Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (8)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 958/1982 | 1 | ||
| 386/1986 | 2 | ||
| 893/1972 | 1 | ||
| 86/1993 | 1994-01-01 | muutt. 1 a ja 9 §:ää | |
| 199/1996 | 1996-12-01 | siirtymäsäännökset L:ssa 818/1996 | 4 |
| 687/2003 | 2004-03-01 | muutt. 9 §:ää ja 16 § | 2 |
| 473/2006 | 2007-01-01 | muutt. 18 § | 3 |
| 749/2010 | 2010-12-01 | muutt. 1 a, 4, 9 ja 10 §, lis. 1 b ja 1 c § | 29 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Osamaksukaupalla tarkoitetaan tässä laissa sellaista irtaimen esineen kauppaa, jota koskevan sopimuksen mukaan hinta suoritetaan maksuerissä, joista yksi tai useampi erääntyy sen jälkeen, kun esine on luovutettu ostajalle, ja jossa myyjä on pidättänyt itselleen joko oikeuden esineen takaisin ottamiseen, jos ostaja laiminlyö hänelle sopimuksesta johtuvan velvollisuuden täyttämisen, taikka omistusoikeuden esineeseen siihen asti, kun joko koko hinta tai ainakin määrätty osa niistäkin maksueristä, jotka erääntyvät esineen luovuttamisen jälkeen, on suoritettu.
Jos sopimuksen tarkoituksena on, että se, jolle esine on luovutettu, on tuleva sen omistajaksi, on tämän lain säännöksiä sovellettava, vaikka sopimusta olisi sanottu vuokra- tai muuksi sellaiseksi sopimukseksi tahi suoritettavaa maksua korvaukseksi esineen käyttämisestä.
Niiden maksuerien yhteenlaskettua määrää, jotka ostajan on sopimuksen mukaan suoritettava, nimitetään tässä laissa osamaksuhinnaksi. Maksuerällä ei tarkoiteta ostajan erikseen maksettavaa korkoa tai vakuutusmaksun hyvitystä.
1 a §
Tämä laki ei koske sellaista osamaksukauppaa, jossa myyjänä on elinkeinonharjoittaja ja ostajana kuluttaja.
1 b §
Jos esinettä osamaksuehdoin markkinoitaessa ilmoitetaan sen hinta, on samalla ilmoitettava käteishinta, osamaksuhinta, maksuerien lukumäärä ja maksuajan pituus. Jos elinkeinonharjoittaja markkinoi esineitä erilaisin ehdoin, voidaan tiedot ilmoittaa elinkeinonharjoittajan tarjoamien tavanomaisten osamaksuehtojen mukaisena esimerkkinä.
Pelkän osamaksumahdollisuuden mainitsemista ei pidetä 1 momentissa tarkoitettuna esineen markkinointina osamaksuehdoin.
1 c §
Osamaksusopimus on tehtävä kirjallisesti, se on päivättävä, ja myyjän tai hänen edustajansa sekä ostajan on allekirjoitettava se. Ostajalle on annettava kappale sopimusta.
Osamaksusopimuksessa on mainittava:
tiedot sopimusosapuolista;
tiedot kaupan kohteesta ja sen toimittamisesta;
hintaa ja sen maksamista koskevat tiedot ja ehdot;
tiedot osamaksutilityksissä toimivaltaisesta viranomaisesta.
Osamaksusopimuksessa mainittavista tiedoista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Myyjällä ei ole oikeutta periä ostajalta osamaksukaupan perusteella korkoa tai maksuja, joista ei ole sovittu 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa, jollei ostajan maksuvelvollisuuden laiminlyöntiä koskevista tämän lain säännöksistä muuta johdu.
Jos ostajia on useita ja ainakin yksi heistä on kuluttaja, sopimuksen tekemisessä on noudatettava, mitä kuluttajansuojalain (38/1978) 7 luvussa säädetään.
2 §
Milloin ostaja on laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa, älköön myyjällä sen johdosta olko oikeutta ottaa esinettä takaisin tai vaatia maksuerää, joka muuten ei ole erääntynyt, taikka saattaa voimaan muuta sopimuksessa määrättyä erityistä seuraamusta, ellei maksamatta jätetty määrä ole ollut suorittamatta vähintään neljätoista päivää erääntymispäivästä lukien ja edelleen ole maksamatta sekä tämä määrä ole vähintään kymmenesosa tai, jos siihen sisältyy kaksi tai useampia maksueriä, vähintään kahdeskymmenesosa osamaksuhinnasta tahi käsitä myyjän koko jäännössaatavaa.
Myyjällä ei ole 1 momentissa mainitun määräajan päättymisestä huolimatta oikeutta siinä tarkoitetun seuraamuksen voimaan saattamiseen, mikäli sitä olisi pidettävä kohtuuttomana sen vuoksi, että suorituksen viivästyminen on johtunut maksuvaikeuksista, joihin ostaja sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiallisesti omatta syytään on joutunut ja ostaja, ennen kuin esine otetaan takaisin, suorittaa maksamatta jätetyn määrän korkoineen ja korvaa viivästyksestä aiheutuneet kulut.
3 momentti on kumottu L:lla 27.8.2010/749.
3 §
Kun myyjä tahtoo ottaa esineen takaisin, on hänen ja ostajan välillä toimitettavassa tilityksessä ostajan hyväksi luettava esineen arvo sitä takaisin otettaessa. Arvo määrätään sen mukaan, mitä myyjälle voidaan olettaa jäävän, kun esine myydään tarkoituksenmukaisella tavalla ja tarvittaessa kohtuullisesti kunnostettuna. Arvoa määrättäessä on kuitenkin myös otettava huomioon sopimuksessa mainittu käteishinta sekä se, kuinka kauan esine on ollut ostajan hallinnassa ja miten siitä on pidetty huolta.
Kun myyjä tahtoo ottaa esineen takaisin, on hänen ja ostajan välillä toimitettavassa tilityksessä ostajan hyväksi luettava esineen arvo sitä takaisin otettaessa. Arvo määrätään sen mukaan, mitä myyjälle voidaan olettaa jäävän toimittaessaan esineen tarkoituksenmukaisella tavalla myydyksi, ja on arvioimisessa kiinnitettävä huomiota esineen arvoa myyjän kädessä enentäviin seikkoihin, kuten siihen, että hän voi liikkessään uudelleen myydä esineen pantuaan sen, jos se on vahingoittunut, jälleen kuntoon.
Myyjän hyväksi on tilityksessä luettava:
suorittamattomat maksuerät, jotka sopimuksen mukaan ovat erääntyneinä esinettä takaisin otettaessa;
niin suuri osa muista suorittamatta olevista maksueristä, kuin käteishinta on osamaksuhinnasta;
korko samoin kuin hyvitys vakuutusmaksusta, jotka myyjä voi vaatia ja jotka eivät sisälly osamaksuhintaan;
kustannukset, jotka myyjälle aiheutuvat esineen takaisin ottamisesta; sekä
milloin ostajan oikeus esineeseen on riippuvainen siitä, että hän maksaa myyjälle korvauksen esineen korjaamisesta tai muusta sitä koskevasta toimenpiteestä, sellaista korvausta koskeva saaminen.
Milloin on ilmeistä, että sopimukseen merkitty käteishinta on korkeampi kuin se hinta, josta myyjä olisi sopimusta tehtäessä myynyt esineen käteisellä, on alempaa hintaa käytettävä käteishintana 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua laskelmaa tehtäessä.
Milloin myyjä on sopimusta tehtäessä ilmoittanut hinnan, josta hän olisi olut halukas myymään esineen käteisellä, pannaan tämä ilmoitus perusteeksi tehtäessä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua laskelmaa jollei voida olettaa, että esine olisi voitu ostaa halvemmasta hinnasta.
4 momentti on kumottu L:lla 27.8.2010/749.
4 §
Jos esineen arvo tilityksessä on havaittu suuremmaksi kuin se määrä, joka 3 §:n mukaan on luettava myyjän hyväksi, myyjällä ei ole oikeutta saada esinettä takaisin, ellei hän suorita ostajalle erotusta tai, milloin ulosottomies on toimittanut esineen arvioinnin, talleta tämän haltuun sanottua erotusta.
Jos esineen arvo tilityksessä on havaittu suuremmaksi kuin se määrä, mikä 3 §:n mukaan on luettava myyjän hyväksi, ei myyjällä ole oikeutta saada esinettä takaisin, ellei hän suorita ostajalle erotusta tai, milloin ulosottomies on toimittanut esineen arvioinnin, tämän haltuun talleta sanottua erotusta.
Milloin esineen arvo on pienempi kuin se määrä, joka on luettava myyjän hyväksi, myyjällä ei ole esineen lisäksi oikeutta vaatia enempää kuin niiden välinen erotus.
Milloin esineen arvo on pienempi kuin se määrä, mikä myyjän hyväksi on luettava, myyjällä ei ole esineen lisäksi oikeutta vaatia enempää kuin niiden välinen erotus.
4§
Jos esineen arvo tilityksessä on havaittu suuremmaksi kuin se määrä, mikä 3 §:n mukaan on luettava myyjän hyväksi, ei myyjällä ole oikeutta saada esinettä takaisin, ellei hän suorita ostajalle erotusta tai, milloin ulosottomies on toimittanut esineen arvioinnin, tämän haltuun talleta sanottua erotusta.
Milloin esineen arvo on pienempi kuin se määrä, mikä myyjän hyväksi on luettava, myyjällä ei ole esineen lisäksi oikeutta vaatia enempää kuin niiden välinen erotus.
5 §
Milloin myyjä on vaatinut esinettä takaisin, on ostajalla oikeus, sovitun maksuvelvollisuuden asemesta, yhdellä kertaa suorittaa se määrä, mikä myyjän hyväksi 3 §:n mukaan on luettava; ja saa ostaja siinä tapauksessa pitää esineen.
Jos myyjä on ottanut esineen takaisin, on ostajalla oikeus neljäntoista päivän kuluessa sen jälkeen lunastaa ne. Milloin ostaja tahtoo käyttää tätä oikeuttaan, on hänen sanotun ajan kuluessa myyjälle suoritettava se määrä, mihin esine on arvioitu sitä takaisin otettaessa, sekä se erotus, mikä myyjälle 4 §:n 2 momentin mukaan saattaa tulla.
Milloin ostaja muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tahtoo ennakolta täyttää maksuvelvollisuutensa, on hänellä siihen oikeus. Myyjän saatava on tällöin laskettava 3 §:ssä mainittujen perusteiden mukaan; kuitenkin on, jos maksu tapahtuu muuna aikana kuin jonakin sopimuksessa määrättynä erääntymispäivänä, se maksuerä, joka lähinnä erääntyy, vähentämättömänä luettava myyjän hyväksi.
4 momentti on kumottu L:lla 27.8.2010/749.
6 §
Kun samalla osamaksukaupalla on myyty useita esineitä ja myyjä tahtoo ottaa ne takaisin, on ostajalla oikeus pitää haluamansa esineet suorittamalla niiden arvot myyjälle tai, jos tavara jo on otettu takaisin, neljäntoista päivän kuluessa sen jälkeen lunastaa ne sanotuista arvoista. Myyjälle 4 §:n 2 momentin mukaan ehkä tuleva erotus on niin ikään suoritettava hänelle.
Mitä 1 momentissa on säädetty, älköön sovellettako, jos ne esineet, mitkä ostaja haluaa pitää tai lunastaa, ovat sellaisessa yhteydessä muihin, että niiden arvo erottamisen johdosta huomattavasti vähentyisi.
7 §
Osamaksukauppaan liittyvän kohtuuttoman ehdon sovittelusta on voimassa, mitä varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (228/29) on säädetty.
Milloin jonkin osamaksukauppaan liittyvän ehdon soveltaminen ilmeisesti olisi hyvän liiketavan vastaista tai muutoin kohtuutonta, voidaan ehtoa sovitella tai jättää se huomioon ottamatta.
Ehto, jonka mukaan ostajan oikeus esineeseen on riippuvainen siltä, että ostaja täyttää muun kuin hänelle kysymyksessä olevasta osamaksukaupasta johtuvan velvollisuuden, on tehoton, mikäli ehto ei tarkoita korvausta esineen korjaamisesta tai muusta sitä koskevasta toimenpiteestä.
Mitä 2 momentissa sanotaan, on voimassa myös ehdosta, jonka mukaan ostajan suorittama määrä on ensiksi vähennettävä sellaisesta myyjän saatavasta, joka ei perustu kysymyksessä olevaan osamaksukauppaan.
8 §
Jos sopimuksessa on määrätty, että ostajan jättäessä täyttämättä hänelle siitä johtuvan velvollisuuden nekin maksuerät, jotka muuten eivät vielä ole erääntyneet, on heti suoritettava, ja jos myyjä sen perusteella vaatii koko maksamatta olevaa hintaa tai suurempaa osaa siitä kuin sanotunlaisetta määräyksettä olisi erääntynyt, on myyjän saatavaa laskettaessa vastaavasti sovellettava, mitä 3 §:ssä on säädetty.
2 momentti on kumottu L:lla 27.8.2010/749.
9 §
Jos sopimus on tehty 1 c §:n 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla, myyjällä on oikeus hakea virka-apua esineen takaisin ottamiseksi esineen sijaintipaikkakunnan taikka ostajan asuin- tai kotipaikan ulosottomieheltä.
Myyjällä on oikeus hakea sen paikkakunnan ulosottomieheltä, missä ostaja asuu tai missä esine on, virka-apua esineen takaisin ottamiseksi, milloin osakaupasta on laadittu ostajan allekirjoittama asiakirja, joka:
sisältää ehdon myyjän omistusoikeudesta tai hänen oikeudestaan ottaa takaisin esine;
ilmaisee hinnan, josta myyjä olisi ollut halukas myymään esineen käteisellä; sekä
osoittaa, mitä ostajan on sopimuksen mukaan suoritettava ja milloin kukin maksuerä erääntyy.
Hakemus virka-avun saamiseksi on tehtävä kirjallisesti. Siinä on ilmoitettava, minkä verran osamaksuhinnasta on suorittamatta, sekä, jos myyjä vaatii korkoa, vakuutusmaksun hyvitystä tai 3 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettua korvausta, näiden vaatimusten määrät. Hakemukseen on liitettävä alkuperäinen sopimuskirja ja sen oikeaksi todistettu jäljennös.
Hakemus virka-avun saamiseksi on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava minkä verran osamaksuhinnasta on suorittamatta, sekä, milloin myyjä vaatii korkoa, vakuutusmaksun hyvitystä tai 3 §:n 2 momentin kohdassa tarkoitettua korvausta, näiden vaatimusten määrät. Hakemukseen on liitettävä alkuperäinen sopimuskirja ja oikeaksi todistettu jäljennös siitä.
Ulosottomiehen antamaa virka-apua koskee soveltuvin osin, mitä ulosottokaaren (705/2007) 3 luvun 33 ja 34 §:ssä säädetään vireilletuloilmoituksesta sekä ennakkoilmoituksesta ja kutsusta.
Ulosottomiehen oikeudesta antaa virkaapua ostajan poissaolosta huolimatta on vastaavasti voimassa, mitä ulosottolain 3 luvun 26 ja 27 §:ssä ulosmittauksesta on säädetty.
9§
Myyjällä on oikeus hakea sen paikkakunnan ulosottomieheltä, missä ostaja asuu tai missä esine on, virka-apua esineen takaisin ottamiseksi, milloin osakaupasta on laadittu ostajan allekirjoittama asiakirja, joka:
sisältää ehdon myyjän omistusoikeudesta tai hänen oikeudestaan ottaa takaisin esine;
ilmaisee hinnan, josta myyjä olisi ollut halukas myymään esineen käteisellä; sekä
osoittaa, mitä ostajan on sopimuksen mukaan suoritettava ja milloin kukin maksuerä erääntyy.
Hakemus virka-avun saamiseksi on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava minkä verran osamaksuhinnasta on suorittamatta, sekä, milloin myyjä vaatii korkoa, vakuutusmaksun hyvitystä tai 3 §:n 2 momentin kohdassa tarkoitettua korvausta, näiden vaatimusten määrät. Hakemukseen on liitettävä alkuperäinen sopimuskirja ja oikeaksi todistettu jäljennös siitä.
Ulosottomiehen oikeudesta antaa virkaapua ostajan poissaolosta huolimatta on vastaavasti voimassa, mitä ulosottolain 3 luvun 26 ja 27 §:ssä ulosmittauksesta on säädetty.
10 §
Virka-apua annetaan vain, jos on ilmeistä, että maksu on viivästynyt 2 §:n 1 momentissa säädetyin tavoin tai että ostaja on muuten laiminlyönyt velvollisuuden, jonka täyttämisellä on olennainen merkitys myyjälle.
Virka-apua annettakoon ainoastaan milloin ulosottomies havaitsee olevan ilmeistä, että maksu on viivästynyt sillä tavoin, kuin 2 §:n 1 momentissa on sanottu, tai että ostaja on muutoin laiminlyönyt velvollisuuden, jonka täyttämisellä on olennainen merkitys myyjälle.
Virka-apua ei saa antaa, jos ostaja saattaa todennäköiseksi, että hänellä on myyjän sopimuksenvastaisen suorituksen vuoksi oikeus pidättyä maksamasta kauppahintaa.
Ostajalle, hänen puolisolleen ja turvattomille lapsilleen tai ottolapsilleen välttämättömiä pito- ja makuuvaatteita älköön otettako takaisin.
10§
Virka-apua annettakoon ainoastaan milloin ulosottomies havaitsee olevan ilmeistä, että maksu on viivästynyt sillä tavoin, kuin 2 §:n 1 momentissa on sanottu, tai että ostaja on muutoin laiminlyönyt velvollisuuden, jonka täyttämisellä on olennainen merkitys myyjälle.
Ostajalle, hänen puolisolleen ja turvattomille lapsilleen tai ottolapsilleen välttämättömiä pito- ja makuuvaatteita älköön otettako takaisin.
11 §
Jos havaitaan, kun virka-apua on pyydetty maksun viivästymisen johdosta, maksuvelvollisuuden laiminlyönnin ilmeisesti johtuneen siitä, että ostaja sairauden, työttömyyden tai muun erityisen syyn vuoksi pääasiallisesti omatta syyttään on joutunut maksuvaikeuksiin, joiden voidaan olettaa olevan tilapäistä laatua, ulosottomies voi, mikäli myyjän oikeutta esineeseen ei vaaranneta tai muutoin kohtuuttomasti loukata hänen oikeuttaan, lykätä virka-avun antamisen enintään neljä kuukautta siitä päivästä lukien, jolloin virka-apua on pyydetty. Ulosottomies voi asettaa ehtoja lykkäykselle ja aiheen ilmaantuessa määrätä sen peruutuvaksi.
12 §
Jolleivät myyjä ja ostaja sovi 3 §:ssä tarkoitetusta tilityksestä, toimittaa tilityksen 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu ulosottomies.
Kun ulosottomies antaa virka-apua esineen takaisin ottamiseksi, on hänen toimitettava ostajan ja myyjän välillä tilitys.
Ulosottomiehen on ilmoitettava asianosaisille 1 ja 2 momentissa tarkoitetun tilityksen aika ja paikka niin aikaisin, että he voivat valvoa etuaan toimituksessa. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista toimituksista on laadittava pöytäkirja. Ulosottomies saa tarpeen vaatiessa käyttää esineen arvioimisessa apunaan asiantuntijoita. Toimituksesta aiheutuvat kustannukset on hakijan etukäteen suoritettava, jos ulosottomies niin vaatii.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista toimituksista on laadittava pöytäkirja. Ulosottomies saa tarpeen vaatiessa käyttää esineen arvioimisessa apunaan asiantuntijoita. Toimituksesta aiheutuvat kustannukset on hakijan etukäteen suoritettava, jos ulosottomies niin vaatii.
13 §
Ulosottomiehen tämän lain nojalla tekemän toimen tai päätöksen itseoikaisusta, asian käsittelemisestä täytäntöönpanoriitana tuomioistuimessa ja täytäntöönpanon keskeyttämisestä samoin kuin muutoksenhausta toimeen tai päätökseen on, mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, vastaavasti voimassa, mitä ulosottolain 9 ja 10 luvussa säädetään. Lainvoimaista tilitystä voidaan ulosottolain 9 luvun 1 §:n 1 momentin nojalla oikaista vain asianosaisten suostumuksella. Määräaika tilityksestä valittamiselle lasketaan sekä ostajalle että myyjälle siitä päivästä, jona asianosainen on saanut päätöksestä tiedon. Ulosottomiehen on viran puolesta lähetettävä tilityspöytäkirja ulosottolain mukaisesti tiedoksi asianosaiselle, joka ei ole ollut tilityksessä läsnä. Tilitystä koskevaa täytäntöönpanoriitaa, jonka ostaja tai myyjä on pannut vireille tilityksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen, ei voida tutkia.
Ulosottomiehen päätöksestä virka-apua tai tilitystä koskevassa asiassa sekä hänen menettelystään toimituksessa, johon hän on ryhtynyt tämän lain nojalla, saadaan valittaa ulosotonhaltijalle. Valitus on ostajan tehtävä viimeistään ennen kello 12 kahdentenakymmenentenä päivänä päätöksen antamispäivän tai toimituspäivän jälkeen sekä myyjän samassa ajassa siitä lukien, kun hän on saanut päätöksestä tai toimituksesta tiedon. Jos ulosotonhaltija katsoo asian riitaiseksi, on valittaja osoitettava ajamaan kannetta tuomioistuimessa niin kuin 3 momentissa sanotaan.
13§
Ulosottomiehen päätöksestä virka-apua tai tilitystä koskevassa asiassa sekä hänen menettelystään toimituksessa, johon hän on ryhtynyt tämän lain nojalla, saadaan valittaa ulosotonhaltijalle. Valitus on ostajan tehtävä viimeistään ennen kello 12 kahdentenakymmenentenä päivänä päätöksen antamispäivän tai toimituspäivän jälkeen sekä myyjän samassa ajassa siitä lukien, kun hän on saanut päätöksestä tai toimituksesta tiedon. Jos ulosotonhaltija katsoo asian riitaiseksi, on valittaja osoitettava ajamaan kannetta tuomioistuimessa niin kuin 3 momentissa sanotaan.
Ulosotonhaltijan päätökseen ei saa hakea muutosta.
Myyjällä ja ostajalla on oikeus, olipa toimituksesta valitettu ulosotonhaltijalle tai ei, hakea virka-avun tai tilityksen johdosta takaisinsaantia vastapuolelle annetun haasteen nojalla sen paikkakunnan yleisessä alioikeudessa, missä virkaapua on annettu tai tilitys toimitettu. Sellainen kanne on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa toimituspäivästä tai, milloin toimituksesta on valitettu, yhtä pitkässä ajassa ulosotonhaltijan päätöksen antamisesta lukien. Ulosottomiehen on toimituksessa ja ulosotonhaltijan päätöksessään ilmoitettava, minkä ajan kuluessa ja missä tuomioistuimessa takaisinsaantia saadaan hakea.
14 §
Mitä 10 §:n 3 momentissa ja 11 §:ssä on säädetty, sovelletaan vastaavasti pantaessa täytäntöön tuomiota, jolla ostaja on velvoitettu luovuttamaan osamaksukaupalla myyty esine takaisin myyjälle.
Mitä 10 §:n 2 momentissa ja 11 §:ssä on säädetty, sovelletaan vastaavasti pantaessa täytäntöön tuomiota, jolla ostaja on velvoitettu luovuttamaan osamaksukaupalla myyty esine takaisin myyjälle.
Esinettä takaisin otettaessa on tilitykseen, mikäli tuomiossa ei ole toisin määrätty, sovellettava 12 §:n säännöksiä.
Esinettä tuomion nojalla takaisin otettaessa on tilitykseen, mikäli tuomiossa ei ole toisin määrätty, sovellettava 12 §:n säännöksiä. Kannetta tilityksen johdosta voidaan ajaa vastaavasti noudattamalla mitä 13 §:n 3 momentissa on sanottu.
15 §
Edellä 9–14 §:ssä tarkoitetuista toimituksista on, mikäli tässä laissa ei ole toisin säädetty, soveltuvin osin voimassa, mitä erikseen on säädetty toimituksista ulosottoasioissa.
16 §
Ulosottomiehen tekemään tilitykseen perustuvan saatavan saa ulosottaa, jollei tilitykseen ole haettu muutosta, tilityksestä laaditun pöytäkirjan nojalla lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta säädetyssä järjestyksessä korkolain (633/1982) mukaisine viivästyskorkoineen tilityspäivästä lukien, jos pöytäkirjassa on määrätty maksettavaksi korkoa saatavalle asianosaisen tilityshakemuksessa esittämän vaatimuksen nojalla. Ostajan saatava suoritetaan tällöin kuitenkin ensisijaisesti 4 §:n 1 momentin mukaisesta talletuksesta. Jollei tilitys ole lainvoimainen, tilitykseen perustuvan saatavan ulosmittaamisesta on voimassa, mitäulosottolain 2 luvun 5 §:ssä säädetään.
Milloin ostaja on ulosottomiehen tekemän tilityksen perusteolla jäänyt velkaa myyjälle, on myyjällä, jos ostaja on tyytynyt toimitukseen tai ulosotonhaltija on antanut ostajan valituksen johdosta pääksensä, oikeus saada saatavansa tilityksestä tehdyn pöytäkirjan tai ulosotonhaltijan päätöksen nojalla ulosotetulesi, niin kuin lainvoiman saaneen tuomion täytäntöönpanosta on säädetty.
16§
Milloin ostaja on ulosottomiehen tekemän tilityksen perusteolla jäänyt velkaa myyjälle, on myyjällä, jos ostaja on tyytynyt toimitukseen tai ulosotonhaltija on antanut ostajan valituksen johdosta pääksensä, oikeus saada saatavansa tilityksestä tehdyn pöytäkirjan tai ulosotonhaltijan päätöksen nojalla ulosotetulesi, niin kuin lainvoiman saaneen tuomion täytäntöönpanosta on säädetty.
Jos myyjä on tyytynyt toimitukseen tai ulosotonhaltija on antanut päätöksensä hänen toimituksensa johdosta, saa ostaja tilityksessä laaditun pöytäkirjan tai ulosotonhaltijan päätöksen mukaisesti ulosottomieheltä nostaa sen määrän, joka 4 §:n 1 momentin mukaan ehkä on tämän haltuun talletettu. Jollei ostajan tilitykseen perustuva saatava tulo talletuksesta suoritetuksi, se saadaan ulosottaa myyjältä niin kuin 1 momentissa on sanottu.
Takaisinsaantikanteen nostaminen ei estä tilitykseen perustuvan saatavan ulosottamista eikä ulosottomiehen huostaan ehkä talletetun määrän nostamista, ellei tuomioistuin anna määräystä täytäntöönpanon keskeyttämisestä. Kihlakunnantuomari saa väliaikaisesti antaa sellaisen määräyksen, kunnes kihlakunnanoikeus kokoontuu ja päättää asiasta.
17 §
Osamaksukauppaan perustuvasta saamisesta älköön ulosmitattako kaupan kohteena olevaa esinettä.
Sen estämättä mitä 1 momentissa on sanottu, voidaan esineeseen kohdistaa ulosottolain 7 luvussa mainittu toimenpide, jos myyjä tahtoo ottaa esineen takaisin; ja katsotaan tällöin virka-avun pyytämisellä täytetyksi, mitä sanotun luvun 11 §:ssä on kanteen nostamisesta säädetty.
18 §
Jos kaupan kohteena oleva esine ulosmitataan ostajan muusta kuin osamaksukauppaan perustuvasta velasta, ulosottomiehen tulee toimittaa tämän lain mukainen tilitys myyjän ja ostajan välillä. Näiden on annettava ulosottomiehelle sitä varten tarpeelliset tiedot.
Siitä huolimatta, että myyjä on pidättänyt itselleen omistusoikeuden esineeseen, saadaan esine ulosmitata ostajan muusta kuin osamaksukauppaan perustuvasta velasta. Ulosottomiehen on silloin toimitettava tämän lain mukainen tilitys myyjän ja ostajan välillä ja näiden on annettava ulosottomiehelle sitä varten tarpeelliset tiedot. Ilman myyjän suostumusta ei esineen myymistä saa toimittaa muunlaisin ehdoin kuin että esineestä huutokaupassa maksetusta hinnasta ennen täytäntöönpanokustannuksia suoritetaan myyjälle hänen hyväkseen tilityksessä luettu rahamäärä.
Ulosmittauksen hakijalla, joka ei ole saanut täyttä suoritusta saatavastaan, on sama oikeus kuin ostajalla valittaa ulosottomiehen päätöksestä tai menettelystä sekä ajaa kannetta toimituksen johdosta 13 §:n nojalla.
Jos myyjä vaatii virka-apua saadakseen takaisin ulosmitatun esineen, johon hän on pidättänyt omistusoikeuden, ja virka-apua on hänelle tämän lain mukaan annettava ulosmittausta hakenut ostajan muu velkoja saa suorituksen siitä tilityksessä ehkä todetusta erotuksesta, joka myyjän on 4 §:n 1 momentin mukaisesti ennen esineen takaisin ottamista ulosottomiehen haltuun talletettava.
18§
Siitä huolimatta, että myyjä on pidättänyt itselleen omistusoikeuden esineeseen, saadaan esine ulosmitata ostajan muusta kuin osamaksukauppaan perustuvasta velasta. Ulosottomiehen on silloin toimitettava tämän lain mukainen tilitys myyjän ja ostajan välillä ja näiden on annettava ulosottomiehelle sitä varten tarpeelliset tiedot. Ilman myyjän suostumusta ei esineen myymistä saa toimittaa muunlaisin ehdoin kuin että esineestä huutokaupassa maksetusta hinnasta ennen täytäntöönpanokustannuksia suoritetaan myyjälle hänen hyväkseen tilityksessä luettu rahamäärä.
Jos myyjä vaatii virka-apua saadakseen takaisin ulosmitatun esineen, johon hän on pidättänyt omistusoikeuden, ja virka-apua on hänelle tämän lain mukaan annettava ulosmittausta hakenut ostajan muu velkoja saa suorituksen siitä tilityksessä ehkä todetusta erotuksesta, joka myyjän on 4 §:n 1 momentin mukaisesti ennen esineen takaisin ottamista ulosottomiehen haltuun talletettava.
Ulosmittauksen hakijalla, joka ei ole saanut täyttä suoritusta saatavastaan, on sama oikeus kuin ostajalla valittaa ulosottomiehen päätöksestä tai menettelystä sekä ajaa kannetta toimituksen johdosta 13 §:n nojalla.
19 §
Jos ostaja sopimusta tehtäessä tai sen jälkeen on sen tapauksen varalta, että hän vastaisuudessa laiminlöisi hänelle sopimuksesta johtuvan velvollisuuden, luopunut jostakin oikeudesta tai edusta, joka hänelle tämän lain mukaan on tuleva, on tämän lain säännöksiä kuitenkin noudatettava.
20 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1966 ja sillä kumotaan vähittäismaksukaupasta 30 päivänä marraskuuta 1933 annettu laki (296/33). Ennen voimaantulopäivää tehtyihin osamaksukauppoihin sovelletaan kuitenkin aikaisempaa lakia, mikäli jäljempänä ei toisin sanota.
Mitä uuden lain 7 §:n 1 momentissa säädetään osamaksukauppaan liittyvän ehdon sovittelemisesta tai huomiotta jättämisestä, on noudatettava sellaisissa tapauksissa, joissa tällaiseen ehtoon vedotaan vasta lain voimaantulon jälkeen.
Uuden lain 11–13 §:n, 14 §:n 1 momentin, mikäli siinä viitataan 11 §:ään, 14 §: n 2 momentin, 15 ja 17 §:n säännöksiä sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin osamaksukauppoihin.
893/1972
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1973. Osamaksusopimuksiin, jotka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, on kuitenkin sovellettava aikaisempaa lakia.
958/1982
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983. Sitä sovelletaan myös ennen lain voimatuloa tehtyihin osamaksukauppoihin.
HE 247/81, lvk.miet. 6/82, svk.miet. 136/82
386/1986
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987.
Tätä lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtyihin sopimuksiin. Tämän lain 10 §:n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin myös, milloin sopimus on tehty ennen lain voimaantuloa.
HE 88/85, tvk.miet. 1/86, svk.miet. 17/86
86/1993
Tämä laki tule voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 86/93 tuli A:n 1487/93 mukaisesti voimaan 1.1.1994.)
Tätä lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtyihin sopimuksiin.
HE 238/92, TaVM 48/92
199/1996
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.
Siirtymäsäännöksistä säädetään erikseen lailla.
HE 106/95, LaVM 15/95, EV 4/96
687/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2004.
Ennen lain voimaantuloa vireille tulleeseen asiaan sovelletaan tämän lain asemesta lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 216/2001, LaVM 34/2002, EV 305/2002
473/2006
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
Lakia sovelletaan noudattaen soveltuvin osin, mitä ulosottolain muuttamisesta annetun lain (469/2006) voimaantulo- ja siirtymäsäännöksen 10 momentissa säädetään.
HE 13/2005, LaVM 5/2006, EV 40/2006
749/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010.
Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyihin sopimuksiin sovelletaan tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 24/2010, TaVM 10/2010, EV 89/2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/48/EY (308L0048); EYVL N:o L 133, 22.5.2008, s. 66, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/22/EY (309L0022); EYVL N:o L 110, 1.5.2009, s. 30