Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (9)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 282/1971 | 2 | ||
| 852/1990 | 68 | ||
| 577/1988 | 1 | ||
| 971/1975 | 2 | ||
| 560/1971 | |||
| 578/1962 | |||
| 261/1963 | 6 | ||
| 987/1993 | 1994-01-01 | muutt. 25 §:n | 3 |
| 1533/1995 | 1996-02-01 | muutt. 2, 13, 18, 22 ja 31 §:ää | 7 |
Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 31 päivänä lokakuuta 1958 annetun väestönsuojelulain (438/58) 2 §:n 2 momentin, 9 §:n 1 momentin, 13, 15 ja 22 §:n sekä 33 §:n nojalla:
Kumottu PelastustoimiL:lla 30.4.1999/561, joka tulee voimaan 1.9.1999.
1 luku
Yleisiä säännöksiä
1 §
Väestönsuojelu valmistellaan ja toimeenpannaan yleisenä väestönsuojeluna ja omatoimisena suojeluna. Yleisen väestönsuojelun järjestävät valtio ja kunnat sekä omatoimisen suojelun yhteisöt ja yksityiset laitossuojeluna, yrityssuojeluna ja talosuojeluna eri kunnissa ja eri alueilla siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin niiden olosuhteet edellyttävät.
Väestönsuojelu valmistellaan ja toimeenpannaan yleisenä väestönsuojeluna, virastoja laitossuojeluna, teollisuuden suojeluna ja väestön omakohtaisena suojeluna, kussakin kunnassa siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin paikalliset olosuhteet edellyttävät.
1§
Väestönsuojelu valmistellaan ja toimeenpannaan yleisenä väestönsuojeluna, virastoja laitossuojeluna, teollisuuden suojeluna ja väestön omakohtaisena suojeluna, kussakin kunnassa siinä laajuudessa ja sillä tavalla kuin paikalliset olosuhteet edellyttävät.
2 §
Suojelukohteeksi valtioneuvosto määrää kunnan tai siihen kuuluvan alueen, jossa tehostetut väestönsuojelutoimenpiteet katsotaan tarpeellisiksi.
Suojelukohteeksi valtioneuvosto määrää kunnan tai siihen kuuluvan alueen, missä tehostetut väestönsuojelutoimenpiteet katsotaan tarpeellisiksi. Suojelukohteen rajat määrätään kunnan väestönsuojelujärjestyksessä.
2 momentti on kumottu A:lla 18.12.1995/1533.
Kunnanhallituksen on viipymättä saatettava suojelukohteeksi määräämisestä ja sen rajoista annettu valtioneuvoston päätös kunnassa yleisesti tiedoksi kuulutuksella julkisten kuulutusten ilmoitustaululla.
2§
Suojelukohteeksi valtioneuvosto määrää kunnan tai siihen kuuluvan alueen, missä tehostetut väestönsuojelutoimenpiteet katsotaan tarpeellisiksi. Suojelukohteen rajat määrätään kunnan väestönsuojelujärjestyksessä.
3§
Suojelukohteet jaetaan suojelulohkoihin, joita tarvittaessa voidaan yhdistää suojelupiireiksi. Määräykset siitä on otettava kunnan väestönsuojelujärjestykseen.
Valvonta-alue on kunnassa, jossa on väestönsuojelujärjestys, tässä jaettava tarpeen mukaan valvontapiireihin. Sisäasiainministeriö voi määrätä sellaisesta jaosta muusakin kunnassa.
4 §
Valtion ja kuntien sekä muita julkisia virastoja ja laitoksia samoin kuin teollisuus- ja muita tuotantolaitoksia, liikeyrityksiä, teknillisiä ja niihin verrattavia laitoksia sekä tiedotus- ja viestilaitoksia varten sekä sellaista samalla tontilla tai rakennuspaikalla olevaa rakennusta tai rakennusryhmää varten, jossa on vähintään viisi asuinhuoneistoa, on asianomaisen viraston, laitoksen, yrityksen tai rakennuksen omistajan tai haltijan laadittava suunnitelma, jossa määritellään näiden suojaamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarpeelliset toimenpiteet. Yhteenveto suunnitelmasta on lähetettävä kunnan väestönsuojelupäällikölle.
Kunnassa, jossa on väestönsuojelujärjestys, on siihen nojautuen laadittava kuntaa varten suojelusuunnitelma, jossa yksityiskohtaisemmin määritellään väestönsuojelujärjestyksessä edellytettyjen suojelutoimenpiteiden järjestely, valmistelu ja toteuttaminen.
4§
Kunnassa, jossa on väestönsuojelujärjestys, on siihen nojautuen laadittava kuntaa varten suojelusuunnitelma, jossa yksityiskohtaisemmin määritellään väestönsuojelujärjestyksessä edellytettyjen suojelutoimenpiteiden järjestely, valmistelu ja toteuttaminen.
Muuta kuntaa varten on laadittava toimintaohjeet kunnassa tarpeellisten suojelutoimenpiteiden valmistelua ja toteuttamista varten.
Valtion ja kuntien sekä muita julkisia virastoja ja laitoksia varten samoin kuin teollisuus- ja muita tuotantolaitoksia, teknillisiä ja niihin verrattavia laitoksia sekä tiedotusja viestilaitoksia varten on suojelukohteissa ja muuallakin, missä se on katsottava tarpeelliseksi, asianomaisen viraston tai laitoksen toimesta laadittava suunnitelmat, joissa määritellään sen suojaamiseksi ja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarpeelliset toimenpiteet.
5 §
Ehdotus väestönsuojelujärjestykseksi on kunnallishallituksen toimesta pidettävä yleisön nähtävänä 30 päivän ajan. Ehdotusta vastaan saadaan sanotun ajan kuluessa tehdä kirjallisia muistutuksia, jotka on toimitettava kunnallishallitukselle. Tästä on kuulutettava sillä tavalla, kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan.
Mitä 1 momentissa on säädetty, noudatettakoon vastaavasti väestönsuojelujärjestystä muutettaessa.
6 §
Väestönsuojelun johto- ja muuhun erityishenkilöstöön luetaan kuntien väestönsuojelupäälliköt ja -ohjaajat sekä muihin johtotehtäviin väestönsuojelussa tarvittava henkilöstö samoin kuin teknillistä tai muuta erityiskoulutusta edellyttäviin tehtäviin ja paikallisen väestönsuojelun avustamista varten järjestettäviin muodostelmiin varattavat henkilöt.
2 luku
Rakenteelliset suojelutoimenpiteet
7 §
Väestönsuojelulain 9 §:ssä tarkoitettu suoja on tehtävä niin suureksi, että sen varsinaisen suojatilan pinta-ala on vähintään kaksi prosenttia rakennuksen yhteenlasketusta kerrosalasta. Teollisuus-, tuotanto- ja kokoontumisrakennusten sekä varastotilojen osalta suojatilan pinta-alan on oltava vähintään yksi prosentti kerrosalasta.
Väestönsuojelulain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu väestönsuoja on tehtävä niin suureksi, että sen varsinaisissa suojahuoneissa on lattiapinta-alaa yhteensä vähintään 2.5 prosenttia rakennuksen huonetilojen yhteenlasketusta pinta-alasta.
7§
Väestönsuojelulain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu väestönsuoja on tehtävä niin suureksi, että sen varsinaisissa suojahuoneissa on lattiapinta-alaa yhteensä vähintään 2.5 prosenttia rakennuksen huonetilojen yhteenlasketusta pinta-alasta.
Väestönsuoja rakennusta varten, joka sisältää teollisuus- tai muiden tuotantolaitosten tahi teknillisten tai niihin verrattavien laitosten käyttöön tarkoitettuja tiloja, on siitä poiketen, mitä 1 momentissa on säädetty, tehtävä sen suuruiseksi, että henkilöt, joiden voidaan arvioida sodan aikana tai siihen verrattavissa oloissa rakennuksessa työskentelevän tai muutoin oleskelevan, sopivat suojaan.
7 a §
Väestönsuoja saadaan sijoittaa suojelukohteessa enintään 250 metrin ja valvonta-alueella enintään 500 metrin päähän asianomaisesta rakennuksesta.
Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi kuitenkin erityisestä syystä hyväksyä 1 momentissa tarkoitetun välimatkan pitempänä kuin 1 momentissa säädetään, kuitenkin enintään kaksinkertaisena.
7 b §
Väestönsuojaa saadaan käyttää normaalioloissa sellaiseen tarkoitukseen, että se on tarvittaessa kunnostettavissa väestönsuojaksi yhdessä vuorokaudessa.
8 §
Väestönsuojat rautatieasemille ja lentoasemille sekä linja-autojen keskusasemille ja satamiin on rakennettava niin suuriksi, että niissä on tilaa sekä liikennehenkilöstölle että arvioidulle keskimääräiselle matkustajamäärälle sodan aikana tai siihen verrattavissa oloissa.
9 §
Väestönsuojeluelimiä varten rakennettavien väestönsuojien on oltava niin suuret, että niissä on tilaa henkilömäärälle, jonka voidaan arvioida tulevan asianomaisessa elimessä työskentelemään.
10 §
Laskettaessa, miten monelle henkilölle väestönsuoja riittää, katsotaan, mikäli erityisistä syistä ei muuta johdu, siinä tarvittavan yhtä henkilöä varten varsinaista suojatilaa 0,6 m 2.
Väestönsuoja saadaan tehdä enintään sen suuruiseksi, että se riittää 150 henkilölle. Jos väestönsuoja sen johdosta, mitä edellä 7 ja 8 §:ssä sekä väestönsuojelulain 11 §:n 2 momentissa on säädetty, olisi tehtävä suuremmaksi, on yhden väestönsuojan sijasta tehtävä kaksi tai tarpeen mukaan useampia väestönsuojia.
Väestönsuojan suojatilaa, johon ei lasketa teknillisten laitteiden tiloja, ei saa rakentaa 12 m 2:ä pienemmäksi.
Laskettaessa, miten monelle henkilölle väestösuoja riittää, katsotaan, mikäli erityisistä syistä ei muuta johdu, sen varsinaisessa suojahuoneessa yhtä henkilöä varten tarvittavan lattiapinta-alaa 0.58 m 2 .
10§
Väestönsuoja saadaan tehdä enintään sen suuruiseksi, että se riittää 150 henkilölle. Jos väestönsuoja sen johdosta, mitä edellä 7 ja 8 §:ssä sekä väestönsuojelulain 11 §:n 2 momentissa on säädetty, olisi tehtävä suuremmaksi, on yhden väestönsuojan sijasta tehtävä kaksi tai tarpeen mukaan useampia väestönsuojia.
Laskettaessa, miten monelle henkilölle väestösuoja riittää, katsotaan, mikäli erityisistä syistä ei muuta johdu, sen varsinaisessa suojahuoneessa yhtä henkilöä varten tarvittavan lattiapinta-alaa 0.58 m 2 .
Mitä 1 momentissa on säädetty, ei ole esteenä väestönsuojan rakentamiselle suuremmaksi, jos se tehdään vastaavasti lujemmaksi, siten kuin 12 §:ssä säädetään.
11 §
Väestönsuojat ovat kevyitä väestönsuojia tai S 1-, S 3- ja S 6-luokan varsinaisia väestönsuojia.
Väestönsuojat jaetaan kalliosuojiin ja teräsbetonisiin väestönsuojiin.
Väestönsuoja on rakennettava sellaiseksi, että se antaa suojaa radioaktiiviselta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, rakennesortumilta sekä asevaikutuksilta. Lisäksi suojan lämpötilan, ilmanlaadun ja hygieenisen varustustason tulee täyttää suojille asetetut vaatimukset. S 1-, S 3- ja S 6-luokan väestönsuojat on lisäksi mitoitettava niin, että ne kestävät tavanomaisten kuormitusten lisäksi vastaavasti 100, 300 ja 600 kPa:n (1, 3 ja 6 ilmakehän) paineaallosta aiheutuvat kuormitukset. S 1- ja S 3-luokan varsinainen väestönsuoja voidaan tehdä teräsbetoniseksi suojaksi tai kalliosuojaksi. S 6-luokan varsinainen väestönsuoja on tehtävä kalliosuojaksi.
Kalliosuojat rakennetaan niin suuriksi kuin on tarpeellista janiin vahvoiksi kuin paikalliset olosuhteet sallivat.
Väestönsuojan suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota sisääntulo- ja ulospääsyteiden sekä ilmanvaihdon turvaamiseen. Väestönsuojan ovet, luukut, venttiilit ja muut laitteet on tarpeen mukaan mitoitettava kestämään suurempia kuormituksia kuin 1 momentissa säädetään.
Teräsbetoniset väestönsuojat voivat olla A-, B- tai C-luokan väestönsuojia. Niiden rakenteet on mitoitettava yleisten kuormitusmääräysten edellyttämien kuormitusten lisäksi kestämään painetta vähintään, A-luokan väestönsuoja 30 000 kg/m 2 , B-luokan väestönsuoja 10 000 kg/m 2 ja C-luokan väestönsuoja 5 000 kg/m 2 . Lisäksi tulee niiden ympärysseinien ja katon paksuuden olla vähintään, A-luokan väestönsuojan 160 cm, B-luokan väestönsuojan 60 cm ja C-luokan väestönsuojan 40 cm.
11§
Väestönsuojat jaetaan kalliosuojiin ja teräsbetonisiin väestönsuojiin.
Kalliosuojat rakennetaan niin suuriksi kuin on tarpeellista janiin vahvoiksi kuin paikalliset olosuhteet sallivat.
Teräsbetoniset väestönsuojat voivat olla A-, B- tai C-luokan väestönsuojia. Niiden rakenteet on mitoitettava yleisten kuormitusmääräysten edellyttämien kuormitusten lisäksi kestämään painetta vähintään, A-luokan väestönsuoja 30 000 kg/m 2 , B-luokan väestönsuoja 10 000 kg/m 2 ja C-luokan väestönsuoja 5 000 kg/m 2 . Lisäksi tulee niiden ympärysseinien ja katon paksuuden olla vähintään, A-luokan väestönsuojan 160 cm, B-luokan väestönsuojan 60 cm ja C-luokan väestönsuojan 40 cm.
Väestönsuojan suunnittelussa ja- rakentamisessa on lisäksi kiinnitettävä erityistä huomiota sisään- ja ulospääsyteiden turvaamiseen.
12 §
Väestönsuojan suojatilan enimmäiskoko on seuraava:
| suojaluokka | enimmäispinta-ala m 2 |
| Suojelukohde: | |
| kevyt väestönsuoja | enintään 30 |
| S 1 teräsbetonisuojana | enintään 150 |
| S 1 kalliosuojana | enintään 2000 |
| S 3 teräsbetonisuojana | enintään 600 |
| S 3 kalliosuojana | enintään 4000 |
| S 6 kalliosuojana | enintään 8000 |
| Valvonta-alue: | |
| kevyt väestönsuoja | enintään 300 |
| S 1 teräsbetonisuojana | enintään 600 |
| S 1 kalliosuojana | enintään 4000 |
Väestönsuoja on rakennettava vähintään C-luokan väestönsuojaksi, jos se on tarkoitettu enintään 150 henkilöä varten. Enintään 300 henkilöä varten tarkoitettu väestönsuoja on rakennettava vähintään B-luokan väestönsuojaksi. Väestönsuoja useampaa kuin 300 henkilöä varten on rakennettava A-luokan väestönsuojaksi tai kalliosuojaksi.
12§
Väestönsuoja on rakennettava vähintään C-luokan väestönsuojaksi, jos se on tarkoitettu enintään 150 henkilöä varten. Enintään 300 henkilöä varten tarkoitettu väestönsuoja on rakennettava vähintään B-luokan väestönsuojaksi. Väestönsuoja useampaa kuin 300 henkilöä varten on rakennettava A-luokan väestönsuojaksi tai kalliosuojaksi.
Väestönsuojelulain 12 §:n 2 momentissa tarkoitettujen väestönsuojien lujuusvaatimuksista sisäasiainministeriö voi antaa määräyksiä siitä poiketen, mitä edellä 1 momentissa on säädetty.
13 §
Erityisen painavien syiden vuoksi voi lääninhallitus yksittäistapauksissa myöntää vapautuksen tai helpotuksia laissa säädetystä väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta.
sisäasiainministeriö voi määrätä helpotusten myöntämisestä siihen, mitä 7, 8, 9 ja 10 §:ssä sekä 12 §:n 1 momentissa on säädetty.
Rakennusluvan myöntävä viranomainen voi myöntää poikkeuksia väestönsuojalle tässä asetuksessa tai asianomaisen ministeriön antamissa rakenteellisissa määräyksissä asetetuista teknisistä vaatimuksista, jos siihen on perusteltu syy eikä poikkeuksen tekeminen olennaisesti heikennä suojautumisen edellytyksiä.
13§
sisäasiainministeriö voi määrätä helpotusten myöntämisestä siihen, mitä 7, 8, 9 ja 10 §:ssä sekä 12 §:n 1 momentissa on säädetty.
14§
Väestönsuojia ja niiden rakenteita koskevat teknilliset ja muut tarkemmat määräykset antaa sisäasiainministeriö.
15 §
Rakennusluvan myöntävän viranomaisen on valvottava, että rakentamissuunnitelmaan sisältyy väestönsuoja silloin, kun se on rakennettava, ja että suoja sijaintinsa, kokonsa, lujuutensa ja muun rakenteensa sekä teknillisten laitteittensa puolesta täyttää säädetyt ja määrätyt vaatimukset.
Väestönsuojelulain 9 a §:ssä tarkoitetun määräyksen tai luvan antaa, väestönsuojelupäällikön lausunnon hankittuaan, 1 momentissa tarkoitettu viranomainen.
Väestönsuojelulain 9 §:n 2―4 momentissa tarkoitetun määräyksen tai luvan antaa, väestönsuojelulautakunnan lausunnon hankittuaan, edellä 1 momentissa mainittu viranomainen.
Milloin kahta tai useampaa rakennusta varten väestönsuojelulain 9 a §:n nojalla sallitaan rakennettavaksi yhteinen väestönsuoja, voi 1 momentissa tarkoitettu viranomainen erityisestä syystä myöntää luvan siihen, että suoja rakennetaan valmiiksi enintään viiden vuoden pituisessa määräajassa rakennusten tai joidenkin niistä valmistumisesta.
Milloin kahta tai useampaa rakennusta varten väestönsuojelulain 9 §:n 4 momentin nojalla sallitaan rakennettavaksi yhteinen väestönsuoja sanottujen rakennusten ulkopuolelle, voidaan, milloin erityisiä syitä on, edellä 2 momentissa mainitussa järjestyksessä myöntää lupa siihen, että suoja rakennetaan valmiiksi määräajassa rakennusten tai joidenkin niistä valmistumisesta.
16 §
Väestönsuojien rakentamisen valvonnassa ja tarkastuksessa on noudatettava, mitä rakennustarkastuksesta on säädetty.
Väestönsuojeluviranomaisilla on valta tarkastaa väestönsuojia ja niiden rakennustöitä.
17 §
Väestönsuojan rakenteeseen ja laitteisiin ei sen jälkeen, kuin suoja on säädetyssä järjestyksessä tarkastettu ja hyväksytty, saa tehdä muutoksia ilman 15 §:n 1 momentissa mainitun viranomaisen lupaa.
Rauhan aikana väestönsuojaa saadaan käyttää muuhun tarkoitukseen siten, että se viivytyksittä voidaan kunnostaa väestönsuojana käytettäväksi.
3 luku
Väestönsuojeluviranomaiset
18 §
Asianomaisen ministeriön tehtävänä on huolehtia väestönsuojelun yleissuunnittelusta ja järjestelystä sekä johtaa ja valvoa väestönsuojelutoimenpiteitä ja siinä tarkoituksessa erityisesti:
ohjata ja valvoa lääninhallitusten ja kuntien toimintaa väestönsuojelussa;
valvoa ja yhteensovittaa väestönsuojelutoimenpiteitä ja niihin liittyviä valmisteluja eri hallinnonaloilla ja antaa niitä koskevia ohjeita;
seurata väestönsuojelutoimenpiteiden ja niihin liittyvien valmistelujen suoritusta eri hallinnon aloilla ja tehdä niitä koskevissa asioissa tarpeellisiksi katsottavista toimenpiteistä esityksiä asianomaisille viranomaisille;
ohjata ja seurata teollisuuden ja muun tuotantotoiminnan sekä teknillisten ja niihin verrattavien laitosten suojeluun liittyviä järjestelyjä;
ohjata ja valvoa vapaaehtoisille järjestöille uskottujen väestönsuojelutoimenpiteiden suoritusta;
suunnitella ja järjestää väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön koulutusta sekä yleistä väestönsuojeluvalistusta ja -neuvontaa samoin kuin ohjata muun väestönsuojelukoulutuksen ja -valistuksen järjestämistä;
laatia yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa väestön siirtämistä ja sijoittamista muualle koskevat yleissuunnitelmat;
laatia suojelukohteiden väestön siirtämistä ja sijoittamista muualle koskevat yleissuunnitelmat;
suorittaa rakenteellisia suojelutoimenpiteitä koskevaa yleistä tutkimus-, suunnittelu- ja ohjaustyötä;
huolehtia väestönsuojelussa tarvittavan erityiskaluston ja välineistön suunnitteluun, kehittämiseen ja hankintaan liittyvistä yleisista toimenpiteista;
huolehtia säteilyvalvonnan kehittämisestä, yleisjohdosta ja yhteensovittamisesta;
laatia yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa paikallisen väestönsuojelun avustamista tarkoittavat yleissuunnitelmat; sekä
käsitellä muutkin väestönsuojelua koskevat tehtävät, jotka eivät kuulu muille viranomaisille.
käsitellä ne väestönsuojelun järjestysmuotoa ja viranomaisia, rakenteellisten suojelutoimenpiteiden toteuttamista ja väestönsuojelun kustannuksia koskevat sekä muutkin tehtävät, mitkä väestönsuojelulain tai tämän asetuksen mukaan kuuluvat sisäasiainministeriölle.
19§
Väestönsuojeluneuvottelukuntaan valtioneuvosto kutsuu kolmeksi vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, kuultuaan asiassa puolustusneuvostoa, sekä vähintään 10 ja enintään 14 jäsentä yhteiskunnallisen elämän eri aloilta. Neuvottelukunta valitsee varapuheenjohtajan keskuudestaan.
20 §
Lääninhallituksen tehtävänä on johtaessaan ja valvoessaan väestönsuojelutoimintaa läänin alueella erityisesti:
ohjata ja valvoa väestönsuojelutoimenpiteitä ja niihin liittyviä valmisteluja läänin alueella, suorittaa siinä tarkoituksessa tarkastuksia sekä tehdä esityksiä havaittujen puutteiden poistamiseksi ja antaa väestönsuojelua koskevia ohjeita;
ohjata ja valvoa väestönsuojelun järjestelyä ja valmistelutoimenpiteitä;
huolehtia eri hallinnonalojen suunnittelu-, valmistelu- ja järjestelytyön yhteensovittamisesta, laatia yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa suunnitelmat väestön siirtämisestä ja sijoittamisesta muualle samoin kuin lääniä koskevat ja muut alueelliset suunnitelmat paikallisen väestönsuojelun avustamisesta sekä ohjata ja valvoa paikallisten suunnitelmien laatimista ja sopeuttamista niihin;
laatia suojelukohteiden väestön siirtämistä ja sijoittamista muualle tarkoittavat, läänin aluetta koskevat alueelliset suunnitelmat, ohjata paikallisten siirto- ja sijoitussuunnitelmien laatimista ja huolehtia näiden suunnitelmien sopeuttamisesta toisiinsa;
ohjata, kehittää ja valvoa kuntien yhteistoimintaa väestönsuojelussa;
suorituttaa 1 kohdassa mainitussa tarkoituksessa tarkastuksia kunnissa sekä antaa näiden viranomaisille ohjeita väestönsuojelutoimenpiteiden asianmukaisesta suorittamisesta;
huolehtia soveltuvista väestönsuojelukoulutukseen liittyvistä tehtävistä sekä ohjata ja valvoa läänin alueella annettavaa väestönsuojelukoulutusta; sekä
tehdä esityksiä väestönsuojelutoimenpiteissä havaittujen puutteiden korjaamiseksi;
huolehtia väestönsuojelun yleisestä valistus- ja tiedotustoiminnasta läänissä.
valvoa paikallista väestönsuojelukoulutusta; sekä
Lääninhallituksen tehtävänä on johtaessaan ja valvoessaan väestönsuojelutoimintaa läänissä erityisesti:
ohjata ja valvoa väestönsuojelun järjestelyä ja valmistelutoimenpiteitä;
laatia suojelukohteiden väestön siirtämistä ja sijoittamista muualle tarkoittavat, läänin aluetta koskevat alueelliset suunnitelmat, ohjata paikallisten siirto- ja sijoitussuunnitelmien laatimista ja huolehtia näiden suunnitelmien sopeuttamisesta toisiinsa;
suorituttaa 1 kohdassa mainitussa tarkoituksessa tarkastuksia kunnissa sekä antaa näiden viranomaisille ohjeita väestönsuojelutoimenpiteiden asianmukaisesta suorittamisesta;
tehdä esityksiä väestönsuojelutoimenpiteissä havaittujen puutteiden korjaamiseksi;
valvoa paikallista väestönsuojelukoulutusta; sekä
laatia yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa paikallisen väestösuojelun avustamista tarkoittavat, läänin aluetta koskevat suunnitelmat.
20§
Lääninhallituksen tehtävänä on johtaessaan ja valvoessaan väestönsuojelutoimintaa läänissä erityisesti:
ohjata ja valvoa väestönsuojelun järjestelyä ja valmistelutoimenpiteitä;
laatia suojelukohteiden väestön siirtämistä ja sijoittamista muualle tarkoittavat, läänin aluetta koskevat alueelliset suunnitelmat, ohjata paikallisten siirto- ja sijoitussuunnitelmien laatimista ja huolehtia näiden suunnitelmien sopeuttamisesta toisiinsa;
suorituttaa 1 kohdassa mainitussa tarkoituksessa tarkastuksia kunnissa sekä antaa näiden viranomaisille ohjeita väestönsuojelutoimenpiteiden asianmukaisesta suorittamisesta;
tehdä esityksiä väestönsuojelutoimenpiteissä havaittujen puutteiden korjaamiseksi;
valvoa paikallista väestönsuojelukoulutusta; sekä
laatia yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa paikallisen väestösuojelun avustamista tarkoittavat, läänin aluetta koskevat suunnitelmat.
20 a §
Kunnanjohtajan tai apulaiskunnanjohtajan tehtävänä on väestönsuojelussa erityisesti:
kehittää kunnan eri toimialojen yhteistoimintaa väestönsuojelussa ja valvoa väestönsuojelujärjestelyjen yhteensovittamista;
valvoa, että väestönsuojelun näkökohdat otetaan huomioon kunnan eri toimialojen kehittämistä ja toimintaa koskevissa suunnitelmissa; sekä
muutoinkin valvoa ja edistää väestönsuojelun kehittämistä kunnassa ja pitää kunnanhallitus tietoisena väestönsuojelun valmiudesta.
21 §
Väestönsuojelulautakunnan tehtävänä on huolehtiessaan väestönsuojelun valmistelu-, järjestely- ja toimeenpanotehtävistä kunnassa erityisesti:
seurata väestönsuojelun suunnittelua, valmisteluja ja järjestelyjä kunnan eri toimialoilla sekä huolehtia niiden yhteensovittamisesta ja antaa tätä koskevia ohjeita sekä huolehtia omalta osaltaan väestönsuojelutoimenpiteiden suorittamisesta;
huolehtia yleisen väestönsuojelun edellyttämien toimenpiteiden suunnittelusta ja valmistelusta yhteistoiminnassa muiden kunnallisten ja valtion viranomaisten kanssa sekä seurata suojelutoimenpiteiden toteuttamista;
huolehtia yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa väestön siirtämistä ja muualle sijoittamista koskevista paikallisista suunnitelmista;
huolehtia yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa suojelukohteista siirrettävän väestön siirtämistä ja sijoittamista muualle koskevista paikallisista suunnitelmista;
ohjata ja valvoa talosuojelua, yrityssuojelua sekä laitossuojelua;
ohjata väestön omakohtaista suojelua;
tehdä esityksiä väestönsuojelutoimenpiteissä havaittujen puutteiden korjaamiseksi;
seurata virasto- ja laitossuojelua sekä teollisuuden suojelua ja tehdä niiden kehittämiseksi tarpeellisia esityksiä;
huolehtia paikallisen väestönsuojeluhenkilöstön varaamisesta tehtäviinsä yhteistoiminnassa kunnan muiden viranomaisten ja valtion viranomaisten kanssa sekä antaa ohjeita talo-, yritys- ja laitossuojelun henkilöstön varaamisesta tehtäviinsä;
huolehtia väestönsuojelun paikallisen johto- ja erityishenkilöstön tehtäviinsä varaamisesta yhteistoiminnassa muiden kunnallisten ja valtion viranomaisten kanssa;
huolehtia paikallisen väestönsuojelukoulutuksen suunnittelusta ja järjestämisestä;
huolehtia paikallisen väestönsuojelukoulutuksen suunnittelusta ja järjestämisestä;
antaa ohjausta väestönsuojien suunnittelussa, seurata niiden rakentamista ja muidenkin rakenteellisten suojelutoimenpiteiden toteuttamista, antaa näitä koskevia lausuntoja ja tehdä 15 §:ssä tarkoitetulle rakennusluvan myöntävälle viranomaiselle esityksiä ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi sekä valvoa, että väestönsuojat jatkuvasti pidetään kunnossa, ja pitää luetteloa niistä;
huolehtia yhteistoiminnassa muiden kunnallisten viranomaisten kanssa väestönsuojelulain 11 §:n 3 momentissa mainitun yleissuunnitelman laatimisesta, antaa ohjausta väestönsuojien suunnittelussa, seurata niiden rakentamista ja muidenkin rakenteellisten suojelutoimenpiteiden suorittamista, antaa näitä koskevia lausuntoja ja tehdä esityksiä 15 §:ssä mainitulle viranomaiselle ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi sekä valvoa, että väestönsuojat jatkuvasti pidetään kunnossa, ja pitää luetteloa niistä; sekä
huolehtia yhteistoiminnassa kunnan muiden viranomaisten ja valtion viranomaisten kanssa paikallisen väestönsuojelun johtoelinten ja muodostelmien tarvitsemien viestiyhteyksien järjestämisestä, suojaamisesta ja toimintakunnossa pitämisestä sekä seurata paikallisten viestiyhteyksien ja -keskusten suojaamista tarkoittavia toimenpiteitä ja tehdä esityksiä niistä; sekä
yhteistoiminnassa muiden kunnallisten ja valtion viranomaisten sekä asianomaisten laitosten kanssa huolehtia paikallisen väestönsuojelun tarvitsemien johto- ja viestikeskusten suojaamisesta ja niiden jatkuvasta toimintakunnossa pitämisestä sekä paikallisen väestönsuojelun edellyttämien viestiyhteyksien järjestämisestä.
huolehtia niistä väestönsuojelutehtävistä, jotka eivät kuulu kunnan muille viranomaisille.
Väestönsuojelulautakunnan tehtävänä on huolehtiessaan väestönsuojelun valmistelu-, järjestely- ja toimeenpanotehtävistä kunnassa erityisesti:
huolehtia yleisen väestönsuojelun edellyttämien toimenpiteiden suunnittelusta ja valmistelusta yhteistoiminnassa muiden kunnallisten ja valtion viranomaisten kanssa sekä seurata suojelutoimenpiteiden toteuttamista;
huolehtia yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa suojelukohteista siirrettävän väestön siirtämistä ja sijoittamista muualle koskevista paikallisista suunnitelmista;
ohjata väestön omakohtaista suojelua;
seurata virasto- ja laitossuojelua sekä teollisuuden suojelua ja tehdä niiden kehittämiseksi tarpeellisia esityksiä;
huolehtia väestönsuojelun paikallisen johto- ja erityishenkilöstön tehtäviinsä varaamisesta yhteistoiminnassa muiden kunnallisten ja valtion viranomaisten kanssa;
huolehtia paikallisen väestönsuojelukoulutuksen suunnittelusta ja järjestämisestä;
huolehtia yhteistoiminnassa muiden kunnallisten viranomaisten kanssa väestönsuojelulain 11 §:n 3 momentissa mainitun yleissuunnitelman laatimisesta, antaa ohjausta väestönsuojien suunnittelussa, seurata niiden rakentamista ja muidenkin rakenteellisten suojelutoimenpiteiden suorittamista, antaa näitä koskevia lausuntoja ja tehdä esityksiä 15 §:ssä mainitulle viranomaiselle ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi sekä valvoa, että väestönsuojat jatkuvasti pidetään kunnossa, ja pitää luetteloa niistä; sekä
yhteistoiminnassa muiden kunnallisten ja valtion viranomaisten sekä asianomaisten laitosten kanssa huolehtia paikallisen väestönsuojelun tarvitsemien johto- ja viestikeskusten suojaamisesta ja niiden jatkuvasta toimintakunnossa pitämisestä sekä paikallisen väestönsuojelun edellyttämien viestiyhteyksien järjestämisestä.
21§
Väestönsuojelulautakunnan tehtävänä on huolehtiessaan väestönsuojelun valmistelu-, järjestely- ja toimeenpanotehtävistä kunnassa erityisesti:
huolehtia yleisen väestönsuojelun edellyttämien toimenpiteiden suunnittelusta ja valmistelusta yhteistoiminnassa muiden kunnallisten ja valtion viranomaisten kanssa sekä seurata suojelutoimenpiteiden toteuttamista;
huolehtia yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa suojelukohteista siirrettävän väestön siirtämistä ja sijoittamista muualle koskevista paikallisista suunnitelmista;
ohjata väestön omakohtaista suojelua;
seurata virasto- ja laitossuojelua sekä teollisuuden suojelua ja tehdä niiden kehittämiseksi tarpeellisia esityksiä;
huolehtia väestönsuojelun paikallisen johto- ja erityishenkilöstön tehtäviinsä varaamisesta yhteistoiminnassa muiden kunnallisten ja valtion viranomaisten kanssa;
huolehtia paikallisen väestönsuojelukoulutuksen suunnittelusta ja järjestämisestä;
huolehtia yhteistoiminnassa muiden kunnallisten viranomaisten kanssa väestönsuojelulain 11 §:n 3 momentissa mainitun yleissuunnitelman laatimisesta, antaa ohjausta väestönsuojien suunnittelussa, seurata niiden rakentamista ja muidenkin rakenteellisten suojelutoimenpiteiden suorittamista, antaa näitä koskevia lausuntoja ja tehdä esityksiä 15 §:ssä mainitulle viranomaiselle ilmenneiden puutteiden korjaamiseksi sekä valvoa, että väestönsuojat jatkuvasti pidetään kunnossa, ja pitää luetteloa niistä; sekä
yhteistoiminnassa muiden kunnallisten ja valtion viranomaisten sekä asianomaisten laitosten kanssa huolehtia paikallisen väestönsuojelun tarvitsemien johto- ja viestikeskusten suojaamisesta ja niiden jatkuvasta toimintakunnossa pitämisestä sekä paikallisen väestönsuojelun edellyttämien viestiyhteyksien järjestämisestä.
22 §
Valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset sekä muut julkiset yhteisöt ovat velvolliset huolehtimaan niille soveltuvista väestönsuojelutehtävistä, niiden suunnittelusta ja valmistelusta seuraavasti:
palo- ja pelastustoimen viranomaiset sammutus- ja pelastustoiminnasta sekä osaltaan hälytystoiminnan, kaasu- ja säteilytiedustelun ja puhdistustoiminnan järjestämisestä;
terveydenhuoltoviranomaiset ensiavusta ja -hoidosta, sairaankuljetuksesta sekä osaltaan terveysvalvonnan ja henkilöön kohdistuvan puhdistustoiminnan järjestämisestä tarvittaessa vapaaehtoisten järjestöjen avustamana;
sosiaaliviranomaiset majoituksen, muonituksen ja muun sosiaalihuollon järjestämisestä väestölle ja väestönsuojeluhenkilöstölle tarvittaessa vapaaehtoisten järjestöjen avustamana;
poliisi väestönsuojelun vaatimasta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisestä;
kuntien teknisten alojen viranomaiset osaltaan raivaus- ja pelastustoiminnan järjestämisestä;
tie-, vesi- ja ympäristöviranomaiset osallistumalla osaltaan raivaus- ja pelastustoiminnan sekä säteilyvalvonnan että puhdistustoiminnan järjestämiseen;
asianomaiset valtion liikelaitokset ja toimilupalaitokset sekä sähköisen joukkoviestinnän harjoittajat, niiden tavanomaiseen toimintaan kuuluvassa laajuudessa, väestönsuojelun viestijärjestelyjen suunnittelusta sekä järjestelyjen teknillisestä toteuttamisesta ja ylläpidosta;
opetustoimen viranomaiset väestönsuojeluopetuksen järjestämisestä kouluissa ja muissa oppilaitoksissa sekä opettajien kouluttamisesta näihin tehtäviin;
säteilyturvakeskus säteilyn vahingollisten vaikutusten estämisestä ja rajoittamisesta, säteilyn ja ydinenergian käytön turvallisuusvalvontaan liittyvistä asioista sekä asianomaisen ministeriön vahvistamien tavoitteiden mukaisesti valtakunnallisen säteilyvalvonnan ylläpitotehtävistä sekä niihin liittyvistä käytännön yhteensovittamis- ja kehittämistehtävistä;
ilmatieteen laitos sääpalvelusta sekä radioaktiivisten ja vaarallisten aineiden ilmakehässä kulkeutumisen arvioimisesta; sekä
maa- ja metsätalousviranomaiset maataloustuotantoon liittyvistä suojelujärjestelyistä.
Jos väestönsuojelulautakunnalle kuuluvista tehtävistä väestönsuojelulain 19 §:n mukaan huolehtii kunnallishallitus tai muu lautakunta, on sille sanottuja tehtäviä varten hyväksytävä ja vahvistettava ohjesääntö niinkuin lain 16 §:n 3 momentissa on säädetty.
Muutkin kuin edellä mainitut viranomaiset ovat tarvittaessa velvolliset suorittamaan toimialaansa liittyviä tai siihen muutoin soveltuvia väestönsuojelutehtäviä.
Tarkemmat määräykset viranomaisten väestönsuojeluvastuun ja -tehtävien jakautumisesta antaa tarvittaessa sisäasiainministeriö.
22§
Jos väestönsuojelulautakunnalle kuuluvista tehtävistä väestönsuojelulain 19 §:n mukaan huolehtii kunnallishallitus tai muu lautakunta, on sille sanottuja tehtäviä varten hyväksytävä ja vahvistettava ohjesääntö niinkuin lain 16 §:n 3 momentissa on säädetty.
23 §
Väestönsuojelupäällikön kelpoisuusehtona on palopäällystöltä asianomaisessa kunnassa vaadittava tutkinto, väestönsuojelupäällikön tutkinto tai virkaan soveltuva opistotasoinen tutkinto ja perehtyneisyys alaan.
Kunnan väestönsuojelupäällikön tai -ohjaajan valitsee kunnallisvaltuusto esityksestä, jonka kunnallishallitus tekee väestönsuojelulautakunnan lausunnon hankittuaan.
23§
Kunnan väestönsuojelupäällikön tai -ohjaajan valitsee kunnallisvaltuusto esityksestä, jonka kunnallishallitus tekee väestönsuojelulautakunnan lausunnon hankittuaan.
Virkaan valittavan tulee omata siihen tarpeellinen kyky ja taito sekä olla muutoinkin tehtävään sopiva.
Väestönsuojelupäällikköä tai -ohjaajaa älköön valittako puheenjohtajaksi tai jäseneksi väestönsuojelulautakuntaan.
4 luku
Väestönsuojelun kustannukset
24 §
Väestönsuojelulain 22 §:ssä tarkoitetuista korvauksista on voimassa, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa (35/73) on säädetty valtionosuuksista, ja väestönsuojelulain 25 §:ssä tarkoitetuista korvauksista, jos ne suoritetaan kunnalle tai kuntainliitolle, mitä mainitussa laissa on säädetty valtionavustuksista.
Väestönsuojelulain 22 §:ssä tarkoitettu korvaus maksetaan sen jälkeen, kun sisäasiainministeriö on ottanut väestönsuojan rakentamistyön niitä koskevaan yleiseen suunnitelmaan, sekä, jollei erityisistä syistä muuta johdu, siinä järjestyksessä kun rakennustyö suoritetaan.
24§
Väestönsuojelulain 22 §:ssä tarkoitettu korvaus maksetaan sen jälkeen, kun sisäasiainministeriö on ottanut väestönsuojan rakentamistyön niitä koskevaan yleiseen suunnitelmaan, sekä, jollei erityisistä syistä muuta johdu, siinä järjestyksessä kun rakennustyö suoritetaan.
Hakemus väestönsuojan rakentamistyön ottamisesta 1 momentissa mainittuun suunnitelmaan on, ennen kuin rakennustyö aloitetaan, toimitettava lääninhallitukselle, jonka on lausuntonsa ohella lähetettävä se sisäasiainministeriölle. Hakemukseen on liitettävä sisäasiainministeriön antamien määräysten mukainen selvitys suojan sijainnista sekä sitä koskevat rakennuspiirustukset ja kustannuslaskelmat sekä muut tarvittavat tiedot.
25 §
Väestönsuojelulain 22, 24 ja 25 §:ssä tarkoitetut asiat käsittelee ja ratkaisee asianomainen lääninhallitus.
Väestönsuojelulain 24 ja 25 §:ssä tarkoitetun lainan tai korvauksen saamista koskeva hakemus on tarvittavan selvityksen seuraamana toimitettava lääninhallitukselle, jonka on lausuntonsa ohella lähetettävä asiakirjat sisäasiainministeriölle.
Väestönsuojelulain 24 §:ssä tarkoitettua lainaa koskeva hakemus samoin kuin yksityisen tai muun yhteisön kuin kunnan tai kuntainliiton tekemä väestönsuojelulain 25 §:ssä tarkoitettua korvausta koskeva hakemus on tehtävä viimeistään niiden toimenpiteiden suorittamisajankohtaa seuraavan kalenterivuoden kuluessa, joista aiheutuviin kustannuksiin lainaa tai korvausta haetaan. Hakemus voidaan tehdä myös ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
Hakemus on tehtävä vuoden kuluessa siitä, kun ne toimenpiteet on suoritettu, joista aiheutuneisiin kustannuksiin lainaa tai korvausta anotaan, mutta voida hakemus tehdä ennenkin, kuin toimenpiteisiin on ryhdytty.
25§
Väestönsuojelulain 24 ja 25 §:ssä tarkoitetun lainan tai korvauksen saamista koskeva hakemus on tarvittavan selvityksen seuraamana toimitettava lääninhallitukselle, jonka on lausuntonsa ohella lähetettävä asiakirjat sisäasiainministeriölle.
Hakemus on tehtävä vuoden kuluessa siitä, kun ne toimenpiteet on suoritettu, joista aiheutuneisiin kustannuksiin lainaa tai korvausta anotaan, mutta voida hakemus tehdä ennenkin, kuin toimenpiteisiin on ryhdytty.
26 §
Mitä väestönsuojelulain 22–26 §:ssä on säädetty väestönsuojan rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista, koskee myös suojan laajentamisesta tai muusta perusparannuksesta johtuneita menoja.
5 luku
Erinäisiä säännöksiä
27 §
Väestönsuojelulain 9 §:n 1 ja 2 momentin säännöksiä sovelletaan suojelukohteeksi määrätyllä alueella rakennuksineen, jonka rakentamista tai, sanotussa 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, muutos- tai korjaustyötä koskevaa rakennuslupaa on haettu sen jälkeen kun päätös, jossa suojelukohteen rajat on määrätty, on 2 §:n 3 momentissa säädetyllä tavalla saatettu yleisesti tiedoksi taikka, jos päätös tulee voimaan vasta myöhemmästä ajankohdasta, tuon ajankohdan jälkeen.
Mitä väestönsuojelulain 9 §:n 1 momentissa on säädetty, ei koske rakennusta, jonka rakentaminen on aloitettu ennen sanotun lain voimaantuloa.
Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan vastaavasti, milloin suojelukohteen rajoja muutetaan.
27§
Mitä väestönsuojelulain 9 §:n 1 momentissa on säädetty, ei koske rakennusta, jonka rakentaminen on aloitettu ennen sanotun lain voimaantuloa.
28§
Sisäasiainministeriöllä on valta määrätä, että väestönsuojelujärjestys ja väestönsuojelulautakunnan ohjesääntö, 4 §:ssä mainitut suojelu- ja muut suunnitelmat sekä väestönsuojelulain 11 §:n 2 momentissa mainittujen väestönsuojien rakentamista koskeva yleissuunnitelma on hyväksyttävä ja alistettava vahvistettaviksi määräajassa sen jälkeen, kun tämä asetus on tullut voimaan. Sama koskee väestönsuojelupäällikön tai -ohjaajan ottamista ja vaalin alistamista vahvistettavaksi.
29 §
Väestönsuojelulain 16 §:n 1 momentin nojalla ensimmäisen kerran valittavan väestönsuojelulautakunnan toimikausi päättyy vuoden 1960 lopussa.
30 §
Väestönsuojelulain ja tämän asetuksen 4 luvussa tarkoitetuiksi kustannuksiksi katsotaan vain sellaiset kustannukset, jotka ovat syntyneet sanotun lain tultua voimaan.
31 §
Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa asianomainen ministeriö.
Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa sisäasiainministeriö.
31§
Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa sisäasiainministeriö.
32 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1959.
261/1963
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1963.
Milloin rakennuslupaa on haettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa, väestönsuojan rakentamisessa saadaan noudattaa aikaisempia väestönsuojeluasetuksen 2 luvun säännöksiä.
282/1971
560/1971
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1971 kuitenkin niin että, milloin rakennuslupaa haetaan ennen 1 päivää heinäkuuta 1972, väestönsuojan rakentamisessa saadaan noudattaa tällä asetuksella muutettuja säännöksiä, sellaisina kuin ne ovat 24 päivänä toukokuuta 1963 annetussa asetuksessa (261/63).
971/1975
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1976.
Jos rakennuslupaa on haettu ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan 11 §:stä, 12 §:n 1 momentista ja 13 §:n 2 momentista poiketen noudattaa tätä ennen voimassa olleita säännöksiä.
577/1988
852/1990
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1990.
Tämän asetuksen 7, 7 a ja 10–13 §:n sekä 15 §:n 2 ja 3 momentin väestönsuojaa koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin vasta rakennuslupaan, johon väestönsuojelulain muuttamisesta 23 päivänä maaliskuuta 1990 annetun lain (304/90) mukaan sovelletaan sanotussa laissa olevia uusia rakentamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä. Siihen saakka sovelletaan väestönsuojien osalta tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita väestönsuojeluasetuksen säännöksiä.
987/1993
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
1533/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1996.