Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (24)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 974/1977 | |||
| 825/1985 | 6 | ||
| 869/1997 | muutt. 31 §:ää | ||
| 789/1981 | |||
| 249/1988 | 10 | ||
| 124/1979 | |||
| 825/1981 | 1 | ||
| 728/1981 | |||
| 303/1980 | 8 | ||
| 817/1979 | 2 | ||
| 803/1987 | 1 | ||
| 551/1968 | |||
| 704/1971 | |||
| 1053/1988 | 38 | ||
| 12/1985 | |||
| 997/1976 | |||
| 884/1976 | 5 | ||
| 9/1991 | 1991-02-01 | 3 | |
| 520/1991 | 1991-05-01 | 9 | |
| 1194/1992 | 1992-12-09 | väliaik. poikk. 31 §:ään, sov. v. 1993 | |
| 118/1993 | 1993-02-01 | kum. 29 b §:n, muutt. 31 §:ää | 2 |
| 1127/1994 | 1995-01-01 | muutt. 14 §:ää | |
| 187/1995 | 1995-02-17 | muutt. 1 ja 6 §:ää | 10 |
| 1720/1995 | 1996-01-01 | muutt. 14, 25 ja 26 §:ää | 3 |
Sisäasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 1 päivänä syyskuuta 1965 annetun arpajaislain (491/65) 7 §:n nojalla:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Raha-automaatilla tarkoitetaan tässä asetuksessa peliautomaattia ja muuta pelilaitetta, joka on maksua vastaan yleisön käytettävänä ja jota käyttämällä pelaaja voi voittona saada rahaa taikka rahaan tai tavaraan vaihdettavissa olevia pelimerkkejä.
Mitä tässä asetuksessa säädetään raha-automaatista, sovelletaan myös arpajaislain 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin peleihin.
Arpajaislain 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuna julkisoikeudellisena yhdistyksenä, jolle voidaan antaa lupa 1 momentissa mainittujen peliautomaattien ja muiden pelilaitteiden pitämiseen maksua vastaan yleisön käytettävänä, on Raha-automaattiyhdistys, jonka ruotsinkielinen nimi on Penningautomatföreningen.
Arpajaislain 3 §:n 4 momentissa tarkoitettuna julkisoikeudellisena yhdistyksenä, jolle voidaan antaa lupa 1 momentissa mainittujen peliautomaattien, muiden pelilaitteiden sekäpelien pitämiseen maksua vastaan käytettävinä, on Raha-automaattiyhdistys, jonka ruotsinkielinen nimi on Penningautomatförening.
2 §
Raha-automaatin käytettävänä pitämisestä on ennen käyttöönottoa ilmoitettava poliisipiirin päällikölle. Lupa käytettävänä pitämiseen on kuitenkin haettava, jos poliisipiirin päällikkö jonkin raha-automaatin osalta erityisestä syystä sitä vaatii.
Raha-automaatin käytössä pitämiseen on haettava lupa lääninhallitukselta.
Luvan pelikasinotoiminnan harjoittamiseen myöntää valtioneuvosto. Lupapäätöksessä on määrättävä:
luvan voimassaoloajasta;
pelikasinoiden lukumääristä ja sijaintipaikoista;
pelien ja pelilaitteiden laadusta ja enimmäismääristä;
pelipanosten enimmäismääristä;
pelikasinon aukioloajoista;
pelikasinoiden valvonnasta;
pelaamisessa sallituista maksuvälineistä; sekä
muista tarpeellisiksi katsotuista ehdoista.
2§
Raha-automaatin käytössä pitämiseen on haettava lupa lääninhallitukselta.
3 §
Raha-automaattia saa pitää vain paikassa, jossa sen käyttöä voidaan valvoa.
Alle 15 vuoden ikäinen henkilö saa käyttää raha-automaattia vain samaan perheeseen kuuluvan täysi-ikäisen henkilön läsnäollessa.
Alle 18 vuoden ikäinen henkilö, joka ei ole ansiotyössä, saa käyttää raha-automaattia vain samaan perheeseen kuuluvan täysi-ikäisen henkilön läsnä ollessa.
4 §
Sisäasiainministeriö vahvistaa tässä asetuksessa tarkoitettujen raha-automaattien, muiden pelilaitteiden ja pelien pelipanosten enimmäismäärät.
Raha-automaatista kerralla saatavan voiton enimmäismäärän vahvistaa sisäasiainministeriö.
4§
Raha-automaatista kerralla saatavan voiton enimmäismäärän vahvistaa sisäasiainministeriö.
2 luku
Raha-automaattiyhdistys
5 §
Raha-automaattiyhdistyksen kotipaikka on Espoon kaupunki ja toiminta-alue koko maa.
Raha-automaattiyhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alue koko maa.
6 §
Yhdistyksen tarkoituksena on hankkia varoja arpajaislain 3 §:n 4 momentissa mainittuihin tarpeisiin. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys pitää raha-automaatteja maksua vastaan käytettävinä, minkä lisäksi yhdistys voi harjoittaa pelikasinotoimintaa. Yhdistyksellä on oikeus harjoittaa myös raha-automaattien ja viihdelaitteitten valmistusta ja myyntiä. Yhdistys saa perustaa ja hankkia omistukseensa muita kuin toimintaansa varten tarpeellisia yhtiöitä tai niiden osakkeita sekä luovuttaa näiden yhtiöiden osakkeita uudelle omistajalle vain sosiaali- ja terveysministeriön luvalla.
Yhdistyksen tarkoituksena on hankkia varoja arpajaislain 3 §:n 4 momentissa mainittuihin tarpeisiin pitämällä yleisön käytettävinä raha-automaatteja. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistyksellä on myös oikeus harjoittaa raha-automaattien pitämiseen ja valmistamiseen liittyvää toimintaa.
Yhdistyksen omistamat yhtiöt eivät saa ilman sosiaali- ja terveysministeriön antamaa lupaa
perustaa rahastoja;
muuttaa niiden kirjanpidollista luonnetta;
korottaa osakepääomaansa;
myöntää lainoja; tai
tehdä muita investointeja kuin toiminnan edellyttämiä käyttöomaisuushankintoja.
Sisäasiainministeriön suostumuksella yhdistys saa harjoittaa 1 momentin mukaista toimintaa muunkinlaisilla automaateilla ja pelilaitteilla.
Sosiaali- ja terveysministeriön on ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen lupa-asioiden ratkaisemista pyydettävä sisäasiainministeriön lausunto.
7 §
Yhdistyksen jäseninä voivat olla valtakunnalliset tai toimialallaan muutoin keskeisessä asemassa olevat yhteisöt ja säätiöt, jotka 29 §:n mukaan voivat saada avustusta yhdistyksen tuotosta.
Jäsen, joka on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella olennaisesti vaikeuttanut yhdistyksen toimintaa, voidaan erottaa.
Viimeistään kuukautta ennen yhdistyksen kokousta saapuneet jäsenhakemukset hallituksen tulee esittää kokoukselle, joka päättää jäseneksi ottamisesta ja erottamisesta.
8 §
Jäsenet eivät maksa yhdistykselle jäsenmaksuja eivätkä saa voittoa sen toiminnasta.
9 §
Yhdistyksen toimielimiä ovat yhdistyksen kokous, hallitus ja johtokunta.
Yhdistyksen toimieliminä ovat yhdistyksen kokous, hallitus ja sen työvaliokunta. Lisäksi yhdistyksellä on toiminnanjohtaja.
9§
Yhdistyksen toimieliminä ovat yhdistyksen kokous, hallitus ja sen työvaliokunta. Lisäksi yhdistyksellä on toiminnanjohtaja.
Yhdistyksen hallitus voi kutsua yhdistyksen tuotosta avustusta saaneiden yhteisöjen ja säätiöiden edustajia yhdistyksen neuvottelukuntana käsittelemään hallituksen esittämiä kysymyksiä.
10 §
Yhdistyksen kevätkokous pidetään viimeistään huhtikuussa ja syyskokous viimeistään marraskuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Yhdistyksen kevätkokous pidetään viimeistään huhtikuussa ja kokous viimeistään joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään, milloin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenesosa jäsenistä ilmoitettua asiaa varten vaatii sitä kirjallisesti hallitukselta.
11 §
Kutsu yhdistyksen kokoukseen toimitetaan jäsenille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta lähetetyssä kirjatussa kirjeessä.
Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
12 §
Yhdistyksen kokouksessa on jäsenellä yksi ääni. Sama henkilö saa edustaa vain yhtä jäsentä.
Yhdistyksen hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla on yhdistyksen kokouksessa puhevalta, mutta ei äänioikeutta, eivätkä he saa edustaa yhdistyksen jäseniä.
Yhdistyksen hallituksen jäsenillä ja toiminnanjohtajalla on yhdistyksen kokouksessa puhevalta, mutta ei äänioikeutta, eivätkä he saa edustaa yhdistyksen jäseniä.
13 §
Yhdistyksen kokouksen avaa hallituksen puheenjohtaja. Hänen asianaan on todeta kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus sekä toimituttaa kokouksen puheenjohtajan vaali.
Kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaksi jäsenten edustajaa.
14 §
Syyskokouksessa:
hyväksytään toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi sekä vahvistetaan arvio yhdistyksen puhtaan tuoton määrästä kuluvalta kalenterivuodelta ja 29 a §:ssä tarkoitetun avustussuunnitelman käsittävältä ajanjaksolta;
hyväksytään toimintasuunnitelma sekä tulo- ja menoarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi
määrätään hallituksen jäsenten ja yhdistyksen tilintarkastajien palkkiot seuraavaksi kalenterivuodeksi;
valitaan 16 §:n mukaisesti hallituksen jäsenet ja varajäsenet;
valitaan 25 §:ssä mainitun tilintarkastajan lisäksi yhdistyksen tilinpäätöstä, kirjanpitoa ja hallintoa tarkastamaan yksi tilintarkastaja tilikaudeksi. Tilintarkastajan tulee olla Keskuskauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö; sekä
valitaan 25 §:ssä mainittujen tilintarkastajien lisäksi seuraavan tilivuoden tilejä tarkastamaan yksi tilintarkastaja ja tälle varamies; sekä
käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
15 §
Kevätkokouksessa:
esitetään vuosikertomus ja tilinpäätös edelliseltä vuodelta sekä tilintarkastajien kertomus;
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille; sekä
käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.
16 §
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja yksitoista muuta jäsentä, jotka kaikki valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi. Valtioneuvosto määrää hallitukseen puheenjohtajan, ensimmäisen varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä. Hallituksessa tulee olla yksi sosiaali- ja terveysministeriötä, yksi sisäasiainministeriötä ja yksi valtiovarainministeriötä edustava jäsen.
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu valtioneuvoston määräämä puheenjohtaja sekä yksitoista varsinaista ja yksitoista henkilökohtaista varajäsentä, jotka kaikki valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi.
Hallituksen toisen varapuheenjohtajan ja kuusi muuta jäsentä valitsee yhdistyksen kokous, kuitenkin siten, että muista jäsenistä vain kolme voi olla sellaisia, jotka ovat olleet hallituksen jäseniä edellisen toimikauden aikana tai edustavat sellaista yhteisöä tai säätiötä, joka mainittuna aikana on ollut hallituksessa edustettuna.
Hallitukseen määrää sosiaaliministeriö kaksi varsinaista ja kaksi varajäsentä sekä sisäasiainministeriö, opetusministeriö ja valtiovarainministeriö kukin yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen. Sisäasiainministeriön määräämä jäsen toimii samalla varapuheenjohtajana.
Sama henkilö tai samaa yhteisöä tai säätiötä edustava henkilö voi olla yhdistyksen kokouksen valitsema varapuheenjohtaja tai muu jäsen yhtäjaksoisesti enintään kaksi toimikautta.
Hallituksen muut kuusi varsinaista ja kuusi varajäsentä valitsee yhdistyksen kokous, kuitenkin siten, että varsinaisista jäsenistä vain kolme voi olla sellaisia, jotka ovat olleet hallituksen jäseninä edellisen toimikauden aikana tai edustavat sellaista yhteisöä tai säätiötä, joka mainittuna aikana on ollut hallituksessa edustettuna.
Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka hallituksen toimikauden alkaessa on täyttänyt 67 vuotta.
Yhdistyksen kokouksen valitsemista varsinaisista hallituksen jäsenistä sama henkilö tai samaa yhteisöä tai säätiötä edustava henkilö voi olla hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti enintään kaksi toimikautta laskettuna vuoden 1965 alusta.
16§
Yhdistyksen hallitukseen kuuluu valtioneuvoston määräämä puheenjohtaja sekä yksitoista varsinaista ja yksitoista henkilökohtaista varajäsentä, jotka kaikki valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi.
Hallitukseen määrää sosiaaliministeriö kaksi varsinaista ja kaksi varajäsentä sekä sisäasiainministeriö, opetusministeriö ja valtiovarainministeriö kukin yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen. Sisäasiainministeriön määräämä jäsen toimii samalla varapuheenjohtajana.
Hallituksen muut kuusi varsinaista ja kuusi varajäsentä valitsee yhdistyksen kokous, kuitenkin siten, että varsinaisista jäsenistä vain kolme voi olla sellaisia, jotka ovat olleet hallituksen jäseninä edellisen toimikauden aikana tai edustavat sellaista yhteisöä tai säätiötä, joka mainittuna aikana on ollut hallituksessa edustettuna.
Yhdistyksen kokouksen valitsemista varsinaisista hallituksen jäsenistä sama henkilö tai samaa yhteisöä tai säätiötä edustava henkilö voi olla hallituksen jäsenenä yhtäjaksoisesti enintään kaksi toimikautta laskettuna vuoden 1965 alusta.
17 §
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään kuusi muuta jäsentä on läsnä. Kun hallituksessa käsitellään arviota yhdistyksen puhtaan tuoton määrästä tai 29 a §:ssä tarkoitetun avustussuunnitelman laatimista tai tämän asetuksen mukaisen avustuksen myöntämisen valmistelua, maksatusta tai käytön valvonnan järjestämistä taikka 29 b §:ssä tarkoitettuja avustusasioita, tulee läsnä olla ainakin yhtä monta valtioneuvoston määräämää jäsentä kuin yhdistyksen kokouksen valitsemaa jäsentä.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan ja viiden muun jäsenen saapuvilla ollessa. Milloin hallituksessa käsitellään tämän asetuksen mukaisen avustuksen myöntämisen valmistelua, maksatusta tai käytön valvontaa, tulee saapuvilla olla puheenjohtaja mukaan luettuna ainakin yhtä monta valtion määräämää jäsentä kuin yhdistyksen kokouksen valitsemia jäseniä.
Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajalle kuuluvat tehtävät tämän ollessa estynyt. Käsiteltäessä 1 momentissa tarkoitettuja asioita voi toinen varapuheenjohtaja toimia kokouksen puheenjohtajana vain silloin, kun läsnä on enemmän valtioneuvoston määräämiä kuin yhdistyksen kokouksen valitsemia jäseniä.
Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajalle kuuluvat tehtävät tämän ollessa estynyt tai esteellinen.
17§
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan, kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan ja viiden muun jäsenen saapuvilla ollessa. Milloin hallituksessa käsitellään tämän asetuksen mukaisen avustuksen myöntämisen valmistelua, maksatusta tai käytön valvontaa, tulee saapuvilla olla puheenjohtaja mukaan luettuna ainakin yhtä monta valtion määräämää jäsentä kuin yhdistyksen kokouksen valitsemia jäseniä.
Varapuheenjohtaja hoitaa puheenjohtajalle kuuluvat tehtävät tämän ollessa estynyt tai esteellinen.
18 §
Hallitus edustaa yhdistystä sekä ohjaa ja valvoo sen toimintaa.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:
panna täytäntöön yhdistyksen kokousten päätökset;
huolehtia yhdistyksen toiminnan kehittämisestä ja valvoa yhdistyksen etua ja oikeutta;
huolehtia yhdistyksen talouden ja varojen hoidosta;
päättää automaatin sijoittamisesta suoritettavasta korvauksesta;
määrätä 20 §:n mukaisesti kolme jäsentä työvaliokuntaan;
ottaa ja erottaa yhdistyksen toimitusjohtaja ja muut johtokunnan jäsenet sekä määrää heidän palkkansa;
ottaa ja erottaa yhdistyksen toiminnanjohtaja ja määrätä hänen palkkansa;
ottaa ja erottaa yhdistyksen muut toimihenkilöt ja määrätä heidän palkkansa paitsi niissä tapauksissa, joissa se on antanut tämän tehtävän työvaliokunnan suoritettavaksi;
vahvistaa toiminnanjohtajaa ja muita yhdistyksen toimihenkilöitä koskeva johtosääntö;
laatia yhdistyksen vuosikertomus ja tilinpäätös, antaa tilit tilintarkastajille sekä esittää vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus oman lausuntonsa ohella yhdistyksen kevätkokoukselle;
laatia toimintasuunnitelma ja ehdotus tulo- ja menoarvioksi seuraaavaa kalenterivuotta varten sekä arvio yhdistyksen puhtaan tuoton määrästä kuluvalta kalenterivuodelta ja 29 a §:ssä tarkoitetun avustussuunnitelman käsittävältä ajanjaksolta sekä esittää toimintasuunnitelma, ehdotus tulo- ja menoarvioksi sekä arviot puhtaan tuoton määrästä yhdistyksen syyskokoukselle;
tehdä valtioneuvostolle esitys 29 §:n mukaan avustuksina jaettavan määrän suuruudesta;
tehdä 31 §:ssä mainittujen hakemusten perusteella asiantuntijoita kuultuaan seuraavan tammikuun 15 päivään mennessä valtioneuvostolle ehdotus avustusten jaosta ja ehdotus 29 a §:ssä tarkoitetuksi avustussuunnitelmaksi; sekä
tehdä 31 §:ssä mainittujen hakemusten perusteella asiantuntijoita kuultuaan valtioneuvostolle ehdotus avustusten jaosta; sekä
19 §
Hallituksen kokouksista pidettävän pöytäkirjan tarkastavat kokouksen puheenjohtaja ja kokouksen valitsema hallituksen jäsen.
Jäsenellä, joka ei ole yhtynyt päätökseen, on oikeus saada eriävä mielipiteensä pöytäkirjaan merkityksi.
20 §
Yhdistyksen johtokunnan muodostavat toimitusjohtaja ja johtajat.
Yhdistyksen hallituksen työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, sisäasiainministeriön ja sosiaaliministeriön määräämä jäsen sekä ne kolme yhdistyksen kokouksen valitsemaa jäsentä, jotka hallitus siihen määrää. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kolme jäsentä on saapuvilla.
20§
Yhdistyksen hallituksen työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, sisäasiainministeriön ja sosiaaliministeriön määräämä jäsen sekä ne kolme yhdistyksen kokouksen valitsemaa jäsentä, jotka hallitus siihen määrää. Työvaliokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kolme jäsentä on saapuvilla.
21 §
Johtokunta huolehtii yhdistyksen työjärjestyksen mukaisesti yhdistyksen käytännön toiminnasta, valmistelee hallituksen käsiteltävät asiat ja panee täytäntöön hallituksen päätökset.
Työvaliokunta huolehtii yhdistyksen juoksevien asioiden hoidosta, käsittelee valmistavasti hallitukselle esitettävät asiat ja hoitaa muut hallituksen sille uskomat tehtävät.
Johtokunnan tehtävistä määrätään tarkemmin yhdistyksen työjärjestyksessä.
21§
Työvaliokunta huolehtii yhdistyksen juoksevien asioiden hoidosta, käsittelee valmistavasti hallitukselle esitettävät asiat ja hoitaa muut hallituksen sille uskomat tehtävät.
22§
Toiminnanjohtajan tehtävänä on hallituksen vahvistaman johtosäännön mukaisesti johtaa yhdistyksen toimintaa, ohjata ja valvoa muiden toimihenkilöiden työtä, valmistella hallitukessa ja työvaliokunnassa käsiteltävät asiat sekä panna täytäntöön niiden päätökset.
23 §
Yhdistyksen toimielimissä tehdään päätökset yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
Hallintoasioita käsiteltäessä yhdistyksessä on noudatettava hallintomenettelylakia (598/82) lain 10 §:n 1 momentin 5 kohdan osalta kuitenkin, että yhdistyksen hallituksen jäsen on tämän asetuksen 17 §:n 1 momentissa mainituissa asioissa esteellinen vain silloin, kun hallituksessa käsitellään sanotussa lainkohdassa tarkoitetun yhteisön, säätiön tai laitoksen hakemusta tai muuta sitä välittömästi koskevaa asiaa.
24 §
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtajat kukin erikseen yhdessä hallituksen jonkun muun jäsenen tai toimitusjohtajan kanssa.
Yhdistyksen nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kumpikin erikseen yhdessä jonkun muun hallituksen varsinaisen jäsenen tai toiminnanjohtajan kanssa.
Yhdistyksen hallitus voi valtuuttaa toimitusjohtajan ja muun toimihenkilön yhdessä toisen toimihenkilön kanssa kirjoittamaan yhdistyksen nimen.
Yhdistyksen hallitus voi valtuuttaa toiminnanjohtajan ja muun toimihenkilön yhdessä toisen toimihenkilön kanssa allekirjoittamaan automaattien sijoittamista koskevia ja muita juoksevien asioiden hoidossa tarvittavia asiakirjoja. Haasteen ja muun tiedoksiannon on katsottava tulleen yhdistyksen tietoon, kun se on toimitettu jollekin 1 momentissa mainituista henkilöistä.
Haasteen ja muun tiedoksiannon on katsottava tulleen yhdistyksen tietoon, kun se on toimitettu hallituksen puheenjohtajalle, varapuheenjohtajalle tai toimitusjohtajalle.
Hallitus pitää 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista henkilöistä luetteloa, joka vuosittain julkaistaan virallisessa lehdessä ja josta annetaan tietoja ja otteita niitä haluaville.
Hallitus pitää 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista henkilöistä luetteloa, joka vuosittain julkaistaan virallisessa lehdessä ja josta annetaan tietoja ja otteita niitä haluaville.
25 §
Yhdistyksen kokouksen valitseman tilintarkastajan lisäksi valtiovarainministeriö määrää yhden tilintarkastajan tilikaudeksi. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajan tutkinnosta annetun asetuksen (926/91) tarkoittama JHTT-tilintarkastaja.
Yhdistyksen kokouksen valitseman tilintarkastajan ja tämän varamiehen lisäksi määräävät sosiaaliministeriö ja valtiontalouden tarkastusvirasto kumpikin yhden tilintarkastajan ja varamiehen.
2 momentti on kumottu A:lla 9.12.1988/1053.
25§
Yhdistyksen kokouksen valitseman tilintarkastajan ja tämän varamiehen lisäksi määräävät sosiaaliministeriö ja valtiontalouden tarkastusvirasto kumpikin yhden tilintarkastajan ja varamiehen.
26 §
Yhdistyksen on pidettävä kirjanpitolain (655/73) mukaista kirjanpitoa. Yhdistyksen tilintarkastuksessa noudatetaan soveltuvin osin tilintarkastuslain(936/94) säännöksiä.
Yhdistyksen taloudesta pidetään kirjaa kirjanpidon yleisten periaatteiden mukaan.
Maksuliike on hoidettava postisiirron välityksellä, ja yhdistyksen rahavarat on säilytettävä Postipankissa. Valtiovarainministeriön luvalla voidaan maksuliikkeessä ja rahavarojen säilyttämisessä erityisestä syystä käyttää myös muuta rahalaitosta kuin Postipankkia.
Tulot peritään ja menot suoritetaan, mikäli mahdollista, postisiirron välityksellä. Yhdistyksen rahavarat on säilytettävä Postisäästöpankissa.
Yhdistyksen menot suoritetaan sen toiminnasta kertyvästä tuotosta.
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja annetaan helmikuun loppuun mennessä hallituksen laatiman vuosikertomuksen ohella tilintarkastajille tarkastettaviksi.
Tilintarkastajien on kuukauden kuluessa siitä, kun tilit on esitetty heidän tarkastettavikseen, annettava kertomus hallitukselle, joka esittää sen kevätkokoukselle.
Tilintarkastajien on kuukauden kuluessa siitä, kun tilit on esitetty heidän tarkastettavikseen, annettava kertomuksensa hallitukselle joka esittää sen vuosikokoukselle.
27§
Hallituksen jäsen ja muu yhdistyksen toimihenkilö vastaa siitä vahingosta, jonka hänen huolimattomuutensa taikka lain tai asetuksen vastainen toimintansa yhdistykselle on tuottanut.
28 §
Yhdistyksen lakatessa valtioneuvosto jakaa sen varat avustuksina 29 §:ssä tarkoitetuille avustusten saajille sellaisiin tarkoituksiin, joihin tämän asetuksen mukaan voidaan myöntää avustuksia yhdistyksen tuotosta.
Yhdistyksen lakatessa valtioneuvosto jakaa sen varat avustuksina sellaisille yhteisöille ja säätiöille, jotka tämän asetuksen mukaan voivat saada avustusta yhdistyksen tuotosta.
28§
Yhdistyksen lakatessa valtioneuvosto jakaa sen varat avustuksina sellaisille yhteisöille ja säätiöille, jotka tämän asetuksen mukaan voivat saada avustusta yhdistyksen tuotosta.
3 luku
Raha-automaattiyhdistyksen tuoton käyttäminen
29 §
Valtion tulo- ja menoarvioon otetaan vuosittain määräraha, jonka arvioidaan vastaavan yhdistyksen puhtaasta tuotosta asianomaisena varainhoitovuonna avustuksina jaettavaa määrää. Jaettava määrä on yhdistyksen puhtaan tuoton määrästä vahvistama arvio, jota on oikaistu tilinpäätöksessä vahvistetun puhtaan tuoton ja edellisen vastaavan arvion erotuksella ja johon on lisätty uudelleen jaettavaksi palautuneet avustusvarat. Tämän määrän jakaa valtioneuvosto sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä kerran vuodessa avustuksina oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille, joiden toimialana on:
yleisen kansanterveyden edistäminen;
yleisen kansanterveyden edistäminen;
lastensuojelun tukeminen;
lastensuojelun tukeminen;
aistiviallisten huoltaminen;
aistiviallisten huoltaminen;
vanhusten huollon tukeminen;
vanhusten huollon tukeminen;
invalidihuollon tukeminen;
invaliidihuollon tukeminen;
nuorisokasvatuksen kehittäminen;
nuorisokasvatuksen kehittäminen;
valmistautuminen ihmishenkien suojelemiseen ja pelastamiseen suuronnettomuuksissa;
valmistautuminen ihmishenkien suojelemiseen ja pelastamiseen suuronnettomuuksissa; taikka
kaikille avoimien lomanviettopaikkojen hankkiminen tai ylläpitäminen taikka tähän verrattava lomanviettomahdollisuuksien edistäminen; taikka
kaikille avoimien lomanviettopaikkojen hankkiminen tai ylläpitäminen taikka tähän verrattava lomanviettomahdollisuuksien edistäminen.
raittiustyö tai päihdehuollon edistäminen.
Valtion tulo-ja menoarvioon otetaan vuosittain määräraha, jonka arvioidaan vastaavan yhdistyksen edellisen vuoden puhdasta tuottoa. Yhdistyksen toiminnasta saadun puhtaan tuoton sekä uudelleen jaettaviksi palautuneet avustusvarat jakaa valtioneuvosto sosiaaliministeriön esittelystä kerran vuodessa avustuksina oikeuskelpoisille yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille, joiden toimialana on:
yleisen kansanterveyden edistäminen;
lastensuojelun tukeminen;
aistiviallisten huoltaminen;
vanhusten huollon tukeminen;
invaliidihuollon tukeminen;
nuorisokasvatuksen kehittäminen;
valmistautuminen ihmishenkien suojelemiseen ja pelastamiseen suuronnettomuuksissa; taikka
kaikille avoimien lomanviettopaikkojen hankkiminen tai ylläpitäminen taikka tähän verrattava lomanviettomahdollisuuksien edistäminen.
Avustusta älköön kuitenkaan myönnettäkö menoihin, joiden suorittaminen kuuluu lakisäänteisesti tai muutoin ilmeisesti valtiolle, kunnalle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle.
Valtioneuvostolla on oikeus harkintansa mukaan jättää jonakin vuonna jakamatta enintään 20 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta jaettavasta määrästä. Päätös jaettavan määrän suuruudesta voidaan yhdistyksen hallituksen ehdotuksesta tehdä jo ennen kuin yhdistyksen hallitus 18 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan tekee yksityiskohtaisen ehdotuksensa avustusten jaosta. Jakamatta jätetty määrä on jaettava lähinnä seuraavien viiden vuoden kuluessa joko 1 momentissa tarkoitetun avustusten jaon yhteydessä tai erikseen.
Valtioneuvostolla on oikeus harkintansa mukaan jättää jonakin vuonna jakamatta enintään 20 prosenttia edellisen vuoden puhtaasta tuotosta. Jakamatta jätetty määrä on jaettava lähinnä seuraavien viiden vuoden kuluessa joko 1 momentissa tarkoitetun avustusten jaon yhteydessä tai erikseen. Päätös jaettavan määrän suuruudesta voidaan yhdistyksen hallituksen ehdotuksesta tehdä jo ennen kuin yhdistyksen hallitus 18 §:n 2 momentin 11 kohdan mukaan tekee yksityiskohtaisen ehdotuksensa puhtaan tuoton jaosta.
Valtioneuvosto voi poikkeustapauksessa myöntää avustuksen ennakkoa, joka otetaan vähennyksenä huomioon avustusta myönnettäessä.
29 a §
Päättäessään avustusten jaosta valtioneuvosto samalla vahvistaa ohjeellisen suunnitelman avustusten jakamisesta seuraavien, vähintään kolmen ja enintään viiden vuoden aikana.
Sosiaali- ja terveysministeriön tulee saattaa avustusten jakoa ja avustussuunnitelman vahvistamista koskeva asia valtioneuvoston käsiteltäväksi kuukauden kuluessa siitä, kun ministeriö on saanut yhdistyksen hallitukselta näitä koskevat 18 §:n 2 momentin 11 kohdassa tarkoitetut ehdotukset liitteineen.
30 §
Yhdistyksen on vuosineljänneksittäin ennakkona tilitettävä sosiaali- ja terveysministeriölle kuukauden kuluessa vuosineljänneksen päättymisestä yhdistyksen puhdasta tuottoa kysymyksessä olevalta neljännekseltä vastaavaksi arvioitu määrä.
Yhdistyksen on vuosineljänneksittäin ennakkona tilitettävä sosiaaliministerille kuukauden kuluessa vuosineljänneksen päättymisestä yhdistyksen puhdasta tuottoa kysymyksessä olevalta neljännekseltä vastaavaksi arvioitu määrä. Ilmoitus tilityksestä on samassa ajassa toimitettava sisäasiainministeriölle.
Puhtaan tuoton ylijäämä on edellä mainitut ennakot huomioon otettuna tilitettävä sosiaali- ja terveysministeriölle kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta.
Puhtaan tuoton ylijäämä on edellä mainitut ennakot huomioon ottaen tilitettävä sosiaaliministeriölle kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Ilmoitus tilityksestä on samassa ajassa toimitettava sisäasiainministeriölle.
30§
Yhdistyksen on vuosineljänneksittäin ennakkona tilitettävä sosiaaliministerille kuukauden kuluessa vuosineljänneksen päättymisestä yhdistyksen puhdasta tuottoa kysymyksessä olevalta neljännekseltä vastaavaksi arvioitu määrä. Ilmoitus tilityksestä on samassa ajassa toimitettava sisäasiainministeriölle.
Puhtaan tuoton ylijäämä on edellä mainitut ennakot huomioon ottaen tilitettävä sosiaaliministeriölle kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta. Ilmoitus tilityksestä on samassa ajassa toimitettava sisäasiainministeriölle.
31 §
Avustusta koskeva hakemus on toimitettava Raha-automaattiyhdistykselle avustusten jakamisvuotta edeltävän vuoden syyskuun loppuun mennessä. Määräajan jälkeen saapunutta hakemusta ei oteta käsiteltäväksi.
Avustusta koskeva hakemus on osoitettava valtioneuvostolle ja toimitettava tammikuun loppuun mennessä sosiaaliministeriölle. Hakemus on laadittava ministeriön vahvistamalle lomakkeelle ja sen tueksi on esitettävä lomakkeessa mainittu selvitys.
Haettaessa avustusta uuteen rakennushankkeeseen tai suurehkoon peruskorjaukseen tulee hakemus 1 momentista poiketen ensimmäisen avustusvuoden osalta toimittaa Raha-automaattiyhdistykselle jakamisvuotta edeltävän vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Määräajan jälkeen, ei kuitenkaan myöhemmin kuin seuraavan syyskuun loppuun mennessä saapunut, tässä momentissa tarkoitettu hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi vain erityisestä syystä.
Postitse saapunut hakemus katsotaan oikeaan aikaan saapuneeksi, jos hakemuksen sisältävä postilähetys on 1 ja 2 momentissa säädetyssä ajassa jätetty postiin Raha-automaattiyhdistykselle osoitettuna. Hakemus katsotaan oikeaan aikaan annetuksi myös silloin, kun se on säädetyssä ajassa toimitettu sosiaali- ja terveysministeriölle tai jätetty postiin sille osoitettuna.
31§
Avustusta koskeva hakemus on osoitettava valtioneuvostolle ja toimitettava tammikuun loppuun mennessä sosiaaliministeriölle. Hakemus on laadittava ministeriön vahvistamalle lomakkeelle ja sen tueksi on esitettävä lomakkeessa mainittu selvitys.
32 §
Yhdistyksen tehtävänä on valvoa avustusten käyttöä. Sitä varten sillä on oikeus tarkastaa avustuksen saajan koko varainhoitoa ja tilinpitoa.
Yhdistyksen tehtävänä on sosiaaliministeriön apuna ja sen antamien ohjeiden mukaisesti valvoa avustusten käyttöä. Sitä varten sillä on oikeus tarkastuttaa avustuksen saajan koko varainhoitoa ja tilinpitoa.
Sosiaali- ja terveysministeriön tehtävänä on ohjata ja valvoa Raha-automaattiyhdistystä valvontatoiminnassa.
Yhdistyksen tulee vuosittain huhtikuun kuluessa antaa sosiaaliministeriölle kertomus avustusten käytön valvonnasta edellisen vuoden ajalta.
Yhdistyksen tulee vuosittain huhtikuun loppuun mennessä antaa sosiaali- ja terveysministeriölle kertomus avustusten käytön valvonnasta edellisen vuoden ajalta.
32§
Yhdistyksen tehtävänä on sosiaaliministeriön apuna ja sen antamien ohjeiden mukaisesti valvoa avustusten käyttöä. Sitä varten sillä on oikeus tarkastuttaa avustuksen saajan koko varainhoitoa ja tilinpitoa.
Yhdistyksen tulee vuosittain huhtikuun kuluessa antaa sosiaaliministeriölle kertomus avustusten käytön valvonnasta edellisen vuoden ajalta.
4 luku
Erinäisiä säännöksiä
33 §
Luvattomasta raha-automaatin käytettävänä pitämisestä ja sellaisen toiminnan edistämisestä rangaistaan niin kuin arpajaislaissa on säädetty.
34 §
Sisäasiainministeriön tehtävänä on valvoa, että tässä asetuksessa tarkoitetuilla raha-automaateilla, muilla pelilaitteilla ja peleillä harjoitettavassa toiminnassa noudatetaan laissa ja muissa säädöksissä olevia säännöksiä ja lupaehdoissa annettuja määräyksiä.
Sisäasiainministeriö valvoo yhdistyksen toimintaa, kuitenkin siten, että raha-automattivarojen käytön valvonta kuuluu sosiaaliministeriölle. Valvonnasta johtuvat kulut korvataan yhdistyksen varoista valtioneuvoston vahvistamien perusteiden mukaan.
Yhdistys on velvollinen toimittamaan sisäasiainministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle jäljennökset yhdistyksen kokousten ja hallituksen kokousten pöytäkirjoista sekä antamaan ne muut tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen yhdistyksen toiminnan ja raha-automaattivarojen käytön valvomiseksi.
34 a §
Valvonnasta johtuvat kulut korvataan sosiaali- ja terveysministeriölle ja sisäasiainministeriölle yhdistyksen varoista valtiovarainministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti.
35 §
Ehdotusta tämän asetuksen muuttamiseksi älköön tehtäkö, ennen kuin yhdistykselle on varattu tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa.
Yhdistyksellä on oikeus tehdä esityksiä tämän asetuksen muuttamiseksi. Jos esitys tarkoittaa yhdistyksen toiminnan lopettamista, sen on perustuttava yhdistyksen kahden perättäisen, vähintään kuukauden väliajoin pidettyjen kokousten tekemiin päätöksiin, jotka on tehty kolmen neljäsosan enemmistöllä annetuista äänistä.
36 §
Valtioneuvosto antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta.
884/1976
817/1979
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.
303/1980
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1980.
Edellä 31 §:n 2 momentissa säädettyä menettelyä noudatetaan ensimmäisen kerran haettaessa avustuksia vuoden 1981 arvioidusta puhtaasta tuotosta. Vuonna 1980 voidaan määräajan jälkeen saapunut avustushakemus erityisestä syystä ottaa käsiteltäväksi, jos se on toimitettu viimeistään seuraavan marraskuun loppuun mennessä.
825/1981
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1982.
825/1985
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
803/1987
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1987.
249/1988
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1988.
1053/1988
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
9/1991
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1991.
520/1991
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1991.
118/1993
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1993.
1127/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi voidaan ryhtyä ennen asetuksen voimaantuloa.
187/1995
Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä helmikuuta 1995.
1720/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
Toimenpiteisiin tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi voidan ryhtyä ennen asetuksen voimaantuloa.
869/1997
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 1997 ja on voimassa vuoden 1997 loppuun.