Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (13)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 596/1977 | 9 | ||
| 1077/1979 | |||
| 397/1979 | 5 | ||
| 898/1987 | 2 | ||
| 592/1977 | |||
| 974/1981 | |||
| 385/1981 | 4 | ||
| 31/1969 | 12 | ||
| 869/1984 | 1 | ||
| 141/1973 | 3 | ||
| 69/1983 | 1983-09-01 | muutt. 3 §:ää | 2 |
| 815/1996 | 1996-12-01 | 2 | |
| 393/2000 | 2000-05-01 | muutt. 3 §:ää | 1 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Sakko on, sitten kun sen täytäntöönpanoon voidaan rangaistusten täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 1 §:n mukaan ryhtyä, perittävä ulosottotoimin tässä laissa säädetyssä järjestyksessä.
Mikäli sakkoa ei saada ulosottotoimin perityksi, on täytäntöönpanoviranomaisen ryhdyttävä toimenpiteisiin sakon muuntorangaistusta koskevan menettelyn vireille panemiseksi niin kuin siitä edellä mainitussa luvussa on säädetty.
Sikäli kuin sakkoa ei saada ulosottotoimin perityksi, on sakotettu toimitettava muuntorangaistusta sovittamaan, niin kuin siitä edellä mainitussa asetuksessa on säädetty.
2 §
Tämän lain mukaan on myös pantava täytäntöön päätös, jolla tietty esine tai muu omaisuus on tuomittu menetetyksi.
3 §
Tämän lain mukaan peritään ulosottotoimin myös rikesakko ja menetetyksi tuomittu rahamäärä.
Menetetyksi tuomittu rahamäärä on niin ikään perittävä ulosottotoimin tämän lain mukaan.
Laki on sama, jos korvausta on tuomittu valtiolle, Suomen Pankille tai Kansaneläkelaitokselle rikosasiassa tai valtiolle muussa asiassa, jossa virallinen syyttäjä on virkansa puolesta esiintynyt, taikka jos korvausta on tuomittu todistajan tai asiantuntijan kuulemista, maksutonta oikeudenkäyntiä tai henkilön tuomioistuimeen tuomista taikka vastaavien, valtion varoista suoritettujen kustannusten korvaamista koskevien säännösten nojalla. Samoin peritään tämän lain mukaan rikosvahinkolain (935/1973) mukainen, valtion takautumisoikeuteen perustuva korvaus vahingosta vastuussa olevalta.
Laki on sama, milloin korvausta on tuomittu valtiolle rikosasiassa tai muussa asiassa, jossa virallinen syyttäjä on virkansa puolesta esiintynyt, taikka todistajan tai asiantuntijan kuulemista, maksutonta oikeudenkäyntiä tai henkilön oikeuteen tuomista koskevien taikka vastaavien, valtion varoista suoritettujen kustannusten korvaamista tarkoittavien säännösten nojalla.
4 §
Sakkoa sekä menetetyksi tuomittua tiettyä esinettä tai muuta omaisuutta samoin kuin saamista koskevassa, ulosottotoimin tapahtuvassa täytäntöönpanossa on, mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, soveltuvin kohdin noudatettava, mitä riita-asiassa annetun tuomion täytäntöönpanosta on voimassa.
5 §
Rangaistusmääräysmenettelyssä on syytetyllä oikeus suorittaa menetetyksi vaadittu rahamäärä tahi osa siitä heti, kun rangaistusvaatimus on toimitettu hänelle tiedoksi.
6 §
Lääninhallituksen on ylimpänä täytäntöönpanoviranomaisena huolehdittava tässä laissa tarkoitetusta täytäntöönpanosta sekä siinä tapauksessa, että sakkoa ei ole saatu sakotetulta perityksi, toimenpiteistä muuntorangaistuksen määräämistä koskevan asian vireille panemiseksi ja muuntorangaistukseen tuomitun toimittamisesta rangaistustaan kärsimään. Tässä tarkoituksessa lääninhallituksen on annettava kukin täytäntöönpantava asia sen paikkakunnan ulosottomiehelle, missä tuomittu asuu tai oleskelee tahi missä hänellä on irtainta tai kiinteää omaisuutta taikka, mikäli on kysymys menetetyksi tuomitusta tietystä esineestä tai muusta omaisuudesta, missä se on, sekä valvottava valtion velkojanetua täytäntöönpanossa.
Lääninhallituksen on ylimpänä täytäntöönpanoviranomaisena huolehdittava tässä laissa tarkoitetusta täytäntöönpanosta samoin kuin sellaisen sakotetun, jolta sakkoa ei ole saatu perityksi, toimittamisesta sovittamaan muuntorangaistusta. Tässä tarkoituksessa lääninhallituksen on annettava kukin täytäntöönpantava asia sen paikkakunnan ulosottomiehelle, missä tuomittu asuu tai oleskelee tahi missä hänellä on irtainta tai kiinteää omaisuutta taikka, mikäli on kysymys menetetyksi tuomitusta tietystä esineestä tai muusta omaisuudesta, missä se on, sekä valvottava valtion velkojanetua täytäntöönpanossa.
Valtion viranomainen taikka 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu valtion laitos, jonka tehtävänä on valvoa valtion etua jossakin rikosasiassa, voi kuitenkin ottaa huolehtiakseen siinä valtiolle tai sellaiselle laitokselle tuomitun vahingonkorvauksen ja oikeudenkäyntikulujen korvauksen perimisestä sekä tässä tarkoituksessa pyytää asianomaiselta ulosottomieheltä sellaisen korvauksen ulosottamista.
Valtion viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa valtion etua jossakin rikosasiassa, voi kuitenkin ottaa huolehtiakseen siinä valtiolle tuomitun vahingonkorvauksen ja oikeudenkäyntikulujen korvauksen perimisestä sekä tässä tarkoituksessa pyytää asianomaiselta ulosottomieheltä sellaisen korvauksen ulosottoa.
Tullirikosasiassa annetun päätöksen täytäntöönpanosta on lisäksi voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
6§
Lääninhallituksen on ylimpänä täytäntöönpanoviranomaisena huolehdittava tässä laissa tarkoitetusta täytäntöönpanosta samoin kuin sellaisen sakotetun, jolta sakkoa ei ole saatu perityksi, toimittamisesta sovittamaan muuntorangaistusta. Tässä tarkoituksessa lääninhallituksen on annettava kukin täytäntöönpantava asia sen paikkakunnan ulosottomiehelle, missä tuomittu asuu tai oleskelee tahi missä hänellä on irtainta tai kiinteää omaisuutta taikka, mikäli on kysymys menetetyksi tuomitusta tietystä esineestä tai muusta omaisuudesta, missä se on, sekä valvottava valtion velkojanetua täytäntöönpanossa.
Valtion viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa valtion etua jossakin rikosasiassa, voi kuitenkin ottaa huolehtiakseen siinä valtiolle tuomitun vahingonkorvauksen ja oikeudenkäyntikulujen korvauksen perimisestä sekä tässä tarkoituksessa pyytää asianomaiselta ulosottomieheltä sellaisen korvauksen ulosottoa.
Tullirikosasiassa annetun päätöksen täytäntöönpanosta on lisäksi voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
7 §
Ulosottomies saa antaa tässä laissa tarkoitetun täytäntöönpanon avustavan ulosottomiehen tehtäväksi. Avustavasta ulosottomiehestä on tällöin voimassa ulosottolain 1 luvun 5 §:ssä mainituin rajoituksin, mitä ulosottomiehestä säädetään, ja hänellä on oikeus haastaa sakotettu muuntorangaistuksen määräämistä koskevaan oikeudenkäyntiin sekä muuntorangaistuksen määräämisen jälkeen ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tuomitun toimittamiseksi rangaistustaan suorittamaan.
Ulosottomies saa taa sakon perimisen sekä menetetyksi tuomittua tiettyä esinettä tai muuta omaisuutta sekä saamista koskevan täytäntöönpanon ulosottoapulaisen suoritettavaksi. Ulosottoapulaisella on silloin oikeus ryhtyä ulosottolain 1 luvun 5 §:n 5 momentissa mainittuihin tehtäviin sekä ulosmitata ja ottaa haltuunsa irtainta omaisuutta, ei kuitenkaan laivaa eikä siinä olevaa tavaraa, ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sakotetun toimittamiseksi muuntorangaistusta sovittamaan.
7§
Ulosottomies saa taa sakon perimisen sekä menetetyksi tuomittua tiettyä esinettä tai muuta omaisuutta sekä saamista koskevan täytäntöönpanon ulosottoapulaisen suoritettavaksi. Ulosottoapulaisella on silloin oikeus ryhtyä ulosottolain 1 luvun 5 §:n 5 momentissa mainittuihin tehtäviin sekä ulosmitata ja ottaa haltuunsa irtainta omaisuutta, ei kuitenkaan laivaa eikä siinä olevaa tavaraa, ja ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin sakotetun toimittamiseksi muuntorangaistusta sovittamaan.
Milloin ulosottomies on antanut 1 momentissa mainitun tehtävän ulosottoapulaiselle, hänen on, niin kuin asetuksessa tarkemmin säädetään, valvottava, että ulosottoapulainen suorittaa tehtävänsä täsmällisesti sekä noudattaa häntä koskevia määräyksiä ja hänelle annettuja ohjeita. Jos ulosottomies ei täytä mainittua valvontavelvollisuuttaan, hän on itse vastuussa siitä vahingosta, joka aiheutuu ulosottoapulaisen tekemästä virheestä tai laiminlyömisestä.
Ulosottomies voi omalla vastuullaan määrätä ulosottoapulaisen ulosmittaamaan tietyn kiinteistön sekä myymään irtaimen omaisuuden, ei kuitenkaan laivaa taikka siinä olevaa tavaraa eikä ilma-alusta tai linja-autoa eikä myöskään irtaimistoa, jonka kiinnityksen tai muutoin pantti- tai pidätysoikeuden nojalla tiedetään olevan velan vakuutena.
Ulosottoapulaisen suorittaessa 1 ja 3 momentissa tarkoitettuja toimituksia ja tehtäviä häneen nähden on soveltuvin kohdin voimassa, mitä ulosottomiehestä on säädetty.
8 §
Määräajasta, jonka kuluessa sakko tai saaminen on ulosottotoimin perittävä ja tilitys tehtävä, säädetään asetuksella.
Päätöksen ulosottotoimin tapahtuva täytäntöönpano on toimitettava ja lopullinen tilitys tehtävä sakon osalta kolmen kuukauden sekä menetetyksi tuomitun tietyn esineen tai muun omaisuuden ja saamisen kohdalta kuuden kuukauden kuluessa siitä, i asia on saapunut ulosottomiehelle. Jos jäljempänä 10 §:ssä tarkoitettua maksuaikaa on myönnetty, ulosmitatun omaisuuden myyminen kielletty tai muu laillinen este ilmennyt, on lopullinen tilitys tehtävä kolmen kuukauden kuluessa maksuajan, kiellon tai esteen päättymisestä.
8§
Päätöksen ulosottotoimin tapahtuva täytäntöönpano on toimitettava ja lopullinen tilitys tehtävä sakon osalta kolmen kuukauden sekä menetetyksi tuomitun tietyn esineen tai muun omaisuuden ja saamisen kohdalta kuuden kuukauden kuluessa siitä, i asia on saapunut ulosottomiehelle. Jos jäljempänä 10 §:ssä tarkoitettua maksuaikaa on myönnetty, ulosmitatun omaisuuden myyminen kielletty tai muu laillinen este ilmennyt, on lopullinen tilitys tehtävä kolmen kuukauden kuluessa maksuajan, kiellon tai esteen päättymisestä.
Jos lopullinen tilitys pätevättä syyttä viipyy yli 1 momentissa tarkoitetun ajan, ulosottomies on vastuussa vahingosta, minkä siitä näytetään aiheutuneen. Milloin viipyminen on johtunut täytäntöönpanon toimekseen saaneen ulosottoapulaisen virheestä tai laiminlyömisestä, ulosottomies on kuitenkin vastuussa mainitusta vahingosta vain siinä tapauksessa, että hän ei ole täyttänyt valvontavelvollisuuttaan.
9 §
Kun sakotetulla ei ole rahaa sakon maksamiseen ja sakko on perittävä hänen muusta omaisuudestaan, on ulosmittaamatta jätettävä ulosottolain 4 luvun 5, 6, 7 ja 7 a §:ssä tarkoitetun omaisuuden lisäksi sellainen kiinteä tai irtain omaisuus, josta sakotettu ja hänen puolisonsa sekä hänen elatuksensa varassa olevat omat tai hänen puolisonsa lapset ja ottolapset saavat tarpeellisen asuntonsa ja toimeentulonsa.
Kun sakotetulla ei ole rahaa sakon maksamiseen ja sakko on perittävä hänen muusta omaisuudestaan, on ulosottamatta jätettävä ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 §:ssä tarkoitetun omaisuuden lisäksi sellainen kiinteä ja irtain omaisuus, josta sakotettu ja hänen puolisonsa sekä sakotetun täyden elatuksen varassa olevat sakotetun tai puolison lapset ja ottolapset tai sakotetun työkyvyttömät vanhemmat saavat tarpeellisen asuntonsa ja toimeentulonsa.
Palkan ja eläkkeen ulosmittauksessa sakon ja saamisen suorittamiseksi noudatetaan myös ulosottolain 4 luvun 6 a ja 6 b §:n säännöksiä.
Sakkoa ja edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua saamista täytäntöönpantaessa on ulosottolain 4 luvun 6 §:n mukaan ulosmittaamatta jätettävä palkan tai eläkkeen osa laskettava siitä rahamäärästä, joka on jäänyt jäljelle, kun laissa säädetty pidätys veron ennakkoperintää varten on toimitettu.
9§
Kun sakotetulla ei ole rahaa sakon maksamiseen ja sakko on perittävä hänen muusta omaisuudestaan, on ulosottamatta jätettävä ulosottolain 4 luvun 5, 6 ja 7 §:ssä tarkoitetun omaisuuden lisäksi sellainen kiinteä ja irtain omaisuus, josta sakotettu ja hänen puolisonsa sekä sakotetun täyden elatuksen varassa olevat sakotetun tai puolison lapset ja ottolapset tai sakotetun työkyvyttömät vanhemmat saavat tarpeellisen asuntonsa ja toimeentulonsa.
Sakkoa ja edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettua saamista täytäntöönpantaessa on ulosottolain 4 luvun 6 §:n mukaan ulosmittaamatta jätettävä palkan tai eläkkeen osa laskettava siitä rahamäärästä, joka on jäänyt jäljelle, kun laissa säädetty pidätys veron ennakkoperintää varten on toimitettu.
10 §
Milloin tuomittu ei ilman kohtuutonta haittaa kykene heti suorittamaan sakkoa tai saamista, voidaan hänelle myöntää maksuaikaa.
Jollei maksuaikaa myönnetä, on täytäntöönpanoa viivytyksettä jatkettava, vaikka tuomittu olisikin suorittanut osan sakon tai saamisen rahamäärästä.
11 §
Maksuaikaa ei ole myönnettävä, jos on syytä otaksua, ettei tuomittu maksuajan myöntämisestä huolimatta maksa sakkoa tai saamista.
Maksuaikaa ei ole myönnettävä, milloin sen johdosta, että tuomitulla ei ole vakinaista asuin- tai työpaikkaa Suomessa, taikka muusta syystä on aihetta olettaa, ettei suoritusta maksuajan myöntämisestä huolimatta tapahdu.
11§
Maksuaikaa ei ole myönnettävä, milloin sen johdosta, että tuomitulla ei ole vakinaista asuin- tai työpaikkaa Suomessa, taikka muusta syystä on aihetta olettaa, ettei suoritusta maksuajan myöntämisestä huolimatta tapahdu.
12 §
Maksuaikaa koskeva päätös voi tarkoittaa sakon tai saamisen koko rahamäärää tai osaa siitä. Maksuaikaa myönnettäessä voidaan tuomitun noudatettavaksi asettaa hänen suoritusvelvollisuuttaan koskevia ehtoja.
Maksuaikaa koskeva päätös voi tarkoittaa sakon tai saamisen koko rahamäärää tai osaa siitä. Päätöksessä voidaan myös määrätä, että palkasta tai eläkkeestä on kullakin kerralla ulosmitattava vähemmän kuin lain mukaan on enintään sallittu.
12§
Maksuaikaa koskeva päätös voi tarkoittaa sakon tai saamisen koko rahamäärää tai osaa siitä. Päätöksessä voidaan myös määrätä, että palkasta tai eläkkeestä on kullakin kerralla ulosmitattava vähemmän kuin lain mukaan on enintään sallittu.
Kun maksuaikaa myönnetään, voidaan tuomitun noudatettavaksi asettaa hänen suoritusvelvollisuuttaan koskevia ehtoja.
13 §
Ulosottomies voi pyynnöstä myöntää maksuaikaa enintään vuodeksi. Milloin asevelvollisuuden täyttäminen tai vaikea sairaus on maksuajan myöntämisen perusteena, voidaan maksuaikaa myöntää, kunnes sellainen peruste on lakannut, sekä sen lisäksi enintään vuosi.
Tässä tarkoitettu pyyntö voidaan esittää myös täytäntöönpanon toimekseen saaneelle ulosottoapulaiselle, jonka on viivytyksettä annettava siitä tieto ulosottomiehelle ja toimitettava tälle tuomitun esittämä selvitys.
Ulosottomies voi, vaikka tuomittu ei olisi sitä pyytänytkään, myöntää maksuaikaa asevelvollisuuden täyttämisen ajaksi.
14 §
Lääninhallitus voi hakemuksesta myöntää saamisen suorittamista varten maksuaikaa. Jos siihen on erittäin painavia syitä, voidaan tällaista maksuaikaa myöntää pitemmäksikin ajaksi kuin 13 §:ssä on sanottu. Ennen asian ratkaisemista tulee lääninhallituksen hankkia hakemuksesta ulosottomiehen lausunto.
15 §
Jos valtion viranomainen tai valtion laitos on 6 §:n 2 momentin mukaan ottanut huolehtiakseen korvauksen perimisestä, on sen asiana päättää maksuajan myöntämisestä. Maksuajan pituudesta on voimassa, mitä 13 ja 14 §:ssä on siitä sanottu.
Valtion viranomaisen, joka on 6 §:n 2 momentin mukaan ottanut huolehtiakseen korvauksen perimisestä, asiana kuitenkin on päättää sitä koskevan maksuajan myöntämisestä. Maksuajan pituudesta on voimassa, mitä 13 ja 14 §:ssä on siitä sanottu.
Valtioneuvoston oikeudesta myöntää korvausvelvolliselle helpotuksia ja vapautuksia suoritusvelvollisuudesta on erikseen säädetty.
15§
Valtion viranomaisen, joka on 6 §:n 2 momentin mukaan ottanut huolehtiakseen korvauksen perimisestä, asiana kuitenkin on päättää sitä koskevan maksuajan myöntämisestä. Maksuajan pituudesta on voimassa, mitä 13 ja 14 §:ssä on siitä sanottu.
Valtioneuvoston oikeudesta myöntää korvausvelvolliselle helpotuksia ja vapautuksia suoritusvelvollisuudesta on erikseen säädetty.
16 §
Milloin maksuaikaa pyydetään sakon suorittamista varten kuutta kuukautta tai saamisen maksamista varten vuotta pitemmäksi ajaksi, on siihen suostuttaessa asetettava ehdoksi, että suoritus tapahtuu erityisen maksusuunnitelman mukaan.
Milloin maksuaikaa myönnetään sakon suorittamista varten kuutta kuukautta tai saamisen maksamista varten vuotta pitemmäksi ajaksi, on maksuajan myöntämistä tarkoittavassa päätöksessä asetettava ehdoksi, että
16§
Milloin maksuaikaa myönnetään sakon suorittamista varten kuutta kuukautta tai saamisen maksamista varten vuotta pitemmäksi ajaksi, on maksuajan myöntämistä tarkoittavassa päätöksessä asetettava ehdoksi, että
suoritus tapahtuu erityisen maksusuunnitelman mukaan.
17 §
Myönnettyä maksuaikaa koskevaa päätöstä voidaan muuttaa tai oikeus siihen peruuttaa, milloin tuomittu laiminlyö hänelle asetetun ehdon täyttämisen tai on käynyt ilmeiseksi, ettei hän tule täyttämään maksuajan myöntämistä tarkoittavaan päätökseen sisältyviä ehtoja tahi ei kykene täyttämään maksuvelvollisuuttaan, taikka milloin toimenpiteeseen harkitaan olevan muuta erityistä ainetta.
Jos ulosottomies katsoo olevan aihetta lääninhallituksen sellaisen päätöksen muuttamiseen tai peruuttamiseen, jolla on myönnetty maksuaikaa, hänen on viivytyksettä tehtävä siitä esitys lääninhallitukselle.
18 §
Maksuaikaa koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta.
Sen estämättä, että maksuaikaa koskeva pyyntö tai hakemus on hylätty taikka oikeus maksuaikaan peruutettu, voi tuomittu saattaa asian uudelleen harkittavaksi sillä tavoin, kuin edellä on säädetty.
19 §
Lääninhallitus saa, milloin saamista koskevassa täytäntöönpanossa on ulosmitattu irtainta omaisuutta omaisuuden omistajan tai muun siihen oikeutetun henkilön hakemuksesta, ulosottomiehen esityksestä tai omasta aloitteestaan kieltää määräajaksi omaisuuden myymisen, jos päätös ei ole saanut lainvoimaa ja jos sen johdosta, että päätös tuomitun valituksesta saattaa muuttua, tai muusta syystä on tarjona vaara, että valtio joutuu suorittamaan korvausta omaisuuden myymisestä aiheutuneista kuluista ja vahingosta. Lääninhallitus voi peruuttaa antamansa kiellon, milloin kieltoon ei enää ole ainetta.
Hakemus omaisuuden myymisen kieltämisestä on jätettävä ulosottomiehelle, jonka on viivytyksettä lähetettävä se ja lausuntonsa siitä lääninhallitukselle. Vastaanotettuaan hakemuksen tai tehtyään myymisen kieltämistä tarkoittavan esityksen ulosottomies voi, milloin syytä siihen on, keskeyttää omaisuuden myymistä tarkoittavat toimenpiteet, kunnes lääninhallitus päättää kiellon antamisesta.
Lääninhallituksen päätökseen, joka koskee myymisen kieltämistä, ei saa hakea muutosta.
20 §
Jos sakkoa ei saada ulosotetuksi sakotetun omaisuudesta eikä hänen olinpaikkaansa tiedetä, on sakotettu lääninhallituksen toimesta etsintäkuulutettava. Kun sitten saadaan selville sellaisia varoja, jotka voidaan käyttää sakon maksuksi, tai kun sakotettu tavataan, on täytäntöönpanoon viipymättä ryhdyttävä.
Milloin sakkoa tai saamista ei saada ulosotetuksi tuomitun omaisuudesta eikä, mikäli on kysymys sakosta, hänen olinpaikkaansa tiedetä, on lääninhallituksen huolehdittava siitä, että tuomittua koskeva etsintäkuulutus julkaistaan. Kun sitten saadaan selville sellaisia varoja, jotka voidaan käyttää maksun suorittamiseen, tai kun sakotettu tavataan, on täytäntöönpanoon viipymättä ryhdyttävä.
Jos etsintäkuulutus ei ole enää tarpeen tuomitun tavoittamiseksi, etsintäkuulutus on peruutettava. Tarkemmat säännökset etsintäkuulutuksen peruuttamisesta annetaan asetuksella.
Jos edellytyksiä siihen on, voidaan maksuaikaa myöntää etsintäkuulutuksen julkaisemisesta huolimatta.
3 momentti on kumottu L:lla 6.4.1979/397.
Asetuksella säädetään niistä tapauksista, joissa etsintäkuulutusta ei tarvitse julkaista.
20§
Milloin sakkoa tai saamista ei saada ulosotetuksi tuomitun omaisuudesta eikä, mikäli on kysymys sakosta, hänen olinpaikkaansa tiedetä, on lääninhallituksen huolehdittava siitä, että tuomittua koskeva etsintäkuulutus julkaistaan. Kun sitten saadaan selville sellaisia varoja, jotka voidaan käyttää maksun suorittamiseen, tai kun sakotettu tavataan, on täytäntöönpanoon viipymättä ryhdyttävä.
Jos edellytyksiä siihen on, voidaan maksuaikaa myöntää etsintäkuulutuksen julkaisemisesta huolimatta.
Asetuksella säädetään niistä tapauksista, joissa etsintäkuulutusta ei tarvitse julkaista.
20 a §
Jos saamista ei saada ulosotetuksi tuomitun omaisuudesta tai hänen olinpaikkaansa ei tiedetä, lääninhallituksen on ilmoitettava saaminen saamisrekisteriin. Kun tuomitulle kuuluvaa ulosmittauskelpoista omaisuutta sitten tavataan, on ryhdyttävä toimenpiteisiin saamisen perimiseksi ulosottotoimin.
Asetuksella voidaan säätää, että lääninhallitus saa luopua saamisen täytäntöönpanosta määrätyillä edellytyksillä.
21 §
Kun päätös, jolla tietty esine tai muu omaisuus on tuomittu menetetyksi, on saanut lainvoiman, on omaisuus otettava valtion haltuun tai myytävä julkisella huutokaupalla, jollei sitä tuomioistuimen määräyksestä tahi muusta laillisesta syystä ole hävitettävä taikka jollei jonkin tapauksen varalta ole erikseen toisin säädetty.
Myydystä omaisuudesta kertyneistä varoista on tehtävä tili samalla tavoin kuin saamisesta.
22 §
Milloin menetetyksi tuomittu omaisuus on helposti pilaantuvaa, pian häviävää, arvoltaan nopeasti alenevaa tai erittäin kallishoitoista taikka milloin erityiset syyt muutoin niin vaativat, voidaan, sen jälkeen kun se on arvioitu, sen ottamisesta valtion haltuun tai myymisestä taikka muusta toimenpiteestä siihen nähden määrätä, vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa.
23 §
Kun on pantu täytäntöön lainvoimaa vailla oleva päätös, jolla tietty esine tai muu omaisuus taikka rahamäärä on tuomittu valtiolle menetetyksi, ei täytäntöönpano myöhemmin annetun päätöksen johdosta peräydy ulosottolain 3 luvun 14 §:ssä säädetyin tavoin, ennen kuin päätös on saanut lainvoiman.
23 a §
Kun menettämisseuraamukseen tuomitun kuoltua on tuomion täytäntöönpanemiseksi ulosmitattu hänen kuolinpesänsä omaisuutta tai sanottua omaisuutta on otettu valtion haltuun, on enempi täytäntöönpano keskeytettävä toistaiseksi. Täytäntöönpanotoimenpiteitä on kuitenkin jatkettava, ellei ulosottomiehelle neljässä kuukaudessa ulosmittaamisesta tai omaisuuden haltuunotosta toimiteta todistusta siitä, että täytäntöönpanon raukeamista koskeva asia on saatettu asianomaisen alioikeuden ratkaistavaksi, tai jos täytäntöönpanon raukeamista koskeva hakemus on lainvoimaisesti hylätty.
Jos ulosmitattu tai haltuunotettu omaisuus on sen laatuista kuin 22 §:ssä on mainittu tai milloin erityiset syyt muutoin niin vaativat, täytäntöönpanoa on 1 momentin säännöksen estämättä omaisuuden arvioimisen jälkeen jatkettava.
24 §
Milloin rahamäärä, joka on suoritettu tai peritty sakon tai saamisen maksamiseksi, kokonaan tai osaksi on maksettava takaisin ylemmän tuomioistuimen lainvoiman saaneen päätöksen johdosta tai muusta syystä, on rahamäärän vastaan ottaneen viranomaisen palautettava rahamäärä sekä maksettava sille korkoa kuusi prosenttia vuodessa suorituspäivästä takaisinmaksupäivään. Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, ettei palautusta tai korkoa makseta, jos sen määrä on tiettyä markkamäärää pienempi. Palautettava rahamäärä ja korko saadaan kuitata täytäntöön pantavana olevan muun sakon tai saamisen suoritukseksi.
Milloin rahamäärä, joka ennen päätöksen täytäntöönpanoon ryhtymistä on suoritettu sakon tai saamisen maksamiseksi, kokonaan tai osaksi on maksettava takaisin ylemmän tuomioistuimen lainvoiman saaneen päätöksen johdosta tai muusta syystä, on takaisin maksettava määrä ja sille korkoa kuusi sadalta vuodessa suorituspäivästä takaisinmaksupäivään suoritettava lääninhallituksen toimesta.
24§
Milloin rahamäärä, joka ennen päätöksen täytäntöönpanoon ryhtymistä on suoritettu sakon tai saamisen maksamiseksi, kokonaan tai osaksi on maksettava takaisin ylemmän tuomioistuimen lainvoiman saaneen päätöksen johdosta tai muusta syystä, on takaisin maksettava määrä ja sille korkoa kuusi sadalta vuodessa suorituspäivästä takaisinmaksupäivään suoritettava lääninhallituksen toimesta.
25 §
Täytäntöönpanokirjasta ja sen toimittamisesta täytäntöönpanoviranomaiselle, täytäntöönpanoasian siirtämisestä ulosottomieheltä toiselle ja virka-avusta ulosottomiesten kesken, ulosotossa kertyneiden varojen tilittämisestä sekä täytäntöönpanoasiain kirjanpidosta, valvonnasta ja tarkastuksista säädetään asetuksella.
Asetuksella säädetään myös siitä järjestyksestä, jossa menetetyksi tuomittu tietty esine tai muu omaisuus on otettava valtion haltuun, sekä 22 §:ssä tarkoitetusta arvioimisesta ja menettelystä omaisuuteen nähden, joka on tuomittu menetetyksi raharikoksen johdosta.
Lääninhallitukselle 6 §:n 1 momentin sekä 20 ja 20 a §:n mukaan kuuluvia tehtäviä voidaan asetuksella siirtää oikeusministeriölle.
Muut tämän lain täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevat säännökset annetaan niin ikään asetuksella.
Muut tämän lain täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevat säännökset annetaan niin ikään asetuksella. (21.7.1977/592)
26 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1963. Sitä ei kuitenkaan ole sovellettava sakon ulosmittausta koskevaan valitukseen, milloin ulosmittaus on päättynyt tai, ulosottolain 4 luvun 18 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa, sakotetun luona tapahtunut ennen lain voimaantuloa.
31/1969
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1969.
141/1973
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1973.
592/1977
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1977.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
596/1977
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1978.
397/1979
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1979.
385/1981
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1981.
HE 55/81, lvk.miet 6/81, svk.miet. 36/81
974/1981
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982.
HE 212/81, toisen lvk.miet. 5/81, svk.miet. 208/81
69/1983
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1983.
HE 19/81, lvk.miet. 5/82, svk.miet. 167/82
869/1984
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1985.
HE 161/84, lvk.miet. 6/84, svk.miet. 128/84
898/1987
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.
HE 36/87, toisen lvk.miet. 2/87, svk.miet. 42/87
815/1996
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.
HE 92/1996, LaVM 10/1996, EV 123/1996
393/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2000.
HE 6/2000, TaVM 4/2000, EV 39/2000