Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (33)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1027/1982 | |||
| 942/1988 | 1 | ||
| 92/1985 | |||
| 235/1980 | |||
| 569/1975 | 2 | ||
| 233/1979 | |||
| 714/1987 | |||
| 903/1979 | |||
| 267/1971 | |||
| 415/1982 | |||
| 665/1976 | |||
| 12/1981 | |||
| 529/1970 | 1 | ||
| 440/1969 | |||
| 697/1985 | |||
| 103/1990 | 1990-07-01 | 40 | |
| 231/1991 | 1991-03-01 | ||
| 1530/1993 | 1994-01-01 | 7,3 § A:n 1533/93 muk. V:1.1.1994 | 4 |
| 639/1994 | 1995-01-01 | muutt. 6 §:ää | |
| 1190/1994 | 1995-01-01 | muutt. 20 ja 21 §:n, lis. 21 a §:n | |
| 325/1995 | 1995-05-01 | muutt. 9 §:ää | |
| 1233/1995 | 1995-11-01 | lis. 20 a §:n | |
| 1672/1995 | 1996-01-01 | muutt. 9 ja 11 §:ää | |
| 992/1996 | 1997-01-01 | muutt. 3 ja 6 §:ää | 1 |
| 294/1999 | 1999-04-01 | 1 | |
| 1230/1999 | 2000-01-01 | muutt. 5 §:ää | |
| 626/2000 | 2000-07-01 | 5 | |
| 657/2002 | 2002-10-01 | muutt. 23 § | 2 |
| 1007/2002 | 2002-12-10 | muutt. 9 §:ää | |
| 1186/2003 | 2004-01-01 | muutt. L:n 382/2001 voimaantulosäännöstä | |
| 382/2001 | 2004-01-01 | 9 | |
| 680/2004 | 2005-01-01 | 14 | |
| 1219/2004 | 2005-01-01 | kum. 6 §:n 2 mom. | 1 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Virka- tai työsuhteessa taikka muussa siihen verrattavassa palvelussuhteessa valtioon olleen henkilön kuoltua suoritetaan valtion varoista perhe-eläkettä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Perhe-eläketurvasta huolehtii valtiokonttori.
Perhe-eläkettä koskevan päätösyhdistelmän antamisesta sekä perhe-eläkkeen maksamisesta, ulosmittauksesta, takaisinperinnästä, viivästyskorotuksesta, eläkelaitoksen regressioikeudesta, perhe-eläkeasiassa annettua päätöstä koskevasta muutoksenhausta, itseoikaisusta ja oikeudesta nostamatta jääneeseen perhe-eläke-erään on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion eläkelain (280/1966) mukaisista eläkkeistä säädetään.
2 §
Perhe-eläkkeen suorittamisen edellytyksenä on, että 1 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä, edunjättäjällä, oli oikeus valtion eläkelain (280/66) mukaiseen eläkkeeseen tai että hän sai sitä. Tällaisen edunjättäjän jälkeen edunsaajia ovat:
leski, jonka kanssa edunjättäjä oli solminut avioliiton ennen kuin oli täyttänyt 65 vuotta;
edunjättäjän lapsi;
lesken lapsi, joka asui edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudessa; ja
edunjättäjän entinen puoliso, jolle edunjättäjä kuollessaan oli tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen tai sosiaalilautakunnan vahvistaman sopimuksen perusteella velvollinen määräajoin suorittamaan elatusapua; tällöin entisestä puolisosta ja hänen oikeudestaan perhe-eläkkeeseen on soveltuvin osin voimassa, mitä leskestä ja lesken oikeudesta perhe-eläkkeeseen on säädetty.
Perhe-eläkkeen suorittamisen edellytyksenä on, että 1 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä, edunjättäjällä, oli oikeus valtion eläkelain mukaiseen eläkkeeseen tai että hän sai sitä.
2§
Perhe-eläkkeen suorittamisen edellytyksenä on, että 1 §:ssä tarkoitetulla henkilöllä, edunjättäjällä, oli oikeus valtion eläkelain mukaiseen eläkkeeseen tai että hän sai sitä.
3 §
Leskellä on oikeus leskeneläkkeenä suoritettavaan perhe-eläkkeeseen:
jos hänellä on tai on ollut yhteinen lapsi edunjättäjän kanssa; tai
leskelle, jonka avioliitto edunjättäjän kanssa oli solmittu, ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta, jos edunjättäjän jälkeen on jäänyt tässä pykälässä tarkoitettu lapsi, jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti huolehtineet, tai jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 40 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään kolme vuotta;
jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 50 vuotta tai sai työntekijäin eläkelain (395/61) 8 §:n 4 momentissa mainitun lain, eläkeohjesäännön tai eläkesäännön mukaista taikka kansaneläkelain(347/56) mukaista työkyvyttömyyseläkettä, joka oli jatkunut vähintään kolmen vuoden ajan, ja jos avioliitto oli solmittu ennen kuin leski oli täyttänyt 50 vuotta ja se oli jatkunut vähintään viisi vuotta.
18 vuotta nuoremmalle lapselle; sekä
Perhe-eläkettä suoritetaan, jäljempänä säädetyin rajoituksin, edunjättäjän
leskelle, jonka avioliitto edunjättäjän kanssa oli solmittu, ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta, jos edunjättäjän jälkeen on jäänyt tässä pykälässä tarkoitettu lapsi, jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti huolehtineet, tai jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 40 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään kolme vuotta;
18 vuotta nuoremmalle lapselle; sekä
18 vuotta, mutta ei 21 vuotta täyttäneelle lapselle, jos hän sairauden, vian tai vamman johdosta on kykenemätön suorittamaan työtä, mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana, ja jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin hän täytti 18 vuotta sekä työkyvyttömyyden, sen alkamisesta kulunut aika mukaan luettuna, voidaan arvioida jatkuvan vähintään vuoden ajan.
Jos leski on syntynyt ennen 1 päivää heinäkuuta 1950, leskeneläkkeen saamisen edellytyksenä on 1 momentissa mainitun 50 vuoden asemesta 40 vuoden vähimmäisikä. Mitä tässä momentissa on säädetty, ei koske edunjättäjän entistä puolisoa.
Lapsella tarkoitetaan tässä laissa myös edunjättäjän ottolasta sekä avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, jonka edunjättäjä on laillisesti tunnustanut tai jota koskeva edunjättäjän elatusvelvollisuus on asianmukaisella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu.
Lapsella on oikeus lapseneläkkeenä suoritettavaan perhe-eläkkeeseen, jos hän ei ollut täyttänyt 18 vuotta edunjättäjän kuollessa. Lapselle maksetaan lapseneläkettä aina lapsen oman vanhemman jälkeen. Oikeutta lapseneläkkeeseen ei kuitenkaan ole useamman kuin kahden edunjättäjän jälkeen samanaikaisesti.
Mitä edellä on säädetty edunjättäjän lapsesta, on vastaavasti voimassa edunjättäjän aviopuolison lapsesta tai ottolapsesta, jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti huolehtineet.
3§
Perhe-eläkettä suoritetaan, jäljempänä säädetyin rajoituksin, edunjättäjän
leskelle, jonka avioliitto edunjättäjän kanssa oli solmittu, ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta, jos edunjättäjän jälkeen on jäänyt tässä pykälässä tarkoitettu lapsi, jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti huolehtineet, tai jos leski edunjättäjän kuollessa oli täyttänyt 40 vuotta ja avioliitto oli jatkunut vähintään kolme vuotta;
18 vuotta nuoremmalle lapselle; sekä
18 vuotta, mutta ei 21 vuotta täyttäneelle lapselle, jos hän sairauden, vian tai vamman johdosta on kykenemätön suorittamaan työtä, mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut seikat huomioon ottaen hänelle sopivana ja kohtuullisen toimeentulon turvaavana, ja jos työkyvyttömyys on alkanut ennen kuin hän täytti 18 vuotta sekä työkyvyttömyyden, sen alkamisesta kulunut aika mukaan luettuna, voidaan arvioida jatkuvan vähintään vuoden ajan.
Lapsella tarkoitetaan tässä laissa myös edunjättäjän ottolasta sekä avioliiton ulkopuolella syntynyttä lasta, jonka edunjättäjä on laillisesti tunnustanut tai jota koskeva edunjättäjän elatusvelvollisuus on asianmukaisella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä vahvistettu.
Mitä edellä on säädetty edunjättäjän lapsesta, on vastaavasti voimassa edunjättäjän aviopuolison lapsesta tai ottolapsesta, jonka elatuksesta edunjättäjä ja leski ovat yhteisesti huolehtineet.
4 §
Leskellä ei ole oikeutta leskeneläkkeeseen 3 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla, jos siinä tarkoitettu lapsi on annettu ottolapseksi ennen edunjättäjän kuolemaa tai jos siinä tarkoitettu lapsi on edunjättäjän lapsi, jonka leski on edunjättäjän kuoltua ottanut ottolapsekseen. Jos leskellä on aikaisemman avioliiton perusteella oikeus saada työntekijäin eläkelain (395/61) 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, ei hänellä ole oikeutta uuteen perhe-eläkkeeseen.
Perhe-eläkettä ei suoriteta lapselle, joka ennen edunjättäjän kuolemaa on annettu ottolapseksi, eikä henkilölle, joka rikollisella teollaan tahallisesti on aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.
Perhe-eläkkeeseen ei ole oikeutta henkilöllä, joka on rikoksella tahallisesti aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.
4§
Perhe-eläkettä ei suoriteta lapselle, joka ennen edunjättäjän kuolemaa on annettu ottolapseksi, eikä henkilölle, joka rikollisella teollaan tahallisesti on aiheuttanut edunjättäjän kuoleman.
5 §
Perhe-eläkkeen suuruus määräytyy edunjättäjän valtion eläkelain mukaisen vanhuuseläkkeen tai täyden työkyvyttömyyseläkkeen perusteella, jota hän sai kuollessaan. Tällöin edunjättäjän vanhuuseläkkeessä ei oteta huomioon 5 b §:n mukaista eläkkeen muuntoa. Jos edunjättäjän saama eläke oli sellainen valtion eläkelaissa tarkoitettu työttömyyseläke tai saman lain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettu työkyvyttömyyseläke, johon ei ollut lisätty valtion eläkelain 9 a §:n 2 momentissa tarkoitettua tulevan ajan eläkettä, tämä eläkkeenosa lisätään perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen. Niinikään perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän eläkkeeseen lisätään edunjättäjän eläkkeellä ollessa ansaitsema uusi eläke. Jollei edunjättäjä saanut ensimmäisessä virkkeessä mainittua eläkettä, edunjättäjän eläkkeen määrä lasketaan siten kuin se olisi laskettu, jos hän olisi kuolinpäivänään tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi, jollei edunsaaja muuta selvitä.
Perhe-eläke leskelle ja lapsille on jokaiselta edun jättäjän eläkettä varten eläkeajaksi luettavalta kuukaudelta eläkkeen perusteena olevasta palkasta:
jos edunjättäjällä eli oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain 10 §:n 1 momenttia soveltaen,
2/48 prosenttia, jos edunsaajia on yksi,
3/48 prosenttia, jos edunsaajia on kaksi, sekä
4/48 prosenttia, jos edunsaajia on kolme tai useampia;
jos edunjättäjällä oli oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain 10 §:n 2 momenttia soveltaen, 1/12 prosenttia, ja siihen lisä tään, jos edunsaajia on useampia, toisesta edunsaajasta 1/36 prosenttia ja jokaisesta sen lisäksi olevasta edunsaajasta 1/72 prosenttia, kuitenkin niin, että eläkeaikana otetaan huomioon enintään 360 kuukautta; sekä
jos edunjättäjällä oli oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain 10 §:n 3 momenttia soveltaen, 1/10 prosenttia ja siihen lisä tään, jos edunsaajia on useampia, toisesta edunsaajasta 1/30 prosenttia ja jokaisesta sen lisäksi olevasta edunsaajasta 1/60 prosenttia, kuitenkin niin, että eläkeaikana otetaan huomioon enintään 300 kuukautta.
Leskeneläkkeen määrä on, jollei 5 momentista tai 6, 7 ja 7 a–7 c §:stä muuta johdu:
6/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaajina on leski yksin tai leski ja yksi lapsi;
5/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaajina on leski ja kaksi lasta;
3/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaajina on leski ja kolme lasta; sekä
2/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos edunsaajina on leski ja neljä tai useampia lapsia.
Tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä vähennetään edunsaajille edunjättäjän jälkeen lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain nojalla tuleva perheeläke siltä osin kuin se vastaa sitä osaa edunjättäjälle lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain nojalla tulevasta eläkkeestä, joka valtion eläkelain 10 §:n 4 momentin mukaan on vähennettävä edunjättäjän eläkkeestä. Tällöin ei oteta huomioon lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaisesta perheeläkkeestä muiden eläkkeiden ja korvausten johdosta tehtävää vähennystä.
Lapseneläkkeiden yhteismäärä on, jollei 6 §:stä muuta johdu:
4/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on yksi;
7/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on kaksi;
9/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on kolme; sekä
10/12 edunjättäjän eläkkeestä, jos lapsia on neljä tai useampia.
Jos edunjättäjä kuollessaan ei saanut eläkettä, hänen oikeutensa eläkkeeseen, eläkkeen perusteena oleva palkka ja eläkeaika määräytyvät, niin kuin edunjättäjä kuolinhetkellään olisi tullut työkyvyttömäksi.
Lapseneläkkeiden yhteismäärä jaetaan tasan edunsaajina olevien lasten kesken. Jos edunsaajina on lapsia, joilla ei ole kumpaakaan vanhempaa, lapseneläkkeiden yhteismäärään lisätään 2/12 erikseen kummankin edunjättäjän eläkkeistä edellyttäen, että lesken- ja lapseneläkkeet eivät yhteensä ylitä edunjättäjän eläkkeen määrää. Jos lapsi saa lapseneläkettä muun edunjättäjän kuin vanhempansa jälkeen, määrätään lisä niistä edunjättäjien eläkkeistä, joiden perusteella täysorpo lapsi saa lapseneläkkeensä. Lisä jaetaan edellä mainittujen täysorpojen lasten kesken tasan.
Perhe-eläke jakaantuu edunsaajien kesken siten, että leski saa kaksi ja kukin lapsi yhden yhtä suuren osan.
Edunjättäjän entisen puolison perhe-eläkkeen suuruus määrätään siten, että sen osuus 2 momentin mukaisesti lasketusta leskeneläkkeen määrästä on sama kuin mitä 60 prosenttia edunjättäjän entiselle puolisolleen maksamasta elatusavusta on 1 momentissa tarkoitetusta edunjättäjän eläkkeestä. Jos edunsaajana on myös leski, on entisten puolisoiden perhe-eläkkeiden yhteismäärä enintään puolet leskeneläkkeestä. Yhteismäärä vähennetään leskeneläkkeestä ja jaetaan entisten puolisoiden kesken elatusapujen suhteessa.
Perhe-eläke saa olla enintään 66 prosenttia valtion eläkelain 7 §:n mukaisesta edunjättäjän eläkkeen perusteena olevasta palkasta.
5§
Perhe-eläke leskelle ja lapsille on jokaiselta edun jättäjän eläkettä varten eläkeajaksi luettavalta kuukaudelta eläkkeen perusteena olevasta palkasta:
jos edunjättäjällä eli oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain 10 §:n 1 momenttia soveltaen,
2/48 prosenttia, jos edunsaajia on yksi,
3/48 prosenttia, jos edunsaajia on kaksi, sekä
4/48 prosenttia, jos edunsaajia on kolme tai useampia;
jos edunjättäjällä oli oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain 10 §:n 2 momenttia soveltaen, 1/12 prosenttia, ja siihen lisä tään, jos edunsaajia on useampia, toisesta edunsaajasta 1/36 prosenttia ja jokaisesta sen lisäksi olevasta edunsaajasta 1/72 prosenttia, kuitenkin niin, että eläkeaikana otetaan huomioon enintään 360 kuukautta; sekä
jos edunjättäjällä oli oikeus eläkkeeseen valtion eläkelain 10 §:n 3 momenttia soveltaen, 1/10 prosenttia ja siihen lisä tään, jos edunsaajia on useampia, toisesta edunsaajasta 1/30 prosenttia ja jokaisesta sen lisäksi olevasta edunsaajasta 1/60 prosenttia, kuitenkin niin, että eläkeaikana otetaan huomioon enintään 300 kuukautta.
Tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä vähennetään edunsaajille edunjättäjän jälkeen lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain nojalla tuleva perheeläke siltä osin kuin se vastaa sitä osaa edunjättäjälle lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain nojalla tulevasta eläkkeestä, joka valtion eläkelain 10 §:n 4 momentin mukaan on vähennettävä edunjättäjän eläkkeestä. Tällöin ei oteta huomioon lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain mukaisesta perheeläkkeestä muiden eläkkeiden ja korvausten johdosta tehtävää vähennystä.
Jos edunjättäjä kuollessaan ei saanut eläkettä, hänen oikeutensa eläkkeeseen, eläkkeen perusteena oleva palkka ja eläkeaika määräytyvät, niin kuin edunjättäjä kuolinhetkellään olisi tullut työkyvyttömäksi.
Perhe-eläke jakaantuu edunsaajien kesken siten, että leski saa kaksi ja kukin lapsi yhden yhtä suuren osan.
Perhe-eläke saa olla enintään 66 prosenttia valtion eläkelain 7 §:n mukaisesta edunjättäjän eläkkeen perusteena olevasta palkasta.
5 a §
Jos valtion eläkelain 7 d §:ssä tarkoitettu kertakorotus ei sisältynyt edunjättäjän eläkkeeseen tai jos edunjättäjä ei ollut eläkkeellä kuollessaan, lisätään perhe-eläkkeen perusteeksi laskettavaan edunjättäjän työkyvyttömyyseläkkeeseen se kertakorotus, jonka edunjättäjä olisi saanut, jos työkyvyttömyyseläke olisi jatkunut valtion eläkelain 7 d §:ssä tarkoitetun ajan. Kertakorotus lisätään perhe-eläkkeeseen sen kalenterivuoden alusta, johon mennessä edunjättäjän työkyvyttömyyseläke tai kuntoutustuki olisi jatkunut yhteensä viisi täyttä kalenterivuotta.
5 b §
Tämän lain mukainen leskeneläkkeenä suoritettava perhe-eläke muunnetaan eläkesovitusta tehtäessä kyseiselle vuodelle vahvistetulla valtion eläkelain 7 e §:ssä tarkoitetulla elinaikakertoimella.
6 §
Perhe-eläke yhteensovitetaan saman edunjättäjän kuoleman johdosta suoritettavien muiden työntekijäin eläkelain 8 §:n 1 ja 5 momentissa mainittujen etuuksien kanssa noudattaen soveltuvin osin työntekijäin eläkelain 8 §:n säännöksiä.
Myönnettäessä perhe-eläke tämän lain 5 §:n 1 momentin 1 kohtaa soveltaen, perheeläkkeen yhteensovituksessa edunsaajille saman edunjättäjän kuoleman johdosta suoritettavien muiden perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa, noudatetaan soveltuvin osin työntekijäin eläkelain 8 §:n säännöksiä.
2 momentti on kumottu L:lla 21.12.2004/1219.
6§
Myönnettäessä perhe-eläke tämän lain 5 §:n 1 momentin 1 kohtaa soveltaen, perheeläkkeen yhteensovituksessa edunsaajille saman edunjättäjän kuoleman johdosta suoritettavien muiden perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa, noudatetaan soveltuvin osin työntekijäin eläkelain 8 §:n säännöksiä.
7 §
Leskeneläkettä määrättäessä otetaan huomioon lesken ansiotyönsä perusteella saamat työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, eläkeohjesäännön ja eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet sekä niihin verrattavat työ- tai virkasuhteeseen perustuvat eläkkeet (eläkesovitus). Eläkesovituksessa voidaan ottaa huomioon myös mainittua eläkettä vastaava vieraasta valtiosta maksettava etuus. Työntekijäin eläkelain mukainen eläke otetaan eläkesovituksessa huomioon vähimmäisehtojen mukaisena ja lesken saama osaeläke täyden työkyvyttömyyseläkkeen määräisenä.
Myönnettäessä perhe-eläke tämän lain 5 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohtaa soveltaen, perhe-eläkkeen yhteensovittamiseksi muiden perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa, lasketaan yhteen saman edunjättäjän kuoleman johdosta edunsaajille tulevat
työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittua peruseläkettä vastaava perhe-eläke, ottaen huomioon vähennys, joka perhe-eläkkeestä on tehtävä muiden eläkkeiden ja korvausten vuoksi, tämän lain mukainen perhe-eläke kuitenkin, jos se on myönnetty 5 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohtaa soveltaen, sellaisenaan; sekä
työntekijäin eläkelain 8 §:n 5 momentissa tarkoitettu muu kuin 1 kohdassa mainittu perhe-eläke tai korvaus.
Jos leski on edunjättäjän kuollessa täyttänyt 65 vuotta tai saa 1 momentissa tarkoitettua eläkettä, eläkesovitus tehdään edunjättäjän kuolemaa seuraavan kalenterikuukauden alusta. Muussa tapauksessa eläkesovitus tehdään edunjättäjän kuolemaa seuraavan seitsemännen kalenterikuukauden alusta. Jos kuitenkin edunjättäjän kuollessa tämän ja lesken kanssa samassa taloudessa asui lapsia, joilla on oikeus lapseneläkkeeseen edunjättäjän jälkeen, eläkesovitusta ei tehdä ennen kuin nuorin lapsista täyttää 18 vuotta.
Jos 1 momentissa tarkoitettujen suoritusten yhteismäärä ylittää valtion eläkelain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetusta palkasta 30 prosenttia, milloin edunsaajia on yksi, 45 prosenttia, milloin edunsaajia on kaksi, 60 prosenttia, milloin edunsaajia on kolme, tai 66 prosenttia, milloin edunsaajia on neljä tai useampia, ylittävä osa vähennetään tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä. Suorituksia yhteenlaskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon perhe-eläkkeeseen liittyvää määräaikaista korotusta.
Jos leski ei saa 1 momentissa tarkoitettua eläkettä, lesken ansiotyöhön perustuvana eläkkeenä pidetään sitä eläkettä, joka hänelle olisi myönnetty, jos hän olisi tullut täyteen työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeuttavassa määrin työkyvyttömäksi edunjättäjän kuolinpäivänä tai sinä päivänä, jona 2 momentissa tarkoitettu lapsi täyttää 18 vuotta. Näin menetellään myös vieraan valtion vastaavan etuuden osalta.
7§
Myönnettäessä perhe-eläke tämän lain 5 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohtaa soveltaen, perhe-eläkkeen yhteensovittamiseksi muiden perhe-eläkkeiden ja korvausten kanssa, lasketaan yhteen saman edunjättäjän kuoleman johdosta edunsaajille tulevat
työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittua peruseläkettä vastaava perhe-eläke, ottaen huomioon vähennys, joka perhe-eläkkeestä on tehtävä muiden eläkkeiden ja korvausten vuoksi, tämän lain mukainen perhe-eläke kuitenkin, jos se on myönnetty 5 §:n 1 momentin 2 tai 3 kohtaa soveltaen, sellaisenaan; sekä
työntekijäin eläkelain 8 §:n 5 momentissa tarkoitettu muu kuin 1 kohdassa mainittu perhe-eläke tai korvaus.
Jos 1 momentissa tarkoitettujen suoritusten yhteismäärä ylittää valtion eläkelain 12 §:n 2 momentissa tarkoitetusta palkasta 30 prosenttia, milloin edunsaajia on yksi, 45 prosenttia, milloin edunsaajia on kaksi, 60 prosenttia, milloin edunsaajia on kolme, tai 66 prosenttia, milloin edunsaajia on neljä tai useampia, ylittävä osa vähennetään tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä. Suorituksia yhteenlaskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon perhe-eläkkeeseen liittyvää määräaikaista korotusta.
7 a §
Eläkesovituksessa vähennetään 5 ja 6 §:n mukaisesti määrättyä leskeneläkettä, jos lesken 7 §:ssä tarkoitetut ansiotyöhön perustuvat eläkkeet ylittävät eläkesovitusperusteen. Eläkesovitusperuste on 649,69 euroa kuukaudessa, jos edunjättäjän 5 §:n 1 momentin mukaisesti laskettu eläke ja työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien tai eläkesääntöjen mukaiset eläkkeet taikka niihin verrattavat työ- tai virkasuhteeseen perustuvat eläkkeet yhteensä ylittävät sanotun rahamäärän. Eläkesovitusperuste on sanottujen eläkkeiden yhteismäärän suuruinen, jos yhteismäärä ylittää 324,77 euroa ja on enintään 649,69 euroa. Muussa tapauksessa eläkesovitusperuste on 324,77 euroa.
Eläkesovituksesta johtuva vähennys on 50 prosenttia lesken 7 §:ssä tarkoitettujen ansiotyöhön perustuvien eläkkeiden ja eläkesovitusperusteen erotuksesta. Jos leskellä on oikeus saada myös muuta kuin tämän lain mukaista työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa mainittujen lakien, eläkeohjesäännön tai eläkesääntöjen mukaista eläkettä vastaavaa perhe-eläkettä, vähennetään tämän lain mukaisesta leskeneläkkeestä määrä, joka on yhtä suuri osa edellä tarkoitetusta vähennyksestä kuin tämän lain mukainen leskeneläke on kaikista sanotuista perhe-eläkkeistä.
Jos lesken saamaa 7 §:ssä tarkoitettua eläkettä on vähennetty tapaturmavakuutuslain (608/48) säännöksiin perustuvan päivärahan tai tapaturmaeläkkeen, liikennevakuutuslain(279/59) nojalla myönnetyn omaan vammaan perustuvan jatkuvan korvauksen tai sotilasvammalain(404/48) nojalla myönnetyn elinkoron vuoksi, jätetään tämä vähennys huomioon ottamatta eläkesovitusta tehtäessä.
7 b §
Jos leskellä ei ole oikeutta saada työ- tai virkasuhteeseen taikka yrittäjätoimintaan perustuvaa eläkettä tai jos leski saa työkyvyttömyyseläkettä osaeläkkeenä, otetaan eläkesovituksessa lesken hakemuksesta eläkkeiden asemesta huomioon hänen saamansa keskimääräiset ansiotulot ja niihin perustuvat etuudet sekä osaeläke. Edellytyksenä kuitenkin on, että sanotut ansiotulot ja etuudet sekä osaeläke, kun ansiotuloista otetaan huomioon 60 prosenttia, ovat yhteensä vähintään neljänneksen pienemmät kuin lesken 7 §:n mukaisesti määrätty eläke. Samoin voidaan leskeneläkkeen määrä hakemuksesta tarkistaa, jos lesken olosuhteissa tapahtuu viiden vuoden kuluessa edunjättäjän kuolemasta muutos, jonka vuoksi edellä mainittu edellytys täyttyy. Keskiansio lasketaan tällöin kuuden kuukauden ajalta ennen hakemusta, ja muutoksen katsotaan tapahtuneen tämän takautuvan jakson alussa. Näin tarkistettua leskeneläkettä suoritetaan takautuvasti sanotulta kuudelta kuukaudelta.
Edellä 1 momentin mukaan määrättyä leskeneläkettä maksetaan kahden vuoden ajan. Sen jälkeen leskeneläke määrätään hakemuksesta uudelleen tämän pykälän mukaiseksi kahden vuoden ajaksi kerrallaan, jos edellytykset tähän ovat edelleen olemassa.
Valtiovarainministeriö voi antaa tarkempia ohjeita tämän pykälän soveltamisesta.
7 c §
Sen lisäksi, mitä 7 b §:ssä säädetään, eläkesovitus tehdään uudelleen vain, jos leskelle myönnetään 7 §:n 1 momentissa tarkoitettu eläke muuna kuin osa- aikaeläkkeenä. Tällöin käytetään samaa eläkesovitusperustetta kuin eläkesovitusta ensimmäistä kertaa tehtäessä.
8 §
Edellä 6 §:ssä tarkoitettu yhteensovitus tehdään uudelleen soveltuvin osin työntekijäin eläkelain 8 a §:n mukaisesti.
Perhe-eläkkeen määrä lasketaan uudelleen, jos edunsaajalla sen jälkeen, kun perhe-eläke edellä säädetyin tavoin on laskettu, todetaan olevan oikeus eläkkeen määrää laskettaessa huomioon otettavaan perheeläkkeeseen tai muuhun korvaukseen.
8§
Perhe-eläkkeen määrä lasketaan uudelleen, jos edunsaajalla sen jälkeen, kun perhe-eläke edellä säädetyin tavoin on laskettu, todetaan olevan oikeus eläkkeen määrää laskettaessa huomioon otettavaan perheeläkkeeseen tai muuhun korvaukseen.
Perhe-eläkkeen määrä lasketaan niin ikään uudelleen hakemuksesta, jos siihen vaikuttaneen muun perhe-eläkkeen tai korvauksen määrä on olennaisesti muuttunut.
9§
Perhe-eläkkeen määrä tasoitetaan lähimpään täyteen markkamäärään. Jos kaksi lukua on tällaisena lähimpänä määränä, tasoitus suoritetaan suurempaan niistä.
10 §
Jos edunsaajien lukumäärässä tapahtuu muutoksia, perhe-eläkkeen määrä ja sen jakautuminen edunsaajien kesken tarkistetaan muutosta seuraavan kalenterikuukauden alusta.
11 §
Tässä laissa säädetyt rahamäärät sekä perhe-eläkettä laskettaessa edunjättäjän kunkin vuoden työansio tarkistetaan kertoimella, jossa palkkatason muutoksen painokerroin on 0,8 ja hintatason muutoksen painokerroin 0,2 (palkkakerroin). Palkkakertoimena käytetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella vuosittain työntekijäin eläkelain 7 b §:n nojalla vahvistettavaa palkkakerrointa.
Edunjättäjän eläkkeen perusteena oleva palkka tarkistetaan perhe-eläkettä myönnettäessä ja 8 §:ää sovellettaessa maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten johdosta sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 §:n soveltamista varten.
Perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan samalla tavoin kuin työntekijäin eläkelain 9 §:ssä säädetään työntekijäin eläkelain mukaisten eläkkeiden tarkistuksesta.
Perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan kalenterivuosittain niin ikään 1 momentissa tarkoitetun palkkaindeksiluvun mukaan.
11§
Edunjättäjän eläkkeen perusteena oleva palkka tarkistetaan perhe-eläkettä myönnettäessä ja 8 §:ää sovellettaessa maan yleisessä palkkatasossa tapahtuneiden muutosten johdosta sen palkkaindeksiluvun mukaan, joka vuosittain vahvistetaan työntekijäin eläkelain 9 §:n soveltamista varten.
Perhe-eläkkeen määrä tarkistetaan kalenterivuosittain niin ikään 1 momentissa tarkoitetun palkkaindeksiluvun mukaan.
12 §
Perhe-eläke suoritetaan edunjättäjän kuolinkuukautta seuraavan kalenterikuukauden alusta, kuitenkin edunjättäjän kuoleman jälkeen syntyneen lapsen osalta syntymää seuraavan kalenterikuukauden alusta.
Perhe-eläkettä ei ilman pätevää syytä myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin vuoden ajalta ennen eläkehakemuksen tekemistä.
Perhe-eläkettä suoritetaan sen kalenterikuukauden loppuun, jonka aikana oikeus perhe-eläkkeen saamiseen on lakannut.
Perhe-eläkkeestä voidaan maksaa ennakkoa ennen päätöksen antamista hakijalle. Maksettu ennakko vähennetään eläkepäätöksen mukaisesta perhe-eläkkeestä sitä maksettaessa.
Perhe-eläkkeen maksamisesta kertasuorituksena noudatetaan soveltuvin osin valtion eläkelain 15 §:n 5 momentin säännöksiä. Niin ikään valtiokonttori voi maksaa kertasuorituksena 12,72 euroa pienemmän perhe-eläkkeen tai eläkkeen, joka sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1408/71 perusteella maksetaan Suomesta lapselle niiden etuuksien, joihin lapsella olisi oikeus Suomesta, ja lapsen asuinmaan myöntämien etuuksien erotuksena. Kertasuoritus lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.
13 §
Jos edunsaajalla on oikeus virka- ja armovuoden etuun edunjättäjän jälkeen, suoritetaan hänelle virka- ja armovuodelta tulevasta perhe-eläkkeestä ainostaan se osa, jolla hänelle tulvan perhe-eläkkeen määrä ylittää hänelle virka- ja armovuoden etuna maksettavan määrän.
Jos edunsaajalla on oikeus saada valtion ottaman vakuutuksen perusteella perhe-eläkettä, vähennetään tämän lain mukaisesta perhe-eläkkeestä valtion kustannuksella rahoitetuksi katsottava osa vakuutuksen perusteella tulevasta perhe-eläkkeestä.
14 §
1 momentti on kumottu L:lla 11.11.1988/942.
Tämän lain mukaan suoritettavaa perheeläkettä älköön ulosmitattako.
2 momentti on kumottu L:lla 30.6.2000/626.
Sopimus, joka tarkoittaa eläkkeen panttaamista, on mitätön.
15§
Perhe-eläkkeen saaja menettää oikeutensa eläke-erään, jota ei ole nostettu kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä jonka aikana se on erääntynyt.
16 §
Oikeus leskeneläkkeen saamiseen lakkaa, jos leski solmii uuden avioliiton ennen kuin hän on täyttänyt 50 vuotta. Jos uusi avioliitto purkautuu viiden vuoden kuluessa eikä leskellä ole oikeutta leskeneläkkeeseen tämän avioliiton perusteella, lakkautettua leskeneläkettä aletaan hakemuksesta maksaa uudelleen. Mitä edellisessä virkkeessä on säädetty, ei koske edunjättäjän entistä puolisoa.
Perhe-eläkkeen suorittaminen leskelle lakkaa, kun hän on solminut uuden avioliiton.
Oikeus lapseneläkkeen saamiseen lakkaa, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai jos hänet annetaan ottolapseksi muulle kuin edunjättäjän leskelle tai tämän puolisolle.
Perhe-eläkkeen suorittaminen lapselle lakkaa, kun hän on täyttänyt 18 vuotta tai, milloin on kysymys edunjättäjän kuollessa 18 vuotta täyttäneelle lapselle myönnetystä eläkkeestä, kun hänen työkykynsä on palautunut.
Leskelle, jonka oikeus perhe-eläkkeen saamiseen 1 momentin mukaan lakkaa, maksetaan kertasuorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin hänen leskeneläkkeensä kolmen vuoden ajalta olisi ollut. Kertasuorituksen perusteena käytetään viimeksi maksettua kuukausieläkettä tai, jos valtiokonttori toimii valtion eläkelain 3 a §:n 1 momentissa tarkoitettuna viimeisenä eläkelaitoksena, sen maksamaa eläkkeiden yhteismäärää kuukaudessa. Jos lakkautettua leskeneläkettä aletaan 1 momentin nojalla maksaa uudelleen, eläkkeestä vähennetään maksetun kertasuorituksen määrä siten, että kulloinkin maksettavan eläkkeen määrästä vähennetään kolmannes enintään yhdeksän vuoden ajalta. Saman edunjättäjän jälkeen kertasuoritus maksetaan vain kerran.
Jos 18 vuotta täyttänyt lapsi on 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla työkyvytön, jatketaan perhe-eläkkeen suorittamista sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädetty, eri hakemuksesta niin kauan kuin työkyvyttömyys yhdenjaksoisesti jatkuu.
16§
Perhe-eläkkeen suorittaminen leskelle lakkaa, kun hän on solminut uuden avioliiton.
Perhe-eläkkeen suorittaminen lapselle lakkaa, kun hän on täyttänyt 18 vuotta tai, milloin on kysymys edunjättäjän kuollessa 18 vuotta täyttäneelle lapselle myönnetystä eläkkeestä, kun hänen työkykynsä on palautunut.
Jos 18 vuotta täyttänyt lapsi on 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla työkyvytön, jatketaan perhe-eläkkeen suorittamista sen estämättä, mitä 2 momentissa on säädetty, eri hakemuksesta niin kauan kuin työkyvyttömyys yhdenjaksoisesti jatkuu.
Leskelle, jonka oikeus perhe-eläkkeen saamiseen 1 momentin mukaan lakkaa, maksetaan kertasuorituksena määrä, joka on yhtä suuri kuin perhe-eläke kahden vuoden ajalta olisi ollut, jos hän yksin olisi ollut edunsaajana.
Jos 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu perhe-eläkkeen saaja ilman hyväksyttävää syytä kieltäytyy valtion kustannettavasta hänen työkykynsä palauttamista tarkoittavasta lääkintähuollosta, koulutuksesta tai työhuollosta, hengenvaarallisena pidettävää hoitotoimenpidettä lukuun ottamatta, eläkkeen maksaminen keskeytetään tai maksettavaa määrää alennetaan.
17 §
Jos edunsaaja iän, vamman, sairauden tai muun syyn takia ei itse pysty hakemaan etuutta tai muuten hoitamaan etuutta koskevia asioitaan eikä hänellä ole edunvalvojaa, voi valtiokonttorin hyväksymä edunsaajan lähiomainen tai muu henkilö, joka on pääasiallisesti huolehtinut hänestä, edunsaajan puolesta käyttää puhevaltaa tämän lain mukaista etuutta koskevassa asiassa.
Jos edunsaaja on alaikäinen taikka jos hän sairauden tai muun syyn takia ei pysty itse hakemaan perhe-eläkettä ja jos hänellä ei ole holhoojaa tai tätä tarkoitusta varten määrättyä uskottua miestä, valtiokonttorin hyväksymä edunsaajan lähiomainen tai muu henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hänestä, voi edunvalvojana käyttää hänen puhevaltaansa tämän lain mukaista perheeläkettä koskevassa asiassa. Henkilö, joka on täyttänyt 18 vuotta, voi myös, jollei erityistä estettä ole, itse tehdä eläkettään koskevan hakemuksen.
Tämän lain mukainen etuus maksetaan edunsaajalle, jolle se on myönnetty, jollei laissa toisin säädetä. Etuuden maksamisesta sille, jolla on edunvalvoja, on soveltuvin osin voimassa, mitä holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) säädetään. Tämän lain mukaisen etuuden maksamisesta on lisäksi voimassa, mitä valtion eläkelain 17 §:n 3 momentissa, 17 a §:ssä ja 17 b §:n 3, 4 ja 6 momentissa säädetään valtion eläkelain mukaisista etuuksista.
Edellä 1 momentissa säädetyin edellytyksin valtiokonttori voi myös suorittaa perheeläkkeen sen saajan lähiomaiselle tai muulle henkilölle taikka 18 vuotta täyttäneelle perhe-eläkkeen saajalle itselleen.
17§
Jos edunsaaja on alaikäinen taikka jos hän sairauden tai muun syyn takia ei pysty itse hakemaan perhe-eläkettä ja jos hänellä ei ole holhoojaa tai tätä tarkoitusta varten määrättyä uskottua miestä, valtiokonttorin hyväksymä edunsaajan lähiomainen tai muu henkilö, joka pääasiallisesti on huolehtinut hänestä, voi edunvalvojana käyttää hänen puhevaltaansa tämän lain mukaista perheeläkettä koskevassa asiassa. Henkilö, joka on täyttänyt 18 vuotta, voi myös, jollei erityistä estettä ole, itse tehdä eläkettään koskevan hakemuksen.
Edellä 1 momentissa säädetyin edellytyksin valtiokonttori voi myös suorittaa perheeläkkeen sen saajan lähiomaiselle tai muulle henkilölle taikka 18 vuotta täyttäneelle perhe-eläkkeen saajalle itselleen.
18 §
Jos selvitystä edunjättäjän kuolemasta ei voida esittää, mutta on todennäköistä, että edunjättäjä on kuollut, perhe-eläke voidaan myöntää määräajaksi.
Jos selvitystä edunjättäjän kuolemasta ei voida esittää, mutta on ilmeisen todennäköistä, että edunjättäjä on kuollut, perheeläke voidaan myöntää määräajaksi.
18§
Jos selvitystä edunjättäjän kuolemasta ei voida esittää, mutta on ilmeisen todennäköistä, että edunjättäjä on kuollut, perheeläke voidaan myöntää määräajaksi.
19§
Jos edunsaajalla edunjättäjän kuoleman johdosta on oikeus saada tapaturmavakuutuslain säännöksiin perustuvaa huoltoeläkettä, liikennevakuutuslain säännöksiin perustuvaa jatkuvaa korvausta tai sotilasvammalakiin perustuvaa huoltoeläkettä, voidaan tämän lain mukainen perhe-eläke sen estämättä, mitä 6 ja 7 §:ssä on säädetty, suorittaa täysimääräisenä, kunnes huoltoeläkkeen tai korvauksen määrä on lopullisesti ratkaistu. Edunsaajan oikeus mainittuun huoltoeläkkeeseen tai korvauksen siirtyy valtiokonttorille perhe-eläkkeestä huoltoeläkkeen tai korvauksen johdosta vähennettävää määrää vastaavalta osalta.
20§
Asianosainen ja valtiokonttorin eläkeasiamies, joka on tyytymätön päätökseen perhe, eläkettä koskevassa asiassa, saa hakea siihen muutosta valittamalla korkeimpaan hallintooikeuteen siten kuin on säädetty muutoksenhausta hallintoasioissa. Eläkeasiamiehen valitusaika luetaan päätöksen tekemisestä.
Päätös saadaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevanakin, jollei muutoksen hakeminen täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi tai valitusviranomainen kiellä täytäntöönpanemista.
21§
Milloin perhe-eläkettä koskeva lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteellisen selvitykseen taikka ilmeisesti ei ole lainmukainen, valtiokonttori saa ottaa asian uudelleen käsiteltäväksi, jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä.
Jos valtiokonttori on tehnyt esityksen perhe-eläkettä koskevan lainvoimaisen päätöksen purkamisesta, se voi, kunnes asia on ratkaistu, keskeyttää perhe-eläkkeen maksamisen tai maksaa perhe-eläkkeen sen suuruisena kuin purkuesityksen mukaan on pidettävä oikeana.
22§
Aiheettomasti maksettu perhe-eläke saadaan periä takaisin myös siten, että se vähennetään vastaisista perhe-eläke-eristä. Kulloinkin suoritettavasta perhe-eläke-erästä älköön kuitenkaan vähennettäkö enempää kuin kuudennes siitä perhe-eläke-erän osasta, joka jää jäljelle sen jälkeen, kun perheeläke-erästä ennakkoperintälain nojalla on pidätetty ennakko.
Aiheettomasti maksettu perhe-eläkemäärä voidaan jättää takaisin perimättä, jos sen myöntämisen tai maksamisen ei ole katsottava johtuneen saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä.
23 §
Mitä valtion eläkelain 26 ja 26 a–26 f §:ssä säädetään, koskee soveltuvin osin myös tämän lain täytäntöönpanoa.
Kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen tai laitos, eläketurvakeskus, vakuutus- ja eläkelaitos sekä sairaala ovat velvolliset pyynnöstä antamaan maksutta valtiokonttorille hallussaan olevat tiedot, jotka voivat vaikuttaa käsiteltävänä olevan perhe-eläkeasian ratkaisemiseen, noudattaen kuitenkin mitä muussa laissa on salassapitovelvollisuudesta säädetty. Lääkärinlausunnosta ja -todistuksesta on kuitenkin suoritettava kohtuullinen korvaus.
23§
Kunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen tai laitos, eläketurvakeskus, vakuutus- ja eläkelaitos sekä sairaala ovat velvolliset pyynnöstä antamaan maksutta valtiokonttorille hallussaan olevat tiedot, jotka voivat vaikuttaa käsiteltävänä olevan perhe-eläkeasian ratkaisemiseen, noudattaen kuitenkin mitä muussa laissa on salassapitovelvollisuudesta säädetty. Lääkärinlausunnosta ja -todistuksesta on kuitenkin suoritettava kohtuullinen korvaus.
Valtiokonttori saa valtiovarainministeriön antamien ohjeiden mukaan sopia eläketurvan toimeenpanossa tarpeellisesta yhteistoiminnasta ja. siitä aiheutuvien kustannusten korvaamisesta virka- tai työsuhteeseen perustuvasta eläketurvasta huolehtivien viranomaisten ja laitosten sekä eläketurvakeskuksen kanssa.
24 §
Edunjättäjä ja henkilö, jolla on oikeus tämän lain mukaiseen perhe-eläkkeeseen, on velvollinen alistumaan siihen, mitä vastaisuudessa mahdollisesti säädetään hänelle samanaikaisesti tulevien eläkkeiden, sairausvakuutus-, tapaturmavakuutus-, sotilasvamma- tai liikennevakuutuskorvausten yhteensovittamisesta tämän lain mukaisen perhe-eläkkeen kanssa.
25 §
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
440/1969
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1969.
529/1970
267/1971
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1971.
Muutoksenhausta ennen tämän lain voimaantuloa annettuun päätökseen on kuitenkin voimassa, mitä aikaisemmassa laissa on säädetty.
569/1975
Tätä lakia sovelletaan, milloin kuolemantapaus on sattunut 30 päivän kesäkuuta 1975 jälkeen, kuitenkin siten, että lain 5 §:n 1 momentin 1 kohtaa sovelletaan sellaisena kuin se on 31 päivänä joulukuuta 1968 annetussa laissa (774/68) milloin edunjättäjällä on ollut oikeus eläkkeeseen, joka perustuu ennen 1 päivää heinäkuuta 1975 sattuneeseen eläketapahtumaan.
665/1976
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1977.
12/1981
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1981.
HE 137/80, sosvk.miet. 35/80, svk.miet. 200/80
92/1985
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1985. Lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien.
HE 240/84, sosvk.miet. 25/84, svk.miet. 216/84
697/1985
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1985.
Tätä lakia ei sovelleta asiaan, joka ennen tämän lain voimaantuloa on tullut vireille valtiokonttorissa. Säännöksiä perhe-eläkkeen korotuksesta on kuitenkin sovellettava sellaiseen 9 §: n 2 momentissa tarkoitettuun perhe-eläke-erään, jonka eräpäivä on lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
Tämän lain 9 §:n 4 momentissa säädetty markkamäärä vastaa vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindeksilukua.
HE 65/85, sosvk.miet. 12/85, svk.miet. 73/85
714/1987
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1987.
Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei oteta huomioon valtion eläkelain 14 päivänä tammikuuta 1982 annetulla lailla (31/82) kumotun 10 a §:n mukaista lapsikorotusta.
Myönnettäessä perhe-eläkettä valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain (775/68) 2 §:ssä tarkoitetun edunjättäjän jälkeen edunjättäjän oma eläke katsotaan myönnetyksi valtion eläkelain 10 §:n 2 momenttia soveltaen.
HE 14/87, sosvk.miet. 5/87, svk.miet. 19/87
942/1988
HE 4/88, toisen lvk.miet. 5/88, svk.miet. 97/88
103/1990
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990.
Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on kuollut lain tultua voimaan. Sen lisäksi, mitä 3 §:n 1 ja 2 momentissa on säädetty, oikeus leskeneläkkeeseen on myös sellaisella lain voimaantulohetkellä 40 vuotta täyttäneellä ja avioliitossa edunjättäjän kanssa olevalla henkilöllä, jonka avioliitto oli solmittu ennen kuin edunjättäjä oli täyttänyt 65 vuotta, jos avioliitto oli edunjättäjän kuollessa jatkunut vähintään kolme vuotta. Perhe-eläke, jota maksetaan ennen lain voimaantuloa kuolleen edunjättäjän jälkeen, ei lakkaa, vaikka leski solmii uuden avioliiton 50 vuotta täytettyään. Mitä 8 §:n 1 momentissa on säädetty yhteensovituksesta, koskee myös ennen tämän lain voimaantuloa alkaneita lapseneläkkeitä.
Tämän lain 7 ja 7 a–7 c §:n mukainen eläkesovitus tehdään myös määrättäessä perhe-eläkettä valtion virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hautausavuista annetun lain (696/56) mukaisin perustein sellaisen edunjättäjän jälkeen, joka on kuollut tämän lain tultua voimaan.
Mitä tässä laissa on säädetty lapsesta, sovelletaan ottolapseen myös silloin, kun tuomioistuin on antanut suostumuksensa lapseksiottamiseen ennen 1 päivää tammikuuta 1980. Tällaisella ottolapsella ei ole oikeutta lapseneläkkeeseen luonnollisten vanhempiensa jälkeen. Lapsena pidetään myös lasta, jolla on tunnustetun lapsen asema samoin kuin lasta, jolle edunjättäjä oli kuollessaan sitoutunut tai velvoitettu suorittamaan elatusapua avioliiton ulkopuolella syntyneistä lapsista annetun lain (173/22) mukaisesti.
Perhe-eläkkeen määrää laskettaessa ei oteta huomioon valtion eläkelain muuttamisesta 14 päivänä tammikuuta 1982 annetulla lailla (31/82) kumotun valtion eläkelain 10 a §:n mukaista lapsikorotusta.
Myönnettäessä perhe-eläkettä valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain (775/68) 2 §:ssä tarkoitetun edunjättäjän jälkeen edunjättäjän oma eläke katsotaan myönnetyksi valtion eläkelain 10 §:n 2 momenttia soveltaen.
Tämän lain 7 a §:ssä säädetty markkamäärä vastaa vuodelle 1966 vahvistettua palkkaindeksilukua.
HE 173/89, sosvk.miet. 36/89, svk.miet. 224/89
231/1991
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.
Lain voimaan tullessa oikaisulautakunnassa vireillä olevat asiat siirtyvät valtion eläkelautakunnan käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Kun muutosta haetaan päätökseen, joka on annettu ennen tämän lain voimaantuloa, on valitusajasta voimassa mitä aikaisemmassa laissa on säädetty.
HE 158/90, sosvk.miet. 36/90, svk.miet. 165/90
1530/1993
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994. Tämän lain 7 §:n 3 momentti tulee kuitenkin voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.
Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on kuollut lain tultua voimaan. Lain 22 a §:ää sovelletaan kuitenkin päätökseen, joka on annettu lain voimaantulon jälkeen. Tämän lain 6 §:ssä säädettyjä muutoksia ei kuitenkaan sovelleta, jos edunjättäjä on syntynyt ennen 1 päivää tammikuuta 1940 tai jos edunjättäjä on kuollut ennen 1 päivää tammikuuta 1995.
HE 96/93, StVM 58/93, SuVM 8/93
639/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on kuollut 1 päivänä tammikuuta 1995 tai sen jälkeen ja edunjättäjään olisi sovellettu valtion eläkelain muuttamisesta 15 päivänä heinäkuuta 1994 annettua lakia (638/94).
HE 96/94, StVM 15/94
1190/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Lakia sovelletaan haettaessa muutosta lain voimaantulon jälkeen annettuun päätökseen. Lain 21 §:n 1 momenttia sovelletaan kuitenkin, kun valtiokonttorin, valtion eläkelautakunnan tai vakuutusoikeuden päätöksen poistamista koskeva hakemus tai esitys tehdään lain voimaan tulon jälkeen.
HE 190/94, StVM 30/94
325/1995
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.
Tätä lakia ei sovelleta asiaan, joka ennen tämän lain voimaantuloa on tullut vireille valtiokonttorissa. Säännöksiä perhe-eläkkeen korotuksesta sovelletaan kuitenkin sellaiseen perhe-eläke-erään, jonka eräpäivä on tämän lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.
HE 292/94, TaVM 58/94
1233/1995
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1995.
Tätä lakia sovelletaan päätöksiin, jotka annetaan lain voimaantulon jälkeen.
HE 51/95, StVM 7/95, EV 42/95
1672/1995
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. Lain 11 §:ää sovelletaan eläkkeeseen, jota maksetaan lain voimassaoloajalta.
HE 134/95, StVM 18/95, EV 112/95
992/1996
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Tätä lakia sovelletaan, jos edunjättäjä on kuollut lain tultua voimaan. Jos edunjättäjä on syntynyt ennen 1 päivää tammikuuta 1940, valtion perhe-eläkelain 6 §:ää sovelletaan kuitenkin sellaisena kuin se oli ennen 30 päivänä joulukuuta 1993 valtion perhe-eläkelain muuttamisesta annettua lakia (1530/93) niin, että pykälässä mainitun leskeneläkkeen pohjaosan määrän sijasta käytetään leskeneläkkeen perusmäärää.
HE 189/1996, StVM 29/1996, EV 174/1996
294/1999
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999.
HE 83/1998, LaVM 22/1998, EV 250/1998
1230/1999
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
Tätä lakia sovelletaan sellaisiin eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma sattuu tämän lain tultua voimaan.
Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.
HE 118/1999, StVM 24/1999, PeVL 10/1999, EV 127/1999
626/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.
Lain 12 §:n 5 momenttia sovelletaan myös perhe-eläkkeeseen, joka on alkanut ennen lain voimaantuloa.
Jos edunsaajan etuus on maksettu holhoojalle, huoltajalle tai uskotulle miehelle taikka muulle valtiokonttorin hyväksymälle henkilölle tai muulle taholle tämän lain tullessa voimaan, etuuden maksaminen tälle jatkuu, kunnes valtiokonttorille on ilmoitettu muusta edunvalvojasta, jolla on oikeus nostaa edunsaajan etuus.
Tämän lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen lain voimaantuloa.
HE 41/2000, StVM 13/2000, EV 75/2000
382/2001
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Lakia sovelletaan perhe-eläkehakemuksiin, jotka tulevat vireille lain tultua voimaan. Jos edunjättäjä sai kuollessaan sellaista eläkettä, johon ei ole sovellettu, mitä valtion eläkelain 3 a §:n 1–8 momentissa säädetään, tätä lakia ei sovelleta myöskään hänen jälkeensä myönnettävään perhe-eläkkeeseen. (19.12.2003/1186)
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 19/2001, StVM 5/2001, EV 30/2001
657/2002
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.
HE 8/2002, StVM 10/2002, EV 86/2002
1007/2002
Tämä laki tulee voimaan 10 päivänä joulukuuta 2002. Lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2002.
Tämän lain 9 §:n 4 momentissa säädetty euromäärä vastaa vuodelle 1984 vahvistettua palkkaindeksilukua.
HE 176/2002, StVM 27/2002, EV 145/2002
1186/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
HE 85/2003, StVM 26/2003, EV 105/2003
680/2004
1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
2. Tätä lakia sovelletaan perhe-eläkkeisiin, joissa eläketapahtuma sattuu tämän lain tultua voimaan. Kuitenkin sellaiseen perhe-eläkkeeseen, jonka eläketapahtuma on vuonna 2005, sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.
3. Jos eläkesovitus tulee tehtäväksi ensimmäisen kerran ennen vuotta 2004, käytetään tämän lain 7 a §:n 1 momentissa tarkoitettuna eläkesovitusperusteena vuonna 1990 649,69 euron asemesta 886,61 euroa, josta vähennetään 16,97 euroa kunakin seuraavana vuonna. Rahamäärät vastaavat 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun palkkakertoimen arvoa yksi (1,000) vuonna 2004.
4. Mitä valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain (679/2004) voimaantulosäännöksen 12 momentissa säädetään, sovelletaan myös myönnettäessä perhe-eläke sellaisen edunjättäjän jälkeen, jonka saama eläke on määrätty ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Perhe-eläke yhteensovitetaan siten, kuin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen valtion perhe-eläkelain 8 §:ssä säädetään, kuitenkin niin, että valtion perhe-eläkelain mukaisesta eläkkeestä vähennetään yhteensovitusrajan ylittävästä osasta sama suhteellinen osuus kuin perhe-eläke on työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentin 3–5 ja 7–9 kohdassa mainittujen eläkkeiden yhteismäärästä. Myönnettäessä perhe-eläke sellaisen edunjättäjän jälkeen, jonka eläke on määrätty tämän lain mukaisesti perhe-eläkkeen pohjana vuoden 2004 loppuun on valtion eläkelain muuttamisesta annetun lain(679/2004) voimaantulosäännöksen 5 momentin mukaisesti yhteensovitettu edunjättäjän eläke.
5. Tämän lain 11 §:n 2 momenttia sovelletaan myös perhe-eläkkeeseen, jossa eläketapahtuma on sattunut ennen tämän lain voimaantuloa.
6. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 46/2004, StVM 15/2004, EV 112/2004
1219/2004
HE 211/2004, StVM 38/2004, EV 203/2004