmekymmentä päivää.
Asevelvolliselle voidaan 1 momentissa tarkoitettujen lomien lisäksi myöntää pakottavista henkilökohtaisista syistä lomaa enintään kuusi kuukautta.
Pakottavista henkilökohtaisista syistä voidaan asevelvollisille myöntää lomaa tarpeen mukaan. Mikäli asevelvollisen koulutus sellaisen loman johdosta kärsisi tuntuvaa haittaa, voidaan hänen palvelusaikaansa pitentää enintään lomaa vastaavalla, ajalla.
16§
Asevelvolliselle, joka palvelusaikanaan on erityisesti kunnostautunut ja kehittynyt hyväksi sotilaaksi, voidaan, mikäli olosuhteet sen sallivat, antaa rauhan aikana vakinaisesta palvelusajasta lomaa enintään kolmekymmentä päivää.
Pakottavista henkilökohtaisista syistä voidaan asevelvollisille myöntää lomaa tarpeen mukaan. Mikäli asevelvollisen koulutus sellaisen loman johdosta kärsisi tuntuvaa haittaa, voidaan hänen palvelusaikaansa pitentää enintään lomaa vastaavalla, ajalla.
17 §
Asetuksella säädetään valtion, kunnan ja seurakunnan viran tai toimen haltijain taikka muussa julkisessa tehtävässä olevien asevelvollisten vapauttamisesta reservin kertausharjoituksista ja ylimääräisestä palveluksesta, mikäli sellainen vapauttaminen tärkeän yleisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi, niin myös liikenne- ja tiedoituslaitosten henkilökunnasta sota-aikaa silmällä pitäen koottuihin joukkoihin kuuluvien asevelvollisten käyttämisestä näiden joukkojen harjoituksiin yleisten reservin kertausharjoitusten sijasta.
17 a §
Jos reservin kertausharjoitukseen kutsuttu asevelvollinen todetaan terveydellisistä syistä palvelukseen kelpaamattomaksi, on hänet, siten kuin siitä asetuksella säädetään, vapautettava kyseisestä kertausharjoituksesta ja määrättävä tarvittaessa uudelleen tarkastettavaksi, jollei häntä vapauteta palveluksesta rauhan aikana tai kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.
18 §
Lykkäystä reservin kertausharjoituksesta voidaan myöntää asevelvolliselle, jolle lykkäys hänen perhe- tai taloudellisten olojensa taikka ammatin tai elinkeinon harjoittamiseen liittyvien syiden vuoksi on erittäin tarpeellinen, ja asevelvolliselle, joka valmistuu johonkin toimeen tai ammattiin taikka käy koulua tai harjoittaa opintoja ja jonka kehitys tuntuvasti kärsisi, jollei hän saisi lykkäystä, sekä erityisestä syystä asevelvolliselle, jonka osallistuminen kertausharjoitukseen aiheuttaisi hänen työnantajansa toiminnalle olennaista haittaa tai vahinkoa.
Asevelvolliselle, joka ruumiinvian tai sairauden taikka muun laillisen esteen takia ei voi ottaa osaa reservin kertausharjoituksiin, myönnettäköön lykkäystä niistä. Jos ase. velvollista ruumiillisen heikkouden tai hänen saamansa ruumiinvamman tai sairauden vuoksi voidaan liikekannallepanon sattuessa käyttää vain sellaisiin tehtäviin, joiden suorittamista varten reserviharjoituksissa annettava lisäkoulutus ei ole tarpeen, voidaan hänet vapauttaa kertausharjoitusten suorittamisesta. Jos hän on saanut sellaisen ruumiinvian tai taudin, kuin 12 §:ssä tarkoitetaan, vapautettakoon hänet kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.
Asevelvolliselle, joka toimensa tai ammattinsa vuoksi oleskelee Suomen ulkopuolella ja jolle koituisi tuntuvaa haittaa tai vahinkoa kertausharjoitukseen osallistumisesta, voidaan niin ikään myöntää lykkäystä kertausharjoituksesta.
Lykkäystä reservin kertausharjoituksista voidaan harkinnan mukaan myöntää myös asevelvolliselle, jolle lykkäys hänen perhe- tai taloudellisten olojensa vuoksi on erittäin tarpeellinen, niin myös asevelvolliselle, joka valmistuu johonkin toimeen tai ammattiin taikka käy koulua tai harjoittaa opintoja ja jonka kehitys tuntuvasti kärsisi, jollei hän saisi lykkäystä.
Sen lisäksi mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, voidaan 19 §:n 2 momentissa tarkoitetuille henkilöille erityisestä syystä myöntää lykkäystä reservin kertausharjoituksesta.
Merikapteenille, laivurille, höyryaluksen koneenkäyttäjälle, lämmittäjälle ja muulle merimiehelle, joka on laivapalveluksessa Suomen ulkopuolella ja jolle koituisi tuntuma vahinkoa kertausharjoituksiin saapumisesta, niin myös muulle asevelvolliselle, joka toimen tai ammatin vuoksi oleskelee Suomen ulkopuolella, voidaan siksi ajaksi, jonka sanottu este jatkuu, niin ikään myöntää lykkäystä kertausharjoituksista.
18§
Asevelvolliselle, joka ruumiinvian tai sairauden taikka muun laillisen esteen takia ei voi ottaa osaa reservin kertausharjoituksiin, myönnettäköön lykkäystä niistä. Jos ase. velvollista ruumiillisen heikkouden tai hänen saamansa ruumiinvamman tai sairauden vuoksi voidaan liikekannallepanon sattuessa käyttää vain sellaisiin tehtäviin, joiden suorittamista varten reserviharjoituksissa annettava lisäkoulutus ei ole tarpeen, voidaan hänet vapauttaa kertausharjoitusten suorittamisesta. Jos hän on saanut sellaisen ruumiinvian tai taudin, kuin 12 §:ssä tarkoitetaan, vapautettakoon hänet kokonaan asevelvollisuuden suorittamisesta.
Lykkäystä reservin kertausharjoituksista voidaan harkinnan mukaan myöntää myös asevelvolliselle, jolle lykkäys hänen perhe- tai taloudellisten olojensa vuoksi on erittäin tarpeellinen, niin myös asevelvolliselle, joka valmistuu johonkin toimeen tai ammattiin taikka käy koulua tai harjoittaa opintoja ja jonka kehitys tuntuvasti kärsisi, jollei hän saisi lykkäystä.
Merikapteenille, laivurille, höyryaluksen koneenkäyttäjälle, lämmittäjälle ja muulle merimiehelle, joka on laivapalveluksessa Suomen ulkopuolella ja jolle koituisi tuntuma vahinkoa kertausharjoituksiin saapumisesta, niin myös muulle asevelvolliselle, joka toimen tai ammatin vuoksi oleskelee Suomen ulkopuolella, voidaan siksi ajaksi, jonka sanottu este jatkuu, niin ikään myöntää lykkäystä kertausharjoituksista.
Milloin erinomaista syytä on, voidaan myös 19 §:n 2 momentissa tarkoitetuille henkilöille myöntää lykkäystä reservin kertausharjoituksista.
19 §
Asetuksella voidaan määrätä toistaiseksi jätettäväksi kutsumatta palvelukseen sodan aikana valtion, kunnan ja seurakunnan niin myös liikenne- ja tiedoituslaitosten palveluksessa olevia henkilöitä, jos se tärkeän yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi harkitaan välttämättömäksi.
Liikekannallepanon sattuessa voidaan myös erityisten ammattien harjoittajia ja muita yksityisiä henkilöitä, joiden palvelukseen kutsuminen saattaisi puolustusvoimien varustamisen tai ylläpidon, yleisen talouden tai muita yleisiä etuja vaaranalaisiksi, toistaiseksi vapauttaa siitä
Vapautusanomus ei ole pätevä syy palveluksesta poisjäämiseen.
4 luku
Kutsuntaviranomaiset
20 §
Asevelvollisuusasioita sotilasläänissä käsittelevät sotilasläänin esikunta ja kutsuntalautakunta.
Kutsunnat toimeenpannaan sotilaspiireittäin.
20§
Kutsunnat toimeenpannaan sotilaspiireittäin.
Tarkastuksen toimittamista varten määrätään tarpeellinen määrä kokoontumispaikkoja kuhunkin sotilaspiiriin. Tarpeen vaatiessa asianomainen kunta on velvollinen sotilaspiirin esikunnan pyynnöstä kohtuullista korvausta vastaan hankkimaan sopivan huoneiston tarkastuksen toimittamista varten.
21 §
Asevelvollisten palveluskelpoisuuden toteamiseksi ja palvelukseen määräämiseksi toimitetaan sotilaslääneittäin kutsunnat.
Kussakin sotilaspiirissä käsittelee asevelvollisuusasioita sotilaspiirin esikunta.
Kutsuntojen toimittamista varten asetetaan sotilasläänin alueelle vähintään yksi kutsuntalautakunta. Kutsuntalautakunnassa on puheenjohtaja ja kaksi jäsentä. Kutsuntalautakunnan puheenjohtajana on sotilasläänin komentaja tai hänen määräämänsä vähintään majurin arvoinen upseeri sotilasläänin esikunnasta. Kutsuntalautakunnan jäseninä toimivat sotilasläänin komentajan määräämä asevelvollisuusasioihin perehtynyt upseeri tai opistoupseeri sekä sen kunnan edustaja, jonka kutsunnanalaisia kutsuntatoimitus koskee. Kunnan edustajalla, jolle on määrättävä tarpeellinen määrä varamiehiä, on äänivalta ainoastaan omaan kuntaansa kuuluvia asevelvollisia koskevissa asioissa.
Kutsunnat sotilaspiirin alueella toimittaa kutsuntalautakunta, johon kuuluu sotilaspiirin päällikkö tai joku muu siihen määrätty upseeri puheenjohtajana ja jäseninä sotilaspiirin kutsunta-asiain sihteeri sekä yksi edustaja kustakin kunnasta, jonka kutsuntatoimitus käsittää. Viimeksi mainitun jäsenen, jolla on äänivalta ainoastaan omaan kuntaansa kuuluvia asevelvollisia koskevissa asioissa, valitsee kunnallishallitus. Lisäksi valitsee sanottu viranomainen yhden varamiehen, joka astuu valitun jäsenen sijaan, milloin tälle sattuu este.
Kutsuntojen toimittamista varten määrätään kuhunkin sotilaslääniin tarpeellinen määrä kutsuntapaikkoja. Asianomainen kunta on velvollinen sotilasläänin esikunnan pyynnöstä kohtuullista korvausta vastaan tarvittaessa hankkimaan sopivan huoneiston kutsuntojen toimittamista varten.
21§
Kussakin sotilaspiirissä käsittelee asevelvollisuusasioita sotilaspiirin esikunta.
Kutsunnat sotilaspiirin alueella toimittaa kutsuntalautakunta, johon kuuluu sotilaspiirin päällikkö tai joku muu siihen määrätty upseeri puheenjohtajana ja jäseninä sotilaspiirin kutsunta-asiain sihteeri sekä yksi edustaja kustakin kunnasta, jonka kutsuntatoimitus käsittää. Viimeksi mainitun jäsenen, jolla on äänivalta ainoastaan omaan kuntaansa kuuluvia asevelvollisia koskevissa asioissa, valitsee kunnallishallitus. Lisäksi valitsee sanottu viranomainen yhden varamiehen, joka astuu valitun jäsenen sijaan, milloin tälle sattuu este.
22 §
Tarkemmat säännökset kutsuntaviranomaisista ja niiden tehtävistä sekä kutsuntojen toteuttamisesta annetaan asetuksella. Asetusta täydentävät yksityiskohtaiset määräykset antaa pääesikunta.
Tarkemmat määräykset kutsunta viranomaisista ja niiden tehtävistä annetaan asetuksella.
22§
Tarkemmat määräykset kutsunta viranomaisista ja niiden tehtävistä annetaan asetuksella.
5 luku
Kutsunnan toimittaminen ja palvelukseen määrääminen
23 §
Kutsunnat järjestetään vuosittain siten, että ne aloitetaan aikaisintaan syyskuun 1 päivänä ja päätetään viimeistään marraskuun 30 päivänä.
Asevelvolliset kutsutaan tarkastukseen vuosittain puolustusministeriön määrääminä aikoina syyskuun 1 päivän ja marraskuun 1 päivän välillä.
Kutsunnanalaisia ovat:
ne miespuoliset kansalaiset, jotka sinä kutsuntavuonna täyttävät 18 vuotta;
kaikki miespuoliset kansalaiset, jotka sinä kutsuntavuonna ovat täyttäneet tai täyttävät yhdeksäntoista vuotta;
ne, jotka on määrätty sen vuoden kutsunnassa uudelleen tarkastettaviksi; sekä
ne, jotka sen vuoden kutsunnassa en uudelleen tarkastettava; sekä
ne, jotka ovat jääneet edellisiin kutsuntoihin saapumatta, jollei heitä, siten kuin siitä asetuksella säädetään, vielä ole erikseen tarkastettu eivätkä he ole täyttäneet tai sinä vuonna täytä 30 vuotta.
kaikki ne, jotka ovat jääneet edellisiin kutsuntoihin saapumatta, jollei heitä, siten kuin siitä asetuksella säädetään, vielä ole erikseen tarkastettu eivätkä he ole täyttäneet tai sinä vuonna täytä kolmeakymmentä vuotta.
Kutsunnan alaisia ovat:
kaikki miespuoliset kansalaiset, jotka sinä kutsuntavuonna ovat täyttäneet tai täyttävät yhdeksäntoista vuotta;
ne, jotka sen vuoden kutsunnassa en uudelleen tarkastettava; sekä
kaikki ne, jotka ovat jääneet edellisiin kutsuntoihin saapumatta, jollei heitä, siten kuin siitä asetuksella säädetään, vielä ole erikseen tarkastettu eivätkä he ole täyttäneet tai sinä vuonna täytä kolmeakymmentä vuotta.
Kutsunnanalainen on velvollinen saapumaan ensisijaisesti sen sotilasläänin kutsuntaan, jonka valvontaan hän kuuluu.
Jollei asetuksella toisin säädetä, ovat 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut kutsunnanalaiset, ulkomailla asuvia tai työnsä vuoksi oleskelevia lukuun ottamatta, velvollisia osallistumaan ennakolta järjestettävään terveystarkastukseen. (11.12.1992/1260)
Suomen kansalainen, johon sovelletaan 45 §:n 4 momentissa mainittua pöytäkirjaa ja sopimusta, ei ole kutsunnanalainen Suomessa sinä aikana, jona hänen katsotaan niitä sovellettaessa olevan muun sopimusvaltion kuin Suomen kansalainen. (11.12.1992/1260)
24 §
Määrättynä aikana pitää jokaisen kutsunnanalaisen henkilökohtaisesti saapua kutsuntapaikkaan, jollei hänellä ole laillista estettä tai jollei hän ole 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa asettanut asiamiestä puolestaan.
Määrättynä aikana pitää jokaisen kutsutun itse saapua kokoontumispainkaan, jollei hänellä ole laillista estettä eikä hän sen tähden ole asettanut asiamiestä puolestaan. Este on kutsuntatilaisuudessa asianmukaisesti toteennäytettävä; jos se on yleisesti tunnettu, olkoon pätevä, vaikkei sitä erikseen näytetä toteen.
Asiamiehen saa asettaa kutsunnanalainen:
joka asuu tai toimensa, ammattinsa tai opiskelunsa vuoksi oleskelee ulkomailla taikka muuten on estynyt saapumasta kutsuntaan, jos hän lääkärintodistuksella, jonka ulkomailla olevan osalta on oltava Suomen lähetystön tai konsulinviraston hyväksymä, näyttää terveydentilansa ja ruumiinrakenteensa puolesta olevansa palvelukseen kelpaava; tai
joka lääkärintodistuksella näyttää terveydentilansa ja ruumiinrakenteensa puolesta olevansa palvelukseen kelpaava;
joka lääkärintodistuksella näyttää, että hänet on 12 §:ssä mainituilla perusteilla kokonaan vapautettava asevelvollisuuden suorittamisesta.
joka lääkärintodistuksella näyttää, ettei häntä vaikean ruumiinvian tai parantumattoman taudin tai vajaamielisyyden vuoksi voida missään oloissa käyttää minkäänlaiseen palvelukseen maanpuolustusta varten; sekä
Asiamiehen saa asettaa myös se,
joka lääkärintodistuksella näyttää terveydentilansa ja ruumiinrakenteensa puolesta olevansa palvelukseen kelpaava;
joka lääkärintodistuksella näyttää, ettei häntä vaikean ruumiinvian tai parantumattoman taudin tai vajaamielisyyden vuoksi voida missään oloissa käyttää minkäänlaiseen palvelukseen maanpuolustusta varten; sekä
joka asuu tai toimensa vuoksi oleskelee ulkomailla ja suomen lähetystön tai konsulinviraston hyväksymällä lääkärintodistuksella, joka lähetystön tai konsulinviraston välityksellä voidaan myös lähettää sotilaspiirin esikuntaan, näyttää olevansa aseelliseen palvelukseen kelpaava taikka näyttää, että 12 tai 13 §:n määräykset soveltuvat häneen.
Milloin sotilasläänin esikunta pitää sitä tarpeellisena, on 2 momentissa tarkoitettu kutsunnanalainen kuitenkin velvollinen saapumaan sotilasläänin esikunnan määräämään jälkitarkastukseen. Erityisestä syystä voidaan 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu kutsunnanalainen vapauttaa lääkärintodistuksen perusteella asevelvollisuuden suorittamisesta, vaikkei häntä olisikaan asiamies edustamassa.
Milloin sotilaspiirin esikunta pitää sen tarpeellisena, olkoon kuitenkin edellä 2 momentin 2 kohdassa mainittu kutsuttu velvollinen saapumaan sotilaspiirin esikunnan määräämään jälkitarkastukseen. Jos sellainen ruumiin vika, tauti tai vajaamielisyys, kuin sanotussa kohdassa tarkoitetaan, on yleisesti tunnettu, voidaan kutsuttu asevelvollisuudesta vapauttaa, vaikkei häntä asiamies edusta ja vaikkei lääkärintodistusta ole esitetty.
24§
Määrättynä aikana pitää jokaisen kutsutun itse saapua kokoontumispainkaan, jollei hänellä ole laillista estettä eikä hän sen tähden ole asettanut asiamiestä puolestaan. Este on kutsuntatilaisuudessa asianmukaisesti toteennäytettävä; jos se on yleisesti tunnettu, olkoon pätevä, vaikkei sitä erikseen näytetä toteen.
Asiamiehen saa asettaa myös se,
joka lääkärintodistuksella näyttää terveydentilansa ja ruumiinrakenteensa puolesta olevansa palvelukseen kelpaava;
joka lääkärintodistuksella näyttää, ettei häntä vaikean ruumiinvian tai parantumattoman taudin tai vajaamielisyyden vuoksi voida missään oloissa käyttää minkäänlaiseen palvelukseen maanpuolustusta varten; sekä
joka asuu tai toimensa vuoksi oleskelee ulkomailla ja suomen lähetystön tai konsulinviraston hyväksymällä lääkärintodistuksella, joka lähetystön tai konsulinviraston välityksellä voidaan myös lähettää sotilaspiirin esikuntaan, näyttää olevansa aseelliseen palvelukseen kelpaava taikka näyttää, että 12 tai 13 §:n määräykset soveltuvat häneen.
Milloin sotilaspiirin esikunta pitää sen tarpeellisena, olkoon kuitenkin edellä 2 momentin 2 kohdassa mainittu kutsuttu velvollinen saapumaan sotilaspiirin esikunnan määräämään jälkitarkastukseen. Jos sellainen ruumiin vika, tauti tai vajaamielisyys, kuin sanotussa kohdassa tarkoitetaan, on yleisesti tunnettu, voidaan kutsuttu asevelvollisuudesta vapauttaa, vaikkei häntä asiamies edusta ja vaikkei lääkärintodistusta ole esitetty.
25 §
Asevelvollisten tarkastus toimitetaan sotilasläänin esikunnan laatiman kutsuntaluettelon mukaan.
Asevelvollisten tarkastus toimitetaan sotilaspiirin esikunnan laatiman kutsuntaluettelon mukaan, jota varten asianomaisten väestörekisteri- ja muiden viranomaisten tulee hyvissä ajoin antaa tarpeelliset tiedot, sen mukaan kuin siitä asetuksella säädetään.
Tarkastuksessa kutsuntalautakuntaa avustaa siihen määrätty lääkäri tai tarpeen vaatiessa kaksi lääkäriä. Lääkärin antama lausunto tarkastuksesta ei ole kutsuntalautakuntaa sitova.
26 §
Tarkastustilaisuudessa on kustakin tarkastetusta merkittävä luetteloon tarkastuksen tulos ja sen perusteet sekä annettava hänelle todistus siitä, mitä hänestä on päätetty.
27 §
Kutsunnassa tai sotilasläänin esikunnan määräämässä tarkastuksessa palvelukseen hyväksytyt asevelvolliset määrätään astumaan palvelukseen kutsuntaa seuraavien kahden kalenterivuoden yleisinä varusmiespalvelukseen astumispäivinä. Kullekin asevelvolliselle on annettava tai muulla tavoin todisteellisesti toimitettava palvelukseenastumismääräys hyvissä ajoin ennen palvelukseenastumispäivää. Kun sotilasläänin esikunnan määräämä tarkastus toimitetaan kutsuntojen jälkeen, voidaan tällaisessa tarkastuksessa hyväksytty asevelvollinen määrätä astumaan palvelukseen heti tai tarkastusvuoden taikka sitä seuraavan vuoden yleisenä varusmiespalvelukseen astumispäivänä. Sama koskee lykkäystä saaneen asevelvollisen palvelukseen määräämistä lykkäysajan päätyttyä.
Kutsunnassa hyväksytyt asevelvolliset määrätään astumaan palvelukseen kutsuntaa seuraavan kalenterivuoden aikana sitä varten vahvistettuina yleisinä vakinaiseen palvelukseen astumispäivinä, ja kullekin asevelvolliselle on hyvissä ajoin paikallisten valvontaviranomaisten välityksellä toimitettava asiasta ilmoitus. Laillisen esteen takia määräaikana saapumatta jääneen tai lykkäystä saaneen asevelvollisen tulee astua palvelukseen esteen lakkaamista tai lykkäysajan päättymistä lähinnä seuraavana yleisenä vakinaiseen palvelukseen astumispäivänä, jollei häntä ole heti sanottujen syiden poistuttua määrätty saapumaan palvelukseen.
Laillisen esteen takia määräaikana varusmiespalvelukseen saapumatta jääneen asevelvollisen on astuttava palvelukseen heti esteen lakattua, jollei sotilasläänin esikunta ole määrännyt hänelle muuta palvelukseenastumisaikaa.
Asevelvollinen, joka on tuomittu menettämään kansalaisluottamuksensa tai todistajaksi kelpaamattomaksi, astuu, jollei häntä määrätä maanpuolustuksen etua tarkoittavaan työhön, palvelukseen sen jälkeen, kun mainitun rangaistusseuraamuksen aika on päättynyt.
Velvollisuus suorittaa varusmiespalvelusta rauhan aikana päättyy sen vuoden lopussa, jona asevelvollinen täyttää 30 vuotta.
Asevelvollista, joka ei ole astunut palvelukseen ennen kuin on täyttänyt kolmekymmentä vuotta, älköön sen jälkeen enää siihen velvoitettako.
27§
Kutsunnassa hyväksytyt asevelvolliset määrätään astumaan palvelukseen kutsuntaa seuraavan kalenterivuoden aikana sitä varten vahvistettuina yleisinä vakinaiseen palvelukseen astumispäivinä, ja kullekin asevelvolliselle on hyvissä ajoin paikallisten valvontaviranomaisten välityksellä toimitettava asiasta ilmoitus. Laillisen esteen takia määräaikana saapumatta jääneen tai lykkäystä saaneen asevelvollisen tulee astua palvelukseen esteen lakkaamista tai lykkäysajan päättymistä lähinnä seuraavana yleisenä vakinaiseen palvelukseen astumispäivänä, jollei häntä ole heti sanottujen syiden poistuttua määrätty saapumaan palvelukseen.
Asevelvollinen, joka on tuomittu menettämään kansalaisluottamuksensa tai todistajaksi kelpaamattomaksi, astuu, jollei häntä määrätä maanpuolustuksen etua tarkoittavaan työhön, palvelukseen sen jälkeen, kun mainitun rangaistusseuraamuksen aika on päättynyt.
Asevelvollista, joka ei ole astunut palvelukseen ennen kuin on täyttänyt kolmekymmentä vuotta, älköön sen jälkeen enää siihen velvoitettako.
28 §
Vakinaisessa palveluksessa olevan asevelvollisen on, siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään, valintansa mukaan joko vannottava sotilasvala tai annettava sotilasvakuutus.
sitten kuin ne, joiden on astuttava vakinaiseen palvelukseen, ovat saapuneet siihen joukko-osastoon, johon heidät on määrätty, joukko-osaston päällikkö vannottakoon heillä säädetyn sotilasvalan. Joka omantunnonsyiden vuoksi ei voi valaa vannoa, antakoon sitä vastaavan juhlallisen vakuutuksen.
28§
sitten kuin ne, joiden on astuttava vakinaiseen palvelukseen, ovat saapuneet siihen joukko-osastoon, johon heidät on määrätty, joukko-osaston päällikkö vannottakoon heillä säädetyn sotilasvalan. Joka omantunnonsyiden vuoksi ei voi valaa vannoa, antakoon sitä vastaavan juhlallisen vakuutuksen.
29 §
Joka on pidätettynä tai tutkintovankina tahi kärsii vapausrangaistusta, tarkastetaan ja kutsutaan palvelukseen heti, kun sanottua estettä ei enää ole.
30 §
Varusmiespalvelukseen määrätty asevelvollinen, joka ennen palvelukseen astumistaan on saanut 12 tai 13 §:ssä tarkoitetun ruumiinvian tai sairauden, voidaan hakemuksesta vapauttaa velvollisuudesta saapua määrättynä aikana palvelukseen. Jollei vapauttamisesta voida päättää hakemuksen perusteella, on asianomainen velvollinen saapumaan sotilasläänin esikunnan määräämään tarkastukseen.
Vakinaiseen palvelukseen hyväksytty asevelvollinen, joka ennen palvelukseen astumistaan on saanut 12 tai 13 §:ssä tarkoitettua laatua olevan ruumiinvian tai sairauden, anokoon sotilaspiirin esikunnalta toistaiseksi vapautusta velvollisuudesta saapua palvelukseen. Jos anomukseen on myönnytty, tulee asevelvollisen saapua tarkastettavaksi lähinnä seuraavaan kutsun, taan tai sotilaspiirin esikunnan määräämään erityiseen tarkastukseen. Jollei häntä tällöin määrätä astumaan palvelukseen tai kokonaan vapauteta asevelvollisuudesta, menetellään häneen nähden 15 §:ssä säädetyllä tavalla.
Vapautushakemus ei oikeuta palveluksesta poisjäämiseen.
Vapautusanomus ei ole pätevä syy palveluksesta poisjäämiseen.
30§
Vakinaiseen palvelukseen hyväksytty asevelvollinen, joka ennen palvelukseen astumistaan on saanut 12 tai 13 §:ssä tarkoitettua laatua olevan ruumiinvian tai sairauden, anokoon sotilaspiirin esikunnalta toistaiseksi vapautusta velvollisuudesta saapua palvelukseen. Jos anomukseen on myönnytty, tulee asevelvollisen saapua tarkastettavaksi lähinnä seuraavaan kutsun, taan tai sotilaspiirin esikunnan määräämään erityiseen tarkastukseen. Jollei häntä tällöin määrätä astumaan palvelukseen tai kokonaan vapauteta asevelvollisuudesta, menetellään häneen nähden 15 §:ssä säädetyllä tavalla.
Vapautusanomus ei ole pätevä syy palveluksesta poisjäämiseen.
6 luku
Vapaaehtoiset ja upseereiksi tai aliupseereiksi taikka erityisiin tehtäviin koulutettavat (23.12.1988/1169)
31 §
Jos asevelvollinen haluaa astua vapaaehtoisena varusmiespalvelukseen 18-vuotiaana, hänen on toimitettava sitä koskeva kirjallinen hakemuksensa asianomaisen sotilasläänin esikunnalle hyvissä ajoin ennen kyseisen vuoden palvelukseenastumisajankohtaa.
Jos seitsemäntoista vuotta täyttänyt asevelvollinen haluaa vapaaehtoisena astua vakinaiseen palvelukseen, antakoon siitä hakemuksen asianomaiselle sotilaspiirin esikunnalle ennen sen vuoden elokuun 1 päivää, jona hän täyttää yhdeksäntoista vuotta, ja liittäköön hakemukseen:
todistuksen iästään ja maineestaan, todistuksen holhoojansa suostumuksesta palvelukseen astumiseen sekä lisäksi ilmoituksen siitä, mihin joukko-osastoon hän haluaa palvelukseen, sekä
lääkärin antaman todistuksen siitä, että hakijan ruumiinrakenne ja terveydentila vastaavat palvelukseen hyväksymisen ehdoksi määrättyjä vaatimuksia.
31§
Jos seitsemäntoista vuotta täyttänyt asevelvollinen haluaa vapaaehtoisena astua vakinaiseen palvelukseen, antakoon siitä hakemuksen asianomaiselle sotilaspiirin esikunnalle ennen sen vuoden elokuun 1 päivää, jona hän täyttää yhdeksäntoista vuotta, ja liittäköön hakemukseen:
todistuksen iästään ja maineestaan, todistuksen holhoojansa suostumuksesta palvelukseen astumiseen sekä lisäksi ilmoituksen siitä, mihin joukko-osastoon hän haluaa palvelukseen, sekä
lääkärin antaman todistuksen siitä, että hakijan ruumiinrakenne ja terveydentila vastaavat palvelukseen hyväksymisen ehdoksi määrättyjä vaatimuksia.
32 §
Vapaaehtoiseksi pääsemisen ehtona pidettäköön, että vapaaehtoisten lukumäärä ei ylitä sille määrättyä rajaa ja että, milloin pyrkijä on halunnut päästä palvelukseen määrättyyn joukko-osastoon, hän on sovelias siinä palvelemaan.
Vapaaehtoinen pidetään kaikin puolin niiden vertaisena, jotka kutsunnan perusteella ovat tulleet vakinaiseen palvelukseen.
33 §
Asevelvollinen, joka palveluksessa on osoittanut taipumusta ja sopivuutta upseerin tehtäviin ja jolla harkitaan olevan tarpeelliset tiedot, voidaan määrätä koulutettavaksi upseeriksi reserviin. Tämän koulutuksen antamisesta säädetään asetuksella ja määrätään sotilaskäskyasiana.
Asevelvollinen, joka palveluksessa on osoittanut taipumusta ja sopivaisuutta upseerin tehtäviin ja jolla harkitaan olevan tarpeelliset tiedot, voidaan määrätä koulutettavaksi upseeriksi reserviin.
Asevelvollinen, joka havaitaan sopivaksi aliupseerin tehtäviin ja jolla harkitaan olevan tarpeelliset tiedot, voidaan määrätä koulutettavaksi aliupseeriksi reserviin. Tämän koulutuksen antamisesta säädetään asetuksella ja määrätään sotilaskäskyasiana.
Asevelvollinen, jolla on edellytyksiä alipäällystön tehtäviin, voidaan määrätä koulutettavaksi aliupseeriksi reserviin.
Asevelvollinen, joka havaitaan sopivaksi muuhun 5 §:ssä tarkoitettuun pitempää palvelusaikaa edellyttävään tehtävään, voidaan määrätä koulutettavaksi sellaiseen tehtävään.
Asevelvollinen, joka havaitaan sopivaksi teknillisiin tehtäviin, voidaan määrätä sellaiseen tehtävään koulutettavaksi.
Edellä 1-3 momentissa tarkoitettu määräys on ilmoitettava asianomaiselle asevelvolliselle viimeistään kolme kuukautta ennen kuin hänen palvelusaikansa 5 §:n nojalla muuten päättyisi.
Määräys upseeriksi, aliupseeriksi tai teknilliseen tehtävään kouluttamisesta on asevelvolliselle ilmoitettava viimeistään kolme kuukautta ennen, kuin hänen palvelusaikansa 5 §:n nojalla muuten olisi päättyvä.
Jos asevelvollisen 1–3 momentissa tarkoitettu koulutus asianomaisella kurssilla tai koulutusjaksolla joudutaan keskeyttämään terveydellisistä tai muista, asevelvollisesta itsestään riippumattomista syistä, on asianomaiselle 5 §:n mukaan määräytynyt pitempi palvelusaika hänen suostumuksellaan lyhennettävä 180 tai 270 päivään siten kuin siitä asetuksella säädetään.
7 luku
Palvelusvelvollisuuden täyttäminen erinäisissä tapauksissa
34 §
Asevelvollisen vapauttamisesta asevelvollisuuden suorittamisesta eräissä tapauksissa sekä sellaisten asevelvollisten palvelusvelvollisuudesta, jotka uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvien vakavien omantunnonsyiden vuoksi on vapautettu tässä laissa säädetystä palveluksesta rauhan aikana ja määrätty hakemuksestaan siviilipalvelukseen, säädetään erikseen.
Sellaisten asevelvollisten käyttämisestä työpalvelukseen, joita omantunnonsyyt estävät suorittamasta sotapalvelusta, on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
34§
Sellaisten asevelvollisten käyttämisestä työpalvelukseen, joita omantunnonsyyt estävät suorittamasta sotapalvelusta, on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
35 §
Asevelvollinen, joka on syytteessä tai on tuomittu rangaistukseen maanpetosrikoksesta tai valtiopetosrikoksesta, voidaan vakinaisen palveluksen tai reservin harjoitusten asemesta määrätä maanpuolustuksen etua välittömästi tai välillisesti tarkoittavaan työhön.
Milloin asevelvollinen on syytteessä rikoksesta, josta voi seurata kansalaisluottamuksen menettäminen tai todistajaksi kelpaamattomaksi julistaminen, tai hänet on tuomittu sanottuun rangaistusseuraamukseen, älköön häntä sinä aikana, jona syyte on vireillä tai rangaistusseuraamus kestää, käytettäkö vakinaisessa palveluksessa tai reservin harjoituksissa. Näiden sijasta voidaan hänet määrätä maanpuolustuksen etua välittömästi tai välillisesti tarkoittavaan työhön.
35§
Milloin asevelvollinen on syytteessä rikoksesta, josta voi seurata kansalaisluottamuksen menettäminen tai todistajaksi kelpaamattomaksi julistaminen, tai hänet on tuomittu sanottuun rangaistusseuraamukseen, älköön häntä sinä aikana, jona syyte on vireillä tai rangaistusseuraamus kestää, käytettäkö vakinaisessa palveluksessa tai reservin harjoituksissa. Näiden sijasta voidaan hänet määrätä maanpuolustuksen etua välittömästi tai välillisesti tarkoittavaan työhön.
Puolustusvoimain ollessa liikekannalle pantuina taikka sodan tai sen uhan aikana voidaan kuitenkin, sen mukaan kuin siihen katsotaan syytä olevan, 1 momentissa tarkoitettu asevelvollinen määrätä vakinaiseen palvelukseen tai reservin harjoituksiin.
36 §
Jollei asevelvollinen tahdo täyttää hänelle asevelvollisena tulevia velvollisuuksia, voidaan hänet määrätä palvelemaan muista joukoista erillään ja pitää palveluksessa enintään yhdeksänkymmentä päivää yli sen ajan, jonka hänen muuten olisi pitänyt palvella vakinaisessa väessä. Tänä tai sinä aikana, jona hänen tulisi ottaa osaa reservin kertausharjoituksiin tai ylimääräiseen palvelukseen, niin myös liikekannallepanon tapahduttua, voidaan häntä käyttää maanpuolustuksen etua välittömästi tai välillisesti tarkoittavaan työhön.
7 a luku
Aseeton palvelus
36 a §
Asevelvollinen, jota uskonnolliseen tai eettiseen vakaumukseen perustuvat vakavat omantunnonsyyt estävät suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa ja joka hakee aseettomaan palvelukseen, on hakemuksestaan vapautettava aseellisesta palveluksesta rauhan aikana ja määrättävä aseettomaan palvelukseen. Tällaiseen palvelukseen määrättyä sanotaan tässä laissa aseettomaksi.
36 b §
Aseettoman varusmiespalvelusaika on 330 päivää. Aseeton voidaan kutsua kertausharjoituksiin yhteensä enintään 75 päivän ajaksi.
36 c §
Hakemus aseettomaan palvelukseen on annettava kutsunnassa kutsuntalautakunnalle taikka toimitettava sotilasläänin komentajalle tai sen joukko-osaston komentajalle, jossa asianomainen palvelee. Hakemukseen tulee sisältyä vakuutus 36 a §:ssä tarkoitettujen omantunnonsyiden olemassaolosta.
36 d §
Päätöksen aseellisesta palveluksesta vapauttamisesta ja aseettomaan palvelukseen määräämisestä tekee kutsuntojen yhteydessä kutsuntalautakunta ja 36 f §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa sotilasläänin komentaja.
Jos 36 a §:ssä tarkoitettujen omantunnonsyiden olemassaolosta on annettu sellainen vakuutus kuin 36 c §:ssä on säädetty, on hakija vapautettava aseellisesta palveluksesta ja määrättävä aseettomaan palvelukseen.
36 e §
Aseettoman palvelus puolustusvoimissa on järjestettävä siten, ettei hänen vakaumuksensa joudu ristiriitaan palvelustehtävien täyttämisen kanssa.
Aseeton ei ole velvollinen palveluksessa käyttämään asetta tai ampumatarvikkeita, harjoittelemaan niiden käyttämistä eikä osallistumaan niiden huoltoon. Sama koskee muita välineitä ja tarvikkeita, jotka on tarkoitettu välittömästi vihollisen tuhoamiseen tai vahingoittamiseen.
Muutoin on aseettoman suoritettava tämän lain mukaista palvelusta ja häneen on sovellettava, mitä sotilaasta on säädetty.
36 f §
Jos aseettomassa palveluksessa oleva haluaa siirtyä aseelliseen palvelukseen, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti sen joukko-osaston komentajalle, jossa hän palvelee. Komentaja tekee päätöksen asianomaisen palveluksen jatkamisesta aseellisessa palveluksessa. Jos aseettomaan palvelukseen määrätty ei ole aloittanut palvelustaan, on ilmoitus tehtävä häntä valvovan sotilasläänin komentajalle, jonka tulee päättää asianomaisen palvelukseen määräämisestä.
Jos aseellisessa palveluksessa oleva asevelvollinen 36 a §:ssä mainituilla perusteilla hakee aseettomaan palvelukseen, hänen on palveltava aseettomana palveluspaikassaan, kunnes hänen hakemuksensa on käsitelty ja päätös hänen palveluspaikastaan on tehty.
Jos aseellisessa tai aseettomassa palveluksessa oleva tai sellaiseen palvelukseen määrätty asevelvollinen hakee siviilipalvelukseen, on palveluksessa oleva heti kotiutettava ja palvelukseen määrätyn määräys peruutettava. Siviilipalvelushakemus on toimitettava sotilasläänin esikunnalle.
36 g §
Jos aseellinen on määrätty aseettomaan palvelukseen, määrätään jäljellä oleva palvelusaika siten, että jo palvellut päivät vähennetään sellaisenaan uuden palvelusmuodon mukaan määräytyvästä palvelusajasta. Edellä 36 f §:n 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen käsittelyyn tarvittava aika luetaan asevelvolliselle palvelusajaksi siinä palveluksessa, johon hänet asian tultua käsitellyksi määrätään. Jos aseeton on määrätty aseelliseen palvelukseen, pääesikunta vahvistaa puolustusministeriön antamien määräysten mukaan, missä määrin jo palvellut päivät luetaan asianomaisen hyväksi.
8 luku
Valitukset asevelvollisuutta koskevissa asioissa
37 §
Pääesikunnan, sotilasläänin esikunnan tai kutsuntalautakunnan asevelvollisuusasiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kutsunta-asiain keskuslautakuntaan. Valituskirjelmän saa toimittaa myös päätöksen antaneelle viranomaiselle, kutsuntalautakunnan antamaa päätöstä koskevan valituskirjelmän osalta kuitenkin asianomaisen sotilasläänin esikunnalle. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja sai tiedon päätöksestä.
Sotilaspiirin esikunnan tai kutsuntalautakunnan toimenpiteeseen saadaan hakea muutosta kutsunta-asiain keskuslautakunnalle osoitetulla valituskirjalla, joka on valittajan itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen annettava sotilaspiirin esikunnalle taikka, sotilaspiirin esikunnalle viipymättä toimitettavaksi, lähimmälle nimismiehelle, maistraatille tai asianomaiselle päällikölle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja sai tiedon päätöksestä. Jos valitus koskee kutsuntatilaisuudessa tehtyä päätöstä, lasketaan valituksen tekemisen aika siitä päivästä, jolloin kutsunta on päättynyt siinä kunnassa, johon valittaja kuuluu.
Pääesikunnan tai sotilasläänin esikunnan on kahdeksan päivän kuluessa sen jälkeen, kun valituskirjelmä on sille tullut, lähetettävä se siihen kuuluvine asiakirjoineen ja oma lausuntonsa kutsunta-asiain keskuslautakunnalle.
Sotilaspiirin esikunta on velvollinen kahdeksan päivän kuluessa sen jälkeen, kun valituskirja on sille tullut, lähettämään sen ynnä siihen kuuluvat asiakirjat sekä oman lausuntonsa ja asiasta tehdyn pöytäkirjan kutsunta-asiain keskuslautakunnalle.
Palvelukseen määräämistä tai kutsumista koskeva päätös pannaan täytäntöön valituksesta huolimatta.
Päätöksestä, joka koskee asevelvollisen kelpoisuutta palvelukseen, älköön valitettako.
37§
Sotilaspiirin esikunnan tai kutsuntalautakunnan toimenpiteeseen saadaan hakea muutosta kutsunta-asiain keskuslautakunnalle osoitetulla valituskirjalla, joka on valittajan itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen annettava sotilaspiirin esikunnalle taikka, sotilaspiirin esikunnalle viipymättä toimitettavaksi, lähimmälle nimismiehelle, maistraatille tai asianomaiselle päällikölle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja sai tiedon päätöksestä. Jos valitus koskee kutsuntatilaisuudessa tehtyä päätöstä, lasketaan valituksen tekemisen aika siitä päivästä, jolloin kutsunta on päättynyt siinä kunnassa, johon valittaja kuuluu.
Sotilaspiirin esikunta on velvollinen kahdeksan päivän kuluessa sen jälkeen, kun valituskirja on sille tullut, lähettämään sen ynnä siihen kuuluvat asiakirjat sekä oman lausuntonsa ja asiasta tehdyn pöytäkirjan kutsunta-asiain keskuslautakunnalle.
Päätöksestä, joka koskee asevelvollisen kelpoisuutta palvelukseen, älköön valitettako.
Vakinaiseen palvelukseen kutsumista koskeva päätös pannaan täytäntöön valituksesta huolimatta.
37 a §
Kutsunta-asiain keskuslautakunnassa on lainoppinut puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja, joilla on kokemusta tuomarin toimessa, sekä viisi muuta jäsentä, joista kolmen on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita ja kahden asevelvollisuusasioihin perehtyneitä, vähintään everstiluutnantin arvoisia upseereita. Jäsenistä enintään kolme saa olla puolustusministeriön hallinnonalan palveluksessa olevia. Keskuslautakunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, yksi upseerijäsen sekä muita jäseniä siten, että puolustusministeriön hallinnonalan edustajat eivät muodosta läsnä olevien enemmistöä. Keskuslautakunnan asettamisesta ja toimikaudesta säädetään asetuksella.
38 §
Kutsunta-asiain keskuslautakunnalle tehty valitus on käsiteltävä ja ratkaistava kiireellisesti. Asiasta annettu päätös on toimitettava viipymättä pääesikunnan tai sotilasläänin esikunnan välityksellä valittajalle. Asian käsittelyssä kutsunta-asiain keskuslautakunnassa noudatetaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Kutsunta-asiain keskuslautakunnalle tehty valitus on kiireellisesti käsiteltävä ja ratkaistava sekä siitä annettu päätös viivyttelemättä sotilaspiirin esikunnan välityksellä valittajalle toimitettava.
Keskuslautakunnan päätös on lopullinen.
8 a luku
Asevelvollisten valvonta
38 a §
Valvonnalla tarkoitetaan tässä laissa asevelvollisen ja valvontaviranomaisen vuorovaikutusta asevelvollisuutta koskevissa asioissa sekä asevelvollisen asuinpaikkaa, yhteystietoja ja palveluskelpoisuutta koskevien asevelvollisrekisterin tietojen pitämistä ajan tasalla.
38 b §
Valvonnanalaisia ovat reserviin, nostoväkeen ja vakinaiseen väkeen kuuluvat.
Asevelvollinen on valvonnanalainen sillä valvonta-alueella, jolla hänellä on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta tai väestökirjanpitokunta.
38 c §
Asevelvollisten valvonnasta huolehtii sotilasläänin esikunta ja sen alaisena aluevalvojana poliisiviranomainen sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Joukko-osasto huolehtii palveluksessaan olevien asevelvollisten valvonnasta.
Aluevalvojan valvonta-alueena on kihlakunta, jollei valtioneuvoston asetuksella toisin säädetä.
Ulkomailla asuvan valvonnanalaisen valvonnasta huolehtii lähin Suomen suurlähetystö, lähetystö tai lähetetyn pääkonsulin, konsulin tai varakonsulin virasto.
38 d §
Valvonnanalaisen tulee huolehtia siitä, että hänen asuinpaikkansa, osoitteensa ja muut yhteystietonsa sekä palveluskelpoisuuteensa vaikuttavat seikat ovat 38 c §:ssä tarkoitetun viranomaisen tiedossa.
Valvonnanalaisen on annettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot valvontaviranomaiselle tämän niitä tiedustellessa sekä vastattava valvontaviranomaisen tekemään kirjalliseen kyselyyn 14 päivän kuluessa päivästä, jona hän on saanut kyselystä tiedon.
Tarkempia säännöksiä tässä pykälässä tarkoitetun kirjallisen kyselyn tekemisestä ja tietojen antamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.
9 luku
Rangaistussäännökset (25.3.1983/325)
39 §
Varusmies, joka kieltäytyy kokonaan tässä laissa säädetystä palveluksesta eikä ilmeisesti ojentuisi rikoslain 45 luvun nojalla määrättävästä tai tuomittavasta seuraamuksesta, on, jollei hän hae siviilipalvelukseen,rikoslain 45 luvun säännösten soveltamisen sijasta tuomittavaasevelvollisuudesta kieltäytymisestä rangaistukseen siten kuin siviilipalvelusrikoksesta siviilipalveluslaissa(1723/91) säädetään. Rangaistusta tuomittaessa asianomaisen jäljellä olevaksi palvelusajaksi katsotaan se aika, joka olisi siviilipalveluslain 61 §:n nojalla määrätty hänen siviilipalvelusajakseen, jos hänet olisi hakemuksestaan hyväksytty siviilipalvelukseen kotiuttamispäivänään.
Joka seitsemäntoista vuotta täytettyään ja ennen kuin hän on asevelvollisuutensa vakinaisessa väessä suorittanut tai siitä vapautettu, luvattomasti lähtee maasta, rangaistaan vähintään viidelläkymmenellä ja enintään kahdellasadalla päiväsakolla tai vähintään kolmen kuukauden ja enintään yhden vuoden vankeudella; kutsuttakoon hänet myös vakinaiseen palvelukseen, jos hänet katsotaan siihen kelpaavaksi eikä hän ole täyttänyt kolmeakymmentä vuotta.
Jollei tässä pykälässä toisin säädetä, noudatetaan 1 momentissa tarkoitetun rikoksen osalta soveltuvin osin siviilipalveluslain 6 luvun säännöksiä. Varusmies, jonka asevelvollisuudesta kieltäytymistä koskevan rikoksen esitutkinta-aineiston joukko-osaston komentaja on päättänyt sotilasoikeudenkäyntilain 14 §:n mukaisesti toimittaa syyttäjälle, on heti kotiutettava. Jos asianomaista ei tuomita asevelvollisuudesta kieltäytymisestä vankeusrangaistukseen, sotilasviranomainen antaa hänelle uuden palvelukseenastumismääräyksen.
Jos asevelvollisuudesta kieltäytymisestä tuomittua vankeusrangaistusta suorittava hakee siviilipalvelukseen, hänet voidaan päästää ehdonalaiseen vapauteen siten kuin siviilipalveluslaissa siviilipalvelusrikoksesta tuomittua vankeusrangaistusta suorittavasta säädetään.
Kun asevelvollisuudesta kieltäytymisestä tuomittu on suorittanut kokonaan vankeusrangaistuksen tai kun vankeusrangaistus on rauennut, häntä ei enää määrätä suorittamaan asevelvollisuuttaan rauhan aikana.
39§
Joka seitsemäntoista vuotta täytettyään ja ennen kuin hän on asevelvollisuutensa vakinaisessa väessä suorittanut tai siitä vapautettu, luvattomasti lähtee maasta, rangaistaan vähintään viidelläkymmenellä ja enintään kahdellasadalla päiväsakolla tai vähintään kolmen kuukauden ja enintään yhden vuoden vankeudella; kutsuttakoon hänet myös vakinaiseen palvelukseen, jos hänet katsotaan siihen kelpaavaksi eikä hän ole täyttänyt kolmeakymmentä vuotta.
40 §
Asevelvollinen, joka ei määräaikana saavu kutsuntaan tai erityiseen tarkastukseen taikka joka 24 §:ssä mainitussa tapauksessa ei valtuuta asiamiestä puolestaan tai lähetä todistusta palveluskelpoisuudestaan, on tuomittava poissaolosta kutsunnassa sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Asevelvollinen, joka ilman laillista estettä jää kutsuntaan saapumatta eikä myöskään ole, milloin se 24 §:n mukaan on sallittu, asettanut asiamiestä puolestaan taikka lähetystön tai konsulinviraston välityksellä lähettänyt todistusta palvelukseen kelpaavaisuudestaan tai kelpaamattomuudestaan, rangaistakoon vähintään viidellä ja enintään sadalla päiväsakolla tai enintään yhden vuoden vankeudella. sama olkoon laki siitä, joka lähtee pois toimituspaikasta, ennen kuin on saanut 26 §:ssä mainitun todistuksen, tai joka ei saavu määrättynä aikana erityiseen tarkastukseen.
Asevelvollinen, joka kutsunnassa tai muussa tarkastustilaisuudessa jättää täyttämättä tai rikkoo kutsuntaviranomaisen hänelle antaman määräyksen, on tuomittava tottelemattomuudesta kutsunnassa sakkoon.
40§
Asevelvollinen, joka ilman laillista estettä jää kutsuntaan saapumatta eikä myöskään ole, milloin se 24 §:n mukaan on sallittu, asettanut asiamiestä puolestaan taikka lähetystön tai konsulinviraston välityksellä lähettänyt todistusta palvelukseen kelpaavaisuudestaan tai kelpaamattomuudestaan, rangaistakoon vähintään viidellä ja enintään sadalla päiväsakolla tai enintään yhden vuoden vankeudella. sama olkoon laki siitä, joka lähtee pois toimituspaikasta, ennen kuin on saanut 26 §:ssä mainitun todistuksen, tai joka ei saavu määrättynä aikana erityiseen tarkastukseen.
41 §
Joka vapautuakseen asevelvollisuuden suorittamisesta tai saadakseen siitä helpotusta vioittaa itseään, vahingoittaa terveyttään tai sitä yrittää taikka sanotussa tarkoituksessa esittää valheellisen tiedon tai muulla tavoin menettelee vilpillisesti, on tuomittava asevelvollisuuden välttämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi taikka, jos rikos tehdään sota-aikana tarkoituksella pysyvästi tai pitemmän aikaa karttaa asevelvollisuuden suorittamista, vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.
Joka menettelee petollisesti päästäksensä asevelvollisuudesta tai saadaksensa sen suorittamisesta helpotusta, rangaistakoon vähintään kahden kuukauden ja enintään kahden vuoden vankeudella. Sama olkoon rangaistus sille, joka, välttääkseen asevelvollisuuden suorittamista, itse tai toisen avulla silpoo jäseniänsä, haavoittaa itseänsä tai muulla tavoin vahingoittaa terveyttänsä. Jos hän on tullut palvelukseen kelpaamattomaksi, olkoon rangaistus vähintään yksi vuosi kuritushuonetta.
41§
Joka menettelee petollisesti päästäksensä asevelvollisuudesta tai saadaksensa sen suorittamisesta helpotusta, rangaistakoon vähintään kahden kuukauden ja enintään kahden vuoden vankeudella. Sama olkoon rangaistus sille, joka, välttääkseen asevelvollisuuden suorittamista, itse tai toisen avulla silpoo jäseniänsä, haavoittaa itseänsä tai muulla tavoin vahingoittaa terveyttänsä. Jos hän on tullut palvelukseen kelpaamattomaksi, olkoon rangaistus vähintään yksi vuosi kuritushuonetta.
41 a §
Asevelvollinen, joka tahallaan jättää vastaamatta 38 d §:n 2 momentissa tarkoitettuun tiedusteluun, tuomitaan, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, valvontamääräysten rikkomisesta sakkoon.
42 §
Jollei 27 §:n 3 momentista muuta johdu, voidaan 40 tai 41 §:ssä mainitun rikoksen tehnyt asevelvollinen, joka havaitaan palvelukseen kelpaavaksi, heti toimittaa palvelukseen, niin kuin siitä asetuksella säädetään.
Milloin 40 ja 41 §:ssä tarkoitettu asevelvollinen havaitaan palvelukseen kelpaavaksi, hänen on, jollei rikos ole tapahtunut erittäin lieventävien asiainhaarojen vallitessa, palveltava kuusikymmentä päivää yli sen ajan, joka hänen muuten olisi pitänyt olla vakinaisessa palveluksessa.
42§
Milloin 40 ja 41 §:ssä tarkoitettu asevelvollinen havaitaan palvelukseen kelpaavaksi, hänen on, jollei rikos ole tapahtunut erittäin lieventävien asiainhaarojen vallitessa, palveltava kuusikymmentä päivää yli sen ajan, joka hänen muuten olisi pitänyt olla vakinaisessa palveluksessa.
9 a luku
Asevelvollisrekisteri
42 a §
Asevelvollisrekisteriä pidetään asevelvollisten kutsunnan toimittamista, koulutuksen ja palveluksen suunnittelua ja järjestämistä sekä liikekannallepanoon ja poikkeusolojen toimintaan varautumista varten.
Asevelvollisrekisteri koostuu niistä asevelvollisia koskevista tiedoista, joita pääesikunta saa väestörekisterikeskukselta ja muilta 42 c §:ssä tarkoitetuilta viranomaisilta ja joita se siirtää sotilasläänien esikuntien käyttöön ja edelleen joukko-osastoille siirrettäviksi. Rekisteriä täydennetään asevelvollisilta ja viranomaisilta saatavilla tiedoilla kutsunnan toimittamisen yhteydessä, asevelvollisen palveluksen aikana ja valvonnan yhteydessä.
Pääesikunta pitää valtakunnallista asevelvollisrekisteriä kaikista asevelvollisista, sotilasläänin esikunta alueellista asevelvollisrekisteriä sen alueella kirjoilla olevista asevelvollisista sekä joukko-osasto ja sotilaslaitos paikallista asevelvollisrekisteriä sen palveluksessa olevista asevelvollisista.
Asevelvollisrekisteriä voidaan pitää kortistona tai automaattisen tietojenkäsittelyn muodossa. Tietoja voidaan siirtää valtakunnallisen, alueellisen ja paikallisen rekisterin kesken.
42 b §
Asevelvollisrekisteriin merkitään asevelvollisen valvontaa, sijoittelua ja sotilaskoulutuksen suunnittelua varten tarpeelliset henkilö- ja osoitetiedot sekä tiedot asevelvollisen ammatista, perhesuhteista, siviili- ja sotilaskoulutuksesta, terveydentilasta ja palveluskelpoisuudesta, asevelvollisuuden suorittamisajasta ja -paikasta sekä rangaistuksista ja kurinpito-ojennuksista sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
42 c §
Rekisterinpitäjällä on asevelvollisrekisteriä varten oikeus salassapitosäännösten estämättä saada:
kutsunnanalaisen ennakkoterveystarkastuksen toimittavalta terveyskeskukselta ja lääkäriltä lausunto kutsunnanalaisen terveydentilasta palveluskelpoisuuden määrittämistä varten;
sosiaaliviranomaisilta tietoja asevelvollisen sosiaalisesta ja taloudellisesta tilanteesta, jos tiedoilla on merkitystä päätettäessä palveluspaikasta ja palveluksen ajankohdasta sekä palveluksen järjestämisestä;
poliisiviranomaisilta tietoja asevelvollisen olinpaikasta tämän sijoittelua ja valvontaa varten sekä poliisin asevelvolliseen kohdistamista, rikkomuksesta tai rikoksesta johtuvista virkatoimista ja asevelvolliseen kohdistetuista seuraamuksista, jos tiedoilla on merkitystä asevelvollisen sijoittelun tai palveluksen järjestämisen kannalta; sekä
väestökirjaviranomaisilta, vankilaviranomaisilta ja viralliselta syyttäjältä tietoja siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Rekisterinpitäjällä on lisäksi oikeus salassapitosäännösten estämättä tarvittaessa saada muiltakin valtion ja kunnallisilta viranomaisilta asevelvollisia koskevia tietoja, joilla on merkitystä suunniteltaessa ja järjestettäessä asevelvollisten valvontaa, sijoittelua, koulutusta ja palvelusta sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
42 d §
Asevelvollisrekisteriin sisältyvien tietojen salassa pitämisestä on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Salassa tulee pitää myös asevelvollisrekisteriin merkityn henkilön tunnistetiedot, joiksi katsotaan henkilön nimi, henkilötunnus, sotilasarvo, osoite- ja muut yhteystiedot sekä kotikunta ja siellä oleva asuinpaikka.
42 e §
Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja tämän lain 42 d §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä tietoja asevelvollisrekisteristä voidaan luovuttaa:
rekisteröidylle itselleen;
asianosaiselle viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 11 §:ssä säädetyin perustein;
puolustusministeriölle, sotilasviranomaiselle ja rajavartioviranomaiselle asevelvollisuuden toimeenpanoa sekä henkilöstön palvelukseen ottamista ja henkilöstösuunnittelua varten;
työministeriölle siviilipalveluksen toimeenpanoa varten;
aluevalvojalle asevelvollisten valvontaa varten;
muulle viranomaiselle lain nojalla; sekä
rekisteröidyn nimenomaisella suostumuksella myös muulle kuin 2–6 kohdassa tarkoitetulle.
Sen estämättä, mitä 42 d §:ssä säädetään asevelvollisrekisteriin merkittyjen tunnistetietojen salassa pitämisestä, pääesikunnalla on oikeus päättää tunnistetietojen luovuttamisesta vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta sekä yksittäistapauksessa myös muuta hyväksyttävää tarkoitusta varten.
Myönnettäessä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 28 §:ssä tarkoitettu lupa salassa pidettävien tietojen saamiseen lupaan on liitettävä maanpuolustuksen ja yksityisen edun suojaamiseksi tarpeelliset määräykset.
42 f §
Henkilöä koskeva tieto poistetaan asevelvollisrekisteristä viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun henkilö ei enää kuulu reserviin eikä nostoväkeen.
Rekisteristä poistettujen tietojen säilyttämisestä määrätään erikseen arkistolain (831/1994) nojalla.
10 luku
Erityiset säännökset
43 §
Sakon muuntorangaistuksen täytäntöönpanoa varten ei asevelvollisen palvelusta vakinaisessa väessä tai reservin harjoituksissa saa keskeyttää.
Asevelvolliselle tuomitun sakkorangaistuksen täytäntöönpanoa varten muuntorangaistuksena älköön hänen palvelustaan vakinaisessa väessä tai reservin harjoituksissa keskeytettäkö.
43§
Asevelvolliselle tuomitun sakkorangaistuksen täytäntöönpanoa varten muuntorangaistuksena älköön hänen palvelustaan vakinaisessa väessä tai reservin harjoituksissa keskeytettäkö.
44 §
Varusmiespalveluksessa tai kertausharjoituksessa olevan asevelvollisen palvelusajaksi ei lueta 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua lomaa.
Jos asevelvollisen palvelus vakinaisessa väessä tai reservin kertausharjoituksissa on hänelle tuomitun kuritus- tai vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon johdosta keskeytynyt, ei sitä aikaa, jonka asevelvollinen sen takia on ollut poissa palveluksesta, lueta palvelusajaksi. Palvelusajaksi älköön myöskään luettako sitä aikaa, jonka asevelvollinen rikoksesta epäiltynä tai syytteen alaisena on ollut pidätettynä tai vangittuna, jos hänet sen johdosta on tuomittu rangaistukseen, älköönkä sitä aikaa, jonka asevelvollinen luvattomasti on ollut poissa palveluksesta.
Palvelusajaksi ei myöskään lueta:
aikaa, jonka hän on ollut luvattomasti poissa palveluksesta;
arestiaikaa siltä osin kuin hän on suorittanut arestirangaistusta yhteensä yli kymmenen vuorokautta;
aikaa, jonka hän on ollut pidätettynä tai vangittuna rikoksesta, jos hänelle sen johdosta tuomitaan vankeusrangaistus; eikä
yleisessä rangaistuslaitoksessa suoritetun vankeusrangaistuksen taikka samalla kertaa täytäntöönpantavan arestirangaistuksen aikaa.
Jos asevelvollisen palvelus vakinaisessa väessä on keskeytynyt arestirangaistuksen täytäntöönpanon johdosta, ei sitä aikaa, jonka hän sen takia on ollut poissa palveluksesta, lueta palvelusajaksi, paitsi milloin poissaolo ei ole kestänyt yhteensä neljäätoista päivää pitempää aikaa.
Jos varusmiehen palvelusaika on keskeytynyt 1 momentin 4 kohdassa mainitusta syystä, on hänet palautettava joukko-osastoonsa hänen päästyään vapaaksi rangaistuslaitoksesta tai ehdonalaiseen vapauteen.
44§
Jos asevelvollisen palvelus vakinaisessa väessä tai reservin kertausharjoituksissa on hänelle tuomitun kuritus- tai vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon johdosta keskeytynyt, ei sitä aikaa, jonka asevelvollinen sen takia on ollut poissa palveluksesta, lueta palvelusajaksi. Palvelusajaksi älköön myöskään luettako sitä aikaa, jonka asevelvollinen rikoksesta epäiltynä tai syytteen alaisena on ollut pidätettynä tai vangittuna, jos hänet sen johdosta on tuomittu rangaistukseen, älköönkä sitä aikaa, jonka asevelvollinen luvattomasti on ollut poissa palveluksesta.
Jos asevelvollisen palvelus vakinaisessa väessä on keskeytynyt arestirangaistuksen täytäntöönpanon johdosta, ei sitä aikaa, jonka hän sen takia on ollut poissa palveluksesta, lueta palvelusajaksi, paitsi milloin poissaolo ei ole kestänyt yhteensä neljäätoista päivää pitempää aikaa.
45 §
Ulkomaalainen, joka on otettu Suomen kansalaiseksi, on asevelvollisuuteen nähden samassa asemassa kuin syntyperäinen Suomen kansalainen. Siitä huolimatta, että hän jo on sivuuttanut yleisen kutsuntaiän, tulee hänen kuitenkin saapua kutsuntaan tai sotilasläänin esikunnan määräämään tarkastukseen, jollei hän jo ole täyttänyt tai sinä vuonna täytä 30 vuotta.
Ulkomaalainen, joka on otettu Suomen kansalaiseksi, on asevelvollisuuteen nähden samassa asemassa kuin syntyperäinen Suomen kansalainen. Siitä huolimatta, että hän jo on sivuuttanut yleisen kutsuntaiän, tulee hänen kuitenkin saapua kutsuntaan tai sotilaspiirin esikunnan määräämään tarkastukseen, jollei hän jo ole tullut tahi sinä vuonna tule kolmenkymmenen vuoden ikään.
Henkilön, jolla ei ole kansalaisoikeutta missään valtiossa, mutta joka vakituisesti asuu Suomessa, voi lääninhallitus julistaa asevelvolliseksi, ja hän on sen jälkeen kutsunnan alainen, niinkuin 1 momentissa on säädetty.
Suomen kansalaiseksi otetun ulkomaan kansalaisen, joka on siinä maassa suorittanut asevelvollisen rauhanaikaisen palvelusvelvollisuuden tai osan siitä, voi pääesikunta hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Samoin edellytyksin voi pääesikunta hakemuksesta kokonaan tai osittain vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus. Pääesikunta voi edellä säädetyistä edellytyksistä riippumatta lisäksi erityisestä syystä hakemuksesta vapauttaa varusmiespalveluksesta rauhan aikana Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus, jos asianomaisen varsinainen asunto ja koti ei ole Suomessa eikä hänellä ole tosiasiallisia siteitä Suomeen. Suomen kansalaisen, jolla on myös toisen valtion kansalaisuus, asevelvollisuudesta on lisäksi voimassa, mitä Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista johtuu.
Vastavuoroisuuden perusteella voidaan Suomen kansalaiseksi otettu ulkomaan kansalainen, joka siinä maassa on rauhanaikaisen palvelusvelvollisuutensa täyttänyt, vapauttaa palvelemasta vakinaisessa väessä rauhan aikana. samoin voidaan asevelvollinen Suomen mies, jolla on myös vieraan maan kansalaisuus ja joka ei vakinaisesti asu Suomessa, vapauttaa kokonaan tai Osaksi asevelvollisuudesta.
Jos Suomen kansalaisella on myös Norjan, Ruotsin tai Tanskan kansalaisuus, hänen asevelvollisuudestaan on lisäksi voimassa, mitä Suomen, Norjan, Ruotsin ja Tanskan välillä tehdyssä pöytäkirjassa Suomen liittymisestä Norjan, Ruotsin ja Tanskan kesken 3 päivänä maaliskuuta 1956 tehtyyn sopimukseen asevelvollisuuden ja kansalaisuuden välisestä suhteesta Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa sekä pöytäkirjassa tarkoitetussa sopimuksessa (SopS 44/68) määrätään.
Edellä 3 momentissa tarkoitetun varusmiespalveluksesta vapauttamisen edellytyksistä ja vapauttamismenettelystä säädetään tarkemmin asetuksella.
Edellä 3 momentissa tarkoitettuun pääesikunnan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla kutsunta-asiain keskuslautakuntaan. Valituskirjelmä on toimitettava pääesikunnalle taikka ulkomailla Suomen lähetystöön tai konsulinvirastoon, joiden tulee viipymättä toimittaa se pääesikunnalle. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.
46 §
Ahvenanmaan maakunnan asukas, joka on ollut vapautettu yleisestä asevelvollisuudesta ja joka on muuttanut vakituisesti asumaan muualle Suomeen, on sen jälkeen tämän lain säännösten alainen, ja olkoon velvollinen saapumaan kutsuntaan, jollei hän jo ole tullut tai kutsuntavuonna tule kolmenkymmenen vuoden ikään eikä sitä ennen ole suorittanut Ahvenanmaan asukkaita varten erikseen säädettyä palvelusvelvollisuutta.
Kutsuntojen toimeenpanemisesta niitä Ahvenanmaan maakunnan asukkaita varten, jotka eivät ole vapautetut yleisestä asevelvollisuudesta, voidaan asetuksella antaa tämän lain säännöksistä poikkeavia määräyksiä.
47 §
Asevelvollisia voidaan tarvittaessa käyttää puolustuslaitoksen ulkopuolella tapahtuviin maanpuolustusta tai sotilaallista koulutusta edistäviin tehtäviin samoin kuin annettaessa virka-apua suurissa onnettomuustapauksissa, ihmishenkien pelastamista koskevissa etsintä- ja pelastustoiminnoissa taikka suurpalojen torjunnassa.
Asevelvollisia voidaan tarpeen mukaan käyttää sellaisiin maanpuolustusta edistäviin tehtäviin, jotka eivät puolustusvoimille varsinaisesti kuulu.
47§
Asevelvollisia voidaan tarpeen mukaan käyttää sellaisiin maanpuolustusta edistäviin tehtäviin, jotka eivät puolustusvoimille varsinaisesti kuulu.
48 §
1 momentti on kumottu L:lla 1.12.1961/570.
Palvelukseen kutsutun virka- tai työsuhdetta älköön työnantaja palveluksen takia katkaisko, paitsi asetuksella tarkemmin säädettavissä tapauksissa.
Vakinaiseen palvelukseen kutsutun asevelvollisen omaisille annetaan valtion varoista avustusta, sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty. Reservin kertausharjoituksiin, ylimääräiseen palvelukseen tai palvelukseen sodan aikana kutsutulle asevelvolliselle tai hänen omaisilleen maksetaan palkkausta siten, kuin siitä erikseen on määrätty.
3 momentti on kumottu L:lla 1.12.1961/570.
Työnantaja, joka rikkoo 1 momentin säännöksiä vastaan, rangaistakoon sakolla ja olkoon velvollinen asevelvolliselle korvaamaan vahingon. Välipuhe, joka tarkoittaa asevelvolliselle 1 momentin mukaan kuuluvien oikeuksien rajoittamista tai poistamista, olkoon mitätön.
49 §
Asetuksella säädetään, missä puolustuslaitoksen tai siihen liittyvien muiden laitosten viroissa tai toimissa tapahtuva palvelus on katsottava palveluksen veroiseksi vakinaisessa väessä, niin myös sellaisista viroista tai toimista eronneiden siirtymisestä ja kuulumisesta reserviin.
50 §
Ilman joukko-osaston komentajan antamaa lupaa ei asevelvollisuuslain nojalla palveluksessa oleva henkilö saa harjoittaa elinkeinoa tai ammattia tai ottaa toimittaakseen kunnallista taikka muuta julkista tehtävää, jos se edellyttää muun kuin vapaa-ajan käyttämistä tai muutoin voi haitata palvelustehtävien asianmukaista hoitamista.
Ilman asianomaista lupaa älköön vakinaisessa väessä palveleva henkilö harjoittako elinkeinoa tai ammattia tahi ottako toimittaakseen kunnallista taikka muuta julkista tehtävää.
50§
Ilman asianomaista lupaa älköön vakinaisessa väessä palveleva henkilö harjoittako elinkeinoa tai ammattia tahi ottako toimittaakseen kunnallista taikka muuta julkista tehtävää.
50 a §
Varusmiespalvelusta suorittavaa asevelvollista ei saa kieltää osallistumasta palvelusolosuhteittensa kehittämistä edistävään toimintaan, jos osallistuminen voi tapahtua haittaamatta hänen palvelustehtäviensä suorittamista.
50 b §
Tämän lain nojalla palvelustaan suorittavalla asevelvollisella on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon sekä muuhun ylläpitoon samoin kuin taloudellisiin ja sosiaalisiin etuuksiin siten kuin niistä erikseen säädetään tai määrätään. Palvelukseensa liittyvissä oikeus- ja sosiaaliturvaa koskevissa asioissa asevelvollisella on oikeus tarvittaessa saada asiantuntevaa apua.
50 c §
Tähän lakiin perustuvaa palvelusvelvollisuutta täytäntöön pantaessa ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa toisiin nähden eri asemaan rodun, syntyperän, kielen, uskonnon, poliittisen tai muun mielipiteen taikka muun näihin verrattavan syyn vuoksi.
50 d §
Palveluksessa olevan asevelvollisen ulkoasun on täytettävä sotilaallisesta yhdenmukaisuudesta ja palvelusturvallisuudesta johtuvat vaatimukset.
Puolustusvoimain komentaja antaa tarkempia määräyksiä sotilaan ulkoasusta.
Sotilaspuvuista säädetään erikseen.
51 §
Puolustusministeriö määrää matkakustannusten, päivärahojen ja palkkioiden maksamisesta 21 §:n 2 momentissa ja 37 a §:ssä tarkoitetuille henkilöille sekä kutsuntojen toimittamisesta aiheutuvien muiden kustannusten maksamisesta valtion varoista.
Matkakorvauksen kunnallishallituksen valitsemille, 21 §:n 2 momentissa mainituille henkilöille sekä muut kutsuntain toimittamisesta johtuvat kustannukset suorittaa valtio.
Pääesikunta määrää palkkion maksamisesta aluevalvojalle.
51§
Matkakorvauksen kunnallishallituksen valitsemille, 21 §:n 2 momentissa mainituille henkilöille sekä muut kutsuntain toimittamisesta johtuvat kustannukset suorittaa valtio.
51 a §
Asevelvollisten opetuskieli on suomi tai ruotsi. Suomen- tai ruotsinkielisellä asevelvollisella on, ellei hän muuta tahdo, oikeus tulla määrätyksi joukko-osastoon, jonka opetuskieli on hänen äidinkielensä.
Puolustusvoimien komentokielestä säädetään kielilaissa (148/1922).
52 §
Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.
Tarkemmat määräykset, jotka ovat tarpeen tätä lakia sovellettaessa, sekä määräykset reserviin tai nostoväkeen kuuluvien asevelvollisten valvonnasta ja valvontamääräysten laiminlyönnin rankaisemisesta samoin kuin asevelvollisten tarkastuksesta liikekannallepanon sattuessa annetaan asetuksella.
52§
Tarkemmat määräykset, jotka ovat tarpeen tätä lakia sovellettaessa, sekä määräykset reserviin tai nostoväkeen kuuluvien asevelvollisten valvonnasta ja valvontamääräysten laiminlyönnin rankaisemisesta samoin kuin asevelvollisten tarkastuksesta liikekannallepanon sattuessa annetaan asetuksella.
Hallinnollisessa järjestyksessä määrätään niin ikään puolustusvoimien kokoonpano ja jako eri aselajeihin, niiden varustaminen ja ylläpitäminen sekä sijoitus, huomioon ottaen, että joukko-osastot, sikäli kuin sotilaalliset näkökohdat sen sallivat, sijoitetaan paikkakunnille, joissa väestöllä on sama kieli kuin joukko-osaston asevelvollisten äidinkieli tai joissa väestö on kaksikielinen.
Asevelvollisten opetuskielestä ja sotaväen komennuskielestä sekä asevelvollisen joukkoosastoon määräämisestä hänen äidinkielensä perusteella on säädetty hallitusmuodossa.
53 §
Tämä laki kumoaa 30 päivänä kesäkuuta 1932 annetun asevelvollisuuslain (219/32) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä asevelvollisuuslain soveltamisesta rauhansopimuksen sotilaallisten määräysten toimeenpanemiseksi 12 päivänä maaliskuuta 1948 annetun lain(212/48).
3 momentti on kumottu L:lla 11.12.1992/1260.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1951.
Tämän lain säännöksiä palvelusajan pituudesta vakinaisessa väessä niin myös reserviin kuuluvien asevelvollisten kutsumisesta kertausharjoituksiin taikka ylimääräiseen palvelukseen tai harjoituksiin vapaaehtoisina on sovellettava enintään siinä laajuudessa, kuin 10 päivänä helmikuuta 1947 Pariisissa allekirjoitetun sekä saman vuoden huhtikuun 18 päivänä annetulla lailla (690/47) ja seuranneen syyskuun 16 päivänä annetulla asetuksella(691/47) voimaan saatetun rauhansopimuksen määräykset sen sallivat.
Tämän lain säätämiä kertausharjoituksia ei toimeenpanna, mikäli erityiset syyt eivät toisin vaadi, ennen kuin vuodesta 1953 alkaen, ja voidaan ne reservin vuosiluokat, jotka siihen mennessä olisivat olleet kertausharjoitusten suoritusvuorossa, vapauttaa kertausharjoitusvelvollisuudesta tai niiden kertausharjoitusaikaa lyhentää, siten kuin siitä tarkemmin asetuksella määrätään.
Säännöksiä kertausharjoituksista ja siitä ajasta, jonka asevelvollinen kuuluu reserviin, sovelletaan myös niihin asevelvollisiin, jotka aikaisemmin on reserviin siirretty.
570/1961
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1962 ja sillä kumotaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/50) 48 §:n 1 ja 3 momentti, joihin sisältyviä säännöksiä kuitenkin edelleen on noudatettava ennen tämän lain voimaantuloa palvelukseen astuneen asevelvollisen osalta.
221/1966
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1966.
32/1969
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1969.
387/1971
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1971.
25/1972
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1972.
402/1974
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1974. Sillä kumotaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/50) 52 §:n 2 momentti.
783/1980
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1981.
1027/1980
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1981.
Tämän lain säännöksiä siitä ajasta, jonka asevelvollinen kuuluu reserviin, sovelletaan myös niihin asevelvollisiin, jotka ennen tämän lain voimaantaloa on siirretty reserviin tai reservistä nostoväkeen.
325/1983
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
HE 85/81, toisen lvk.miet. 13/82, svk.miet. 256/82
646/1985
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987.
HE 7/85, puolvk.miet. 1/85, svk.miet. 94/85
1050/1986
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987.
HE 134/86, toisen lvk.miet. 6/86, svk.miet. 180/86
1169/1988
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.
Tämän lain 5 §:n sekä 33 §:n 3 ja 4 momentin säännöksiä sovelletaan niihin asevelvollisiin, jotka astuvat palvelukseen 1 päivänä tammikuuta 1990 tai sen jälkeen. Vuoden 1989 aikana palvelukseen astuvien asevelvollisten palvelusaika määräytyy tämän lain voimaan tullessa voimassa olevien säännösten mukaisesti.
Sen estämättä, mitä 23 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetään, ovat kutsunnanalaisia vuonna 1989 myös ne miespuoliset kansalaiset, jotka vuonna 1989 täyttävät 19 vuotta. Heistä palvelukseen hyväksytyt määrätään astumaan palvelukseen vuoden 1990 yleisinä varusmiespalvelukseen astumispäivinä.
HE 76/88, puolvk.miet. 6/88, svk.miet. 197/88
1728/1991
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
Mitä 6 ja 7 §:ssä säädetään opistoupseerista, koskee myös toimiupseeria.
Tämän lain 44 §:n 1 momentin 2 kohdan säännöstä sovelletaan myös arestiin, joka on täytäntöönpantu tai jonka täytäntöönpano on alkanut ennen tämän lain voimaantuloa.
HE 133/91, puolvk.miet. 3/91
1260/1992
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Ennen tämän lain voimaantuloa palvelukseen astuneille varusmiehille pakottavista henkilökohtaisista syistä myönnettäviin lomiin sovelletaan edelleen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
Mitä muualla laissa on säädetty sotilaspiiristä, koskee tämän lain voimaantultua sotilaslääniä, ja mitä on säädetty sotilaspiirin päälliköstä, koskee sotilasläänin komentajaa.
HE 133/92, PuVM 3/92
358/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1994.
Jos henkilö, joka tuomitaan rangaistukseen 39 §:n nojalla, on ennen tämän lain voimaantuloa tuomittu rangaistukseen rikoslain 45 luvun nojalla menettelystä, joka täyttää edellä 39 §:ssä tarkoitetun teon tunnusmerkistön, hänelle tuomittavasta rangaistuksesta vähennetään aika, jonka hän on ollut aikaisemman rikoksen vuoksi vapautensa menettäneenä.
HE 302/93, PuVM 1/94
590/1995
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.
HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94
19/1998
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1998.
2 momentti on kumottu L:lla 4.12.1998/903.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
HE 184/1997, PuVM 2/1997, EV 235/1997
903/1998
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen 1 §:ssä mainitun lain voimaantuloa voimassa olleen asevelvollisuuslain (452/1950) 5 §:n mukaisesti määrätty palvelusaika määrätään tämän lain voimaan tultua noudattaen asevelvollisuuslain 5 §:ää sellaisena kuin se on 1 §:ssä mainitussa laissa, kuitenkin siten, että 330 päiväksi määrättyä palvelusaikaa ei pidennetä.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 249/1998, PuVM 3/1998, EV 181/1998
364/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2000.
Alle 18-vuotias asevelvollinen, joka tämän lain voimaan tullessa palvelee vapaaehtoisena tai jolle ennen lain voimaantuloa on annettu määräys astua palvelukseen vapaaehtoisena, palvelee saamansa määräyksen mukaisesti.
HE 187/1999, PuVM 2/2000, EV 41/2000
561/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.
HE 17/1999, LaVM 5/2000, EV 44/2000
653/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 6/2003, PuVM 2/2003, EV 7/2003
213/2006
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2006.
HE 5/2006, UaVM 1/2006, EV 22/2006