Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (21)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 545/1990 | 1 | ||
| 88/1978 | |||
| 109/1985 | |||
| 304/1987 | |||
| 279/1978 | 4 | ||
| 551/1974 | |||
| 874/1985 | |||
| 517/1971 | |||
| 942/1972 | |||
| 1134/1985 | 1986-01-01 | muutt. 12 a §:ää | |
| 658/1991 | 1991-04-17 | sovell. 1.1.1991 lukien | |
| 874/1992 | 1992-10-01 | muutt. 13 § | 2 |
| 1660/1993 | 1994-01-01 | 2 | |
| 1508/1995 | 1996-01-01 | muutt. 3 a, 4, 6, 8 ja 12 a §:ää | |
| 1061/1997 | 1998-01-01 | muutt. 6 §:ää | |
| 1087/1997 | 1998-01-01 | muutt. 10 § | |
| 649/2002 | 2002-10-01 | kum. 2, 3, 3 a, 4 ja 12 a § | 4 |
| 1341/2003 | 2004-01-01 | kum. 9 ja 10 §, muutt. 8 ja 11 § | 6 |
| 1423/2004 | 2005-01-01 | muutt. 5-7 § sekä 17 a §:ää | 11 |
| 685/2005 | 2006-01-01 | kum. 18 § | 1 |
| 1002/2005 | 2006-01-01 | muutt. 17 a § | 6 |
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 14 päivänä heinäkuuta 1969 annetun yrittäjien eläkelain (468/69) nojalla:
1 §
Yrittäjien eläkelain mukainen vakuutus on määrättävä koskemaan sanotussa laissa tarkoitettua yrittäjän kaikkea toimintaa, ei kuitenkaan ennen vakuutuksen ottamista harjoitettua toimintaa, mikäli siihen perustuva eläketurva on mainitun lain mukaan järjestetty.
2§
Vakuutusta ottaessaan ja hakiessaan vahvistetun työtulon tarkistamista on yrittäjän toimitettava eläkelaitokselle työtuloaan koskeva selvitys vahvistetulla lomakkeella. Yrittäjä on muulloinkin velvollinen antamaan eläkelaitokselle sen pyytämät, vakuutuksen hoitoon ja työtulon vahvistamiseen vaikuttavat tiedot.
Yrittäjä on velvollinen viipymättä ilmoittamaan eläkelaitokselle yrittäjätoimintansa päättymisestä. Sama koskee työtulon vahvistamiseen vaikuttaneissa olosuhteissa tapahtunutta muutosta, jos sillä saattaa olla olennainen merkitys yrittäjien eläkelain mukaisesti vahvistettavaan työtuloon.
3§
Eläkelaitoksen tulee viipymättä ilmoittaa eläketurvakeskukselle tämän määräämällä tavalla yrittäjien eläkelain mukaisen vakuutuksen alkamisesta ja päättymisestä. Eläkelaitoksen on myös annettava eläketurvakeskukselle muita yrittäjän eläketurvaa koskevia tietoja siten kuin eläketurvakeskus tarkemmin määrää.
4§
Eläkelaitos ja eläketurvakeskus ovat velvolliset pyydettäessä antamaan yrittäjälle niiden hallussa olevat tiedot, jotka koskevat hänen vapaakirjaansa tai muutoin hänen eläkeoikeuttaan. Samoin eläkelaitos on velvollinen pyydettäessä antamaan yrittäjien eläkelain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetulle henkilölle, yhtymälle ja yhteisölle sanotun momentin mukaiseen vastuuseen vaikuttavat tiedot.
5 §
Laskettaessa ajanjaksojen pituuksia katsotaan kalenterikuukauteen sisältyvän 30 päivää. Kalenterikuukausien pituudet tasoitetaan siten, että kuukauden viimeistä päivää ja karkausvuotena myös helmikuun viimeistä edellistä päivää pidetään kuukauden 30 päivänä. Ajanjakson pituus kuukausina lasketaan siten, että siihen sisältyvien päivien lukumäärä jaetaan kolmellakymmenellä.
Laskettaessa ajanjaksojen pituuksia katsotaan kalenterikuukauteen sisältyvän 30 päivää. Kalenterikuukausien pituudet tasoitetaan siten, että kuukauden viimeistä päivää ja karkausvuotena myös helmikuun viimeistä edellistä päivää pidetään 30. päivänä.
Ajalta, jolta yrittäjä on saanut ennen vuotta 2005 voimassa olevien säännösten mukaan laskettua täysitehoista työkyvyttömyyseläkettä, eläkettä karttuu eläketapahtumapäivästä eläkkeen päättymispäivään siitä eläkkeen perusteena olevasta työtulosta, joka on ollut eläkkeeseen sisältyneen tulevan ajan karttuman perusteena.
Ajanjakson pituus kuukausina lasketaan siten, että siihen 1 momentin mukaan sisältyvien päivien lukumäärä jaetaan kolmellakymmenellä. Eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa laskettaessa jätetään tällöin osamäärään ehkä sisältyvä vajaa kuukausi huomioon ottamatta.
5§
Laskettaessa ajanjaksojen pituuksia katsotaan kalenterikuukauteen sisältyvän 30 päivää. Kalenterikuukausien pituudet tasoitetaan siten, että kuukauden viimeistä päivää ja karkausvuotena myös helmikuun viimeistä edellistä päivää pidetään 30. päivänä.
Ajanjakson pituus kuukausina lasketaan siten, että siihen 1 momentin mukaan sisältyvien päivien lukumäärä jaetaan kolmellakymmenellä. Eläkkeeseen oikeuttavaa aikaa laskettaessa jätetään tällöin osamäärään ehkä sisältyvä vajaa kuukausi huomioon ottamatta.
6 §
Yrittäjien eläkelain 7 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun yrittäjän työtulon eläkelaitos vahvistaa vuosityötulona.
Yrittäjän työtulo vahvistetaan vuositulona ja eläkkeen perusteena oleva työtulo määrätään kuukautta kohden.
Yrittäjien eläkelain 7 a §:ssä tarkoitettu kalenterivuoden työtulojen painotettu keskimäärä saadaan kertomalla kullekin ajanjaksolle vahvistettu työtulo samaan ajanjaksoon sisältyvien päivien lukumäärällä ja jakamalla eri ajanjaksoilta näin saatujen tulojen yhteismäärä luvulla 360.
Määrättäessä eläkkeen perusteena olevaa työtuloa kerrotaan kullekin ajanjaksolle vahvistettu ja työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaisesti tarkistettu vuositulo kysymyksessä olevaan ajanjaksoon sisältyvien päivien lukumäärällä. Eri ajanjaksoille näin laskettujen tulojen yhteismäärä jaetaan ajanjaksoihin sisältyvien päivien yhteismäärällä. Eläkkeen perusteena oleva työtulo kuukautta kohden saadaan jakamalla viimeksi mainittu osamäärä kahdellatoista.
Siltä kalenterivuodelta, jona yrittäjä täyttää 53 tai 63 vuotta, katsotaan ennen mainitun iän täyttämistä seuraavan kalenterikuukauden alkua saaduksi työtuloksi niin suuri osuus kalenterivuoden kokonaistyötulosta kuin ansiokuukausien määrä mainitun iän täyttämiskuukauden loppuun on ansiokuukausien määrästä kyseisenä vuonna. Tällöin ansiokuukaudeksi katsotaan kalenterikuukausi, jonka aikana yrittäjien eläkelain mukainen vakuutus on voimassa.
Yrittäjien eläkelain 7 a §:n 3 momentissa tarkoitettu työtulon vähentäminen tapahtuu kertomalla kunkin kalenterivuoden kokonaistyötulo samalta ajanjaksolta saatujen vakuutusmaksujen ja samalle ajanjaksolle määrättyjen vakuutusmaksujen suhteella.
6§
Yrittäjän työtulo vahvistetaan vuositulona ja eläkkeen perusteena oleva työtulo määrätään kuukautta kohden.
Määrättäessä eläkkeen perusteena olevaa työtuloa kerrotaan kullekin ajanjaksolle vahvistettu ja työntekijäin eläkelain 9 §:n mukaisesti tarkistettu vuositulo kysymyksessä olevaan ajanjaksoon sisältyvien päivien lukumäärällä. Eri ajanjaksoille näin laskettujen tulojen yhteismäärä jaetaan ajanjaksoihin sisältyvien päivien yhteismäärällä. Eläkkeen perusteena oleva työtulo kuukautta kohden saadaan jakamalla viimeksi mainittu osamäärä kahdellatoista.
7 §
Jos vanhuuseläke myönnetään työntekijäin eläkelain muuttamisesta annetun lain (634/2003) voimaantulosäännöksen 18 ja 19 momentin sekä mainitun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta annetun lain(886/2004) 20 momentin tai yrittäjien eläkelain muuttamisesta annetun lain(638/2003) voimaantulosäännöksen 10 momentin mukaan 62 vuotta alemmassa iässä tai, jos merimieseläkelain mukainen eläkeikä on 62 vuotta alempi, yrittäjien eläkelain mukainen 31 päivän joulukuuta 2004 jälkeen ansaittu eläke myönnetään eläkkeen alkamisiässä siten vähennettynä kuin työeläkkeen laskemisesta eräissä tapauksissa annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa(1148/2004) säädetään.
Jos yrittäjien eläkelain piiriin kuuluva yrittäjän toiminta päättyy, eikä yrittäjällä tai hänen omaisellaan sen perusteella ole välittömästi oikeutta eläkkeen saamiseen, muodostetaan sanotun lain mukaan syntynyttä eläkeoikeutta vastaava vapaakirja. Muutoin on vapaakirjasta vastaavasti voimassa, mitä työntekijäin eläkeasetuksen 8 §:ssä säädetään.
Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös yrittäjien eläkelain muuttamisesta annetun lain (683/2003) voimaantulosäännöksen 10 momentin piiriin kuuluvaa yrittäjää, jonka voimaantulosäännöksessä tarkoitettu yrittäjätoiminta päättyy aikaisintaan neljä kuukautta ennen voimaantulosäännöksessä tarkoitetun 62 vuotta alemman eläkeiän täyttämistä.
7§
Jos yrittäjien eläkelain piiriin kuuluva yrittäjän toiminta päättyy, eikä yrittäjällä tai hänen omaisellaan sen perusteella ole välittömästi oikeutta eläkkeen saamiseen, muodostetaan sanotun lain mukaan syntynyttä eläkeoikeutta vastaava vapaakirja. Muutoin on vapaakirjasta vastaavasti voimassa, mitä työntekijäin eläkeasetuksen 8 §:ssä säädetään.
8 §
Eläkehakemuslomakkeen, työkyvyttömyyseläkettä varten tarvittavan lääkärinlausunnon kaavan ja työttömyyseläkettä varten tarvittavan työvoimaviranomaisen, työttömyyskassan sekä kansaneläkelaitoksen todistuksen kaavan vahvistaa eläketurvakeskus.
Eläkehakemus on tehtävä vahvistetulla lomakkeella.
8§
Eläkehakemus on tehtävä vahvistetulla lomakkeella.
Hakemukseen on liitettävä eläkelaitoksen määräämä selvitys. Haettaessa työkyvyttömyyseläkettä tai lapselle 18 vuoden iän täyttämisen jälkeiseltä ajalta maksettavaa perhe-eläkettä on eläkelaitokselle myös toimitettava vahvistetulle lomakkeelle laadittu lääkärinlausunto hakijan terveydentilasta. Eläkelaitos voi kuitenkin hyväksyä muunkinlaisen lääkärinlausunnon tai sitä vastaavan selvityksen ja myös, jos hakija on hoidettavana sairaalassa tai parantolassa taikka jos siihen on muu erityinen syy, omalla kustannuksellaan hankkia lääkärinlausunnon.
9§
Työkyvyttömyyseläkkeen hakija tai saaja sekä lapsi, joka hakee tai saa perhe-eläkettä 18 vuoden iän täyttämisen jälkeiseltä ajalta, ovat velvolliset, jos eläkelaitos niin määrää, käymään työkyvyttömyyden selvittämistä varten tutkittavana eläkelaitoksen nimeämän lääkärin luona tai eläkelaitoksen osoittamassa sairaalassa. Eläkelaitoksen on tällöin korvattava tutkimuksesta aiheutuneet kustannukset, joihin luetaan myös kohtuulliset matkakustannukset ja kohtuullinen matkapäiväraha toiselle paikkakunnalle määräyksen mukaisesti suoritetusta matkasta.
Jos hakija ilman hyväksyttävää syytä jättää 1 momentissa tarkoitetun määräyksen noudattamatta, voidaan hakemuksen käsittely määrätä raukeamaan.
10§
Eläkehakemus katsotaan tehdyksi sinä päivänä, jolloin se on annettu tai postitse saapunut jollekin yrittäjien eläkelaissa, maatalousyrittäjien eläkelaissa, työntekijäin eläkelaissa tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelaissa tarkoitetulle eläkelaitokselle tahi eläketurvakeskukselle taikka eläkelaitoksen tai eläketurvakeskuksen sitä varten valtuuttamalle asiamiehelle. Jollei hakija kehotuksen saatuaan eläkelaitoksen määräämässä kohtuullisessa ajassa toimita sille hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittavaa lisäselvitystä tai jos hakemuksen käsittely on 9 §:n 2 momentin mukaisesti määrätty raukeamaan, katsotaan hakemus kuitenkin tehdyksi vasta silloin, kun eläkelaitokselle on saapunut hakemuksen ratkaisemiseksi tarvittava selvitys.
11 §
Toimivaltaisen eläkelaitoksen määräämisestä ja eläkehakemuksen ratkaisemisesta toimivaltaisessa eläkelaitoksessa on soveltuvin osin voimassa, mitä työntekijäin eläkeasetuksen (183/1962) 12 ja 12 a–12 d §:ssä säädetään.
Eläkehakemuksen ratkaisee sekä eläkkeen maksamisesta ja eläkkeeseen liittyvistä eläkelaitoksen muista tehtävistä huolehtii, jollei yrittäjä ole yrittäjien eläkelain alaisen viimeisen yrittäjätoimintansa päättyessä ollut työntekijäin eläkelain alaisessa työsuhteessa tai sen jälkeen ollut työntekijäin eläkelain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain alaisessa työsuhteessa taikka harjoittanut maatalousyrittäjien eläkelain alaista toimintaa, se eläkelaitos, jonka piiriin yrittäjä on viimeksi kuulunut yrittäjien eläkelain alaisen toimintansa perusteella. Jos kuitenkin yrittäjälle hänen kuollessaan maksettiin jonkin edellä sanotun lain mukaista vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä muusta eläkelaitoksesta, ratkaisee tämä eläkelaitos hänen jälkeensä maksettavaa perhe-eläkettä koskevan hakemuksen ja huolehtii edellä mainituista muista tehtävistä. Muutoin noudatetaan, mitä työntekijäin eläkeasetuksen 12 §:ssä säädetään.
11§
Eläkehakemuksen ratkaisee sekä eläkkeen maksamisesta ja eläkkeeseen liittyvistä eläkelaitoksen muista tehtävistä huolehtii, jollei yrittäjä ole yrittäjien eläkelain alaisen viimeisen yrittäjätoimintansa päättyessä ollut työntekijäin eläkelain alaisessa työsuhteessa tai sen jälkeen ollut työntekijäin eläkelain tai lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain alaisessa työsuhteessa taikka harjoittanut maatalousyrittäjien eläkelain alaista toimintaa, se eläkelaitos, jonka piiriin yrittäjä on viimeksi kuulunut yrittäjien eläkelain alaisen toimintansa perusteella. Jos kuitenkin yrittäjälle hänen kuollessaan maksettiin jonkin edellä sanotun lain mukaista vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkettä muusta eläkelaitoksesta, ratkaisee tämä eläkelaitos hänen jälkeensä maksettavaa perhe-eläkettä koskevan hakemuksen ja huolehtii edellä mainituista muista tehtävistä. Muutoin noudatetaan, mitä työntekijäin eläkeasetuksen 12 §:ssä säädetään.
12 §
Vakuutusmaksuja älköön perittäkö siitä eläkkeen osasta, joka on maksettava sairausvakuutusrahastolle. Muusta osasta eläkettä voidaan periä vakuutusmaksuja ilman eläkkeensaajan suostumusta enintään kolmannes kulloinkin maksettavan eläkkeen määrästä. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske kertasuorituksena maksettavaa eläkettä.
Vakuutusmaksujen perinnästä johtuvan eläkkeen vähennyksen katsotaan kulloinkin koskevan vanhinta perimiskelpoista ja vielä maksamatta olevaa vakuutusmaksua.
13 §
Eläke maksetaan kuukausittain eläkkeensaajan valitsemaan rahalaitokseen hänen ilmoittamalleen tilille.
Eläke maksetaan kuukausittain. Jos eläke tai erillisenä suoritettava eläkkeen osa on pienempi kuin 50 markkaa kuukaudessa, saadaan se kuitenkin maksaa neljännesvuosittain.
13§
Eläke maksetaan kuukausittain. Jos eläke tai erillisenä suoritettava eläkkeen osa on pienempi kuin 50 markkaa kuukaudessa, saadaan se kuitenkin maksaa neljännesvuosittain.
14§
Jos vanhuus- tai perhe-eläke taikka sellainen työkyvyttömyyseläke, jonka suuruutta määrättäessä ei ole sovellettu työntekijäin eläkelain 6 §:n 3 momenttia, on ilman 12 §:ssä tarkoitettua vähennystä pienempi kuin 20 markkaa kuukaudessa, eläkelaitoksella on oikeus eläkkeensaajan suostumuksella suorittaa eläke kertasuorituksena, joka lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan. Kertasuorituksen saajalla ei sen jälkeen ole saman eläketapahtuman johdosta oikeutta eläkkeeseen sen yrittäjätoiminnan perusteella, jonka nojalla suoritusta vastaava eläke olisi maksettu. Jos määräajaksi myönnetty työkyvyttömyyseläke on maksettu kertasuorituksena, voidaan eläkkeensaajalle kuitenkin myöntää eläke siltä ajalta, jonka hänen työkyvyttömyytensä määräajan jälkeen jatkuu.
15 §
Eläkkeensaajan kuollessa lakkaa oikeus eläkkeen saamiseen kuolinpäivää seuraavan maksukauden alusta. Jos työkyvyttömyyseläke lakkautetaan työkyvyn palauttamisen vuoksi tai jos eläke muusta syystä lakkautetaan tai sitä vähennetään, päättyy sen maksaminen tai suoritetaan vähennettyä eläkettä lähinnä seuraavasta mahdollisesta erääntymispäivästä.
Jos kahden edunjättäjän jälkeen lapseneläkettä saavalle lapselle myönnetään lapseneläke oman vanhemman jälkeen, lakkaa muun edunjättäjän jälkeen myönnetty lapseneläke siitä ajankohdasta, josta oman vanhemman jälkeen myönnettävä lapseneläke alkaa.
16 §
Eläkelaitoksen on toimitettava eläketurvakeskukselle työntekijäin eläkeasetuksen 16 §:ssä tarkoitetut tiedot. Muutoinkin sovelletaan eläkelaitokseen vastaavasti, mitä sanotussa pykälässä säädetään.
17 §
Eläkelaitoksen osallistumisesta työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuihin eläketurvakeskuksen kustannusten korvaamiseen on vastaavasti voimassa, mitä työntekijäin eläkeasetuksen 17 §:n 1 momentissa säädetään.
Eläkelaitoksen osallistumisesta työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen eläketurvakeskuksen kustannusten korvaamiseen on vastaavasti voimassa, mitä työntekijäin eläkeasetuksen 17 §:ssä säädetään.
17§
Eläkelaitoksen osallistumisesta työntekijäin eläkelain 12 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen eläketurvakeskuksen kustannusten korvaamiseen on vastaavasti voimassa, mitä työntekijäin eläkeasetuksen 17 §:ssä säädetään.
17 a §
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa viimeistään kunkin vuoden marraskuun 15 päivänä yrittäjien eläkelain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun valtion osuuden ennakon määrän seuraavalle kalenterivuodelle. Viimeistään kunkin vuoden kesäkuun 15 päivänä ministeriö tarkistaa saman kalenterivuoden jälkimmäiselle puoliskolle vahvistettujen ennakkoerien määrät. Lisäksi ministeriö tarkistaa joulukuulta maksettavan ennakkoerän määrän viimeistään saman vuoden marraskuun 15 päivänä. Edellä tarkoitettuja toimenpiteitä varten Eläketurvakeskuksen on toimitettava ministeriölle tämän määräämä selvitys toimenpidettä edeltävän kalenterikuukauden 20 päivään mennessä.
Valtion osuuden ennakko maksetaan Eläketurvakeskukselle kahtenatoista yhtä suurena eränä siten, että ennakkoerä on Eläketurvakeskuksen käytettävissä kunkin kalenterikuukauden ensimmäisenä pankkipäivänä. Jos kuitenkin joulukuun ennakkoerää 1 momentin mukaan tarkistettaessa ilmenee, että ennakkona on jo ennen tarkistusta maksettu valtion osuudeksi arvioitua määrää enemmän, on maksetun ennakon ja arvioidun valtion osuuden määrän erotus palautettava valtiolle joulukuun kolmantena pankkipäivänä.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa viimeistään kunkin vuoden lokakuun 20 päivänä valtion osuuden lopullisen määrän edelliseltä kalenterivuodelta. Tätä varten Eläketurvakeskuksen on toimitettava ministeriölle lopullista määrää koskeva selvitys vahvistamista edeltävän syyskuun 30 päivään mennessä.
Jos Eläketurvakeskukselle maksetun valtion osuuden ennakon määrä on suurempi kuin samalle kalenterivuodelle vahvistettu valtion osuuden lopullinen määrä, Eläketurvakeskus maksaa niiden erotuksen valtiolle lopullisen määrän vahvistamista seuraavan joulukuun toisena pankkipäivänä. Jos maksetun ennakon määrä on pienempi kuin valtion osuudeksi vahvistettu lopullinen määrä, erotus maksetaan Eläketurvakeskukselle lopullisen määrän vahvistamista seuraavan marraskuun viimeisenä pankkipäivänä.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa Eläketurvakeskuksen esityksestä perusteet, joiden mukaan Eläketurvakeskus jakaa eläkelaitoksille valtion suorittaman osuuden yrittäjien eläkelain mukaisten eläkkeiden ja muiden etuuksien kustantamiseksi.
18§
Eläkelautakunnan käsitellessä asiaa, jonka ratkaiseminen olennaisesti riippuu yrittäjien eläkelain tai sen nojalla annettujen säännösten tai määräysten soveltamisesta, tulee siinä ainakin yhden saapuvilla olevan jäsenen olla sanotun lain 15 §:n 1 momentissa tarkoitettu henkilö.
19 §
Yrittäjien eläkelain 16 §:ssä tarkoitetun neuvottelukunnan asettaa eläketurvakeskus kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Neuvottelukuntaan kuuluu eläketurvakeskuksen valitsemien puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan ohella vähintään kymmenen sanotussa pykälässä tarkoitettuja yrittäjäjärjestöjä ja vähintään kaksi eläkelaitoksia edustavaa jäsentä. Kullekin jäsenelle puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa lukuun ottamatta on nimettävä henkilökohtainen varamies. Yrittäjäjärjestöjä edustavien jäsenten ja heidän varamiestensä nimeämistä varten tulee eläketurvakeskuksen varata eri alojen edustavimmille yrittäjäjärjestöille tilaisuus tehdä ehdotus edustajikseen. Jos jäsen tai hänen varamiehensä eroaa tehtävästään ennen toimikauden päättymistä, on hänen tilalleen nimettävä uusi jäsen tai varamies jäljellä olevaksi toimikauden ajaksi.
Neuvottelukunta kokoontuu puheenjohtajansa tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajansa kutsusta. Asioiden käsittelystä on soveltuvin osin voimassa, mitä eläketurvakeskuksen edustajiston kokouksesta on säädetty.
20 §
Jos eläkelaitoksen tai eläketurvakeskuksen toimituskirja annetaan koneellisessa tietojenkäsittelyssä tai muutoin ainakin osittain painomenetelmää käyttäen aikaan saatuna asiakirjana, voidaan allekirjoitus siihen merkitä koneellisesti.
Tässä asetuksessa tarkoitettujen lomakkeiden kaavat vahvistaa eläketurvakeskus.
20 a §
Eläkelaitoksen on säilytettävä eläketurvan järjestämiseen tai eläkeasiaan liittyvät asiakirjat ja tiedot siten kuin eläketurvakeskus sosiaali- ja terveysministeriön antamien yleisohjeiden mukaan tarkemmin määrää.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot voidaan kuitenkin alkuperäisten asemesta säilyttää tallennettuina sellaisella eläketurvakeskuksen hyväksymällä menetelmällä, jolla luotettavasti säilytetään alkuperäisten asiakirjojen ja tietojen asiasisältö. Tällä tavoin tallennettuina niiden katsotaan vastaavan alkuperäisiä, jollei muuta näytetä.
21 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1970.
942/1972
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1973.
88/1978
Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vahvistettaessa valtion osuuden jakoperusteet ja ennakko vuodelle 1978. Sanotun vuoden ennakko on kuitenkin poikkeuksellisesti vahvistettava viimeistään saman vuoden kesäkuun 15 päivänä ja suoritettava syyskuusta 1978 lukien kuukausittain neljänä yhtä suurena eränä.
279/1978
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1978.
109/1985
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1985.
874/1985
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.
1134/1985
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.
304/1987
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987.
545/1990
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990 ja sitä sovelletaan, jos edunjättäjä on kuollut asetuksen tultua voimaan.
658/1991
Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä huhtikuuta 1991, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1991.
874/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1992.
1660/1993
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
1508/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
1061/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
1087/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
649/2002
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2003.
Lailla kumotaan yrittäjien eläkelain 17 §:n väliaikaisesta muuttamisesta 22 päivänä helmikuuta 2002 annettu laki (150/2002) sekä 7 päivänä marraskuuta 1969 annetun yrittäjien eläkeasetuksen(668/1969) 2, 3, 3 a, 4 ja 12 a §, sellaisina kuin niistä ovat 3 a ja 4 § asetuksessa 1508/1995 ja 12 a § mainitussa asetuksessa 1508/1995 sekä asetuksissa 942/1972, 545/1990 ja 1660/1995.
HE 8/2002, StVM 10/2002, EV 86/2002
1341/2003
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
1423/2004
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olevan yrittäjien eläkeasetuksen 7 §:n mukaan muodostetusta vapaakirjasta on vastaavasti voimassa, mitä työntekijäin eläkelain eräistä säännöksistä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1147/2004) 2 §:ssä säädetään.
Sen estämättä, mitä tämän asetuksen 6 §:n 4 momentissa säädetään, ennen asetuksen voimaantuloa edeltävään aikaan kohdistuva työtulon vähentäminen tapahtuu ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olevan yrittäjien eläkeasetuksen 6 §:n 3 momentin mukaan.
685/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
1002/2005
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 2006 eläkelaitosten vastuunjakoon ja valtion osuuteen.