Finlex →692/1973 — Asetus valtion virkamiesten vuosilomasta

Virassaolopäivien veroisina päivinä pidetään vuosiloman pituutta määrättäessä myös vuosilomaa sekä poissaoloa

Arkipäiväksi ei tätä asetusta sovellettaessa lueta itsenäisyyspäivää, joulu-eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää.

Viraston tai laitoksen työjärjestyksen tahi vahvistetun työvuorotaulukon perusteella tulevia, jo ansaittuja vapaapäiviä ei vuosilomaan sisällytetä.

Ilman virkamiehen suostumusta ei lomaa tai sen osaa saa määrätä alkavaksi virkamiehen vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi lomapäivien lukumäärän vähenemiseen.

Vuosilomaan oikeuttavaa palvelusaikaa ovat myös muut kuin 3 §:n 3 momentissa mainitut virantoimituksen keskeytysajat, jos kyseessä olevalta ajalta on suoritettu palkkausta.

Vuosilomaan oikeuttavaksi palvelusajaksi luetaan myös päätoimiseksi katsottavassa valtion palveluksessa työsuhteessa palveltu aika.

Vuosilomaan oikeuttavaksi valtion palveluksen veroiseksi ajaksi luetaan edellä 7 ja 8 §:ssä mainittujen aikojen lisäksi myös muu ikälisään oikeuttava palvelusaika. Tällöin on myös otettava huomioon se aika, jonka asianomainen erivapauden perusteella on oikeutettu laskemaan hyväkseen ikälisää varten.

Loma voidaan sijoittaa myös lomavuoden tammikuun 1 päivän ja huhtikuun 1 päivän väliselle ajalle. Tällöin ei virkamiehelle kuitenkaan anneta pitempää lomaa kuin mitä hän on loman alkamishetkeen mennessä ansainnut.

Milloin sairaudesta tai tapaturmasta johtuva virkamiehen työkyvyttömyys alkaa vuosiloman aikana ja jatkuu yhdenjaksoisena yli seitsemän päivää, ei tämän ajan ylittävää osaa työkyvyttömyysajasta ole luettava vuosilomaksi, jos virkamies ilman aiheetonta viivytystä tätä pyytää. Virkamies on velvollinen esittämään lääkärintodistuksen tai muun luotettavan selvityksen työkyvyttömyydestä.

Vuosilomat on järjestettävä niin, että niistä on mahdollisimman vähän haittaa viraston tai laitoksen säännölliselle toiminnalle.

Virasto tai laitos määrää tarvittaessa, kuka hoitaa vuosilomalla olevan tehtäviä loman aikana, ja on tällainen viranhoito, jollei ei siitä ole toisin sovittu tai määrätty, toimitettava vastavuoroisesti sekä korvauksetta.

Vuosilomat vahvistetaan etukäteen laadittavan suunnitelman mukaan. Ennen suunnitelman vahvistamista on virkamiehelle tai tämän edustajalle varattava tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Asianomaisen pyynnöstä tai viraston toimenpiteellä, milloin siihen on olemassa painavat syyt, voidaan vahvistetusta suunnitelmasta poiketa.

Loman ajankohta on saatava asianomaisen tietoon vähintään kaksi viikkoa ennen vuosiloman alkamista.

Sen estämättä, mitä 12 §:ssä säädetään, virasto tai laitos ja virkamies voivat sopia, että virkamies säästää osan vuosittaisista varsinaisista lomapäivistään pidettäväksi seuraavalla lomakaudella tai sen jälkeen säästövapaana.

Säästää voidaan joko osittain tai kokonaan 2 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdan mukaan määräytyvästä varsinaisesta vuosilomasta kahdeksantoista päivää ylittävä osa ja 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan määräytyvästä varsinaisesta vuosilomasta kaksikymmentäneljä päivää ylittävä osa.

Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien pitoajankohdasta on tehtävä suunnitelma viimeistään silloin, kun virasto tai laitos 15 §:n mukaisesti varaa virkamiehelle tilaisuuden esittää mielipiteensä loman ajankohdasta.

Säästövapaa annetaan virkamiehelle viraston tai laitoksen ja virkamiehen tarkemmin sopimina ajankohtina viimeistään viiden vuoden kuluessa sen lomavuoden päättymisestä, jonka varsinaisesta vuosilomasta säästövapaa oli säästetty.

Oikeudesta säästövapaan siirtämiseen ja vuosilomapalkasta säästövapaan aikana on vastaavasti voimassa mitä 13 §:n 3 ja 4 momentissa sekä 17 §:ssä säädetään. Virkasuhteen päättyessä on korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta maksettava sen mukaan kuin 19 ja 20 §:ssä säädetään, ellei virkamies 21 §:n mukaisesti siirrä säästövapaata pidettäväksi toisen valtion viraston tai laitoksen taikka eduskunnan palveluksessaoloaikana. Virkasuhteen muuttuessa osa-aikaiseksi virkamiehellä on oikeus saada korvaus pitämättä jääneestä säästövapaasta sen mukaan kuin 19 ja 20 §:ssä säädetään.

Milloin virasto tai laitos ei ole voinut järjestää vuosilomaa kalenterivuoden aikana, on siitä suoritettava lomakorvaus noudattaen soveltuvin osin 19 §:n säännöksiä.

Mikäli loma on virkamiehen suostumuksella 12 §:n 2 momentin mukaisesti siirretty pidettäväksi seuraavana vuonna ennen toukokuun 1 päivää, mutta lomaa ei ole voitukaan tänä aikana järjestää, on pitämättä jääneestä lomasta suoritettava lomakorvaus.

Jos virkamies niinä kalenterikuukausina, joina virkasuhde saman lomanmääräytymisvuoden aikana alkoi ja päättyi, on ollut virassa yhteensä vähintään kahdeksantoista päivää eikä siltä ajalta ole saanut lomaa tai korvausta, luetaan tämä aika yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. (23.2.1979/229)

Edellä tässä pykälässä tarkoitettu oikeus lomakorvaukseen tai vuosilomaan on myös asevelvollisena vakinaista palvelusta suorittamaan ryhtyvällä virkamiehellä, jos hän sitä haluaa, vaikka hänen virkasuhteensa ei ole päättynyt. (23.2.1979/229)

Edellä 18 §:n ja 19 §:n 1 ja 3 momentissa tarkoitettua vuosilomakorvausta määrättäessä lasketaan pitämättä jäänyttä lomapäivää kohti 1/300 vuosipalkkauksen määrästä.

Asetuksen 18 §:n tarkoittamissa tapauksissa lasketaan vuosipalkkaus seuraavasti:

Asetuksen 19 §:n 1 momentin tarkoittamassa tapauksessa vuosipalkkaus lasketaan virkasuhteen päättymishetken ja 3 momentin tarkoittamassa tapauksessa asevelvollisena vakinaiseen palvelukseen astumishetken mukaisena.

Saamatta jääneestä vuosiloman pitennyksestä ei ole oikeutta saada vuosilomakorvausta.

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1974. Sillä kumotaan työajasta ja vuosilomista valtion virastoissa ja laitoksissa 20 päivänä kesäkuuta 1960 annetun asetuksen (29/60) 7–29 ja 31 § sekä mainitun asetuksen nojalla annetut vuosilomaa koskevat määräykset. Lisäksi kumotaan 8 päivänä syyskuuta 1924 annetun Helsingin yliopiston säännöt sisältävän asetuksen(228/24) 50 §:n 1 momentti sekä Jyväskylän yliopistosta 8 päivänä maaliskuuta 1968 annetun asetuksen(146/68) 98 §:n 1 momentti. Näiden yliopistojen rehtori ja vararehtori sekä Helsingin yliopiston kanslian tai kvestuurin virkamiehet, jotka tämän asetuksen voimaantullessa ovat yliopiston palveluksessa, säilyttävät kuitenkin kyseisten säännösten mukaiset vuosilomaetunsa loman pituuden osalta, jos he tästä asiasta ilmoittavat yliopistolle.

Tämän asetuksen 6 §:n sekä 13 §:n 3 ja 4 momentin säännöksiä sovelletaan kuitenkin 1. 4. 1973 alkaen.

Lomavuoden 1974 vuosiloma määräytyy lomanmääräytymisvuoden 1. 4. 1973 –31. 3. 1974 perusteella.

Virkamiehelle, joka 1.4. 1973 – 31. 12. 1973 välisenä aikana on ollut virkavapaana tai pidätettynä virantoimituksesta eikä sen vuoksi ole saanut siltä ajalta vuosilomaa vuonna 1973, saadaan lomavuoden 1974 vuosiloman pituutta laskettaessa ottaa huomioon virassaolopäivien veroisina päivinä myös nämä virkavapaus- ja virantoimituksesta pidätettynä olemansa ajat.

Peruspalkkaisen viran tai toimen tahi ylimääräisen toimen haltija saa kalenterivuonna 1973 vuosilomaa kuitenkin vähintään kaksi työpäivää jokaiselta täydeltä kuukaudelta, jonka aikana hän sinä vuonna on ollut valtion palveluksessa, jolloin 30 päivän katsotaan vastaavan täyttä kuukautta.