Finlex →473/1963 — Sairausvakuutusasetus

Sairausvakuutuslain 9 §:ssä tarkoitettuna vaikeana ja pitkäaikaisena sairautena pidetään:

Edellä 1 momentin 12―18 kohdassa mainittua sairautta pidetään kuitenkin vaikeana ja pitkäaikaisena vasta vakuutetun oltua sen johdosta lääkärin hoidossa yhden vuoden.

Vakuutetun on sairaalatutkimukseen perustuvalla tai erikoislääkärin antamalla todistuksella osoitettava 1 momentissa tarkoitettu sairaus ja lääkehoidon tarve. Jos tällainen todistus ei ole hankaluudetta saatavissa, sairausvakuutustoimikunta voi hyväksyä muunkin lääkärin antaman perusteelliseen tutkimukseen pohjautuvan todistuksen.

sosiaaliministeriö vahvistaa sairausvakuutuslain 7 ja 8 §:ssä mainittuja tarkoituksia varten lääkärien yleistaksan ja erikoistaksan sekä laboratorio- ja röntgentaksan.

Lääkärin perimään palkkioon sovelletaan yleistaksaa, kuitenkin siten, että jos hoidon on antanut erikoislääkärin oikeudet saanut lääkäri ja hoito on kuulunut hänen erikoisalaansa, sovelletaan erikoistaksaa.

Taksoja vahvistettaessa on otettava huomioon tutkimuksen tai hoitotoimenpiteen laatu sekä sen vaatima työ ja aiheuttamat kustannukset. Taksat on vahvistettava sellaisiksi, että ne lähimain vastaavat yleisimmin perittäviä palkkioita. Ennen taksojen vahvistamista on lääkintöhallitukselle, kansaneläkelaitokselle ja lääkäreitä edustavalle.järjestölle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen.

Jos vakuutettu muissa kuin sairausvakuutuslain 25 §:n 2 momentissa mainituissa tapauksissa on sairastunut tai joutunut raskauden tai synnytyksen johdosta hoidon tarpeeseen ulkomailla taikka matkustanut ulkomaille saamaan hoitoa, korvataan hänelle ulkomailla annettu hoito enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos tarpeellinen hoito olisi annettu Suomessa, kuitenkin siten, ettei matkakustannuksia korvata.

Työtulolla tarkoitetaan palkkatuloa, Maa- ja metsauml;talouden hyväksi tehdyn työn arvoa sekä sitä osaa ammatti- ja liiketulosta, jota on pidettävä kohtuullisena korvauksena vakuutetun ammatissaan ja liikkeessään suorittamasta työstä.

Palkkatulolla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, palkkiota, osapalkkiota sekä muuta etuutta tai korvausta, joka suoritetaan virasta tai toimesta, samoin kuin työstä, tehtävästä taikka palveluksesta, jonka tulon tai palkan saaja korvausta vastaan on sitoutunut työn tai tehtävän antajalle tekemään ja jossa tulon tai palkan saajaa ei ole, maatalouden harjoittajaa lukuun ottamatta, pidettävä itsenäisenä alinkeinon-, liikkeen- tai ammatinharjoittajana.

Päiväraha on määrättävä niiden viimeksi toimitettua verotusta edellisen kalenterivuoden työtulojen perusteella, jotka on todettu mainitussa verotuksessa.

Sairausvakuutustoimikunnan on, mikäli sairausvakuutuslain 17 §:stä ei muuta johdu, vahvistettava päivärahan määrä sen työtulon mukaan, jonka perusteella tulo- ja omaisuusverolain 28 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettu vähennys määrätään, kuitenkin siten, että merimiesverolaissa tarkoitetun merimiehen osalta päiväraha määrätään merimiesverokonttorin kansaneläkelaitokselle lähettämästä viimeisestä merimiesveroluettelon otteesta ilmenevän merimiestulon perusteella.

Verotoimiston on kunakin vuonna viipymättä ja viimeistään verotusvuoden loppuun mennessä lähetettävä asianomaiselle sairausvakuutustoimistolle kunnittain verovelvollisista aakkosellinen luettelo, jossa on mainittava heidän sinä vuonna toimitetussa verotuksessa todetut työtulonsa.

Vakuutetulle myönnetty päiväraha tarkistetaan 3 momentissa tarkoitetusta luettelosta ilmenevän työtulon mukaiseksi seuraavan tammikuun alusta lukien.

Sairausvakuutuslain 30 §:n 4 momentissa tarkoitetussa jälkitarkastuksessa on suoritettava tarpeellinen tutkimus äidin terveydentilan selvittämiseksi ja mahdollisten synnytysvaurioiden toteamiseksi. Lääkärin on myös pyrittävä huolehtimaan siitä, että vakuutettu osoitetaan asianmukaiseen hoitoon, jos tarkastuksessa todetaan sairaustila tai synnytysvaurio.

Ulkomailla oleskeleva vakuutettu on oikeutettu saamaan päivä ja äitiysrahaa saman perusteen mukaan kuin Suomessa.

Sairausvakuutuslain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetun vakuutetun on haettava sairausvakuutuslain mukaista etuutta Helsingin sairausvakuutustoimikunnalta ja voidaan hakemus tällöin antaa myös ulkomailla olevaan Suomen diplomaattiseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon, jonka tulee viipymättä toimittaa se Helsingin sairausvakuutustoimistoon.

jos vakuutettu tilapäisesti oleskelee muulla kuin kotipaikkakunnallaan ja jos hänelle sinä aikana aiheutuu sairausvakuutuslain mukaan korvattavia kustannuksia, vakuutettu voi tehdä sairaanhoidosta taikka raskaudesta tai synnytyksestä aiheutuneiden kustannusten korvaamista koskevan hakemuksensa myös oleskelupaikkakuntansa sairausvakuutustoimikunnalle, jonka tulee käsitellä hakemus ja suorittaa vakuutetulle tuleva korvaus. Niin ikään vakuutettu voi antaa muutakin sairausvakuutuslain mukaista etuutta koskevan hakemuksensa oleskelupaikkakuntansa sairausvakuutustoimistoon, jonka tulee toimittaa se vakuutetun kotipaikkakunnan sairausvakuutustoimistoon.

Saadakseen päivärahaa vakuutetun, hänen valtuuttamansa asiamiehen tai muun edustajan tulee sen lisäksi, mitä 14 §:n 3 momentissa -on säädetty, kolmen päivän kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta lukien tätä päivää kuitenkaan lukuun ottamatta ilmoittaa sairastumisesta sairausvakuutustoimistoon. Tää tarkoitettu ilmoitus voidaan tehdä myös puhelimen välityksellä.

Jos 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus laiminlyödään eikä vakuutettu voi luotettavasti osoittaa sairauden aiheuttaman työkyvyttömyyden alkamisajankohtaa, katsotaan työkyvyttömyyden alkaneen aikaisintaan sinä ajankohtana, jolloin sairausvakuutustoimisto sai tiedon sairastumisesta.

Äitiysrahaa hakevan vakuutetun on lääkärin tai kunnallisen äitiysneuvolan antamalla todistuksella osoitettava raskautensa kestäneen vähintään 180 päivää.

Vakuutetulla on oikeus nostaa äitiysrahan ensimmäinen kolmannes kahdeksantenatoista arkipäivänä ennen laskettua synnytysaikaa, toinen kolmannes toimitettuaan sairausvakuutustoimistoon todistuksen synnytyksestä ja kolmas kolmannes toimitettuaan sairausvakuutustoimistoon jälkitarkastuksesta todistuksen. Jos synnytys on tapahtunut ennen edellä mainittua kahdeksantoista päivän määräaikaa, suoritetaan ensimmäinen kolmannes välittömästi.

Sairausvakuutuslain mukaista etuutta ei makseta siltä ajalta, jonka vakuutettu on mielisairaslain (187/52) 34 §:n 2 momentin tai 35 §:n 1 momentin nojalla sairaalassa taikka lastensuojelulain (52/36) nojalla kasvatuslaitoksessa, eikä siltä ajalta, jonka vakuutettu on työlaitoksessa, pakkotyössä tai pakkolaitoksessa. Samoin on meneteltävä muussa valtion tal kunnan omistamassa tahi valtionapua saavassa julkisessa huoltolaitoksessa hoidettavan vakuutetun osalta, joka laitoshoitoon kuuluvana saa edellä tarkoitetun etuuden.

Jos vakuutettu, joka saa päivä tai äitiysrahaa, alkaa kärsiä välittömästi tuomittua vapausrangaistusta tai otetaan 1 momentissa tarkoitettuun sairaalaan tai laitokseen, vankilan, sairaalan tai laitoksen johtajan tulee viipymättä ilmoittaa siitä vakuutetun kotipaikkakunnan sairausvakuutustoimistoon.

Sairausvakuutustoimikunnan on ennen sairausvakuutuslain 31 §:n 1 momentissa tarkoitetun määräyksen antamista kuultava asiassa asianomaista asiantuntijalääkäriä. Jos vakuutettu määrätään tutkimukseen, suoritetaan hänelle korvaus tutkimuksesta aiheutuneista kustannuksista ja matkakustannuksista sekä matkapäivärahaa.

Matkakustannukset korvataan sen mukaan, paljonko kustannuksia olisi aiheutunut lyhintä tietä ja halvinta matkustustapaa käyttäen, kuitenkin enintään todelliseen määräänsä.

Jos vakuutetun matka on kestänyt vähintään kuusi tuntia, suoritetaan hänelle päivä rahaa. Päivärahaa ei kuitenkaan suoriteta siltä päivältä, jona vakuutettu tämän matkan aikana on ollut tutkimuksia varten otettuna sairaalaan vähintään 12 tuntia.

Päiväraha määrätään valtion virkamatkojen halvimman matkustusluokan mukaan.

Sairausvakuutustoimiston tehtävänä on:

Sairausvakuutustoimiston johtajan tehtävänä on:

Mitä 1 momentin 2―4 kohdassa on sanottu, koskee myös sellaista toimikunnan puheenjohtajaa, joka ei ole toimiston johtaja.

Sairausvakuutustoimikunnan kokouksissa

pidettävään pöytäkirjaan on merkittävä:

Sairausvakuutustoimikunnan puheenjohtajalta vaaditaan, että hänellä on tuomarin virkaan oikeuttava tutkinto tai muu toimeen sopiva yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu loppututkinto tahi yliopistossa, Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa tai muussa korkeakoulussa suoritettu toimeen soveltuva tutkinto ja riittävä sosiaalilainsäädännön tuntemus.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, voidaan sairausvakuutustoimikunnan puheenjohtajaksi nimittää myös sairausvakuutuslain voimaantullessa kansaneläkelaitoksen päätoimisessa palveluksessa oleva kansaneläkelaitoksen piiriasiamies tai muu toimihenkilö, jos hän kansaneläkelaitoksen toimeenpanemilla kursseilla on osoittanut omaavansa riittävät edellytykset toimia sairausvakuutustoimikunnan puheenjohtajana ja sairausvakuutustoimiston johtajana.

Sairausvakuutustoimikunnan puheenjohtajan ja hänen henkilökohtaisen varamiehensä, joka toimii toimikunnan varapuheenjohtajana, nimittää kansaneläkelaitoksen hallitus aluetoimiston johtajan annettua asiasta lausuntonsa.

Sairausvakuutuslain 61 §:n 3 momentissa. tarkoitettuja vakuutusteknillisten laskelmien perusteita vahvistaessaan sosiaaliministerin tulee kiinnittää huomiota ainakin kassan ja sen määrään ja sen odotettavissa olevaan kehitykseen, jäsenten sukupuoleen, siviilisäätyyn ja palkkaukseen, jäsenistön ikärakenteeseen sekä sen henkilöryhmän sairastavuuteen, joka on verrattavissa kassan jäsenistöön. Laskelmien perusteet tarkistetaan vähintään viisivuotiskausittain.

Vakuutusteknillisen laskelman tekemistä varten kassan on vuosittain elokuun loppuun mennessä annettava kansaneläkelaitokselle tarpeelliset tiedot laskelmaan vaikuttavista seikoista. Kansaneläkelaitoksen tulee ennen marraskuun loppua laatia sosiaaliministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti kullekin kassalle vakuutusteknillinen laskelma sekä tämän laskelman mukaisesti vahvistaa sen suorituksen määrä, joka kassalle on seuraavana vuonna tuleva. Tästä ratkaisustaan kansaneläkelaitoksen on viipymättä annettava kassalle kirjallinen päätös.

Jos kassan vastuu on kalenterivuoden aikana muuttunut sen johdosta, että kassin jäsenmäärässä tai sairauskustannuksiin vaikuttavissa tekijöissä on tapahtunut olennaisia 1auutoksia, joita ei ole otettu huomioon 2 momentissa tarkoitettua laskelma tehtäessä, tarkistetaan sanottuun vuoteen kohdistuva laskelma vastaavasti seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä. Kassan on toimitettava tätä varten selvitys edellä tarkoitetuista muutoksista kansaneläkelaitokselle sanotun vuoden loppuun mennessä. Tarkistuksen tapahduttua kansaneläkelaitoksen tulee viipymättä suorittaa kassalle siitä aiheutuva lisäsuoritus. Kassan tulee palauttaa kansaneläkelaitokselle tarkistuksen mukaisesti liikaa saamansa määrä sanottua vuotta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä.

Kansaneläkelaitos suorittaa sairausvakuutusrahaston varoista työpaikkakassalle kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä määrän, joka vastaa kahdettatoista osaa kassalle tulevasta vuotuismäärästä, kuitenkin siten, että jos kassan saamat ennakot eivät riitä sairausvakuutuslain mukaisten etuuksien suorittamiseen, kansaneläkelaitos maksaa kassalle jäljellä olevasta 2 momentissa mainitusta vuotuismäärästä tarpeellisen osan.

Jos työpaikkakassan sairausvakuutuslain mukaiset menot jonakin vuonna ovat nousseet vakuutusteknillisen laskelman edellyttämää määrää suuremmiksi ja sen osoitetaan johtuvan sairausvakuutuslain 61 §:n 4 momentissa mainitusta syystä, kassan tulee viipymättä tehdä kansaneläkelaitokselle lisäsuoritusta koskeva hakemus ja esittää tarpeelliset selvitykset sairausvakuutuslain mukaisten kustannusten määrästä. Kassan osoitettua oikeutensa lisäsuorituksen saamiseen, kansaneläkelaitoksen tulee maksaa kassalle määrä, jonka sen arvioidaan vielä sinä vuonna tarvitsevan sairausvakuutuslain mukaisiin menoihin. Kassan tulee kalenterivuotta seuraavan vuoden helmikuun 15 päivään mennessä tehdä tilitys saamistaan suorituksista ja palauttaa mahdollisesti liikaa saamansa määrä seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Mikäli kassan saama lisäsuorituskaan ei ole riittänyt peittämään kassan sairausvakuutuslain mukaisia menoja, kansaneläkelaitos suorittaa puuttuvan osan samoin maaliskuun loppuun mennessä. Jos vasta kalenterivuoden päätyttyä havaitaan, etteivät kasan varat ole riittäneet sairausvakuutuslain mukaisiin menoihin, kassan tulee helmikuun 15 päivään mennessä esittää selvitys kassan sairausvakuutuslain mukaisista menoista. Kansaneläkelaitoksen tulee maaliskuun loppuun mennessä suorittaa puuttuva osa kassalle.

Työpaikkakassan on annettava sen esittämien selvitysten tarkistamiseksi tai muutoin tarpeelliset tiedot kansaneläkelaitokselle. Kassan tulee niin ikään antaa kansaneläkelaitokselle sen pitämää sairausvakuutustilastoa varten tarvittavat tiedot.

Maa jaetaan viiteen sairausvakuutusalueeseen, joissa kussakin on aluetoimisto.

Aluetoimiston tehtävänä on sen lisäksi, mitä sairausvakuutuslaissa on säädetty:

Aluetoimistossa on yleinen toimisto, sosiaalilääketieteellinen toimisto ja tarkastustoimisto.

sosiaalilääketieteellisen toimisten tulee erityisesti valvoa yhtenäisten sosiaalilääketieteellisten perusteiden noudattamista sairausvakuutustoimikunnissa ja -toimistoissa. Toi1aistossa on tarpeellinen määrä asiantuntijalääkäreitä.

Tarkastustoimistossa on tarpeellinen määrä aluetarkastajia, joiden tulee ohjata sairausvakuutustoimistojen toimintaa sekä suorittaa niissä varojen ja hallinnon tarkastusta.

Asiantuntijalääkärin tulee toimia lääketieteellisenä asiantuntijana sairausvakuutusta koskevissa asioissa sekä edistää alueellaan sairausvakuutusviranomaisten ja lääkärien välistä yhteistoimintaa. Sosiaalilääketieteellisen toimiston päälliköksi määrättävän asiantuntijalääkärin tulee toimia aluetoimiston sijaitsemispaikkakunnalla ja muiden siten, että kussakin keskussairaalapiirissä on ainakin yksi asiantuntijalääkäri.

Aluetarkastajalta vaaditaan, että hänellä on yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu loppututkinto tahi yliopistossa tai Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa suoritettu toimeen soveltuva tutkinto ja riittävä perehtyneisyys sosiaalilainsäädäntöön. Sen estämättä, mitä tässä on säädetty, voidaan aluetarkastajaksi nimittää myös sairausvakuutuslain voimaantullessa kansaneläkelaitoksen palveluksessa oleva kansaneläkelaitoksen piiritarkastaja.

Aluetoimiston johtajan tulee valvoa sairausvakuutuksen toteuttamista alueellaan ja huolehtia siitä, että aluetoimisto joutuisasti suorittaa sille määrätyt tehtävät.

Aluetoimiston johtaja myöntää sairausvakuutustoimiston johtajalle ja hänen varamiehelleen sekä aluetoimiston toimihenkilölle virkavapauden sekä hyväksyy näiden matkalaskut, sen mukaan kuin kansaneläkelaitos tarkemmin määrää. Niin ikään aluetoimiston johtaja myöntää muulle sairausvakuutustoimiston toimihenkilölle virkavapauden ja hyväksyy tämän matkalaskun, jollei kansaneläkelaitos ole uskonut näitä tehtäviä sairasvakuutustoimiston johtajalle. Aluetoimiston johtajan asiana tai, jos kansaneläkelaitos on uskonut tämän sairausvakuutustoimiston johtajalle, hänen asianaan on myös päättää sairausvakuutustoimistossa tarvittavista toimitustarvikkeista noudattaen kansaneläkelaitoksen asiassa antamia määräyksiä.

Aluetoimiston johtaja nimittää toimeensa ne akietoii1iistoii toimihenkilöt ja työntekijät, joiden nimittäminen ei 36 §:n mukaan kuulu kansaneläkelaitoksen hallitukselle.

Sairausvakuutusasioiden käsittelyä varten kansaneläkelaitoksessa on sairausvakuutusosasto, jossa voi olla toimistoja. Osastopäällikön nimittää toimeensa ja siitä vapauttaa kansaneläkelaitoksen lisätty hallitus.

Kansaneläkelaitoksen lisätty hallitus vahvistaa sairausvakuutuslain 42 §:n 1 momentissa tarkoitetun jaon sairausvakuutuspiireihin ja määrää aluetoimistojen sijaintipaikkakunnat.

Lisätyn hallituksen asiana on nimittää toimeensa ja siitä vapauttaa aluetoimiston johtaja. Niinikään lisätyn hallituksen tulee vahvistaa sairausvakuutuslautakunnan työjärjestys sekä määrätä lautakunnan jäsenten palkkiot ja matkakustannusten korvaamisen perusteet samoin kuin kansaneläkelaitokselle 47 §:n mukaisesti sairausvakuutusrahastosta suoritettava määrä.

Kansaneläkelaitoksen hallitus nimittää toimeensa aluetoimiston toimistopäällikön, aluetarkastajan ja sairausvakuutuslautakunnan esittelijän, viimeksi mainitun kuitenkin lautakunnan ehdollepanon perusteella. Kansanelelaitoksen hallitukselle kuuluu niin ikään asiantuntijalääkärin nimittäminen. Tässä mainitut toimihenkilöt vapauttaa toimestaan kansaneläkelaitoksen hallitus. Sairausvakuutuslautakunnan esittelijä voidaan kuitenkin vapauttaa vasta sen jälkeen, kun lautakunta on antanut asiasta lausuntonsa.

Aluetoimiston johtajalla ja yleisen toimiston toimistopäälliköllä tulee olla tuomarin virkaan vaadittava kelpoisuus sekä tarkastustoimiston toimistopäälliköllä toimeen sopiva yliopistossa tai muussa korkeakoulussa suoritettu loppututkinto.

Oikean ja yhdenmukaisen käytännön aikaansaamiseksi kansaneläkelaitoksen tulee antaa yleisiä neuvoja ja ohjeita sairausvakuutustoimikunnille ja -toimistoille sairausvakuutuslain mukaisten asioiden ratkaisemista varten.

Kansaneläkelaitoksen tulee valvoa aluetoimistojen, sairausvakuutustoimikuntien ja -toimistojen toimintaa sekä suorittaa niissä tarkastuksia.

Kansaneläkelaitoksen tulee pitää tilastoa sairausvakuutuksen alalta.

Kansaneläkelaitoksen tulee kunakin vuonna ennen heinäkuun loppua lähettää sosiaaliministeriölle perusteltu arvio valtion seuraavana vuonna sairausvakuutusrahastoon suoritettavasta määrästä.

Sosiaaliministeriön tulee suorittaa sairausvakuutuslain 59 §:ssä edellytetty ennakko sairausvakuutusrahastoon kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

Vuosittain on sairausvakuutusrahaston tilinpäätöksen yhteydessä selvitettävä sairausvakuutuslain 59 §:n mukaan valtion maksettava määrä. Jos valtion suoritettava osuus ei ole tullut kokonaisuudessaan suoritetuksi edellä 40 §:ssä tarkoitetuilla ennakoilla, on valtion suoritettava puuttuva osa sairausvakuutusrahastoon kansaneläkelaitoksen valtuutettujen suorittamaa rahaston tilinpäätöksen vahvistamista ensiksi seuraavan kalenterikuukauden kuluessa. saman ajan kuluessa on liikaa maksettu määrä palautettava takaisin valtiolle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua lisäsuotusta vaatiessaan tai liikasuoritusta palauttaessaan kansaneläkelaitoksen on lähetettävä sosiaaliministeriölle laskelma valtion sairausvakuutuslain 59 §:n mukaisen osuuden määrästä. Kansaneläkelaitoksen on annettava laskelman tarkistamiseksi tarvittavat tai muutoin tarpeelliset tiedot sosiaaliministeriölle.

Sairausvakuutusrahaston varoilla hankittu sijoitusomaisuus kirjataan tileihin hankintaarvoon. Jos omaisuuden arvon kuitenkin on rahanarvon muuttumisen, pääomatappion vaaran tai muun syyn takia katsottava pysyvästi muuttuneen, korjataan tiliarvoa vastaavasti.

Mikäli etuuksia ei makseta sairausvakuutustoimiston käteiskassasta rahassa, niiden suorittamisessa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä postisiirtoliikettä.

Mikäli etuuksia suoritetaan sairausvakuutuslain 48 §:n 2 momentissa mainituilla shekeillä, kansaneläkelaitoksen tulee tehdä rahalaitosten kanssa tarpeelliset sopimukset shekkien lunastamisesta. Kansaneläkelaitos vahvistaa shekkilomakkeen muodon.

Sairausvakuutustoimikunnan puheenjohtajan ja jäsenen tulee ennen toimeen ryhtymistään yleisessä alioikeudessa vannoa säädetty virkavala sekä sairausvakuutuslautakunnan puheenjohtajan ja jäsenen säädetty virka- ja tuomarinvala, jollei hän ole sellaista valaa aikaisemmin vannonut.

Vakuutetulle, joka verovuoden aikana on saanut kansaneläkettä, kansaneläkelaitos toimittaa todistuksen liitettäväksi veroilmoitukseen. Kansaneläkelaitos voi myös lähettää todistuksen suoraan asianomaisen veropiirin verojohtajalle.

Jos sairausvakuutuslain 34 §:ssä tarkoitetun yhtiön tai yhtymän osakkaan osuudesta ei ole selvitystä, lasketaan vakuutusmaksua määrättäessä hänen osakseen osakkaiden lukumäärän mukainen osuus yhtiön tai yhtymän veroäyreistä.

Valtioneuvoston asiana on vahvistaa ne yleiset perusteet, joiden mukaan sairausvakuutuslain 59 §:ssä tarkoitettu osa kansaneläkelaitoksen yleisistä hallinto- ja käyttökustannuksista korvataan sairausvakuutusrahastosta.

Jos työnantaja maksaa vakuutetulle palkkaa siltä ajalta, jolta tällä olisi oikeus saada päivä tai äitiysrahaa, työnantajan tulee viipymättä palkan maksettuaan ilmoittaa siitä asianomaiseen sairausvakuutustoimistoon.

Jos sairausvakuutustoimikunta on päättänyt sairausvakuutuslain 68 §:n 2 tai 3 momentin nojalla hankittavaksi selvitystä sairaalalta tai muulta sairaanhoitolaitokselta taikka lääkäriltä, tulee selvityksen hankkimisen tapahtua aluetoimiston välityksellä.

Mitä tässä asetuksessa säädetään sairausvakuutustoimistosta ja -toimikunnasta, on soveltuvin osin voimassa myös työpaikkakassasta ja sen hallituksesta.