Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (66)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 633/1965 | |||
| 911/1977 | |||
| 1027/1974 | |||
| 671/1976 | 2 | ||
| 502/1974 | |||
| 150/1976 | |||
| 1087/1980 | |||
| 392/1968 | 1 | ||
| 1062/1975 | |||
| 1347/1989 | |||
| 578/1983 | |||
| 283/1969 | |||
| 466/1977 | |||
| 538/1966 | |||
| 918/1972 | |||
| 1111/1976 | |||
| 737/1977 | |||
| 611/1982 | |||
| 679/1969 | |||
| 613/1978 | 11 | ||
| 479/1981 | |||
| 1033/1978 | |||
| 743/1970 | |||
| 207/1966 | |||
| 589/1987 | |||
| 957/1972 | 1 | ||
| 316/1989 | |||
| 556/1979 | |||
| 563/1976 | |||
| 705/1966 | |||
| 1101/1974 | |||
| 1100/1974 | |||
| 485/1981 | |||
| 543/1985 | |||
| 12/1986 | |||
| 461/1985 | 1 | ||
| 778/1990 | 1991-01-01 | 3 | |
| 1319/1991 | 1991-11-15 | ||
| 611/1994 | 1994-09-01 | muutt. 14 §:ää | |
| 695/1994 | 1994-12-01 | kum. 17 a §, muutt. 17 §:ää | 1 |
| 868/1994 | 1995-01-01 | muutt. 2 ja 5 §:ää | 1 |
| 1227/1994 | 1995-01-01 | muutt. 17 §:ää | |
| 1569/1995 | 1996-01-01 | 2 | |
| 1119/1996 | 1997-01-01 | 7 | |
| 1278/1999 | 2000-01-01 | muutt. 1 ja 16 §:ää | |
| 574/2000 | 2000-07-01 | muutt. 16 § | |
| 1207/2001 | 2002-01-01 | muutt. 1 §:ää ja 2 §, lis. 3 § | |
| 906/2001 | 2002-01-01 | kum. 3 § | |
| 705/2003 | 2004-01-01 | muutt. 1 §:ää, lis. 2 a § | |
| 1149/2003 | 2004-01-01 | muutt. 2 §:ää | |
| 572/2004 | 2004-07-01 | muutt. 14 §:ää | |
| 773/2004 | 2005-01-01 | muutt. 2 §:ää | |
| 1226/2004 | 2005-01-01 | muutt. 1 §:ää | |
| 1114/2005 | 2006-01-01 | 17 | |
| 1263/2006 | 2007-01-01 | muutt. 4 ja 13 §:ää | 1 |
| 1365/2007 | 2008-01-01 | muutt. 4 §:ää | 1 |
| 252/2008 | 2008-05-01 | muutt. 14 ja 17 §:ää | 1 |
| 609/2009 | 2009-08-14 | muutt. 10 ja 13 §:ää | 1 |
| 753/2009 | 2009-10-21 | muutt. L:n 609/2009 voimaantulosäännöstä | |
| 935/2009 | 2010-01-01 | muutt. 1 § | 4 |
| 518/2010 | 2010-09-01 | 5 | |
| 150/2010 | 2011-01-01 | muutt. 4 §:ää, lis. 4 a § | 6 |
| 701/2010 | 2011-01-01 | muutt. 3 ja 4 §:ää | 6 |
| 886/2012 | 2013-01-01 | muutt. 13 §:ää sekä 13 a, 13b ja 14 § | 3 |
| 788/2013 | 2013-12-01 | muutt. 18 §:ää | 2 |
| 311/2014 | 2014-05-11 | muutt. 2 ja 4 §:ää sekä 9 § | 4 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Tässä laissa säädetään työnantajan sosiaaliturvamaksun suorittamisesta.
Työnantaja on velvollinen maksamiensa palkkojen perusteella suorittamaan valtiolle työnantajan lapsilisämaksua kolme ja puoli prosenttia sekä kansaneläkelaitokselle työnantajan sairausvakuutusmaksua yhden prosentin työntekijälle suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.
Sairausvakuutuslaissa (1224/2004) säädetty työnantajan sairausvakuutusmaksu suoritetaan työnantajan sosiaaliturvamaksuna.
Työnantajan lapsilisämaksu ja sairausvakuutusmaksu sekä kansaneläkelaissa säädetty työnantajan kansaneläkemaksu suoritetaan työnantajan sosiaaliturvamaksuna sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Työnantajan sosiaaliturvamaksun maksuprosentti on sama kuin työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentti.
Julkisoikeudellisen virka- tai toimisuhteen osapuolista on voimassa, mitä tässä laissa on työnantajasta ja palkansaajasta säädetty. Evankelisluterilaisten seurakuntien papiston, kanttoriurkurien ja kirkonpalvelijain osta noudatettakoon kuitenkin, mitä erikseen on säädetty.
1§
Työnantaja on velvollinen maksamiensa palkkojen perusteella suorittamaan valtiolle työnantajan lapsilisämaksua kolme ja puoli prosenttia sekä kansaneläkelaitokselle työnantajan sairausvakuutusmaksua yhden prosentin työntekijälle suoritetun ennakkoperinnän alaisen palkan määrästä.
Työnantajan lapsilisämaksu ja sairausvakuutusmaksu sekä kansaneläkelaissa säädetty työnantajan kansaneläkemaksu suoritetaan työnantajan sosiaaliturvamaksuna sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Julkisoikeudellisen virka- tai toimisuhteen osapuolista on voimassa, mitä tässä laissa on työnantajasta ja palkansaajasta säädetty. Evankelisluterilaisten seurakuntien papiston, kanttoriurkurien ja kirkonpalvelijain osta noudatettakoon kuitenkin, mitä erikseen on säädetty.
2 §
Työnantajalla tarkoitetaan tässä laissa:
ennakkoperintälain (1118/1996) 14 §:ssä tarkoitettua työnantajaa;
Pohjoismaiden investointipankkia, Pohjoismaiden projektivientirahastoa, Pohjoismaiden kehitysrahastoa ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiötä;
rajoitetusti verovelvollisen tulon ja varallisuuden verottamisesta annetussa laissa (627/1978) ja ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetussa laissa(1551/1995) tarkoitettua lähdeveron perimiseen velvollista; sekä
suomalaista työnantajaa, joka lähettää työntekijän ulkomaille samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvan ulkomaisen emo-, tytär- tai sisaryrityksen palvelukseen taikka sellaisen ulkomaisen yrityksen palvelukseen, jossa suomalaisella työnantajalla on määräämisvalta.
Palkalla tarkoitetaan tässä laissa ennakkoperintälain 4 §:ssä mainittua palkkaa ottaen työn suorittamisesta aiheutuvien kustannusten osalta huomioon, mitä sanotun lain 8 §:ssä on säädetty. Palkkaan kuuluvat luontoisedut arvioidaan ennakkoperintälaissa säädetyllä tavalla. Palkkana pidetään myös merimiesverolaissa tarkoitettua merimiestuloa.
Mitä tässä laissa säädetään työnantajasta, sovelletaan myös vakuutuskassalaissa (1164/1992) tarkoitettuun sairauskassaan sen maksaessa täydennyspäivärahaa.
Työnantajalla tarkoitetaan tässä laissa ennakkoperintälain 4 §:n 4 momentissa mainittua työnantajaa sekä merimiesverolaissa tarkoitettua laivanisäntää. Jos palkkasaatava suoritetaan ulosottoviranomaiselle kertyneistä varoista tai konkurssiin luovutetusta omaisuudesta, on mäistä varoista samalla oikeudella kuin palkkasaatava suoritettava myös työnantajan sosiaaliturvamaksu noudattaen vastaavasti, mitä ennakkoperintälain 7 §:ssä on säädetty.
2§
Palkalla tarkoitetaan tässä laissa ennakkoperintälain 4 §:ssä mainittua palkkaa ottaen työn suorittamisesta aiheutuvien kustannusten osalta huomioon, mitä sanotun lain 8 §:ssä on säädetty. Palkkaan kuuluvat luontoisedut arvioidaan ennakkoperintälaissa säädetyllä tavalla. Palkkana pidetään myös merimiesverolaissa tarkoitettua merimiestuloa.
Työnantajalla tarkoitetaan tässä laissa ennakkoperintälain 4 §:n 4 momentissa mainittua työnantajaa sekä merimiesverolaissa tarkoitettua laivanisäntää. Jos palkkasaatava suoritetaan ulosottoviranomaiselle kertyneistä varoista tai konkurssiin luovutetusta omaisuudesta, on mäistä varoista samalla oikeudella kuin palkkasaatava suoritettava myös työnantajan sosiaaliturvamaksu noudattaen vastaavasti, mitä ennakkoperintälain 7 §:ssä on säädetty.
3 §
Työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun, jos työntekijä on sairausvakuutuslain mukaan Suomessa vakuutettu.
Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei ole suoritettava, jos työntekijälle suoritetun palkan määrä on niin pieni, ettei siitä toimiteta ennakkoperintälain mukaista pidätystä.
Työnantaja ei ole kuitenkaan velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksua:
ajalta ennen sitä seuraavaa kalenterikuukautta, jona työntekijä täyttää 16 vuotta;
sen kalenterikuukauden jälkeen, jona työntekijä täyttää 68 vuotta;
jos luonnollisen henkilön tai kuolinpesän samalle henkilölle maksamien, maksajan elinkeino- tai muuhun tulonhankkimistoimintaan liittymättömien suoritusten määrä ei ylitä valtioneuvoston asetuksella säädettyä suorituksen enimmäismäärä; tai
jos yksittäisen, satunnaisesti maksettavan suorituksen määrä ei ylitä valtioneuvoston asetuksella säädettyä suorituksen enimmäismäärää.
Sosiaaliturvamaksu suoritetaan täysin kymmenin pennein siten, että täysien kymmenien pennien yli menevä osa jätetään lukuun ottamatta.
Edellä 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu suomalainen työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun ulkomaisen työnantajan puolesta.
Jos ennakkoperintälain 9 §:n 2 momentissa tarkoitettu sijaismaksaja maksaa palkkasaatavan, työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun.
3§
Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei ole suoritettava, jos työntekijälle suoritetun palkan määrä on niin pieni, ettei siitä toimiteta ennakkoperintälain mukaista pidätystä.
Sosiaaliturvamaksu suoritetaan täysin kymmenin pennein siten, että täysien kymmenien pennien yli menevä osa jätetään lukuun ottamatta.
4 §
Työnantaja suorittaa työnantajan sosiaaliturvamaksun työntekijöille maksettavien palkkojen yhteismäärän perusteella.
Vieraan valtion Suomessa oleva lähetystö, sellainen konsulinvirasto, jonka päällikkönä on lähetetty konsuli, ja niihin verrattava muu ulkomainen edustusto eivät ole velvollisia suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksua.
Palkalla tarkoitetaan tässä laissa:
ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettua ennakonpidätyksen alaista palkkaa, palkkiota ja korvausta, vakuutuskassalaissa tarkoitetun sairauskassan maksamaa täydennyspäivärahaa ja työsuhteessa saatuja palvelurahoja;
tuloverolain (1535/1992) 77 §:ssä tarkoitetusta ulkomaantyöskentelystä saatua ennakkoperintälain 13 §:ssä tarkoitettua ennakonpidätyksen alaista palkkaa;
rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua palkkaa ja 3 §:ssä tarkoitettua taiteilijan henkilökohtaiseen toimintaan perustuvaa korvausta;
ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain 10 §:ssä tarkoitettua palkkaa;
Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden projektivientirahaston, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain (562/1976) 2 §:ssä tarkoitettua palkkaa.
Palkkana ei kuitenkaan pidetä sairausvakuutuslain 11 luvun 2 §:n 4 momentissa mainittuja eriä.
Jos vakuutettu työskentelee lähetettynä työntekijänä tai muutoin ulkomailla ja hän saa tuloverolain 77 §:ssä tarkoitettua verovapaata ulkomaantyötuloa tai hän on rajoitetusti verovelvollinen, työnantajan sosiaaliturvamaksun perusteena käytetään 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun ulkomaantyötulon sekä 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun palkan ja korvauksen sijasta sitä työeläkelaeissa tarkoitettua palkkaa, jota ulkomaantyössä pidetään eläkepalkkaan luettavan työansion ja eläkemaksujen perusteena (vakuutuspalkka), edellyttäen, että vakuutetun eläketurva on järjestetty joko pakollisesti tai vapaaehtoisesti työeläkelakien perusteella.
4§
Vieraan valtion Suomessa oleva lähetystö, sellainen konsulinvirasto, jonka päällikkönä on lähetetty konsuli, ja niihin verrattava muu ulkomainen edustusto eivät ole velvollisia suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksua.
4 a §
Jos työnantaja maksaa urheilijalle palkkaa tuloverolain 116 a §:n mukaisena urheilutulona mainitun lain 116 c §:ssä tarkoitettuun urheilijarahastoon, työnantaja on velvollinen suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun rahastoon maksamansa palkan perusteella.
5 §
Työnantajan on maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu Verohallinnolle ennakonpidätyksen maksamisen yhteydessä ennakkoperintälain 12 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Työnantajan, joka toimittaa ennakonpidätyksen veromerkkejä käyttäen, on suoritettava sosiaaliturvamaksu kolmen päivän kuluessa palkanmaksusta tai, milloin palkka merkitään asianomaisen hyväksi, tilille merkitsemisestä, kuitenkin viimeistään työsuhteen päättyessä, siten, että hän kiinnittää palkansaajan verokirjaan tai pidätystodistukseen sosiaaliturvamaksua vastaavan määrän hankkimiaan veromerkkejä, jotka on merkittävä kelpaamattomiksi. Mitä tässä on sanottu, on vastaavasti sovellettava etukäteen maksettavaan palkkaan.
Valtion ja sen laitosten suoritettavien määrien suoritustavan ja suoritusajan määrää valtiovarainministeriö.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, valtiovarainministeriö voi, milloin palkanmaksu tapahtuu useammin kuin kerran kuukaudessa, oikeuttaa työnantajan suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun harvemmin, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa ja viimeistään työsuhteen päättyessä.
Valtiovarainministeriö voi oikeuttaa työnantajan suorittamaan sosiaaliturvamaksut myöhemmin kuin 1 momentissa on sanottu, jos sosiaaliturvamaksujen suorittaminen työnantajista riippumattomien esteiden vuoksi ei ole mahdollista määräajassa. Pidennetyltä maksuajalta valtiovarainministeriö voi määrätä suoritettavaksi korkoa.
Lopullisen palkkaveron ja lähdeveron perimiseen velvollisen on suoritettava sosiaaliturvamaksu lopullisen palkkaveron ja lähdeveron suorittamiselle säädetyssä määräajassa.
Poiketen siitä, mitä edellä säädetään, työnantajan on suoritettava työnantajan sosiaaliturvamaksu muusta kuin rahana maksettavasta suorituksesta luontoisedun ennakonpidätyksen suorittamiselle ennakkoperintäasetuksessa säädetyssä määräajassa.
6 momentti on kumottu L:lla 20.12.1996/1119.
5§
Työnantajan, joka toimittaa ennakonpidätyksen veromerkkejä käyttäen, on suoritettava sosiaaliturvamaksu kolmen päivän kuluessa palkanmaksusta tai, milloin palkka merkitään asianomaisen hyväksi, tilille merkitsemisestä, kuitenkin viimeistään työsuhteen päättyessä, siten, että hän kiinnittää palkansaajan verokirjaan tai pidätystodistukseen sosiaaliturvamaksua vastaavan määrän hankkimiaan veromerkkejä, jotka on merkittävä kelpaamattomiksi. Mitä tässä on sanottu, on vastaavasti sovellettava etukäteen maksettavaan palkkaan.
Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, valtiovarainministeriö voi, milloin palkanmaksu tapahtuu useammin kuin kerran kuukaudessa, oikeuttaa työnantajan suorittamaan työnantajan sosiaaliturvamaksun harvemmin, kuitenkin vähintään kerran kuukaudessa ja viimeistään työsuhteen päättyessä.
6 §
Edellä 5 §:ssä tarkoitetuista suorituksista on annettava tilitys sen mukaan kuin asetuksella säädetään.
Työnantaja, joka toimittaa ennakonpidätyksen veromerkkejä käyttämättä, on velvollinen suorittamaan sosiaaliturvamaksun pidättämiensä ennakkojen tilityksen yhteydessä valtion postisiirtotilille. Niin ikään on laivanisännän suoritettava merimiestulon perusteella maksettavan sosiaaliturvamaksun pidättämänsä merimiesveron yhteydessä valtion postisiirtotilille. Tässä momentissa tarkoitetusta suorituksesta on annettava tilitys sen mukaan kuin asetuksella säädetään.
6§
Työnantaja, joka toimittaa ennakonpidätyksen veromerkkejä käyttämättä, on velvollinen suorittamaan sosiaaliturvamaksun pidättämiensä ennakkojen tilityksen yhteydessä valtion postisiirtotilille. Niin ikään on laivanisännän suoritettava merimiestulon perusteella maksettavan sosiaaliturvamaksun pidättämänsä merimiesveron yhteydessä valtion postisiirtotilille. Tässä momentissa tarkoitetusta suorituksesta on annettava tilitys sen mukaan kuin asetuksella säädetään.
Milloin valtiovarainministeriö on ennakkoperintälain 19 §:n 3 momentin nojalla oikeuttanut työnantajan suorittamaan pidätetyt ennakkomäärät valtion postisiirtotilille myöhemmin kuin mainitussa lainkohdassa on sanottu, on työnantajan sosiaaliturvamaksulle suoritettava pitennetyltä maksuajalta sama korko kuin pidätetylle ennakkomäärälle. Korkoina kertyvät varat jäävät valtiolle.
7§
Sosiaaliturvamaksun suorittamisesta on työnantajan tehtävä merkintä palkansaajan verokirjaan tai pidätystodistukseen, ei kuitenkaan siltä osin kuin sosiaaliturvamaksua on suoritettu merimiestulona pidettävän palkan perusteella
7 a §
Kirjanpitovelvollisen työnantajan on merkittävä palkkakirjanpitoonsa työnantajan sosiaaliturvamaksut siten kuin asetuksella säädetään. Muu työnantaja on velvollinen tekemään työnantajan sosiaaliturvamaksuista sellaiset muistiinpanot, joista asetuksella säädetään.
8 §
Työnantajan sosiaaliturvamaksua koske vaan ennakkoratkaisuun ja siitä tehtyyn valitukseen sovelletaan ennakkoperintälain vastaavia säännöksiä.
Mitä ennakkoperintälain 17 §:ssä säädetään, on vastaavasti voimassa työnantajan sosiaaliturvamaksun osalta, ei kuitenkaan, jos sosiaaliturvamaksua on suoritettava merimiestulona pidettävän palkan perusteella.
8§
Mitä ennakkoperintälain 17 §:ssä säädetään, on vastaavasti voimassa työnantajan sosiaaliturvamaksun osalta, ei kuitenkaan, jos sosiaaliturvamaksua on suoritettava merimiestulona pidettävän palkan perusteella.
9 §
Veroviranomaisten tulee valvoessaan ennakkoperintälaissa tarkoitetun ennakon, Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden projektivientirahaston, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetussa laissa tarkoitetun lopullisen palkkaveron sekä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetussa laissa tarkoitetun lähdeveron pidätystä koskevien säännösten ja määräysten noudattamista valvoa myös, että työnantajat noudattavat tässä laissa ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
Veroviranomaisten tulee valvoessaan ennakkoperintälaissa tarkoitetun ennakon ja merimiesverolaissa tarkoitetun merimiesveron pidätystä koskevien säännösten ja määräysten noudattamista valvoa myös, että työnantajat noudattavat tässä laissa ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
9§
Veroviranomaisten tulee valvoessaan ennakkoperintälaissa tarkoitetun ennakon ja merimiesverolaissa tarkoitetun merimiesveron pidätystä koskevien säännösten ja määräysten noudattamista valvoa myös, että työnantajat noudattavat tässä laissa ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
10 §
Työnantaja on valtiolle vastuussa sosiaaliturvamaksusta, jonka hän tämän lain mukaan on velvollinen suorittamaan.
Työnantaja on valtiolle vastuussa sosiaaliturvamaksusta, jonka hän tämän lain mukaan on velvollinen suorittamaan. Jos sosiaaliturvamaksu on jätetty suorittamatta, on sille maksettava veronmaksun laiminlyömisen johdosta suoritettavaksi säädetty veronlisäys sen mukaan, kuin ennakkoperintälaissa on säädetty pidättämättä tai suorittamatta jätetylle määrälle maksettavasta veronlisäyksestä. Veronlisäyksinä kertyvät varat jäävät valtiolle.
Jos työnantaja on jättänyt sosiaaliturvamaksun osaksi tai kokonaan suorittamatta, sovelletaan virheen oikaisemiseen ja puuttuvan määrän perimiseen työnantajalta, mitä ennakkoperintälaissa ennakonpidätyksen laiminlyönnin oikaisemisesta ja perimisestä on säädetty.
Mitä työntekijän työsuhteesta johtuneen palkkasaatavan etuoikeudesta on säädetty, sovelletaan vastaavasti työnantajan sosiaaliturvamaksuun.
Jos sosiaaliturvamaksu on jätetty suorittamatta tai se on suoritettu säädetyn maksupäivän jälkeen, sille on suoritettava viivästyskorkoa sen mukaan kuin verotililaissa (604/2009) säädetään.
Laiminlyödyn sosiaaliturvamaksun määrän arvioimisesta ja korottamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä ennakonpidätyksen osalta on säädetty tai määrätty.
10§
Työnantaja on valtiolle vastuussa sosiaaliturvamaksusta, jonka hän tämän lain mukaan on velvollinen suorittamaan. Jos sosiaaliturvamaksu on jätetty suorittamatta, on sille maksettava veronmaksun laiminlyömisen johdosta suoritettavaksi säädetty veronlisäys sen mukaan, kuin ennakkoperintälaissa on säädetty pidättämättä tai suorittamatta jätetylle määrälle maksettavasta veronlisäyksestä. Veronlisäyksinä kertyvät varat jäävät valtiolle.
Mitä työntekijän työsuhteesta johtuneen palkkasaatavan etuoikeudesta on säädetty, sovelletaan vastaavasti työnantajan sosiaaliturvamaksuun.
11 §
Edellä 10 §:ssä tarkoitettu maksuunpano on toimitettava kuuden vuoden kuluessa sen vuoden lopusta lukien, jona maksun suorittamisvelvollisuus on syntynyt.
Jos työnantajan sosiaaliturvamaksu on osaksi tai kokonaan jäänyt suorittamatta, on virheen oikaisemisesta ja puuttuvan määrän perimisestä työnantajalta voimassa, mitä ennakkoperintälaissa ennakkopidätyksen ja merimiesverolaissa merimiesveron pidätyksen laiminlyönnin oikaisemisesta ja perimisestä on säädetty.
11§
Jos työnantajan sosiaaliturvamaksu on osaksi tai kokonaan jäänyt suorittamatta, on virheen oikaisemisesta ja puuttuvan määrän perimisestä työnantajalta voimassa, mitä ennakkoperintälaissa ennakkopidätyksen ja merimiesverolaissa merimiesveron pidätyksen laiminlyönnin oikaisemisesta ja perimisestä on säädetty.
Jollei suoritusvelvollisuutensa laiminlyönyttä työnantajaa voida verokirjassa tai ennakkopidätystodistuksessa olevien merkintöjen perusteella saada selville, on palkansaaja verojohtajan kehoituksesta velvollinen antamaan työnantajasta tarpeelliset tiedot.
Tässä pykälässä mainittuun perimiseen älköön kuitenkaan ryhdyttäkö, jos maksettavaksi pantu määrä on pienempi kuin yksi markka.
12 §
Työnantajan sosiaaliturvamaksuun sovelletaan vastaavia ennakkoperintälain maksuvalvontaa ja suorituksen maksajan ilmoittamisvelvollisuutta koskevia säännöksiä.
Työnantajan maksettavaksi 11 §:n 1 momentin nojalla pantu sosiaaliturvamaksu veronlisäyksineen saadaan ulosmitata ilman tuomiota tai päätöstä.
12§
Työnantajan maksettavaksi 11 §:n 1 momentin nojalla pantu sosiaaliturvamaksu veronlisäyksineen saadaan ulosmitata ilman tuomiota tai päätöstä.
13 §
Työnantajalla on oikeus saada Verohallinnolta takaisin aiheettomasti tai liikaa suoritettu sosiaaliturvamaksu sekä sosiaaliturvamaksu, joka on suoritettu sairausvakuutuslain 14 luvun 1 §:ssä tarkoitetun vuosilomapalkan tai lomakorvauksen perusteella.
Jos työnantaja on suorittanut sosiaaliturvamaksua liikaa, hänellä on oikeus saada hakemuksesta veronkantoviranomaiselta takaisin liiaksi suoritettu määrä.
Työnantajalla, joka on maksamansa palkan perusteella hakemuksesta saanut sairausvakuutuslain nojalla päivärahaetuutta tai lakisääteisen tapaturma- tai liikennevakuutuksen mukaista päivärahaa taikka työeläkelakien mukaista työeläkettä, kuntoutusrahaa tai työkyvyttömyyseläkettä ja siihen liittyvää kuntoutuskorotusta, on oikeus saada Verohallinnolta takaisin suorittamansa sosiaaliturvamaksu siltä osin kuin se vastaa työnantajalle maksettua päivärahaa, eläkettä, kuntoutusrahaa tai kuntoutuskorotusta.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuun sosiaaliturvamaksun palauttamiseen sovelletaan ennakkoperintälain 21 §:n säännöksiä.
4 momentti on kumottu L:lla 21.12.2012/886.
13§
Jos työnantaja on suorittanut sosiaaliturvamaksua liikaa, hänellä on oikeus saada hakemuksesta veronkantoviranomaiselta takaisin liiaksi suoritettu määrä.
15§
Veronkantoviranomaisen on kunakin kalenterivuotena suoritettava kansaneläkelaitokselle etumaksuna kunkin kunnan osalta 96 prosenttia viimeksi kulunutta kalenterivuotta edeltäneenä vuotena maksettujen työnantajan kansaneläkemaksujen ja sairausvakuutusmaksujen yhteismäärästä.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut määrät on maksettava kuukausittain kahtenatoista samansuuruisena eränä vuodessa siten, että ensimmäinen erä suoritetaan helmikuussa ja viimeinen erä seuraavan vuoden tammikuussa.
Jos yleisen palkkatason muuttumisen taikka muun erityisen syyn vuoksi työnantajan sosiaaliturvamaksujen voidaan arvioida lisääntyvän tai vähentyvän ainakin viidellä prosentilla etumaksun perusteena olevan vuoden vastaavaan määrään verrattuna, korotetaan tai alennetaan etumaksua vastaavasti.
Valtiovarainministeriö päättää kansaneläkelaitosta kuultuaan etumaksun korottamisesta tai alentamisesta 3 momentin nojalla. Jos kunnallisessa jaoituksessa on tapahtunut olennainen muutos tai muu erityinen syy sitä vaatii, ministeriöllä on valta määrätä etumaksun suuruus siitä poiketen, mitä 1 ja 3 momentissa on säädetty, sen mukaan kuin on katsottava kohtuulliseksi.
16 §
Valtioneuvoston asetuksella säädetään siitä, paljonko maksetuista työnantajan sosiaaliturvamaksuista on katsottava olevan työnantajan kansaneläkemaksua ja työnantajan sairausvakuutusmaksua.
Veronkantoviranomaisen on kalenterivuosittain joulukuun loppuun mennessä suoritettava edellisenä vuotena maksetuista työnantajan sosiaaliturvamaksuista kansaneläkelaitokselle työnantajan sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksuna tuleva osuus vähennettynä 15 §:ssä tarkoitetuilla etumaksuilla tai perittävä takaisin liikaa suoritetut etumaksut. Merimiestulon perusteella suoritetut työnantajan kansaneläkemaksut ja sairausvakuutusmaksut suoritetaan kansaneläkelaitokselle vuosittain merimiesverolain (208/58) 14 §:n 2 momentissa tarkoitetun tilityksen yhteydessä.
16§
Veronkantoviranomaisen on kalenterivuosittain joulukuun loppuun mennessä suoritettava edellisenä vuotena maksetuista työnantajan sosiaaliturvamaksuista kansaneläkelaitokselle työnantajan sairausvakuutus- ja kansaneläkemaksuna tuleva osuus vähennettynä 15 §:ssä tarkoitetuilla etumaksuilla tai perittävä takaisin liikaa suoritetut etumaksut. Merimiestulon perusteella suoritetut työnantajan kansaneläkemaksut ja sairausvakuutusmaksut suoritetaan kansaneläkelaitokselle vuosittain merimiesverolain (208/58) 14 §:n 2 momentissa tarkoitetun tilityksen yhteydessä.
17 §
Asianomainen tai Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö, joka on tyytymätön Verohallinnon tämän lain nojalla antamaan päätökseen, saa hakea siihen valittamalla muutosta siltä hallinto-oikeudelta, johon maksuvelvollisen kotikunta kuuluu. Ennen valitusta päätöstä on pyydettävä oikaistavaksi ennakkoperintälain 48 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Valitus on toimitettava hallinto-oikeudelle tai Verohallinnolle ennakkoperintälain 50 §:ssä säädetyssä ajassa.
Jos asianomainen tai valtionasiamies on tyytymätön verojohtajan tämän lain nojalla antamaan päätökseen, saa hän hakea siihen kirjallisesti muutosta sen läänin lääninhallitukselta, johon maksuvelvollisen kotikunta kuuluu. Valitus on toimitettava veropiirin verotoimistoon tai lääninhallitukseen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valtionasiamiehen valitusaika alkaa siitä päivästä, jona päätös tehtiin. Merimiesverokonttorin tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta Uudenmaan lääninhallitukselta sen mukaan kuin merimiesverolaissa säädetään.
2 momentti on kumottu L:lla 18.12.1995/1569.
Lääninhallituksen päätökseen, joka koskee velvollisuutta suorittaa sosiaaliturvamaksu taikka sitä, kenelle tämä velvollisuus kuuluu, voi asianomainen hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valtion puolesta on valitusoikeus tarkastusasiamiehellä. Valitus on 60 päivän kuluessa tiedoksisaamisesta toimitettava lääninhallitukseen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tarkastusasiamiehen valitusaika alkaa siitä päivästä, jona päätös tehtiin.
Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Muutoksenhaussa noudatetaan tällöin, mitä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 70 ja 71 §:ssä säädetään. Valtion puolesta valitusoikeus on Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä.
Valituksesta huolimatta on päätös täytäntöönpanokelpoinen. Valituksen johdosta annettua päätöstä on, silloinkin kun valitus on tehty 8 §:ssä tarkoitetusta verojohtajan ratkaisusta, sovellettava myös sosiaaliturvamaksuun, joka on suoritettu tai olisi ollut suoritettava ennen päätöksen antamista.
4 momentti on kumottu L:lla 18.12.1995/1569.
Valituksesta huolimatta päätös on täytäntöönpanokelpoinen. Valituksen johdosta annettua päätöstä on, silloinkin kun valitus on tehty 8 §:ssä tarkoitetusta Verohallinnon ratkaisusta, sovellettava myös sosiaaliturvamaksuun, joka on suoritettu tai olisi ollut suoritettava ennen päätöksen antamista.
17§
Jos asianomainen tai valtionasiamies on tyytymätön verojohtajan tämän lain nojalla antamaan päätökseen, saa hän hakea siihen kirjallisesti muutosta sen läänin lääninhallitukselta, johon maksuvelvollisen kotikunta kuuluu. Valitus on toimitettava veropiirin verotoimistoon tai lääninhallitukseen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Valtionasiamiehen valitusaika alkaa siitä päivästä, jona päätös tehtiin. Merimiesverokonttorin tämän lain nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta Uudenmaan lääninhallitukselta sen mukaan kuin merimiesverolaissa säädetään.
Lääninhallituksen päätökseen, joka koskee velvollisuutta suorittaa sosiaaliturvamaksu taikka sitä, kenelle tämä velvollisuus kuuluu, voi asianomainen hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valtion puolesta on valitusoikeus tarkastusasiamiehellä. Valitus on 60 päivän kuluessa tiedoksisaamisesta toimitettava lääninhallitukseen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tarkastusasiamiehen valitusaika alkaa siitä päivästä, jona päätös tehtiin.
Valituksesta huolimatta on päätös täytäntöönpanokelpoinen. Valituksen johdosta annettua päätöstä on, silloinkin kun valitus on tehty 8 §:ssä tarkoitetusta verojohtajan ratkaisusta, sovellettava myös sosiaaliturvamaksuun, joka on suoritettu tai olisi ollut suoritettava ennen päätöksen antamista.
18 §
Rangaistus työantajan sosiaaliturvamaksun lainvastaisesta välttämisestä ja sen yrittämisestä säädetään rikoslain (39/1889) 29 luvun 1–3 §:ssä.
Työnantajaa tai hänen edustajaansa, joka muusta syystä kuin työnantajan maksukyvyttömyyden johdosta on jättänyt noudattamatta hänelle tässä laissa säädetyn velvollisuuden, rangaistakoon, jollei siitä muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, sakolla tai, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, enintään kuuden kuukauden vankeudella.
Rangaistus työnantajan sosiaaliturvamaksuun kohdistuvasta verorikkomuksesta on säädetty rikoslain 29 luvun 4 §:ssä.
Joka viranomaisen kehotuksesta huolimatta jättää asianmukaisesti täyttämättä 6, 7 tai 7 a §:ssä taikka 12 §:n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden, on tuomittava sosiaaliturvamaksurikkomuksesta sakkoon.
Edellä 3 momentissa tarkoitettujen rikkomusten ilmoittamatta jättämisestä, esitutkinnan toimittamatta jättämisestä, syytteen ajamatta jättämisestä ja rangaistuksen määräämättä jättämisestä säädetään rikoslain 29 luvun 11 §:ssä.
18§
Työnantajaa tai hänen edustajaansa, joka muusta syystä kuin työnantajan maksukyvyttömyyden johdosta on jättänyt noudattamatta hänelle tässä laissa säädetyn velvollisuuden, rangaistakoon, jollei siitä muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta, sakolla tai, jos asianhaarat ovat erittäin raskauttavat, enintään kuuden kuukauden vankeudella.
19 §
Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
20 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1964, kuitenkin siten, että työnantajan sairausvakuutusmaksu on sen estämättä, mitä 1 §:n 1 momentissa on säädetty, 1 päivään tammikuuta 1967 asti puoli prosenttia palkasta.
Kansaneläkelaitokselle vuosilta 1972–1975 suoritettavien työnantajan kansaneläkemaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun etumaksujen määrän vahvistaa valtiovarainministeriö kansaneläkelaitoksen esityksestä.
Kansaneläkelaitokselle vuosilta 1964―1965 sekä 1967―1968 suoritettavien työnantajan sairausvakuutusmaksun etumaksujen määrän vahvistaa valtiovarainministeriö kansaneläkelaitoksen esityksestä.
392/1968
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1968.
Muutoksenhausta ennen tämän lain voimaantuloa annettuun päätökseen on kuitenkin voimassa, mitä aikaisemmassa laissa on säädetty. Mitä tässä laissa on säädetty muutoksenhausta työnantajan sosiaaliturvamaksua koskevassa asiassa, on vastaavasti sovellettava muutoksenhakuun aikaisemman lainsäädännön mukaista työnantajan lapsilisä ja kansaneläkemaksua koskevassa asiassa.
283/1969
957/1972
1027/1974
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1975.
671/1976
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1977.
466/1977
Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran työnantajan sosiaaliturvamaksuun, joka suoritetaan 1 päivänä tammikuuta 1978 tai sen jälkeen maksetun palkan perusteella.
613/1978
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979.
Työnantaja, joka toimittaa 29–31 päivänä joulukuuta 1978 maksamistaan palkoista ennakonpidätyksen veromerkkejä käyttäen, saa lain voimaan tultua kiinnittää veromerkit työnantajan sosiaaliturvamaksusta 4 päivänä heinäkuuta 1963 annetun lain (366/63) 5 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se on alkuperäisessä muodossaan, säädetyssä ajassa.
Jos työnantaja on joulukuussa 1978 toimittanut ennakonpidätyksen veromerkkejä käyttämättä, on sosiaaliturvamaksu maksetuista palkoista suoritettava lääninhallituksen postisiirtotilille ja siitä annettava tilitys viimeistään 20 päivänä tammikuuta 1979 siten kuin lain 6 §:n 1 momentissa, sellaisena kuin se 29 päivänä kesäkuuta 1976 annetussa laissa (563/76), on säädetty.
Työnantajan on vuoden 1978 verokirjoihin ja pidätystodistuksiin tehtäviin merkintöihin nähden noudatettava, mitä lain 7 §:ssä, sellaisena kuin se on alkuperäisessä muodossaan, on säädetty.
Suorittamatta jätettyjen työnantajan sosiaaliturvamaksujen maksuunpanoa koskevia säännöksiä sovelletaan laiminlyödyn määrän korottamista lukuun ottamatta myös sellaisiin ennen lain voimaantuloa tapahtuneisiin laiminlyönteihin, joita koskevaa maksuunpanoa ei lain voimaan tullessa ole toimitettu.
Lääninhallitus suorittaa verovuoden 1978 etumaksuista myös tammikuussa 1979 maksettavan erän. Lääninhallitus suorittaa lisäksi vuoden 1978 työnantajan sosiaaliturvamaksuja koskevat 16 §:n 1 momentissa tarkoitetut tilitykset.
Tämän lain voimaan tullessa lääninhallituksen, verotoimiston tai verojohtajan käsiteltävänä olevat hakemukset ja valitukset, jotka uuden lain mukaan käsitellään lääninverovirastossa, siirretään lääninveroviraston käsiteltäväksi.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
556/1979
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1979.
485/1981
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982.
HE 81/81, vvvk.miet 37/81, svk.miet 71/81
611/1982
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1982.
HE 103/81, vvvk.miet 29/82, svk.miet 82/82
578/1983
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1983. Sitä sovelletaan työnantajan sosiaaliturvamaksuun, joka on suoritettava 1 päivänä tammikuuta 1982 tai sen jälkeen maksettavan palkan perusteella.
HE 11/83, sosvk.miet 1/83, svk.miet 7/83
461/1985
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986, ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1986 toimitettavassa verotuksessa.
HE 5/85, vvvk.miet 16/85, svk.miet 46/85
543/1985
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985.
HE 67/85, vvvk.miet 27/85, svk.miet 67/85
589/1987
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1987.
HE 18/87, vvvk.miet 6/87, svk.miet 13/87
316/1989
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1989. Lain 5 §:n 6 momentti on voimassa vuoden 1990 loppuun.
HE 1/89, vvvk.miet. 1/89, svk.miet. 14/89
1347/1989
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
HE 228/89, vvvk.miet. 86/89, svk.miet. 228/89
778/1990
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.
HE 66/88, lvk.miet. 6/90, svk.miet. 56/90
1319/1991
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 1991.
HE 56/91, vvvk.miet. 22/91
611/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1994.
Lakia sovelletaan sen voimaan tullessa vireillä oleviin ja myöhemmin tehtyihin hakemuksiin.
HE 68/94, VaVM 24/94
695/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.
Lakia sovelletaan haettaessa muutosta tämän lain voimaantulon jälkeen annettuun lääninoikeuden päätökseen.
HE 143/93, LaVM 11/94
868/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Lakia sovelletaan palkkaan, joka maksetaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
HE 2/94, VaVM 36/94
1227/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
HE 276/94, VaVM 72/94
1569/1995
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
HE 131/95, VaVM 37/95, EV 124/95
1119/1996
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikaisuvaatimusta koskevia säännöksiä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tehtyyn päätökseen.
HE 202/1996, VaVM 42/1996, EV 205/1996
1278/1999
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 151/1999, StVM 21/1999, EV 108/1999
574/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 62/2000, StVM 14/2000, EV 78/2000
906/2001
HE 91/2001, VaVM 12/2001, EV 101/2001
1207/2001
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
HE 150/2001, StVM 31/2001, EV 151/2001
705/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Tätä lakia sovelletaan työnantajan sosiaaliturvamaksuihin, jotka on maksettava 1 päivänä tammikuuta 2004 ja sen jälkeen tapahtuvan suorituksen perusteella.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 244/2002, StVM 55/2002, EV 268/2002
1149/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
HE 150/2003, StVM 25/2003, EV 104/2003
572/2004
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2004.
Lakia sovelletaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen vireille tuleviin hakemuksiin.
HE 57/2004, VaVM 4/2004, EV 63/2004
773/2004
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa.
HE 80/2004, VaVM 9/2004, EV 110/2004
1226/2004
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 184/2004, StVM 34/2004, EV 190/2004
1114/2005
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Tätä lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2006 ja sen jälkeen maksettavan palkan perusteella suoritettavaan työnantajan sosiaaliturvamaksuun.
Tämän lain 13, 13 a ja 13 b §:ää sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa maksettuun työnantajan sosiaaliturvamaksuun.
HE 68/2005,HE 129/2005, StVM 22/2005, EV 139/2005
1263/2006
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Tämän lain 13 §:n 2 momenttia sovelletaan myös ennen tämän lain voimaantuloa vuonna 2006 maksettuun työnantajan sosiaaliturvamaksuun.
HE 131/2006, StVM 46/2006, EV 213/2006
1365/2007
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Tätä lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2008 ja sen jälkeen maksettavan palkan perusteella suoritettavaan työnantajan sosiaaliturvamaksuun.
HE 76/2007, StVM 24/2007, EV 114/2007
252/2008
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2008.
HE 148/2007, VaVM 5/2008, EV 25/2008
609/2009
Tämä laki tulee voimaan 14 päivänä elokuuta 2009.
Lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen alkavalta kalenterikuukaudelta maksettavaan sosiaaliturvamaksuun. (16.10.2009/753)
Ennen 1 päivää tammikuuta 2010 päättyneeltä kalenterikuukaudelta maksettavaan sosiaaliturvamaksuun sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei jäljempänä tai muussa laissa toisin säädetä. (16.10.2009/753)
Jos ennen 1 päivää tammikuuta 2010 päättyneeltä kalenterikuukaudelta suoritettavaa sosiaaliturvamaksua koskeva maksuunpano tehdään 1 päivänä tammikuuta 2010 tai sen jälkeen, sosiaaliturvamaksulle lasketaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleessa 10 §:n 3 momentissa tarkoitettua veronlisäystä 31 päivään joulukuuta 2009 saakka. (16.10.2009/753)
HE 221/2008, VaVM 7/2009, EV 66/2009
753/2009
Tämä laki tulee voimaan 21 päivänä lokakuuta 2009.
Lakia sovelletaan jo 14 päivästä elokuuta 2009.
HE 129/2009, VaVM 12/2009, EV 115/2009
935/2009
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Tätä lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja sen jälkeen maksettavan palkan perusteella suoritettavaan työnantajan sosiaaliturvamaksuun.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 147/2009, StVM 35/2009, EV 145/2009
150/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Tätä lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2011 ja sen jälkeen maksettavan palkan perusteella suoritettavaan työnantajan sosiaaliturvamaksuun.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 259/2009, StVM 1/2010, EV 7/2010
518/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2010.
HE 288/2009, VaVM 12/2010, EV 37/2010
701/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 59/2010, StVM 12/2010, EV 93/2010
886/2012
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.
Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan verosta vapauttamista tai veron maksun lykkäystä koskevaan asiaan sovelletaan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä. Ennen tämän lain voimaantuloa myönnetyn veron maksun lykkäyksen perusteella kertyneeseen korkoon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 76/2012, VaVM 29/2012, EV 136/2012
788/2013
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2013.
HE 191/2012, VaVM 15/2013, PeVL 17/2013, LaVL 8/2013, EV 114/2013
311/2014
Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
HE 203/2013, UaVM 2/2014, EV 17/2014