Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (45)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 388/1983 | |||
| 669/1969 | 1 | ||
| 527/1963 | |||
| 859/1986 | |||
| 641/1966 | |||
| 358/1977 | 1 | ||
| 939/1972 | |||
| 549/1974 | |||
| 514/1971 | |||
| 692/1968 | |||
| 871/1985 | |||
| 852/1975 | |||
| 39/1987 | |||
| 138/1970 | 4 | ||
| 513/1984 | |||
| 709/1965 | 2 | ||
| 208/1990 | |||
| 955/1992 | palkkaindeksiluvun vahv. STMp vuodelle 1993 | ||
| 542/1990 | 1 | ||
| 106/1985 | |||
| 276/1978 | 4 | ||
| 928/1975 | |||
| 666/1976 | |||
| 693/1970 | |||
| 655/1991 | 1991-04-17 | sovell. 1.1.1991 lukien | |
| 447/1992 | 1992-06-01 | muutt. 18 §:n | |
| 871/1992 | 1992-10-01 | muutt. 13 § | 2 |
| 1470/1992 | 1993-01-01 | muutt. 12 a ja 12 c §:ää | |
| 888/1993 | 1993-11-01 | ||
| 1657/1993 | 1994-01-01 | 7 | |
| 889/1993 | 1994-01-01 | STMp palkkaindeksiluvun vahv. v:lle 1994 | |
| 1585/1994 | 1995-01-01 | muutt. 12 a ja 12 c §:ää | |
| 1779/1995 | 1996-01-01 | kum. 2 §:n | 1 |
| 1506/1995 | 1996-01-01 | ||
| 1254/1995 | 1996-01-01 | muutt. 8 §:ää | |
| 883/1996 | 1996-11-28 | ||
| 1083/1997 | 1998-01-01 | muutt. 1 § ja 6, 8, 11 ja 12 §:ää, ks. voim.tulosä... | |
| 842/1998 | 1998-11-27 | muutt. 9 a § | |
| 381/1999 | 1999-04-01 | muutt. 20 §:ää | |
| 646/2002 | 2002-10-01 | kum. 3 a, 4, 12 f, 18 ja 24 § | 4 |
| 721/2002 | 2002-10-01 | muutt. 3 §:ää | |
| 375/2001 | 2004-01-01 | kum. 11, 12 ja 12 a-12 d § | |
| 1337/2003 | 2004-01-01 | 26 | |
| 1419/2004 | 2005-01-01 | 13 | |
| 683/2005 | 2006-01-01 | kum. 19, 20, 20 a, 20 b ja 21 § | 3 |
Sosiaaliministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 8 päivänä heinäkuuta 1961 annetun työntekijäin eläkelain (395/61) nojalla:
1§
Työnantajalla on oikeus sisällyttää itsensä. työntekijöitään varten työntekijäin eläkelain mukaisesti järjestämäänsä eläketurvaan ehdolla, että:
hänestä suoritettava vakuutusmaksu tai hänen etujaan vastaava eläkevastuu lasketaan ottamalla huomioon eläkelaitoksen vastuu työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisesti;
hän täyttää eläkelaitoksen asettamat ja eläketurvakeskuksen hyväksymät hänen terveydentilaansa koskevat vaatimukset;
eläkkeen perusteeksi määriteltävä palkka ei ylitä työnantajan yrityksessään tekemästä työstä saamaa kohtuullista ansiota; sekä
kohdassa 3 tarkoitettua palkkaa ei työnantajan täytettyä 50 vuotta ilman tosiasiallisissa olosuhteissa tapahtunutta muutosta tai muuta erityistä syytä minään vuotena koroteta enempää, kuin mitä yleisen palkkatason muutos edellyttää sosiaaliministeriön päätöksen mukaan.
Sovellettaessa työntekijäin eläkelain säännöksiä työnantajan itsellensä järjestämään eläketurvaan, on eläketurvasuhteesta voimassa, mitä työntekijäin eläkelaissa on työsuhteesta säädetty, lukuun ottamatta kuitenkaan sanotun lain 4 §:n 4 momentissa säädettyä 18 vuoden ikä- ja kuuden kuukauden aikarajoitusta.
2§
Toimintansa aloittaneen eläkesäätiön toimintapiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärän katsotaan pysyvästi alittavan kaksikymmentä, jos niiden työntekijöiden lukumäärä, joiden työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, ei ole kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ollut vähintään kaksikymmentä, mikäli ei voida pitää todennäköisenä, että sanottujen työntekijöiden lukumäärä lähinnä seuraavan kuuden kuukauden aikana nousee vähintään sanottuun määrään.
3 §
Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan eläkelaitokselle sen lomakkeita käyttäen:
työntekijäin eläkelain alaisen työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä viipymättä, jollei eläkelaitoksen kanssa ole sovittu erityisestä tietojen ilmoittamisen määräajasta, tällöin kuitenkin niin, että kunkin kalenterivuosineljänneksen tiedot ilmoitetaan viimeistään sitä seuraavan kuukauden kuluessa;
työntekijäin eläkelain- alaisen työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä viipymättä, jollei eläkelaitoksen kanssa ole erityisestä määräajasta sovittu, tällöin kuitenkin niin, että kunkin kalenterivuosineljänneksen tiedot ilmoitetaan viimeistään sitä seuraavan kuukauden kuluessa;
työntekijäin eläkelain 1 c §:n 3 momentin perusteella vapaaehtoisesti vakuutetun ulkomaantyön alkamisesta ja päättymisestä siten kuin 1 kohdassa säädetään; samoin menetellään, jos eläkkeen perusteena oleva työansio on määrätty mainitun lain 1 c §:n 4 momentin mukaan;
kalenterivuoden päättyessä jatkuvat työntekijäin elelain alaiset työsuhteet seuraavan tammikuun loppuun mennessä tai, jos työntekijöiden lukumäärä on vähintään 20, helmikuun 15 päivään mennessä; sekä
kalenterivuoden päättyessä jatkuvat työntekijän eläkelain alaiset työsuhteet seuraavan helmikuun loppuun mennessä;
kohdissa 1 ja 2 tarkoitettujen ilmoitusten yhteydessä eläketurvan hoitamista varten tarvittavat palkka-, palvelusaika- ja muut tiedot.
työntekijän kuoltua perhe-eläkkeen määräämiseksi työntekijän nimi, henkilötunnus ja muut välttämättömät työsuhdetiedot;
vakuutuksen päättämiseksi välttämättömät työntekijäin eläkelain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetut työntekijä- ja työsuhdetiedot kahden kuukauden kuluessa vakuutuksen päättymisestä.
Työnantajan tulee ilmoittaa eläkelaitokselle tämän lomakkeita käyttäen:
työntekijäin eläkelain- alaisen työsuhteen alkamisesta ja päättymisestä viipymättä, jollei eläkelaitoksen kanssa ole erityisestä määräajasta sovittu, tällöin kuitenkin niin, että kunkin kalenterivuosineljänneksen tiedot ilmoitetaan viimeistään sitä seuraavan kuukauden kuluessa;
kalenterivuoden päättyessä jatkuvat työntekijäin elelain alaiset työsuhteet seuraavan tammikuun loppuun mennessä tai, jos työntekijöiden lukumäärä on vähintään 20, helmikuun 15 päivään mennessä; sekä
kohdissa 1 ja 2 tarkoitettujen ilmoitusten yhteydessä eläketurvan hoitamista varten tarvittavat palkka-, palvelusaika- ja muut tiedot.
Työnantaja, joka hoitaa työeläkevakuutukseen liittyvät työnantajasuoritukset pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä annetussa laissa (658/2004) tarkoitetun palvelujärjestelmän kautta, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan eläkelaitokselle 1 momentissa tarkoitetut tiedot.
Eläkelaitos on velvollinen viipymättä ilmoittamaan eläketurvakeskukselle tämän määräämällä tavalla kaikki laitoksen välityksellä toimeenpannut eläketurvajärjestelyt sekä niihin sisältyvät työsuhteet samoin kuin näissä myöhemmin tapahtuvat muutokset. Eläkelaitoksen on myös annettava eläketurvakeskukselle muita eläketurvan järjestämistä koskevia tietoja, siten kuin eläketurvakeskus tarkemmin määrää.
Eläkelaitos on velvollinen viipymättä ilmoittamaan eläketurvakeskukselle tämän määräämällä tavalla kaikki laitoksen välityksellä toimeenpannut eläketurvajärjestelyt sekä niihin sisältyvät työsuhteet samoin kuin näissä myöhemmin tapahtuvat muutokset. Eläkelaitoksen on myös annettava eläketurvakeskukselle muita eläketurvan järjestämistä koskevia tietoja, siten kuin eläketurvakeskus tarkemmin määrää.
5§
Henkilölle, jolle on järjestetty työntekijäin eläkelain mukainen eläketurva, antaa eläketurvakeskus hänen henkilöllisyytensä selvittämiseen tarvittavat tiedot sisältävän numeroidun työeläkekortin, jollei hänelle ole sitä jo aikaisemmin annettu. Jos työeläkekortti turmeltuu, häviää tai joutuu hukkaan, on siitä viipymättä uuden kortin saamiseksi ilmoitettava eläketurvakeskukselle. Ohjeet työeläkekortin antamista tai uusimista varten tarvittavasta selvityksestä antaa eläketurvakeskus.
Työeläkekortin numero on merkittävä tässä asetuksessa tarkoitettuihin ilmoituksiin ja eläkehakemuksiin, siten kuin eläketurvakeskus tarkemmin määrää.
6 §
Laskettaessa ajanjaksojen pituuksia katsotaan kalenterikuukauteen sisältyvän 30 päivää. Kalenterikuukausien pituudet tasoitetaan siten, että kuukauden viimeistä päivää ja karkausvuotena myös helmikuun viimeistä edellistä päivää pidetään 30. päivänä.
Eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika lasketaan täysinä kuukausina. Jokainen siihen kokonaan sisältyvä kalenterikuukausi lasketaan tällöin yhdeksi kuukaudeksi. Jos ensimmäinen tai viimeinen kuukausi tahi molemmat ovat vajaat, lasketaan ne yhteensä yhdeksi kuukaudeksi, mikäli alkamispäivämäärä on sama tai alempi kuin päättymispäivä määrä, mutta muutoin ne jätetään huomioonottamatta.
2 momentti on kumottu A:lla 30.12.2004/1419.
6§
Eläkkeeseen oikeuttava palvelusaika lasketaan täysinä kuukausina. Jokainen siihen kokonaan sisältyvä kalenterikuukausi lasketaan tällöin yhdeksi kuukaudeksi. Jos ensimmäinen tai viimeinen kuukausi tahi molemmat ovat vajaat, lasketaan ne yhteensä yhdeksi kuukaudeksi, mikäli alkamispäivämäärä on sama tai alempi kuin päättymispäivä määrä, mutta muutoin ne jätetään huomioonottamatta.
7 §
1–3 momentit on kumottu A:lla 30.12.2004/1419.
Työntekijäin eläkelain 7 §:ssä tarkoitettu eläkkeen perusteena oleva palkka lasketaan, jollei sanotun pykälän 1 momentin toisesta lauseesta muuta johdu, käyttämällä perustana säännöllistä työansiota luettuna edellisen kalenterivuoden alusta tai, jos työsuhde on alkanut myöhemmin, työsuhteen alkamisesta. Tähän ansioon luetaan työssäolon ajalta sekä Vuosilomalta ja lain tahi työsopimuksen mukaisilta vapaapäiviltä maksettu palkka, mutta ei ylityöstä tai muusta sovitun säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä maksettua palkkaa eikä työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta. Eläkkeen perusteena oleva kuukausipalkka saadaan jakamalla sanottu ansio vastaavien työssäolo- ja vuosilomapäivien yhteismäärällä ja kertomalla osamäärä kahdellakymmenelläviidellä tai, jos työsopimuksen mukainen työviikko on kuutta päivää lyhyempi, vastaavasti pienemmällä luvulla.
Yleisöltä tulevat palvelurahat tai vapaaehtoiset lahjat otetaan eläkkeen perusteena olevaa palkkaa laskettaessa huomioon saman suuruisina kuin viimeksi toimitetussa verotuksessa, jos muuta luotettavaa selvitystä niiden määrästä ei esitetä.
Sosiaaliministeriö voi antaa tarkempia ohjeita eläkkeen perusteena olevan palkan laskemista varten.
Sosiaali- ja terveysministeriö voi antaa tarkempia ohjeita eläkkeen perusteena olevan palkan laskemisesta.
7§
Työntekijäin eläkelain 7 §:ssä tarkoitettu eläkkeen perusteena oleva palkka lasketaan, jollei sanotun pykälän 1 momentin toisesta lauseesta muuta johdu, käyttämällä perustana säännöllistä työansiota luettuna edellisen kalenterivuoden alusta tai, jos työsuhde on alkanut myöhemmin, työsuhteen alkamisesta. Tähän ansioon luetaan työssäolon ajalta sekä Vuosilomalta ja lain tahi työsopimuksen mukaisilta vapaapäiviltä maksettu palkka, mutta ei ylityöstä tai muusta sovitun säännöllisen työajan lisäksi tehdystä työstä maksettua palkkaa eikä työsuhteen päättyessä maksettavaa lomakorvausta. Eläkkeen perusteena oleva kuukausipalkka saadaan jakamalla sanottu ansio vastaavien työssäolo- ja vuosilomapäivien yhteismäärällä ja kertomalla osamäärä kahdellakymmenelläviidellä tai, jos työsopimuksen mukainen työviikko on kuutta päivää lyhyempi, vastaavasti pienemmällä luvulla.
Milloin työn korvaus on sovittu osaksi tai kokonaan hyvitettäväksi yleisöltä tulevillapalvelurahoilla tai vapaaehtoisilla lahjoilla, otetaan niistä saatu tulo huomioon eläkkeen perusteena olevassa palkassa saman suuruisena kuin työntekijän edellisenä vuotena toimitetussa verotuksessa, jollei muuta luotettavaa selvitystä sen määrästä ole saatavissa.
Keskimääräistä kuukausiansiota laskettaessa otetaan luontoisedut huomioon sosiaaliministeriön tapaturmavakuutuslaissa säädetyn vuosityöansion laskemista varten vahvistamien raha-arvojen mukaisina.
Sosiaaliministeriö voi antaa tarkempia ohjeita eläkkeen perusteena olevan palkan laskemista varten.
8§
Työntekijän oikeus vastaiseen eläkkeeseen sellaisen työsuhteen perusteella, joka päättyy hänen olematta välittömästi oikeutettu eläkkeeseen, toteutetaan muodostamalla tätä etuutta vastaava vapaakirja.
Työntekijäin eläkelain mukaista vähimmäiseläketurvaa vastaavan vapaakirjan perusteella työntekijällä on oikeus vanhuuseläkkeeseen hänen täytettyään 65 vuotta ja työkyvyttömyyseläkkeeseen työntekijäin eläkelain 4 §:n 3 ja 4 momentin mukaisesti, ei kuitenkaan silloin, kun hänelle on myönnetty eläke työntekijäin eläkelain 6 §:n 3 momenttia tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain 7 §. n 1 momenttia soveltaen. Jos työntekijä myöhemmin menee uudelleen työntekijäin eläkelain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain alaiseen työsuhteeseen ja saa sen johdosta, uudelleen vapaakirjaa saamatta, eläkkeen muussa iässä tai muiden ehtojen mukaisesti tahi jos hän saa eläkkeen hänelle myönnetyn vapaaehtoisen jatkovakuutuksen perusteella, muunnetaan vapaakirjat näiden ehtojen mukaisiksi.
Työntekijäin eläkelain 11 §:n mukaisten lisäetujen osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä on säädetty edellä 1 ja 2 momentissa.
Vapaakirjan ehdot ja sen laskemista varten tarvittavat perusteet vahvistaa sosiaaliministeriö eläketurvakeskuksen esityksestä yhteisiksi kaikille eläkelaitoksille.
9§
Työntekijäin eläkelain 9 §:ssä tarkoitettua eläketurvan tarkistusta varten sosiaaliministeriö vahvistaa joka kalenterivuodeksi palkkaindeksiluvun käyttäen perusteena yleistä palkkatasoa edellisen vuoden syyskuussa. Kunkin kalenterivuoden indeksiluku on julkaistava ennen edellisen vuoden marraskuun 15 päivää.
10§
Eläkesäätiön vastuuvajauksen vakuudeksi otettavan maksuluottovakuutuksen on työnantaja velvollinen hakemaan ja kustantamaan, mikäli ei eläketurvakeskus erityisestä syystä ole antanut suostumustaan siihen, että tämän vakuutuksen ottaa eläkesäätiö. Samoin edellytyksin työnantaja on myös velvollinen hakemaan ja kustantamaan sijoitusluottovakuutuksen sen lainan vakuudeksi, jonka hän on saanut yrityksensä eläkesäätiöltä.
Jos työntekijäin eläkelain 19 §:ssä tarkoitettua maksua ei ole saatu perityksi ulosottotoimin eikä myöskään luottovakuutuksen antajan ehkä vaatimaa konkurssimenettelyä käyttäen, suoritetaan maksu luottovakuutuksen varoista.
11 §
Eläkehakemuslomakkeen, työkyvyttömyyseläkettä varten tarvittavan lääkärinlausunnon kaavan ja työttömyyseläkettä varten tarvittavan työvoimaviranomaisen, työttömyyskassan sekä kansaneläkelaitoksen todistuksen kaavan vahvistaa eläketurvakeskus.
Eläkehakemus on tehtävä kirjallisesti eläketurvakeskuksen vahvistamalle lomakkeelle.
11§
Eläkehakemus on tehtävä kirjallisesti eläketurvakeskuksen vahvistamalle lomakkeelle.
Hakemukseen on liitettävä eläkelaitoksen määräämä selvitys. Työkyvyttömyyseläkehakemuksen ratkaisemista varten eläkelaitokselle on myös toimitettava eläketurvakeskuksen vahvistamalle lomakkeelle laadittu lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta. Eläkelaitos voi kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen ja myös, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai parantolassa taikka jos siihen on muu erityinen syy, omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon. Jos eläkelaitos määrää hakijan käymään työkyvyttömyyden selvittämistä varten tutkittavana sen nimeämän lääkärin luona tai sen osoittamassa sairaalassa, on eläkelaitoksen korvattava tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset, joihin luetaan myös kohtuulliset matkakustannukset ja kohtuullinen matkapäiväraha toiselle paikkakunnalle määräyksen mukaisesti suoritetusta matkasta.
12 §
Jos työntekijälle oli eläketapahtumahetkellä tai viimeksi ennen eläketapahtumaa järjestetty samanaikaisesti kahden tai useamman työntekijäin eläkelain 10 d §:n 1 momentissa tarkoitetun yksityisten alojen eläkelain mukainen vähimmäisehdot täyttävä eläketurva, sanotussa lainkohdassa tarkoitetut tehtävät hoitaa työntekijän vakuuttaneista eläkelaitoksista se eläkelaitos, joka hoitaa tässä luettelossa ensiksi mainitun lain mukaista eläketurvaa:
työntekijäin eläkelaki;
merimieseläkelaki;
yrittäjien eläkelaki;
maatalousyrittäjien eläkelaki;
lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaki;
taiteilijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työntekijäin eläkelaki.
Eläkettä on haettava siltä eläkelaitokselta, jonka piiriin työntekijä viimeisen työsuhteensa perusteella kuului. Jos hakemus kuitenkin on jätetty muulle työntekijäin eläkelaissa tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulle eläkelaitokselle tai eläketurvakeskukselle tahi näiden sitä varten valtuuttamalle asiamiehelle, on hakemus toimitettava edelleen alussa mainitulle eläkelaitokselle. Hakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jolloin se on edellä sanotuin tavoin pantu vireille.
Jos työntekijän eläketurva oli 1 momentissa mainittuna ajankohtana järjestetty kahdessa tai useammassa eläkelaitoksessa sellaisten rinnakkaisten työsuhteiden perusteella, joihin on sovellettava työntekijäin eläkelakia, 1 momentissa tarkoitetut tehtävät hoitaa se eläkelaitos, jossa eläketurva oli järjestetty pääasiallisen ansiotyön perusteella.
Eläkelaitos ratkaisee eläkehakemuksen myös siltä osin, kuin kysymyksessä on muissa eläkelaitoksissa järjestetty työntekijäin eläkelain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukainen eläketurva ja huolehtii koko eläkkeen maksamisesta. Muiden eläkelaitosten kustannettavan eläkeosuuden hyvittämisestä säädetään jäljempänä 16 §:ssä.
Jos työntekijä 1 momentissa tarkoitettuna ajankohtana sai maatalousyrittäjien eläkelain tai maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkkeestä annetun lain (1317/1990) mukaista sukupolvenvaihdoseläkettä, luopumiseläkelain(16/1974) mukaista luopumiseläkettä, maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta annetun lain(1330/1992) mukaista luopumiskorvausta taikka maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain(1293/1994) mukaista luopumistukea, 1 momentissa tarkoitetut tehtävät hoitaa maatalousyrittäjien eläkelaitos.
Eläkelaitoksen on tarpeelliset selvitykset saatuaan ratkaistava eläkehakemus viivytyksittä. Päätös on lähetettävä asianomaiselle postitse hänen ilmoittamallaan osoitteella tai toimitettava hänelle muulla tavalla todisteellisesti tiedoksi.
Eläkehakemuksen ratkaistuaan toimivaltainen yksityisten alojen eläkelaitos voi siirtää eläkkeeseen liittyvät eläkelaitoksen myöhemmät tehtävät toiselle yksityisten alojen eläkelaitokselle, joka eri päätöksen perusteella jo maksaa eläkkeensaajalle 1 momentissa tarkoitetun lain mukaista eläkettä tai 3 momentissa tarkoitetun lain mukaista luopumisetuutta.
12§
Eläkettä on haettava siltä eläkelaitokselta, jonka piiriin työntekijä viimeisen työsuhteensa perusteella kuului. Jos hakemus kuitenkin on jätetty muulle työntekijäin eläkelaissa tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulle eläkelaitokselle tai eläketurvakeskukselle tahi näiden sitä varten valtuuttamalle asiamiehelle, on hakemus toimitettava edelleen alussa mainitulle eläkelaitokselle. Hakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jolloin se on edellä sanotuin tavoin pantu vireille.
Eläkelaitos ratkaisee eläkehakemuksen myös siltä osin, kuin kysymyksessä on muissa eläkelaitoksissa järjestetty työntekijäin eläkelain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukainen eläketurva ja huolehtii koko eläkkeen maksamisesta. Muiden eläkelaitosten kustannettavan eläkeosuuden hyvittämisestä säädetään jäljempänä 16 §:ssä.
Eläkelaitoksen on tarpeelliset selvitykset saatuaan ratkaistava eläkehakemus viivytyksittä. Päätös on lähetettävä asianomaiselle postitse hänen ilmoittamallaan osoitteella tai toimitettava hänelle muulla tavalla todisteellisesti tiedoksi.
12 a §
Jos työntekijälle oli viimeksi ennen eläketapahtumaa järjestetty samanaikaisesti työntekijäin eläkelain 10 d §:n 1 momentissa tarkoitetun yksityisten alojen eläkelain mukainen eläketurva ja 2 momentissa tarkoitetun julkisten alojen eläkelain mukainen eläketurva, työntekijäin eläkelain 10 d §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu viimeinen eläkelaitos on se eläkelaitos, joka on järjestänyt eläketurvan näistä ensiksi alkaneesta työ- tai virkasuhteesta taikka yrittäjätoiminnasta.
Jos 1 momentissa tarkoitetut työ- tai virkasuhteet taikka yrittäjätoiminta ovat alkaneet samanaikaisesti, viimeinen eläkelaitos on julkisten alojen eläkelaitos.
Jos työntekijä 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa hakee vanhuuseläkettä ja varhennettua vanhuuseläkettä samasta ajankohdasta, työntekijäin eläkelain 10 d §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettu viimeinen eläkelaitos on se eläkelaitos, jonka vakuuttaman työ- tai virkasuhteen tai yrittäjätoiminnan perusteella työntekijä hakee vanhuuseläkettä varhentamattomana.
12 b §
Osa-aikaeläkettä haettaessa työntekijäin eläkelain 10 d §:n 1–3 momentissa tarkoitettu viimeinen eläkelaitos on se eläkelaitos, joka on järjestänyt eläketurvan siitä työ- tai virkasuhteesta taikka yrittäjätoiminnasta, jonka perusteella osa-aikaeläke määrätään.
Kun osa-aikaeläkkeen jälkeen myönnetään työkyvyttömyyseläke, jota laskettaessa tuleva aika tai sitä vastaava ansio määräytyy työntekijän eläkelain 10 d §:n 1 momentissa tarkoitettujen yksityisten eläkelakien mukaisena, työkyvyttömyyseläkeasian käsittelee osa-aikatyön vakuuttanut eläkelaitos.
Jos osa-aikaeläkettä on maksettu samanaikaisesti työntekijäin eläkelain 10 d §:n 1 momentissa tarkoitetun yksityisten alojen eläkelain ja 2 momentissa tarkoitetun julkisten alojen eläkelain mukaisena, uutta eläkettä myönnettäessä viimeinen eläkelaitos on se osa-aikaeläkettä maksanut eläkelaitos, josta myönnettävä uusi eläke alkaa aikaisemmin. Jos uusi eläke alkaa samanaikaisesti yksityisten alojen eläkelain ja julkisten alojen eläkelain mukaisena, viimeinen eläkelaitos on julkisten alojen eläkelaitos.
12 c §
Perhe-eläkettä haettaessa työntekijäin eläkelain 10 d §:n 1–3 momentissa tarkoitettu viimeinen eläkelaitos määräytyy edunjättäjän työ- tai virkasuhteen taikka yrittäjätoiminnan perusteella soveltuvin osin työntekijäin eläkelain 10 d §:n ja tämän asetuksen 12 ja 12 a §:n mukaan. Jos jokin yksityisten tai julkisten alojen eläkelaitos työntekijäin eläkelain 10 d §:n 1–4, 6 tai 8 momentissa tarkoitettuna viimeisenä eläkelaitoksena maksoi edunjättäjälle ennen hänen kuolemaansa vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys tai osa-aikaeläkettä taikka sukupolvenvaihdoseläkettä, luopumiskorvausta tai luopumistukea, tämä eläkelaitos käsittelee ja ratkaisee myös hänen jälkeensä myönnettävää perhe-eläkettä koskevan hakemuksen ja hoitaa muut viimeiselle eläkelaitokselle kuuluvat eläkelaitoksen tehtävät.
12 d §
Eläketurvakeskus voi antaa tarkempia ohjeita siitä, miten 12 ja 12 a–12 c §:n säännöksiä on sovellettava.
13 §
Eläke maksetaan kuukausittain eläkkeensaajan valitsemaan rahalaitokseen hänen ilmoittamalleen tilille.
Eläke maksetaan kuukausittain. Eläke, jonka määrä on pienempi kuin 3 000 markkaa kuukaudessa, saadaan kuitenkin maksaa neljännesvuosittain.
13§
Eläke maksetaan kuukausittain. Eläke, jonka määrä on pienempi kuin 3 000 markkaa kuukaudessa, saadaan kuitenkin maksaa neljännesvuosittain.
14§
Jos vanhuuseläkkeen määrä on pienempi kuin 1 000 markkaa kuukaudessa, eläkelaitoksella on oikeus työntekijän suostumuksella suorittaa eläke kertasuorituksena, joka lasketaan sosiaaliministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Työntekijällä, joka on saanut kertasuorituksen, ei sen jälkeen ole oikeutta eläkkeeseen niiden työsuhteiden perusteella, joiden nojalla suoritusta vastaava eläke olisi maksettu.
15 §
Eläkkeensaajan kuollessa lakkaa oikeus eläkkeen saamiseen kuolinpäivää seuraavan maksukauden alusta. Jos työkyvyttömyyseläke lakkautetaan työkyvyn palautumisen vuoksi tai jos eläke muusta syystä lakkautetaan tai sitä vähennetään, päättyy sen maksaminen tai suoritetaan vähennettyä eläkettä lähinnä seuraavasta mahdollisesta erääntymispäivästä.
Jos kahden edunjättäjän jälkeen lapseneläkettä saavalle lapselle myönnetään lapseneläke oman vanhemman jälkeen, lakkaa muun edunjättäjän jälkeen myönnetty lapseneläke siitä ajankohdasta, josta oman vanhemman jälkeen myönnettävä lapseneläke alkaa.
16 §
Eläketurvakeskus selvittää kalenterivuosittain, miten eläkelaitosten keskinäinen vastuu edellisen kalenterivuoden aikana maksetuista eläkkeistä jakautuu. Selvityksen perusteella eläketurvakeskus suorittaa eläkelaitokselle hyvityksen niistä eläkekustannuksista, joista muu eläkelaitos tai eläkelaitokset yhteisesti ovat vastuussa, ja perii tätä varten eläkelaitoksilta maksun.
Eläkelaitoksen on kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä toimitettava eläketurvakeskukselle tämän vahvistamalla lomakkeella tarpeelliset tiedot sen selvittämiseksi, miten eläkelaitosten keskinäinen vastuu edellisen kalenterivuoden aikana maksetuista eläkkeistä jakaantuu. Selvitettyään vastuun jakaantumisen eläketurvakeskus antaa siitä tiedon eläkelaitoksille. Eläkelaitoksen, joka selvityksen perusteella on muille eläkelaitoksille hyvitysvelvollinen, tulee suorittaa eläketurvakeskukselle selvityksen osoittama määräkuukauden kuluessa siitä tiedon saatuaan Kertyneet varat eläketurvakeskuksen on viipymättä toimitettava edelleen hyvitykseen oikeutetuille eläkelaitoksille.
Hyvitys ja maksu, joiden suorittamiseksi voidaan määrätä maksettavaksi ennakkoa, määräytyvät sosiaali- ja terveysministeriön eläketurvakeskuksen esityksestä vahvistamien perusteiden mukaan. Perusteissa määrätään myös, miten eläketurvakeskukselle vastuunjaon toimittamisen yhteydessä mahdollisesti muodostunut ylite tai alite otetaan huomioon.
Jollei eläkelaitos ole määräajassa toimittanut eläketurvakeskukselle 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, eläketurvakeskus on oikeutettu arvioimalla määrittelemään, miten eläkelaitosten keskinäinen vastuu jakaantuu tämän eläkelaitoksen osalle, ja asianmukaiset tiedot saatuaan toimeenpanemaan siitä aiheutuvat korjaukset seuraavan vastuunjaon selvityksen yhteydessä.
Eläkelaitoksen on kunkin vuoden elokuun loppuun mennessä toimitettava eläketurvakeskukselle tämän vahvistamalla lomakkeella 1 momentissa tarkoitettua selvitystä varten tarvittavat tiedot. Jos eläkelaitos tämän laiminlyö, eläketurvakeskus on oikeutettu arvioimalla määrittelemään, miten eläkelaitosten keskinäinen vastuu jakautuu tämän eläkelaitoksen osalle, ja asianmukaiset tiedot saatuaan toimeenpanemaan siitä aiheutuvat korjaukset seuraavan vastuunjaon selvityksen yhteydessä.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilityksissä on saamisille ja veloille laskettava sosiaaliministeriön vahvistamien laskuperusteiden mukainen korko. Sosiaaliministeriöllä on valta antaa ohjeita koron laskemistavasta.
16§
Eläkelaitoksen on kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä toimitettava eläketurvakeskukselle tämän vahvistamalla lomakkeella tarpeelliset tiedot sen selvittämiseksi, miten eläkelaitosten keskinäinen vastuu edellisen kalenterivuoden aikana maksetuista eläkkeistä jakaantuu. Selvitettyään vastuun jakaantumisen eläketurvakeskus antaa siitä tiedon eläkelaitoksille. Eläkelaitoksen, joka selvityksen perusteella on muille eläkelaitoksille hyvitysvelvollinen, tulee suorittaa eläketurvakeskukselle selvityksen osoittama määräkuukauden kuluessa siitä tiedon saatuaan Kertyneet varat eläketurvakeskuksen on viipymättä toimitettava edelleen hyvitykseen oikeutetuille eläkelaitoksille.
Jollei eläkelaitos ole määräajassa toimittanut eläketurvakeskukselle 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, eläketurvakeskus on oikeutettu arvioimalla määrittelemään, miten eläkelaitosten keskinäinen vastuu jakaantuu tämän eläkelaitoksen osalle, ja asianmukaiset tiedot saatuaan toimeenpanemaan siitä aiheutuvat korjaukset seuraavan vastuunjaon selvityksen yhteydessä.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tilityksissä on saamisille ja veloille laskettava sosiaaliministeriön vahvistamien laskuperusteiden mukainen korko. Sosiaaliministeriöllä on valta antaa ohjeita koron laskemistavasta.
17 §
Eläkelaitosten on suoritettava eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen eläketurvakeskuksen kustannusten korvaamiseksi ennakkomaksu ja lopullinen maksu, joiden suuruus ja suoritusajat määrätään sosiaali- ja terveysministeriön eläketurvakeskuksen esityksestä vahvistamissa perusteissa.
Työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen eläketurvakeskuksen kustannusten korvaamiseksi on eläkelaitosten suoritettava eläketurvakeskukselle ennakkomaksu ja lopullinen maksu, joiden suuruus ja suoritusajat määrätään sosiaaliministeriön eläketurvakeskuksen esityksestä vahvistamissa perusteissa.
Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava työntekijäin eläkelain 13 a §:n 1 momentissa ja 13 b §:n 4 momentissa tarkoitettuihin eläketurvakeskuksen kuluihin.
17§
Työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen eläketurvakeskuksen kustannusten korvaamiseksi on eläkelaitosten suoritettava eläketurvakeskukselle ennakkomaksu ja lopullinen maksu, joiden suuruus ja suoritusajat määrätään sosiaaliministeriön eläketurvakeskuksen esityksestä vahvistamissa perusteissa.
18§
Eläkelautakuntaan sosiaaliministeriö määrää puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja vähintään seitsemän muuta jäsentä sekä viimeksi mainituille jäsenille kullekin henkilökohtaisen varamiehen kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan, kuitenkin siten, että ensimmäisellä kerralla määrättävien puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten toimikausi kestää vuoden 1964 loppuun Heidän palkkionsa vahvistaa eläketurvakeskuksen esityksestä sosiaaliministeriö.
19§
Eläkelautakunnassa on tarpeellinen määrä esittelijöitä, joiden tulee olla tuomarin virkaan oikeuttavan tutkinnon suorittaneita Esittelijän ottaa ja vapauttaa tehtävästään eläkelautakunta, joka myös päättää hänen palkkaeduistaan.
20§
Eläkelautakunta ratkaisee muutoksenhakuasiat viisijäsenisessä jaostossa, jonka puheenjohtajana toimii lautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja. Jaoston kokoonpanossa voidaan jäsenten kesken noudattaa vuorojärjestystä. Lautakunta voi käsitellä ja ratkaista asioita pienemmänkin jäsenmäärän saapuvilla ollessa, mutta jolleivät kokouksen puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä ole päätöksestä yksimielisiä, asia on siirrettävä viisijäsenisen jaoston kokoukseen Käsiteltäessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu lääketieteellisestä kysymyksestä, tulee yhden saapuvilla olevaa jäsenen olla lääkäri.
Jos eläkelautakunnan ratkaistavalla asialla on periaatteellista merkitystä tai jos jaoston ratkaisu tulisi poikkeamaan aikaisemmasta käytännöstä, voi jaosto päättää tai lautakunnan puheenjohtaja määrätä asian käsiteltäväksi lautakunnan täysistunnossa. Täysistuntoa älköön pidettäkö, jos lautakunnan puheenjohtaja tai enemmän kuin neljä varsinaista jäsentä varapuheenjohtaja niihin luettuna ovat estyneinä. Täysistunnossa on myöskin käsiteltävä lautakunnan työjärjestystä, esittelijän ottamista tai vapauttamista tehtävästään sekä lautakunnan muuta hallintoa ja toimintaa koskevat asiat.
Asiat päätetään eläkelautakunnassa ja sen jaostossa esittelystä äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Lautakunnan toimituskirjat allekirjoittaa esittelijä.
Eläkelautakunnan jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaressa on tuomarin esteellisyydestä säädetty.
21§
Eläkelautakunnan palkkio- ja palkkakustannukset samoin kuin lautakunnan toiminnasta aiheutuvat muut menot suoritetaan eläketurvakeskuksen varoista.
22 §
Työntekijäin eläkelain 11 §:n 2 momentissa tarkoitetusta äänestyksestä työnantajan tulee vähintään kuukautta aikaisemmin tiedottaa työpaikalla ilmoitustaululle tai muuhun näkyvään paikkaan pantavalla ilmoituksella, jossa on mainittava työnantajan ehdotus, josta äänestys toimitetaan, sekä äänestystilaisuuden aika ja paikka.
Äänestys on, mikäli mahdollista, järjestettävä työajan ulkopuolella ja siten, että kaikki äänestämään oikeutetut voivat siihen osallistua. Työnantajan on sitä varten annettava käytettäväksi tarkoitukseen sopiva huoneisto. Jos äänestys käsittää useilla paikkakunnilla sijaitsevilla työpaikoilla työskenteleviä työntekijöitä, on jokaisella tällaisella paikkakunnalla järjestettävä eri äänestystilaisuus.
Äänestyksen toimittamisesta huolehtii toimikunta, jossa on yhtä monta työnantajan ja työntekijäin edustajaa. Työntekijäin edustajat toimikuntaan valitsee äänestämään oikeutettujen työntekijäin piiristä työntekijäin pääluottamusmies tai pääluottamusmiehet taikka, jollei sellaisia ole eivätkä äänestämään oikeutetut työntekijät voi edustajistaan sopia, eläketurvakeskus.
Äänestys on suoritettava suljetuin lipuin. Kullakin työntekijällä, jonka vakuutusmaksuun osallistumisesta on kysymys, on äänestyksessä yksi ääni. Työntekijäin katsotaan hyväksyneen työnantajan tekemän ehdotuksen, jos sen puolesta on äänestyksessä annettu enemmän kuin puolet äänistä.
Äänestyksen tuloksesta on työnantajalle ja eläketurvakeskukselle viipymättä toimitettava kirjallinen ilmoitus, jonka äänestyksestä huolehtineen toimikunnan kaikki jäsenet ovat allekirjoittaneet. Useilla paikkakunnilla toimitetuista äänestyksistä on annettava yhteinen ilmoitus.
23 §
Jos eläkelaitoksen tai eläketurvakeskuksen toimituskirja annetaan koneellisessa tietojenkäsittelyssä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen aikaan saatuna asiakirjana, voidaan allekirjoitus siihen merkitä koneellisesti.
23 a §
Eläkelaitoksen on säilytettävä eläketurvan järjestämiseen tai eläkeasiaan liittyvät asiakirjat ja tiedot siten kuin eläketurvakeskus sosiaali- ja terveysministeriön antamien yleisohjeiden mukaan tarkemmin määrää.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot voidaan kuitenkin alkuperäisten asemesta säilyttää tallennettuina sellaisella eläketurvakeskuksen hyväksymällä menetelmällä, jolla luotettavasti säilytetään alkuperäisten asiakirjojen ja tietojen asiasisältö. Tällä tavoin tallennettuina niiden katsotaan vastaavan alkuperäisiä, jollei muuta näytetä.
24§
Jokaiseen teollisuuslaitokseen ja työhuoneistoon on työnantajan toimesta pantava julki tiedonanto siitä, missä eläkelaitoksessa työnantaja on järjestänyt työntekijöilleen työntekijäin eläkelain mukaisen eläketurvan. Muilla työmailla on mainittu tiedonanto pidettävä työnjohtajan luona nähtävänä.
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1962.
527/1963
709/1965
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1966.
Jos kuitenkin ajanjakso, jolta työntekijäin eläkelain 7 §:n 1 momentissa tarkoitetut kalenterivuodet on valittava, on päättynyt tai päättyy:
1) ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan työsuhteeseen työntekijäin eläkeasetuksen 7 §:ää sellaisena kuin se on 23 päivänä helmikuuta 1962 annetussa asetuksessa (183/62); tai
2) vuonna 1966, sovelletaan työsuhteeseen muutoin työntekijäin eläkeasetuksen 7 §:n 1 momenttia sellaisena kuin se on 1 kohdassa mainitussa asetuksessa, paitsi että työansio otetaan huomioon työntekijäin eläkelain 7 §:n 3 momentin mukaisena.
Jos työntekijä on täyttänyt eläkeiän vuonna 1966, katsotaan 7 §:n 2 momenttia sovellettaessa myös niiden työssäolo- ja vuosilomapäivien lukumäärän, jotka otetaan huomioon eläkkeen perusteena olevaa palkkaa laskettaessa, jakaantuvan sanottuna vuonna aikaan ennen ja jälkeen eläkelain saavuttamista samassa suhteessa kuin työsuhteen vastaava kestoaika.
641/1966
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1967.
669/1969
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1970.
138/1970
514/1971
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1971.
939/1972
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1973.
358/1977
276/1978
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1978, kuitenkin siten, että 3 a §:ää sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1978 lukien.
513/1984
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1984.
106/1985
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1985, kuitenkin siten, että 3 a § tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1985.
871/1985
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.
859/1986
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987.
39/1987
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1987.
208/1990
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1990.
542/1990
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990.
Tämän asetuksen 3 §:n 1 momentin 4 kohtaa, 8 §:n 3 momenttia, 12 a §:n 4 momenttia ja 15 §:n 2 momenttia sovelletaan, jos edunjättäjä on kuollut asetuksen tultua voimaan.
655/1991
Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä huhtikuuta 1991, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1991.
447/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1992.
871/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1992.
955/1992
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
1470/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
888/1993
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1993.
889/1993
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
1657/1993
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 9 a §:ssä säädetään, vuodelle 1994 työntekijäin eläkelain 7 §:n 7 momentissa tarkoitettu kerroin julkaistaan viimeistään 31 päivänä tammikuuta 1994.
1585/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
1157/1995
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä lokakuuta 1995 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1995.
1254/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
Tätä asetusta sovelletaan sellaisiin eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma sattuu tämän asetuksen tultua voimaan.
1506/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 9 §:ssä säädetään, työntekijäin eläkelain 9 §:ssä tarkoitetut indeksiluvut julkaistaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1995 vuodelle 1996.
Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 9 a §:ssä säädetään, työntekijäin eläkelain 7 a §:ssä tarkoitettu kerroin julkaistaan viimeistään 31 päivänä joulukuuta 1995 vuodelle 1996.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1779/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
883/1996
Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä marraskuuta 1996.
1083/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
Asetuksen 6 §:n 2 momenttia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 1998 tai sen jälkeen alkaneeseen työsuhteeseen. Säännöstä sovelletaan myös ennen asetuksen voimaantuloa alkaneeseen työsuhteeseen, joka jatkuu asetuksen voimaan tullessa.
842/1998
Tämä asetus tulee voimaan 27 päivänä marraskuuta 1998.
381/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999.
375/2001
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Tätä lakia sovelletaan eläkehakemuksiin, jotka tulevat vireille lain tultua voimaan. Lakia ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun eläkkeenhakija saa ennen lain voimaantuloa myönnettyä ja lain voimaan tullessa maksussa olevaa omaan työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 1–4 tai 10–13 kohdassa mainitun lain mukaista eläkettä siihen saakka, kun eläkettä maksetaan yhdenjaksoisesti tai keskeytettyä eläkettä ryhdytään maksamaan uudelleen.
Tällä lailla kumotaan 23 päivänä helmikuuta 1962 annetun työntekijäin eläkeasetuksen (183/1962) 11, 12 ja 12 a–12 d § niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 19/2001, StVM 5/2001, EV 30/2001
646/2002
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2003.
Mitä säädetään tämän lain 8 §:n 4 momentin 7 kohdassa tarkoitetusta eläkkeestä, koskee myös tätä eläkettä vastaavaa Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olleelle myönnettyä eläkettä ja perhe-eläkettä.
Tällä lailla kumotaan 23 päivänä helmikuuta 1962 annetun työntekijäin eläkeasetuksen (183/1962) 3 a, 4, 12 f, 18 ja 24 §, sellaisina kuin niistä ovat 3 a § asetuksessa 1506/1995, 4 § osaksi asetuksessa 542/1990, 12 f § mainitussa asetuksessa 1506/1995 sekä asetuksissa 655/1991 ja 1657/1993 ja 18 § asetuksessa 447/1992.
HE 8/2002, StVM 10/2002, EV 86/2002
721/2002
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.
1337/2003
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Tämän asetuksen 12 a §:n 3 momentti on voimassa 31 päivään joulukuuta 2004.
1419/2004
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
683/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.