Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (4)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 304/1990 | 64 | ||
| 368/1968 | 1 | ||
| 1081/1991 | 1991-09-01 | muutt. 32 §:ää | 1 |
| 1139/1993 | 1994-01-01 | 3 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:
Kumottu PelastustoimiL:lla 30.4.1999/561, joka tulee voimaan 1.9.1999.
1 luku
Yleisiä säännöksiä
1 §
Väestönsuojelun tarkoituksena on, siten kuin tässä laissa säädetään, väestön ja omaisuuden turvaaminen sodan ja muiden siihen verrattavien olosuhteiden aiheuttamilta tuhoilta sekä niiden vahinkojen rajoittaminen ja niiden seurausten lieventäminen.
2 §
Väestönsuojelu on siten valmisteltava, että se tarpeen vaatiessa voidaan viipymättä saattaa toimintaan.
Rauhan aikana on ryhdyttävä sellaisiin väestönsuojelun valmiutta edistäviin toimenpiteisiin, että väestönsuojelu tarpeen vaatia voidaan viipymättä saattaa toimintaan.
Väestönsuojelun valmistelua ja toimeenpanoa varten valtakunnan alue jaetaan suojelukohteisiin ja valvonta-alueeseen. Suojelukohteeksi valtioneuvosto voi, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, määrätä asutus-, teollisuus-, liikenne- tai muun niihin verrattavan keskuksen. Muu osa valtakunnasta on valvonta-aluetta.
3 §
Siinä tarkoituksessa kuin 2 §:n 1 momentissa on säädetty, on rakennettava suojarakenteita sekä johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmät, varauduttava väestön siirtoihin ja sijoittamiseen muualle sekä niin ikään varauduttava sammutus-, pelastus-, ensiapu-, huolto-, raivaus- ja puhdistustoimintaan samoin kuin viestikeskusten ja yhteyksien tarkoituksenmukaista järjestelyä ja varmentamista edistäviin toimenpiteisiin. Lisäksi on hankittava väestönsuojelussa tarvittavaa erityiskalustoa ja -välineistöä, huolehdittava väestönsuojelukoulutuksesta sekä tiedotustoiminnasta ja ryhdyttävä muihinkin väestönsuojelun valmiutta edistäviin toimenpiteisiin.
Siinä tarkoituksessa, kuin 2 §:n 1 momentissa on säädetty, on rauhan aikana rakennettava suojarakenteita laadittava suunnitelmat suojelukohteista siirrettävän väestön siirrosta ja sijoittamista muualle, varauduttava sodan ajan paloturvallisuutta, sammutustointa ja kulontorjuntaa, raivaus- ja ensiaputoimintaa sekä viestikeskusten ja -yhteyksien tarkoituksenmukaista järjestelyä ja varmentamista edistäviin, väestönsuojelun kannalta tarpeellisiin toimenpiteisiin, hankittava väestönsuojelussa tarvittavaa erityiskalustoa ja -välineistöä, huolehdittava väestönsuojeluhenkilöstön koulutuksesta ja ryhdyttävä muihinkin väestönsuojelun valmiutta edistäviin toimenpiteisiin.
Väestönsuojelu valmistellaan niin laajalti kuin mahdollista tukeutuen normaaliolojen hallintoon ja järjestelyihin.
3§
Siinä tarkoituksessa, kuin 2 §:n 1 momentissa on säädetty, on rauhan aikana rakennettava suojarakenteita laadittava suunnitelmat suojelukohteista siirrettävän väestön siirrosta ja sijoittamista muualle, varauduttava sodan ajan paloturvallisuutta, sammutustointa ja kulontorjuntaa, raivaus- ja ensiaputoimintaa sekä viestikeskusten ja -yhteyksien tarkoituksenmukaista järjestelyä ja varmentamista edistäviin, väestönsuojelun kannalta tarpeellisiin toimenpiteisiin, hankittava väestönsuojelussa tarvittavaa erityiskalustoa ja -välineistöä, huolehdittava väestönsuojeluhenkilöstön koulutuksesta ja ryhdyttävä muihinkin väestönsuojelun valmiutta edistäviin toimenpiteisiin.
3 a §
Valtioneuvosto voi hyväksyä väestönsuojelulle yleisiä tavoitteita sekä asettaa väestönsuojeluvalmistelulle ja suunnittelulle määräaikoja.
3 b §
Lääninhallituksen on yhteistoiminnassa valtion, kuntien ja muiden viranomaisten kanssa laadittava läänin väestönsuojelun yhteistoimintasuunnitelma sen mukaan kuin sisäasiainministeriö määrää.
Kunnan on laadittava kuntaa koskeva suojelusuunnitelma. Viranomaisten ja yksityisten velvollisuudesta laatia niiden suojaamiseksi ja toiminnan turvaamiseksi suojelusuunnitelma säädetään asetuksella. Tarkemmat määräykset suojelusuunnitelman sisällöstä antaa tarvittaessa sisäasiainministeriö.
4 §
Valtio huolehtii väestönsuojelun yleissuunnittelusta ja -järjestelystä, neuvonta- ja valistustyöstä, väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön koulutuksesta sekä muista väestönsuojelutoimenpiteistä, joilla on yleisempi kuin paikallinen merkitys ja joista muut, sen mukaan kuin jäljempänä on säädetty, eivät ole velvolliset huolehtimaan.
Kunta pitää huolen kunnan alueella sen asukkaita varten yhteisesti tarvittavista väestönsuojelutoimenpiteistä sekä paikallisesta väestönsuojelukoulutuksesta ja -tiedottamisesta. Kunnat voivat sopimuksen nojalla hoitaa väestönsuojeluun kuuluvat tehtävänsä joko kokonaan tai osittain yhteisesti.
Kunta pitää huolen kunnan alueella sen asukkaita varten yhteisesti tarvittavista väestönsuojelutoimenpiteistä.
Yhteisöt ja yksityiset ovat velvolliset huolehtimaan palveluksessaan oleviin henkilöihin työpaikalla kohdistuvasta sekä omaisuutensa suojalusta.
5 §
Valtion ja kuntien sekä muiden julkisten yhteisöjen asiana on kohdaltaan ryhtyä sellaisiin erityisiin suojelutoimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen niiden virastojen ja laitosten sekä muun toiminnan turvaamiseksi.
6 §
Valmentautuminen väestönsuojelutehtäviin tapahtuu rauhan aikana vapaaehtoisuuden pohjalla.
Sisäasiainministeriö voi määrätä, että väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön on osallistuttava väestönsuojelukoulutukseen enintään 10 päivää vuodessa.
Valtioneuvosto voi kuitenkin määrätä, että väestösuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön on osallistuttava väestönsuojelukoulutukseen enintään 36 tuntia vuodessa.
7 §
Kunnassa voi olla väestönsuojelujärjestys, jossa on tarkemmat määräykset väestönsuojelun järjestelystä ja suojelutoimenpiteistä kunnassa. Väestönsuojelujärjestyksen hyväksyy kunnanvaltuusto.
Kunnassa, jossa on suojelukohde, ja muussakin kunnassa, jos sisäasiainministeriö niin määrää-, kunnallisvaltuuston on hyväksyttävä väestönsuojelujärjestys, jossa on tarkemmat määräykset väestönsuojelun järjestelystä ja suojelutoimenpiteistä kunnassa. Väestönsuojelujärjestys on alistettava sisäasiainministeriön vahvistettavaksi.
7§
Kunnassa, jossa on suojelukohde, ja muussakin kunnassa, jos sisäasiainministeriö niin määrää-, kunnallisvaltuuston on hyväksyttävä väestönsuojelujärjestys, jossa on tarkemmat määräykset väestönsuojelun järjestelystä ja suojelutoimenpiteistä kunnassa. Väestönsuojelujärjestys on alistettava sisäasiainministeriön vahvistettavaksi.
8 §
Sisäasiainministeriö voi antaa vapaaehtoisten järjestöjen suoritettaviksi määrättyjä väestönsuojelutehtäviä.
2 luku
Rakenteelliset suojelutoimenpiteet
9 §
Rakennuksen omistajan on uudisrakentamisen yhteydessä tehtävä rakennukseen tai sen läheisyyteen väestönsuoja, jonka suuruudeltaan, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, voidaan arvioida riittävän rakennuksessa asuvia, työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten.
Rakennuksen omistajan toimesta on suojelukohteessa sijaitsevaan, tilavuudeltaan vähintään 3 000 m 3 suuruiseen kiveen tai rakenteeltaan siihen verrattavaan rakennukseen tai sen välittömään läheiseen rakennustyön yhteydessä tehtävä väestönsuoja, jonka suuruudeltaan, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, voidaan arvioida riittävän sodan aikana tai siihen verrattavissa oloissa rakennuksessa asuvia, työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten.
Väestönsuojia ovat varsinainen väestönsuoja ja kevyt väestönsuoja.
Jos 1 momentissa mainitunlaisessa valmiissa rakennuksessa suoritetaan perusteellinen, rakennuksen pohjakerrokseen ulottuva muutos- tai korjaustyö, voidaan rakennukseen määrätä työn yhteydessä tehtäväksi 1 momentissa tarkoitettu väestönsuoja, mikäli se suuremmitta vaikeuksitta ja kustannuksitta käy päinsä.
Varsinainen väestönsuoja on rakennettava suojelukohteessa sijaitsevaa rakennusta tai samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusryhmää varten, jos sen kerrosala on vähintään 1 000 m 2. Kevyt väestönsuoja on suojelukohteessa tehtävä sellaista rakennusta tai rakennusryhmää varten, jonka kerrosala on alle 1 000 m2 ja kuitenkin vähintään 600 m2 ja jossa asutaan tai työskennellään pysyvästi. Valvonta-alueella on kaikkiin tässä momentissa mainittuihin rakennuksiin tai rakennusryhmiin tehtävä kevyt väestönsuoja.
Jos rakennusta varten sen suuruuden vuoksi tai muusta syystä on suojautumismahdollisuuksien tai ojan antaman turvan parantamisen kannalta tarkoituksenmukaisempaa rakentaa yhden sijasta kaksi tai useampia vastaavasti pienempiä väestönsuojia, voidaan niin määrätä tehtäväksi.
Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus ei kuitenkaan koske enintään kaksi asuntoa käsittävää rakennusta tai rakennusryhmää. Samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevia rakennuksia ei oteta huomioon rakentamisvelvollisuutta määrättäessä, milloin lupaa rakentamiseen haetaan yli viiden vuoden kuluttua jo olevien rakennusten valmistumisesta.
Kahta tai useampaa rakennusta varten voidaan sallia rakennettavaksi yhteinen väestönsuoja, mikäli sellainen järjestely ei heikennä suojautumisen mahdollisuuksia ja turvallisuutta.
Maatilatalouden tuotannon rakenteellisesta suojaamisesta säädetään lailla erikseen. Maatilatalouden tuotantorakennuksia ei oteta lukuun määrättäessä tässä laissa tarkoitettua suojan rakentamisvelvollisuutta.
9§
Rakennuksen omistajan toimesta on suojelukohteessa sijaitsevaan, tilavuudeltaan vähintään 3 000 m 3 suuruiseen kiveen tai rakenteeltaan siihen verrattavaan rakennukseen tai sen välittömään läheiseen rakennustyön yhteydessä tehtävä väestönsuoja, jonka suuruudeltaan, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, voidaan arvioida riittävän sodan aikana tai siihen verrattavissa oloissa rakennuksessa asuvia, työskenteleviä tai muutoin oleskelevia henkilöitä varten.
Jos 1 momentissa mainitunlaisessa valmiissa rakennuksessa suoritetaan perusteellinen, rakennuksen pohjakerrokseen ulottuva muutos- tai korjaustyö, voidaan rakennukseen määrätä työn yhteydessä tehtäväksi 1 momentissa tarkoitettu väestönsuoja, mikäli se suuremmitta vaikeuksitta ja kustannuksitta käy päinsä.
Jos rakennusta varten sen suuruuden vuoksi tai muusta syystä on suojautumismahdollisuuksien tai ojan antaman turvan parantamisen kannalta tarkoituksenmukaisempaa rakentaa yhden sijasta kaksi tai useampia vastaavasti pienempiä väestönsuojia, voidaan niin määrätä tehtäväksi.
Kahta tai useampaa rakennusta varten voidaan sallia rakennettavaksi yhteinen väestönsuoja, mikäli sellainen järjestely ei heikennä suojautumisen mahdollisuuksia ja turvallisuutta.
9 a §
Jos rakennusta varten sen suuruuden vuoksi tai muusta syystä on suojautumismahdollisuuksien tai suojan antaman turvan parantamisen kannalta tarkoituksenmukaisempaa rakentaa yhden sijasta kaksi tai useampia vastaavasti pienempiä väestönsuojia, voidaan niin määrätä tehtäväksi.
Kahta tai useampaa rakennusta varten voidaan sallia rakennettavaksi yhteinen väestönsuoja, mikäli sellainen järjestely ei heikennä suojautumisen mahdollisuuksia ja turvallisuutta.
9 b §
Jos suojelukohteessa sijaitsevassa valmiissa rakennuksessa, jonka kerrosala on yli 1 000 m 2 ja jossa ei ole väestönsuojaa, suoritetaan rakennuksen suurinta osaa koskeva, rakennuslupaa edellyttävä muutos- tai korjaustyö, on työn laadusta tai laajuudesta riippuen työn yhteydessä tehtävä kevyt väestönsuoja, mikäli se ilman suuria vaikeuksia ja kohtuullisin kustannuksin käy päinsä. Erityisestä syystä voidaan määrätä tehtäväksi kevyen väestönsuojan asemesta varsinainen väestönsuoja.
Valmiiseen rakennukseen, jossa ei ole väestönsuojaa, voidaan rakennuksen omistaja määrätä laatimaan suunnitelma tilapäisen suojatilan kunnostamiseksi tai selvittämään muutoin suojautumismahdollisuudet yhteistyössä kunnan väestönsuojeluviranomaisen kanssa.
10 §
Valtion on suojelukohteessa rakennettava rautatieasemille ja lentoasemille varsinaiset väestönsuojat matkustavan yleisön ja liikennehenkilöstön suojaamiseksi.
Valtion toimesta on rakennettava väestönsuojat matkustavan yleisön ja liikennehenkilöstön suojaamiseksi suojelukohteissa oleville rautatieasemille ja lentoasemille.
10§
Valtion toimesta on rakennettava väestönsuojat matkustavan yleisön ja liikennehenkilöstön suojaamiseksi suojelukohteissa oleville rautatieasemille ja lentoasemille.
11 §
Kunnan on suojelukohteessa rakennettava linja-autojen keskusasemille ja satamiin varsinaiset väestönsuojat matkustavan yleisön ja liikennehenkilöstön suojaamiseksi. Kunnan on lisäksi osoitettava suojelukohteessa varsinainen väestönsuoja ja valvonta-alueella vähintään kevyt väestönsuoja kunnan väestönsuojeluelimiä varten.
Kunnan toimesta on suojelukohteessa rakennettava väestönsuojia matkustavan yleisön ja liikennehenkilöstön suojaamiseksi linja-autojen keskusasemille ja satamiin sekä kunnan väestönsuojeluelimiä varten.
Jos suojelukohteessa asuvien tai oleskelevien sekä ulkona liikkuvien suojaamisen ei voida katsoa sen mukaan, mitä tässä luvussa edellä on säädetty, tulevan riittävästi turvatuksi eikä sitä muutoinkaan voida turvata, on heitä varten kunnan toimesta rakennettava tarpeelliset väestönsuojat.
Milloin valvonta-alueella ei ole riittävästi väestönsuojia tai muita suojatiloiksi kunnostettavissa olevia tiloja, on kunnan laadittava suunnitelma suojarakenteiden rakentamiseksi niitä varten, joilta suojautumismahdollisuudet puuttuvat.
Kunnallisvaltuuston on hyväksyttävä yleissuunnitelma 2 momentissa mainittujen väestönsuojien rakentamista vasten. Suunnitelma on alistettava sisäasiainministeriön vahvistettavaksi.
12 §
Siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään ja sisäasiainministeriön antamilla teknisillä määräyksillä määrätään, väestönsuoja on rakennettava sellaiseksi, että sen voidaan katsoa antavan siinä oleskeleville turvan rakennussortumilta ja muilta asevaikutuksilta, täysosumasta aiheutuvia lukuunottamatta.
Väestönsuoja on tehtävä rakenteeltaan sellaiseksi, että sen voidaan katsoa antavan siinä oleskeleville turvan rakennussortumilta ja muilta pommien vaikutuksilta, täysosumasta aiheutuvia lukuun ottamatta.
Väestönsuoja voidaan, milloin se suojan suuruuden takia tai muutoin erityisistä syistä on katsottava tarpeelliseksi, määrätä rakennettavaksi lujemmaksikin kuin 1 momentissa on sanottu.
Teollisuus- tai muun tuotantolaitoksen taikka teknillisen laitoksen tahi näihin verrattavan rakennuksen väestönsuoja samoin kuin 10 tai 11 §:ä tarkoitettu väestönsuoja voidaan, milloin se suojan suuruuden takia tai muutoin on katsottava tarpeelliseksi, määrätä rakennettavaksi lujemmaksikin, kuin 1 momentissa on sanottu.
12§
Väestönsuoja on tehtävä rakenteeltaan sellaiseksi, että sen voidaan katsoa antavan siinä oleskeleville turvan rakennussortumilta ja muilta pommien vaikutuksilta, täysosumasta aiheutuvia lukuun ottamatta.
Teollisuus- tai muun tuotantolaitoksen taikka teknillisen laitoksen tahi näihin verrattavan rakennuksen väestönsuoja samoin kuin 10 tai 11 §:ä tarkoitettu väestönsuoja voidaan, milloin se suojan suuruuden takia tai muutoin on katsottava tarpeelliseksi, määrätä rakennettavaksi lujemmaksikin, kuin 1 momentissa on sanottu.
13 §
Asetuksella voidaan säätää helpotusten myöntämisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta ja niille asetettavista vaatimuksista.
3 luku
Väestönsuojeluviranomaiset
14 §
Väestönsuojelun ylin johto ja valvonta kuuluu sisäasiainministeriölle.
Väestönsuojelutoimintaa läänissä johtaa ja valvoo lääninhallitus.
Väestönsuojelutehtävien suorittamista varten voidaan sisäasiainministeriöön ja lääninhallituksiin perustaa tarpeelliset virat ja toimet sekä ottaa ylimääräisiä toimenhaltijoita.
15 §
Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii väestönsuojeluasioissa neuvoa antavana elimenä pelastushallinnon neuvottelukunta, josta säädetään tarkemmin asetuksella.
Väestönsuojelun suunnittelua, järjestelyä ja kehittämistä varten valtioneuvosto asettaa sisäasiainministeriön avuksi väestönsuojeluneuvottelukunnan, jonka kokoonpanosta säädetään asetuksella.
15§
Väestönsuojelun suunnittelua, järjestelyä ja kehittämistä varten valtioneuvosto asettaa sisäasiainministeriön avuksi väestönsuojeluneuvottelukunnan, jonka kokoonpanosta säädetään asetuksella.
16 §
Kunnassa on väestönsuojelun valmistelu-, järjestely- ja toimeenpanotehtäviä varten väestönsuojelulautakunta. Lautakunnan tehtävänä on ohjata ja yhteensovittaa väestönsuojeluvalmisteluja kunnassa sekä huolehtia sellaisista väestönsuojelutehtävistä, jotka eivät kuulu kunnan muille viranomaisille.
Kunta on väestönsuojelun valmistelu-, järjestely- ja toimeenpanotehtäviä varten väestösuojelulautakunta, johon kunnallisvaltuusto valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan se vähintään kuusi jäsentä. Lautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Lautakuntaan valittavista on, mikäli mahdollista, ainakin yhden oltava perehtynyt palotoimeen ja yhden rakennusalaan.
Väestönsuojelulautakunta voidaan kunnanvaltuuston harkinnan mukaan jättää asettamatta. Jos kunnassa ei ole väestönsuojelulautakuntaa, huolehtii sille kuuluvista tehtävistä palolautakunta, kunnanhallitus tai kunnanvaltuuston määräämä muu lautakunta.
Lautakunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenista.
Milloin kunnat ovat tehneet sopimuksen väestönsuojelun hoitamisesta joko kokonaan tai osittain yhteisesti, väestönsuojelulautakunnan tehtävistä huolehtivat sopimuksessa tarkoitetut kunnalliset toimielimet.
Kunnallisvaltuusto hyväksyy väestönsuojelulautakunnalle ohjesäännön, joka on alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi.
16§
Kunta on väestönsuojelun valmistelu-, järjestely- ja toimeenpanotehtäviä varten väestösuojelulautakunta, johon kunnallisvaltuusto valitsee neljäksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan se vähintään kuusi jäsentä. Lautakunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Lautakuntaan valittavista on, mikäli mahdollista, ainakin yhden oltava perehtynyt palotoimeen ja yhden rakennusalaan.
Lautakunta on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenista.
Kunnallisvaltuusto hyväksyy väestönsuojelulautakunnalle ohjesäännön, joka on alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi.
17§
Väestönsuojelulautakunnan päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla lääninhallitukseen kolmenkymmenen päivän kuluessa tiedoksi saannista.
Mitä 1 momentissa on säädetty, ei koske päätöstä, joka kunnallislain (642/48) 95 §:n mukaan voidaan altaa kunnallishallituksen tutkittavaksi.
18 §
Väestönsuojelua johtavana viranhaltijana toimii kunnassa kunnanjohtaja tai apulaiskunnanjohtaja.
Väestönsuojelulautakunnan apuna on kunnassa oleva väestönsuojelupäällikkö tai -ohjaaja, jonka vaali on alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi.
Kunnassa on väestönsuojelupäällikkö. Väestönsuojelupäällikön viran kelpoisuusehdoista säädetään asetuksella. Virka voi olla myös sivuvirka taikka yhdistettynä palopäällikön virkaan tai kunnan muuhun virkaan.
Milloin kunnat ovat tehneet sopimuksen väestönsuojelun hoitamisesta joko kokonaan tai osittain yhteisesti, voi väestönsuojelupäällikön tehtäviä hoitaa sopimuksessa määrätyllä tavalla jonkin kunnan väestönsuojelupäällikkönä toimiva viranhaltija myös toisessa kunnassa.
18§
Väestönsuojelulautakunnan apuna on kunnassa oleva väestönsuojelupäällikkö tai -ohjaaja, jonka vaali on alistettava lääninhallituksen vahvistettavaksi.
19§
Kunnassa, jossa ei ole suojelukohdetta, voidaan väestönsuojelulautakunta jättää asettamatta ja väestönsuojelupäällikön tai ohjaajan virka perustamatta, mikäli sisäasiainministeriö ei toisin määrää. Jos kunnassa ei ole väestönsuojelulautakuntaa, huolehtii sille kuuluvista tehtävistä kunnallishallitus tai muu lautakunta, jonka kunnallisvaltuusto määrää. Kunnallishallitukseen ja lautakuntaan on tällöin sovellettava, mitä 16 §:n 2 momentissa ja 17 §n 1 momentissa on säädetty.
20 §
Valtion, kuntien ja kuntainliittojen viranomaiset, muut julkiset yhteisöt sekä valtion liikelaitokset ovat velvolliset huolehtimaan toimialaansa kuuluvista tai siihen muutoin soveltuvista väestönsuojelutehtävistä. Tarkemmat säännökset tehtävistä annetaan asetuksella.
Viranomaisten, joiden toimialaan kuuluu väestönsuojeluun liittyviä tehtäviä, on niitä suorittaessaan otettava huomioon väestönsuojelun näkökohdat ja siinä tarkoituksessa oltava tarpeella yhteydessä väestönsuojeluviranomaisiin.
Kaikkien viranomaisten on toiminnassaan otettava huomioon väestönsuojelun näkökohdat ja siinä tarkoituksessa oltava tarpeellisessa yhteydessä väestönsuojeluviranomaisiin.
20§
Viranomaisten, joiden toimialaan kuuluu väestönsuojeluun liittyviä tehtäviä, on niitä suorittaessaan otettava huomioon väestönsuojelun näkökohdat ja siinä tarkoituksessa oltava tarpeella yhteydessä väestönsuojeluviranomaisiin.
4 luku
Väestönsuojelun kustannukset
21 §
Väestönsuojelutoimenpiteiden kustannuksista vastaa, mikäli jäljempänä ei ole toisin säädetty, se, jonka velvollisuutena toimenpiteen tai tehtävän suorittaminen taikka siitä huolehtiminen on.
Väestönsuojelutoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset sisällytetään asianomaisten viranomaisten tarpeellisiin perustamis- ja käyttökustannuksiin.
Kunnalle ja kuntainliitolle suoritetaan 2 momentissa mainittuihin kustannuksiin valtionosuutta tai -avustusta samojen perusteiden mukaan kuin asianomaisen hallinnonalan muihin menoihin, ei kuitenkaan 22 ja 23 §:n nojalla maksettavan korvauksen ja avustuksen lisäksi.
22 §
Väestönsuojien rakentamisesta 11 §:n 1 momentin nojalla linja-autojen keskusasemille ja satamiin aiheutuneet kustannukset korvataan kunnalle valtion varoista, siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
23 §
Milloin väestönsuoja on tehtävä rakennusta varten, jonka rakentamis- tai kunnossapitokustannuksiin, sen mukaan kuin siitä on säädetty tai määrätty, myönnetään valtion avustusta tai lainaa, annetaan sitä samojen perusteiden mukaan myös väestönsuojasta aiheutuvien kustannusten osalta.
24 §
Kunnalle myönnetään valtion varoista pitkäaikaista halpakorkoista lainaa väestönsuojien rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia varten, ei kuitenkaan 22 §:ssä mainitun suojan osalta eikä 23 §:ssä tarkoitetun lainan lisäksi, sekä väestönsuojelussa tarvittava erityiskaluston tai -välineistön hankkimista vasten.
Lainaehdot vahvistaa valtioneuvosto.
25 §
Jos kunnalle tai muulle yhteisölle tahi yksityiselle rakenteellisista tai muista väestönsuojelutoimenpiteistä aiheutuvat kustannukset muodostuvat sille erityisen rasittaviksi, niistä korvataan kohtuullinen osa valtion varoista.
26§
Verovelvollisella on oikeus valtion tulo- ja omaisuusverotuksessa vähentää väestönsuojan rakentamisesta aiheutuneista hyväksyttävistä kustannuksistaan kaksikymmentä sadalta sen verovuoden, jona kustannukset ovat syntyneet, ja kunkin seuraavan neljän verovuoden veronalaisesta tulostaan.
27 §
Jos väestönsuojelutehtäviä 8 §:n mukaisesti uskotaan vapaaehtoisen järjestön suoritettaviksi, voidaan niistä aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osaksi suorittaa tai korvata valtion varoista.
5 luku
Erinäisiä säännöksiä
27 b §
Teletoiminnan ja sähköisen joukkoviestinnän harjoittajan on varauduttava väestönsuojelun kannalta välttämättömän viestinnän turvaamiseen rakenteellisin, teknisin ja toiminnallisin etukäteisvalmisteluin sen mukaan kuin eri säännösten nojalla vahvistetuissa teknisissä määräyksissä määrätään.
Jos teletoiminnan harjoittajan on varautumisvelvollisuutensa täyttämiseksi ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka selvästi poikkeavat tavanomaisena pidettävästä teletoiminnasta ja joista aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia, voidaan tällaiset kustannukset korvata valtion varoista.
28 §
Valtion, kunnan, kuntainliiton tai muun julkisen yhteisön viraston tai laitoksen tai valtion liikelaitoksen vastuulla olevat väestönsuojelutehtävät kuuluvat siinä palvelevan viran- tai toimenhaltijan virkavelvollisuuksiin ja työsopimussuhteessa olevan henkilön tehtäviin. Edellä sanottu koskee myös tehtävien suorittamista varten tarpeelliseen väestönsuojelukoulutukseen osallistumista.
Väestönsuojelutehtävä valtion tai kunnallisessa virastossa tai laitoksessa kuuluu siinä palvelevan viran tai toimen haltijan virkavelvollisuuksiin.
28§
Väestönsuojelutehtävä valtion tai kunnallisessa virastossa tai laitoksessa kuuluu siinä palvelevan viran tai toimen haltijan virkavelvollisuuksiin.
29 §
Väestönsuojelupalveluksessa ja 6 §:n 2 momentissa tarkoitetussa väestönsuojelukoulutuksessa sattuneesta tapaturmasta tai siinä saadusta ammattitaudista suoritetaan asianomaiselle korvausta valtion varoista samojen perusteiden mukaan kuin työtapaturmasta, kuitenkin vain siltä osin kuin vahingoittuneella ei ole oikeutta vähintään saman suuruiseen korvaukseen muun lain mukaan.
Väestönsuojelupalveluksessa sattuneesta tapaturmasta tai siinä saadusta ammattitaudista suoritetaan korvausta valtion varoista sen mukaan, kuin työntekijäin tapaturmavakuutuksesta on säädetty.
29§
Väestönsuojelupalveluksessa sattuneesta tapaturmasta tai siinä saadusta ammattitaudista suoritetaan korvausta valtion varoista sen mukaan, kuin työntekijäin tapaturmavakuutuksesta on säädetty.
29 a §
Sisäasiainministeriö voi antaa määräyksiä väestönsuojelun henkilöstö- ja materiaalimäärävahvuuksista samoin kuin muista toimintaedellytyksistä sekä väestönsuojelukaluston ja -välineistön laatuvaatimuksista, malleista, mitoista, kaluston ja välineistön valmistuksesta, maahantuonnista, kaupasta, asennuksesta, tarkastuksesta ja huollosta. Sisäasiainministeriö voi suorittaa määräysten noudattamisen toteamiseksi tarkastuksia. Tarkastukseen ja laadunvalvontaan kuuluvia tehtäviä voidaan uskoa soveliaalle valtion virastolle tai laitokselle taikka valtion liikelaitokselle. Tällaisessa tehtävässä voidaan käyttää apuna myös pelastushallinnon alalla toimivaa järjestöä.
Sisäasiainministeriö voi lisäksi antaa yleisiä ohjeita väestönsuojeluun osallistuville viranomaisille ja yksityisille 3 §:n 1 momentissa säädettyjen väestönsuojelutoimenpiteiden valmistelusta ja suorittamisesta sekä niissä tarvittavasta yhteistoiminnasta. Vastaava oikeus on lääninhallituksella ohjatessaan väestönsuojelua läänin alueella.
29 b §
Väestönsuojeluvalmiuden valvomiseksi on sisäasiainministeriön, lääninhallitusten ja kuntien toimitettava tarkastuksia. Tarkastuksen toimittaja on päästettävä tarpeellisiin tarkastuskohteisiin. Edellä sanottu ei koske puolustusvoimien alueita ja omaisuutta.
29 c §
Väestönsuojelua varten rakennettuja suojarakenteita ja hankittuja välineitä ja laitteita saadaan käyttää muuhun toimintaan sillä edellytyksellä, että ne ovat viivytyksettä väestönsuojelutarkoituksiin käytettävissä.
30 §
Jos tämän lain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten mukaista velvollisuutta suorittaa jokin tehtävä tai työ ei ole täytetty, lääninhallituksella on valta määrätä se suoritettavaksi määräajassa. Määräys on kirjallisena annettava asianomaiselle todisteellisesti tiedoksi. Jos määräystä ei noudateta, lääninhallitus velvoittakoon niskoittelevan siihen uhkasakolla tai määrättäköön, että tehtävä on suoritettava laiminlyöjän kustannuksella.
Teetettäessä työ laiminlyöjän puolesta suoritettakoon tarpeelliset kustannukset ennakolta valtion varoista. Ne voidaan asianomaiselta ulosottoteitse periä ilman tuomiota tai päätöstä.
31 §
Joka rikkoo tätä lakia tahi sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksi rangaistakoon, milloin siitä ei ole ankarampaa rangaistusta muualla säädetty, sakolla tai, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, enintään kuuden kuukauden vankeudella.
32 §
Jos valmiuslain (1080/91) 2 §:ssä tai puolustustilalain(1083/91) 1 §:ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa on välttämätöntä saattaa väestönsuojelu viipymättä tehostettuun toimintaan tai valmiustilaan voidaan asetuksella oikeuttaa valtioneuvosto siihen, että se voi määrätä:(22.7.1991/1081)
että jokainen 16, mutta ei 65 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen on velvollinen suorittamaan väestönsuojelutehtäviä, joihin hän ruumiinvoimansa ja terveydentilansa huomioon ottaen kykenee;
että väestö tai osa siitä on suojelukohteesta tai määrätyltä alueelta siirrettävä muualle;
että oikeus oleskella määrätyllä paikkakunnalla tai poistua paikkakunnalta on kielletty tai rajoitettu;
että väestön ja omaisuuden turvaamiseksi on rakennettava ja järjestettävä sen lisäksi, mistä edellä tässä laissa on säädetty, tarvittavia suojarakenteita ja -laitteita; ja
että väestönsuojelua varten saadaan ottaa käyttöön rakennuksia ja huonetiloja, kuljetus-, sammutus-, raivaus-, ensiapu-, tiedoitus- ja muita välineitä sekä siirretyn väestön majoitukseen, muonitukseen ja muuhun huoltoon tarpeellista omaisuutta ja tarvikkeita sekä määrätä;
muista toimenpiteistä, jotka väestön ja omaisuuden suojelemiseksi ovat tarpeen, ja toimenpiteiden johdosta asianomaisille ehkä suoritettavista korvauksista; samoin kuin;
väestönsuojeluviranomaisten ja muidenkin viranomaisten velvollisuuksista ja tehtävistä sekä johto- ja alistussuhteista väestönsuojelun toimeenpanossa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta päätöksenteosta ja toimivaltuuksien täytäntöönpanosta on soveltuvin osin vastaavasti voimassa, mitä valmiuslain 2 ja 3 luvussa, 36 §:ssä ja 41–46 §:ssä on säädetty.
Edellä 1 momentissa mainituista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset valtioneuvosto voi siitä poiketen, mitä 4 luvussa on säädetty, määrätä kokonaan tai osaksi valtion varoista suoritettaviksi.
Edellä 1 momentissa mainituista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset valtioneuvosto voi siitä poiketen, mitä 4 luvussa on säädetty, määrätä kokonaan tai osaksi valtion varoista suoritettaviksi. (22.7.1991/1081)
33 §
Tarkemmat säännökset tämän lain soveltamisesta ja täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
34 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1959, ja sillä kumotaan 30 päivänä lokakuuta 1939 annetut väestönsuojelulaki (374/39) ja laki yksityisten suoritettavista väestönsuojelutoimenpiteistä ja niiden kustannuksista(375/39) sekä 5 päivänä huhtikuuta 1940 annettu laki sisältävä eräitä säännöksiä sotilasjohdon alaisesta väestönsuojelusta(127/40) samoin kuin niiden nojalla annetut asetukset ja muut määräykset.
368/1968
304/1990
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990. Lain 2 luvussa olevia väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta rakennuslupaan, jota haetaan vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta. Siihen saakka sovelletaan rakentamisvelvollisuuden osalta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Poiketen siitä, mitä 9 §:n 4 momentissa on säädetty, ei väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta määrättäessä oteta huomioon rakennuksia, jotka on rakennettu ennen tämän lain voimaantuloa.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 23/89, puolvk.miet. 3/89, svk.miet. 222/89, svk.miet 1/90
1081/1991
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1991.
HE 248/89, puolvk.miet. 7/90, svk.miet. 310/90, PuV.miet. 2/91
1139/1993
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
HE 192/93, HaVM 18/93