Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (37)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 18/1977 | 7 | ||
| 1032/1979 | 10 | ||
| 372/1990 | 7 | ||
| 427/1975 | |||
| 1316/1987 | |||
| 356/1976 | 8 | ||
| 998/1988 | |||
| 1130/1987 | 1 | ||
| 663/1976 | |||
| 1087/1985 | 24 | ||
| 565/1986 | 6 | ||
| 80/1983 | |||
| 1037/1980 | 1 | ||
| 98/1984 | 1 | ||
| 1304/1990 | 1991-01-01 | 13 | |
| 1337/1992 | 1993-01-01 | kum. 20 §, muutt. 8 ja 13 §:ää | 1 |
| 885/1994 | 1995-01-01 | muutt. 24 §:ää | |
| 366/1997 | 1997-04-30 | 3 | |
| 1336/1999 | 2000-01-01 | muutt. 24 §:ää | |
| 341/1999 | 2001-02-21 | muutt. 1 a § sekä 6 ja 6 b §:ää | 6 |
| 226/2002 | 2002-04-03 | muutt. 8 §:ää | |
| 651/2002 | 2002-10-01 | muutt. 24 §:ää | |
| 1180/2003 | 2004-01-01 | muutt. 24 § | |
| 1392/2004 | 2005-01-01 | muutt. 24 § | |
| 1007/2005 | 2006-01-01 | muutt. 13 §:ää | |
| 615/2006 | 2006-07-27 | muutt. 8 ja 23 §:ää sekä 24 § | |
| 1285/2006 | 2007-01-01 | 1 | |
| 437/2007 | 2007-05-01 | muutt. 14 §:ää | |
| 992/2007 | 2008-01-01 | muutt. 13 §.ää | |
| 1297/2007 | 2008-01-01 | muutt. 8 §:ää | 1 |
| 1459/2009 | 2010-01-01 | muutt. 14 § sekä 16 §:ää | 3 |
| 1155/2010 | 2011-01-01 | 8 | |
| 75/2014 | 2014-09-01 | muutt. 23 §:ää | |
| 83/2019 | 2019-01-23 | muutt. 24 §:ää; lis. 23 a ja 23 b § | 8 |
| 20/2021 | 2021-01-19 | muutt. 23 §:ää | 3 |
| 25/2023 | 2023-06-01 | muutt. 6 §:ää | 2 |
| 684/2025 | 2026-01-01 | muutt. 16 §:ää | 1 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Jos maatilan tai sen osan omistaja luopuu maatalouden rakenteen parantamiseksi tässä laissa säädetyllä tavalla pysyvästi maatalouden harjoittamisesta, voidaan hänelle ja hänen aviopuolisolleen, joka pysyvästi luopuu harjoittamasta maataloutta, maksaa luopumiseläkettä sen mukaan kuin jäljempänä säädetään. Näitä henkilöitä nimitetään tässä laissa luopujiksi.
Jos maatilan tai sen osan omistaja luopuu maatalouden rakenteen parantamiseksi tässä laissa säädetyllä tavalla pysyvästi maatalouden harjoittamisesta, voidaan hänelle ja hänen aviopuolisolleen, joka pysyvästi luopuu harjoittamasta maataloutta, maksaa luopumiseläkettä sen mukaan kuin jäljempänä säädetään. Näitä henkilöitä nimitetään tässä laissa luopujiksi.
Luopumisen katsotaan tapahtuneen maatalouden rakenteen parantamiseksi, jos se edistää jatkamiskelpoisten maatilojen muodostumista tai jos sen seurauksena maataloustuotannosta poistuu peltoa.
Luopumisen katsotaan tapahtuneen maatalouden rakenteen parantamiseksi, jos se edistää tarkoituksenmukaisten maatilojen muodostumista tai sen seurauksena on laadultaan tai sijainniltaan huonon pellon poistuminen maataloustuotannosta.
Maatilasta voidaan luopua myös 6 §:n 1 momentin 4 tai 5 kohdassa mainittuun tarkoitukseen.
1 §
Jos maatilan tai sen osan omistaja luopuu maatalouden rakenteen parantamiseksi tässä laissa säädetyllä tavalla pysyvästi maatalouden harjoittamisesta, voidaan hänelle ja hänen aviopuolisolleen, joka pysyvästi luopuu harjoittamasta maataloutta, maksaa luopumiseläkettä sen mukaan kuin jäljempänä säädetään. Näitä henkilöitä nimitetään tässä laissa luopujiksi.
Luopumisen katsotaan tapahtuneen maatalouden rakenteen parantamiseksi, jos se edistää jatkamiskelpoisten maatilojen muodostumista tai jos sen seurauksena maataloustuotannosta poistuu peltoa.
Maatilasta voidaan luopua myös 6 §:n 1 momentin 4 tai 5 kohdassa mainittuun tarkoitukseen.
1 a §
Maatilaa pidetään jatkamiskelpoisena, jos sillä maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 5 §:n 2 momentin mukaan on taloudelliset edellytykset kannattavan toiminnan harjoittamiseen.
Maatilaa pidetään jatkamiskelpoisena, jos sillä maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 5 §:n 2 momentin mukaan on taloudelliset edellytykset kannattavan toiminnan harjoittamiseen.
1 a §
Maatilaa pidetään jatkamiskelpoisena, jos sillä maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999) 5 §:n 2 momentin mukaan on taloudelliset edellytykset kannattavan toiminnan harjoittamiseen.
2 §
Eläkkeen saamisen edellytyksenä on:
että luopuja ainakin viiden vuoden ajan välittömästi ennen luopumista on maatilalla asuen harjoittanut maatilataloutta vähintään yhden hehtaarin peltoa käsittävällä tilalla;
että luopuja ainakin viiden vuoden ajan välittömästi ennen luopumista on maatilalla asuen harjoittanut maatilataloutta vähintään yhden hehtaarin peltoa käsittävällä tilalla;
että luopujan tai luopujina olevien aviopuolisoiden muusta kuin maatilataloudesta saamien tulojen ei voida katsoa tuntuvasti ja pysyväisluonteisesti ylittäneen määrää, jota voidaan pitää tavanomaisena maatilatalouden ulkopuolisena tulona luopumisen kohteena olevaa tilaa vastaavilla tiloilla;
että luopujan tai luopujina olevien aviopuolisoiden muusta kuin maatilataloudesta saamien tulojen ei voida katsoa tuntuvasti ja pysyväisluonteisesti ylittäneen määrää, jota voidaan pitää tavanomaisena maatilatalouden ulkopuolisena tulona luopumisen kohteena olevaa tilaa vastaavilla tiloilla;
että luopuja on luopumisen tapahtuessa täyttänyt 55 vuotta tai, jos hän on naispuolinen leski tai sellainen naispuolinen luopuja, jonka aviopuolisokin on oikeutettu luopumiseläkkeeseen, 45 vuotta; ja
että luopuja on luopumisen tapahtuessa täyttänyt 55 vuotta tai, jos hän on naispuolinen leski tai sellainen naispuolinen luopuja, jonka aviopuolisokin on oikeutettu luopumiseläkkeeseen, 45 vuotta; ja
että luopuminen on tapahtunut 1 päivän tammikuuta 1974 ja 31 päivän joulukuuta 1976 välisenä aikana.
että luopuminen on tapahtunut vuoden 1973 jälkeen, mutta ennen vuotta 1993.
Eläkkeen saamisen edellytyksenä on:
että luopuja ainakin viiden vuoden ajan välittömästi ennen luopumista on maatilalla asuen harjoittanut maatilataloutta vähintään yhden hehtaarin peltoa käsittävällä tilalla;
että luopujan tai luopujina olevien aviopuolisoiden muusta kuin maatilataloudesta saamien tulojen ei voida katsoa tuntuvasti ja pysyväisluonteisesti ylittäneen määrää, jota voidaan pitää tavanomaisena maatilatalouden ulkopuolisena tulona luopumisen kohteena olevaa tilaa vastaavilla tiloilla;
että luopuja on luopumisen tapahtuessa täyttänyt 55 vuotta tai, jos hän on naispuolinen leski tai sellainen naispuolinen luopuja, jonka aviopuolisokin on oikeutettu luopumiseläkkeeseen, 45 vuotta; ja
että luopuminen on tapahtunut vuoden 1973 jälkeen, mutta ennen vuotta 1993.
2–3 momentit on kumottu L:lla 28.12.1979/1032.
2–3 momentit on kumottu L:lla 28.12.1979/1032.
2 §
Eläkkeen saamisen edellytyksenä on:
että luopuja ainakin viiden vuoden ajan välittömästi ennen luopumista on maatilalla asuen harjoittanut maatilataloutta vähintään yhden hehtaarin peltoa käsittävällä tilalla;
että luopujan tai luopujina olevien aviopuolisoiden muusta kuin maatilataloudesta saamien tulojen ei voida katsoa tuntuvasti ja pysyväisluonteisesti ylittäneen määrää, jota voidaan pitää tavanomaisena maatilatalouden ulkopuolisena tulona luopumisen kohteena olevaa tilaa vastaavilla tiloilla;
että luopuja on luopumisen tapahtuessa täyttänyt 55 vuotta tai, jos hän on naispuolinen leski tai sellainen naispuolinen luopuja, jonka aviopuolisokin on oikeutettu luopumiseläkkeeseen, 45 vuotta; ja
että luopuminen on tapahtunut vuoden 1973 jälkeen, mutta ennen vuotta 1993.
2–3 momentit on kumottu L:lla 28.12.1979/1032.
2 b §
Sovellettaessa 2 §:n 1 momentin 1 kohdan säännöstä katsotaan luopujan jatkaneen maatilatalouden harjoittamista myös sen ajan,
jonka maatilan peltoalasta tehty pellon käytön rajoittamisesta annetussa laissa (216/69) tarkoitettu pellonvaraussopimus on ollut voimassa;
jonka maatilan peltoalasta tehty pellon käytön rajoittamisesta annetussa laissa (216/69) tarkoitettu pellonvaraussopimus on ollut voimassa;
jonka maatilaa on koskenut maataloustuotannon ohjaamisesta annetun lain (446/77) 4J§:n mukainen tuotannonmuutossopimus, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain(81/83) mukainen maataloustuotannon vähentämissopimus tai pellon kesannoimissopimus taikka maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain(1261/89) mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta tai pellon kesannoimissopimus;
jonka maatilaa on koskenut maataloustuotannon ohjaamisesta annetun lain (446/77) 4J§:n mukainen tuotannonmuutossopimus, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) mukainen maataloustuotannon vähentämissopimus tai pellon kesannoimissopimus taikka maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89) mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta tai pellon kesannoimissopimus;
jonka maatilan peltoala tai osa siitä on ollut kesannolla valtion kanssa tehdyn muun kuin 2 kohdassa tarkoitetun kesannoimissopimuksen nojalla;
jonka maatilan peltoala tai osa siitä on ollut kesannolla valtion kanssa tehdyn muun kuin 2 kohdassa tarkoitetun kesannoimissopimuksen nojalla;
jonka maatilan omistajan tekemä vuokrasopimus on ollut voimassa, jos tilan pellot on vuokrattu toiselle omistajan maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) mukaiseen täyteen työkyvyttämyyseläkkeeseen oikeuttavan työkyvyttämyyden vuoksi; tai
jonka maatilan omistajan tekemä vuokrasopimus on ollut voimassa, jos tilan pellot on vuokrattu toiselle omistajan maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) mukaiseen täyteen työkyvyttämyyseläkkeeseen oikeuttavan työkyvyttämyyden vuoksi; tai
jonka maatilan omistajan 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun luovutuksensaajan kanssa tekemä vuokrasopimus on ollut voimassa, kuitenkin siten, että tällaisena aikana otetaan huomioon enintään yksi vuosi välittömästi ennen luopumishetkeä.
jonka maatilan omistajan 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun luovutuksensaajan kanssa tekemä vuokrasopimus on ollut voimassa, kuitenkin siten, että tällaisena aikana otetaan huomioon enintään yksi vuosi välittömästi ennen luopumishetkeä.
Sovellettaessa 2 §:n 1 momentin 1 kohdan säännöstä katsotaan luopujan jatkaneen maatilatalouden harjoittamista myös sen ajan,
jonka maatilan peltoalasta tehty pellon käytön rajoittamisesta annetussa laissa (216/69) tarkoitettu pellonvaraussopimus on ollut voimassa;
jonka maatilaa on koskenut maataloustuotannon ohjaamisesta annetun lain (446/77) 4J§:n mukainen tuotannonmuutossopimus, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) mukainen maataloustuotannon vähentämissopimus tai pellon kesannoimissopimus taikka maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89) mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta tai pellon kesannoimissopimus;
jonka maatilan peltoala tai osa siitä on ollut kesannolla valtion kanssa tehdyn muun kuin 2 kohdassa tarkoitetun kesannoimissopimuksen nojalla;
jonka maatilan omistajan tekemä vuokrasopimus on ollut voimassa, jos tilan pellot on vuokrattu toiselle omistajan maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) mukaiseen täyteen työkyvyttämyyseläkkeeseen oikeuttavan työkyvyttämyyden vuoksi; tai
jonka maatilan omistajan 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun luovutuksensaajan kanssa tekemä vuokrasopimus on ollut voimassa, kuitenkin siten, että tällaisena aikana otetaan huomioon enintään yksi vuosi välittömästi ennen luopumishetkeä.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainituin edellytyksin katsotaan luopujan myös jatkaneen maatilalla asumista siten kuin 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään. Asumista koskevasta vaatimuksesta voidaan muutoinkin luopua, jos siihen on erityisiä syitä.
2 b §
Sovellettaessa 2 §:n 1 momentin 1 kohdan säännöstä katsotaan luopujan jatkaneen maatilatalouden harjoittamista myös sen ajan,
jonka maatilan peltoalasta tehty pellon käytön rajoittamisesta annetussa laissa (216/69) tarkoitettu pellonvaraussopimus on ollut voimassa;
jonka maatilaa on koskenut maataloustuotannon ohjaamisesta annetun lain (446/77) 4J§:n mukainen tuotannonmuutossopimus, maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetun lain (81/83) mukainen maataloustuotannon vähentämissopimus tai pellon kesannoimissopimus taikka maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain (1261/89) mukainen sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta tai pellon kesannoimissopimus;
jonka maatilan peltoala tai osa siitä on ollut kesannolla valtion kanssa tehdyn muun kuin 2 kohdassa tarkoitetun kesannoimissopimuksen nojalla;
jonka maatilan omistajan tekemä vuokrasopimus on ollut voimassa, jos tilan pellot on vuokrattu toiselle omistajan maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) mukaiseen täyteen työkyvyttämyyseläkkeeseen oikeuttavan työkyvyttämyyden vuoksi; tai
jonka maatilan omistajan 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun luovutuksensaajan kanssa tekemä vuokrasopimus on ollut voimassa, kuitenkin siten, että tällaisena aikana otetaan huomioon enintään yksi vuosi välittömästi ennen luopumishetkeä.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainituin edellytyksin katsotaan luopujan myös jatkaneen maatilalla asumista siten kuin 2 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetään. Asumista koskevasta vaatimuksesta voidaan muutoinkin luopua, jos siihen on erityisiä syitä.
3 §
Luopujalla ei ole oikeutta luopumiseläkkeeseen, jos hänelle tai hänen puolisolleen on myönnetty maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:ssä (219/74) tai maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelaissa(1317/90) tarkoitettu sukupolvenvaihdoseläke taikka jos sanotulla henkilöllä on vireillä sukupolvenvaihdoseläkkeen saamista tarkoittava hakemus.
Luopujalla ei ole oikeutta luopumiseläkkeeseen, jos hänelle tai hänen aviopuolisolleen on myönnetty luopumiskorvauksesta annetun lain (19/74) mukainen luopumiskorvaus tai maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:ssä ( / ) tarkoitettu sukupolvenvaihdoseläke taikka jos sanotulla henkilöllä on vireillä luopumiskorvauksen tai sukupolvenvaihdoseläkkeen saamista tarkoittava hakemus.
Luopujalla ei ole oikeutta luopumiseläkkeeseen, jos hänelle tai hänen puolisolleen on myönnetty maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:ssä (219/74) tai maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelaissa (1317/90) tarkoitettu sukupolvenvaihdoseläke taikka jos sanotulla henkilöllä on vireillä sukupolvenvaihdoseläkkeen saamista tarkoittava hakemus.
3§
Luopujalla ei ole oikeutta luopumiseläkkeeseen, jos hänelle tai hänen aviopuolisolleen on myönnetty luopumiskorvauksesta annetun lain (19/74) mukainen luopumiskorvaus tai maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:ssä ( / ) tarkoitettu sukupolvenvaihdoseläke taikka jos sanotulla henkilöllä on vireillä luopumiskorvauksen tai sukupolvenvaihdoseläkkeen saamista tarkoittava hakemus.
3 §
Luopujalla ei ole oikeutta luopumiseläkkeeseen, jos hänelle tai hänen puolisolleen on myönnetty maatalousyrittäjien eläkelain 6 a §:ssä (219/74) tai maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelaissa (1317/90) tarkoitettu sukupolvenvaihdoseläke taikka jos sanotulla henkilöllä on vireillä sukupolvenvaihdoseläkkeen saamista tarkoittava hakemus.
4 §
Luopuja on oikeutettu eläkkeeseen vain, jos luopumisen kohteena oleva maatila käsittää vähintään kaksi hehtaaria maataloustuotantoon käytettyä peltoa.
Luopuja on oikeutettu eläkkeeseen vain, jos luopumistoimenpiteiden kohteena oleva maatila käsittää vähintään kaksi hehtaaria maatalousmaata ja sanottuun maatalousmaahan sisältyy vähintään yksi hehtaari maataloustuotantoon käytettyä peltoa.
Jos luopujalla tai luopujina olevilla aviopuolisoilla on omistuksessaan kaksi tai useampia maatiloja, on luopumiseläkkeen saamisen edellytyksenä, että maatalouden harjoittamisesta luovutaan tässä laissa tarkoitetuin tavoin kaikilla näillä tiloilla. Vaikka luopuja omistaa vain osan maatilasta, on eläkkeen saamisen edellytyksenä, ellei maatilaa ole viljelty sovintojaon perusteella, että luopumistoimenpiteet kohdistetaan koko maatilaan.
Jos luopujalla tai luopujina olevilla aviopuolisoilla on omistuksessaan kaksi tai useampia maatiloja, on luopumiseläkkeen saamisen edellytyksenä, että maatalouden harjoittamisesta luovutaan tässä laissa tarkoitetuin tavoin kaikilla näillä tiloilla. Vaikka luopuja omistaa vain osan maatilasta, on eläkkeen saamisen edellytyksenä, ellei maatilaa ole viljelty sovintojaon perusteella, että luopumistoimenpiteet kohdistetaan koko maatilaan.
Milloin luopuja omistaa osuuden sellaisesta maatilasta, jolla hän ei harjoita yrittäjänä maataloutta, on hänen luovuttava sanotusta osuudestaan saadakseen luopumiseläkkeen muuhun maatilaan kohdistuneiden luopumistoimenpiteidensä perusteella.
Milloin luopuja omistaa osuuden sellaisesta maatilasta, jolla hän ei harjoita yrittäjänä maataloutta, on hänen luovuttava sanotusta osuudestaan saadakseen luopumiseläkkeen muuhun maatilaan kohdistuneiden luopumistoimenpiteidensä perusteella.
4 §
Luopuja on oikeutettu eläkkeeseen vain, jos luopumisen kohteena oleva maatila käsittää vähintään kaksi hehtaaria maataloustuotantoon käytettyä peltoa.
Jos luopujalla tai luopujina olevilla aviopuolisoilla on omistuksessaan kaksi tai useampia maatiloja, on luopumiseläkkeen saamisen edellytyksenä, että maatalouden harjoittamisesta luovutaan tässä laissa tarkoitetuin tavoin kaikilla näillä tiloilla. Vaikka luopuja omistaa vain osan maatilasta, on eläkkeen saamisen edellytyksenä, ellei maatilaa ole viljelty sovintojaon perusteella, että luopumistoimenpiteet kohdistetaan koko maatilaan.
Milloin luopuja omistaa osuuden sellaisesta maatilasta, jolla hän ei harjoita yrittäjänä maataloutta, on hänen luovuttava sanotusta osuudestaan saadakseen luopumiseläkkeen muuhun maatilaan kohdistuneiden luopumistoimenpiteidensä perusteella.
5 §
Tässä laissa tarkoitettu maatalousmaa määritellään ja sen pinta-ala lasketaan soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan, jotka on säädetty maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 2 §:n 2 momentissa ja 20 §:ssä sekä niiden nojalla annetuissa säännöksissä.
Tässä laissa tarkoitettu maatalousmaa määritellään ja sen pinta-ala lasketaan soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan, jotka on säädetty maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 2 §:n 2 momentissa ja 20 §:ssä sekä niiden nojalla annetuissa säännöksissä.
Maatalousmaana ei oteta huomioon aluetta, joka on hankittu tai muutoin kuin perintönä saatu kolmena viime vuotena ennen luopumista.
Maatalousmaana ei oteta huomioon aluetta, joka on hankittu tai muutoin kuin perintönä saatu 19 päivän lokakuuta 1973 jälkeen.
5 §
Tässä laissa tarkoitettu maatalousmaa määritellään ja sen pinta-ala lasketaan soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan, jotka on säädetty maatalousyrittäjien eläkelain (467/69) 2 §:n 2 momentissa ja 20 §:ssä sekä niiden nojalla annetuissa säännöksissä.
Maatalousmaana ei oteta huomioon aluetta, joka on hankittu tai muutoin kuin perintönä saatu kolmena viime vuotena ennen luopumista.
6 §
Maatilan omistajan katsotaan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän luovuttaa maatilansa
maa- ja metsätalousministeriölle;
yksityiselle viljelijälle lisäalueeksi tai tämän puolisolle viljelijän maatilaan sopivaksi lisäalueeksi edellyttäen, että tila on ennestään jatkamiskelpoinen tai että se muodostuu jatkamiskelpoiseksi lisäalueen hankkimisen vuoksi;
yksityiselle viljelijälle lisäalueeksi tai tämän puolisolle viljelijän maatilaan sopivaksi lisäalueeksi edellyttäen, että tila on ennestään jatkamiskelpoinen tai että se muodostuu jatkamiskelpoiseksi lisäalueen hankkimisen vuoksi;
tulevalle tilanpidonjatkajalle lisäalueeksi tämän vanhempien tai toisen heistä omistamaan maatilaan, jos tilanpidonjatkaja voi saada maaseutuelinkeinojen rahoituslain mukaista maanostolainaa kysymyksessä olevan tilan hankkimista varten sen mukaan kuin maaseutuelinkeinojen rahoituslain nojalla säädetään;
tulevalle tilanpidonjatkajalle lisäalueeksi tämän vanhempien tai toisen heistä omistamaan maatilaan, jos tilanpidonjatkaja voi saada maaseutuelinkeinojen rahoituslain mukaista maanostolainaa kysymyksessä olevan tilan hankkimista varten sen mukaan kuin maaseutuelinkeinojen rahoituslain nojalla säädetään;
lisäalueeksi yhteismetsän osakaskunnalle; tai
lisäalueeksi yhteismetsän osakaskunnalle; tai
metsähallitukselle edellyttäen, että maatilahallitus tai 2 kohdassa tarkoitettu viljelijä ei osta aluetta metsälisäalueena käytettäväksi.
metsähallitukselle edellyttäen, että maatilahallitus tai 2 kohdassa tarkoitettu viljelijä ei osta aluetta metsälisäalueena käytettäväksi.
Maatilan omistajan katsotaan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän luovuttaa maatilansa
maa- ja metsätalousministeriölle;
yksityiselle viljelijälle lisäalueeksi tai tämän puolisolle viljelijän maatilaan sopivaksi lisäalueeksi edellyttäen, että tila on ennestään jatkamiskelpoinen tai että se muodostuu jatkamiskelpoiseksi lisäalueen hankkimisen vuoksi;
tulevalle tilanpidonjatkajalle lisäalueeksi tämän vanhempien tai toisen heistä omistamaan maatilaan, jos tilanpidonjatkaja voi saada maaseutuelinkeinojen rahoituslain mukaista maanostolainaa kysymyksessä olevan tilan hankkimista varten sen mukaan kuin maaseutuelinkeinojen rahoituslain nojalla säädetään;
lisäalueeksi yhteismetsän osakaskunnalle; tai
metsähallitukselle edellyttäen, että maatilahallitus tai 2 kohdassa tarkoitettu viljelijä ei osta aluetta metsälisäalueena käytettäväksi.
Niin ikään katsotaan maatilan omistajan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän:
luovuttaa 1 momentissa tarkoitetulle luovutuksensaajalle maatilansa pellon ja antaa samalla sitoumuksen siitä, että hän ei luovuta pidättämäänsä tilan metsämaata eikä sen joutomaata muutoin kuin mainitun momentin 1–4 kohdassa tarkoitetulle luovutuksensaajalle, sille kunnalle, jossa pidätetty alue sijaitsee, ympäristöministeriölle luonnonsuojelulaissa (9/2023) tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi, ammattikasvatushallitukselle alan opetuksen harjoitusalueeksi tai, jos maatilahallitus ei osta metsämaata metsälisäalueena käytettäväksi, Metsähallitukselle (myyntirajoitussitoumus);
luovuttaa 1 momentissa mainitulle luovutuksensaajalle maatilansa pellon ja antaa samalla sitoumuksen siitä, että hän ei luovuta pidättämäänsä tilan metsämaata eikä sen joutomaata muutoin kuin 1 momentin 1–4 kohdassa mainitulle luovutuksensaajalle, sille kunnalle, jossa pidätetty alue sijaitsee, ympäristöministeriölle luonnonsuojelulaissa (71/23) tarkoitetuksi suojelualueeksi, ammattikasvatushallitukselle alan opetuksen harjoitusalueeksi tai, jos maatilahallitus ei osta metsämaata metsälisäalueena käytettäväksi, metsähallitukselle (myyntirajoitussitoumus);
luovuttaa 1 momentissa tarkoitetulle luovutuksensaajalle maatilansa pellon ja antaa samalla sitoumuksen siitä, että hän ei luovuta pidättämäänsä tilan metsämaata eikä sen joutomaata muutoin kuin mainitun momentin 1–4 kohdassa tarkoitetulle luovutuksensaajalle, sille kunnalle, jossa pidätetty alue sijaitsee, ympäristöministeriölle luonnonsuojelulaissa (9/2023) tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi, ammattikasvatushallitukselle alan opetuksen harjoitusalueeksi tai, jos maatilahallitus ei osta metsämaata metsälisäalueena käytettäväksi, Metsähallitukselle (myyntirajoitussitoumus);
antaa sitoumuksen siitä, että hän kolmen vuoden kuluessa sitoumuksen antamisesta metsittää tilansa pellon tai sitoumuksessa määrätyn osan siitä (metsityssitoumus), luovuttaa muun kuin metsityssitoumuksessa mainitun pellon 1 momentin 1–4 kohdassa mainitulle luovutuksensaajalle sekä antaa pidättämästään tilan metsämaasta ja joutomaasta 1 kohdassa tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen; tai
antaa sitoumuksen siitä, että hän kolmen vuoden kuluessa sitoumuksen antamisesta metsittää tilastaan sellaisen pellon, jolla ei ole tarkoituksenmukaista käyttöä peltolisäalueena lain metsityssitoumus), luovuttaa muun pellon edellä 1 momentissa mainitulle luovutuksensaajalle ja samalla sitoutuu olemaan luovuttamatta tilansa metsämaata muutoin kuin maatilahallitukselle, kunnalle tai lisäalueeksi yksityiselle viljelijälle.
antaa sitoumuksen siitä, että hän kolmen vuoden kuluessa sitoumuksen antamisesta metsittää tilansa pellon tai sitoumuksessa määrätyn osan siitä (metsityssitoumus), luovuttaa muun kuin metsityssitoumuksessa mainitun pellon 1 momentin 1–4 kohdassa mainitulle luovutuksensaajalle sekä antaa pidättämästään tilan metsämaasta ja joutomaasta 1 kohdassa tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen; tai
antaa sitoumukset siitä, että hän ei käytä eikä vuokraa maatilan peltoa eikä talousrakennuksia maataloustuotantoon (maataloustuotannosta luopumissitoumus), ja siitä, että hän ei kuuden vuoden kuluessa eläkkeen alkamisesta luovuta tilan peltoa eikä tämän jälkeenkään muutoin kuin 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetulle luovutuksensaajalle tai ympäristöministeriölle luonnonsuojelulaissa tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi taikka ammattikasvatushallitukselle alan opetuksen harjoitusalueeksi (pellon myyntirajoitussitoumus), ja antaa pidättämästään tilan metsämaasta ja joutomaasta 1 kohdassa tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen.
antaa sitoumukset siitä, että hän ei käytä eikä vuokraa maatilan peltoa eikä talousrakennuksia maataloustuotantoon (maataloustuotannosta luopumissitoumus), ja siitä, että hän ei kuuden vuoden kuluessa eläkkeen alkamisesta luovuta tilan peltoa eikä tämän jälkeenkään muutoin kuin 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetulle luovutuksensaajalle tai ympäristöministeriölle luonnonsuojelulaissa tarkoitetuksi suojelualueeksi taikka ammattikasvatushallitukselle alan opetuksen harjoitusalueeksi (pellon myyntirajoitussitoumus), ja antaa pidättämästään tilan metsämaasta ja joutomaasta 1 kohdassa tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen.
antaa sitoumukset siitä, että hän ei käytä eikä vuokraa maatilan peltoa eikä talousrakennuksia maataloustuotantoon (maataloustuotannosta luopumissitoumus), ja siitä, että hän ei kuuden vuoden kuluessa eläkkeen alkamisesta luovuta tilan peltoa eikä tämän jälkeenkään muutoin kuin 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetulle luovutuksensaajalle tai ympäristöministeriölle luonnonsuojelulaissa tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi taikka ammattikasvatushallitukselle alan opetuksen harjoitusalueeksi (pellon myyntirajoitussitoumus), ja antaa pidättämästään tilan metsämaasta ja joutomaasta 1 kohdassa tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen.
Niin ikään katsotaan maatilan omistajan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän:
luovuttaa 1 momentissa mainitulle luovutuksensaajalle maatilansa pellon ja antaa samalla sitoumuksen siitä, että hän ei luovuta pidättämäänsä tilan metsämaata eikä sen joutomaata muutoin kuin 1 momentin 1–4 kohdassa mainitulle luovutuksensaajalle, sille kunnalle, jossa pidätetty alue sijaitsee, ympäristöministeriölle luonnonsuojelulaissa (71/23) tarkoitetuksi suojelualueeksi, ammattikasvatushallitukselle alan opetuksen harjoitusalueeksi tai, jos maatilahallitus ei osta metsämaata metsälisäalueena käytettäväksi, metsähallitukselle (myyntirajoitussitoumus);
antaa sitoumuksen siitä, että hän kolmen vuoden kuluessa sitoumuksen antamisesta metsittää tilansa pellon tai sitoumuksessa määrätyn osan siitä (metsityssitoumus), luovuttaa muun kuin metsityssitoumuksessa mainitun pellon 1 momentin 1–4 kohdassa mainitulle luovutuksensaajalle sekä antaa pidättämästään tilan metsämaasta ja joutomaasta 1 kohdassa tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen; tai
antaa sitoumukset siitä, että hän ei käytä eikä vuokraa maatilan peltoa eikä talousrakennuksia maataloustuotantoon (maataloustuotannosta luopumissitoumus), ja siitä, että hän ei kuuden vuoden kuluessa eläkkeen alkamisesta luovuta tilan peltoa eikä tämän jälkeenkään muutoin kuin 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetulle luovutuksensaajalle tai ympäristöministeriölle luonnonsuojelulaissa tarkoitetuksi suojelualueeksi taikka ammattikasvatushallitukselle alan opetuksen harjoitusalueeksi (pellon myyntirajoitussitoumus), ja antaa pidättämästään tilan metsämaasta ja joutomaasta 1 kohdassa tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen.
Jos luopujana on omistajan aviopuoliso, on hänen eläkkeensä saamisen ehtona, että myös hän allekirjoittaa 2 momentin mukaan annettavat sitoumukset.
Milloin eläkkeen saaja tulee luopumisen jälkeen maatilan omistajaksi on hänen, mikäli maatilan osalta on ollut voimassa 2 momentissa tarkoitettu sitoumus, annettava omalta osaltaan vastaava sitoumus uhalla, että luopumiseläke muutoin lakkautetaan.
Omistajan katsotaan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän on luovuttanut maataan 1 momentin tai 2 momentin 1 kohdan mukaisesti yksityiselle, viljelijälle, mutta luovutus estyy sen vuoksi, että kunta käyttää etuostolain (608/77) mukaista oikeuttaan lunastaa luovutettu kiinteistö.
Omistajan katsotaan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän on luovuttanut maataan 1 momentin tai 2 momentin 1 kohdan mukaisesti yksityiselle, viljelijälle, mutta luovutus estyy sen vuoksi, että kunta käyttää etuostolain (608/77) mukaista oikeuttaan lunastaa luovutettu kiinteistö.
6 §
Maatilan omistajan katsotaan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän luovuttaa maatilansa
maa- ja metsätalousministeriölle;
yksityiselle viljelijälle lisäalueeksi tai tämän puolisolle viljelijän maatilaan sopivaksi lisäalueeksi edellyttäen, että tila on ennestään jatkamiskelpoinen tai että se muodostuu jatkamiskelpoiseksi lisäalueen hankkimisen vuoksi;
tulevalle tilanpidonjatkajalle lisäalueeksi tämän vanhempien tai toisen heistä omistamaan maatilaan, jos tilanpidonjatkaja voi saada maaseutuelinkeinojen rahoituslain mukaista maanostolainaa kysymyksessä olevan tilan hankkimista varten sen mukaan kuin maaseutuelinkeinojen rahoituslain nojalla säädetään;
lisäalueeksi yhteismetsän osakaskunnalle; tai
metsähallitukselle edellyttäen, että maatilahallitus tai 2 kohdassa tarkoitettu viljelijä ei osta aluetta metsälisäalueena käytettäväksi.
Niin ikään katsotaan maatilan omistajan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän:
luovuttaa 1 momentissa mainitulle luovutuksensaajalle maatilansa pellon ja antaa samalla sitoumuksen siitä, että hän ei luovuta pidättämäänsä tilan metsämaata eikä sen joutomaata muutoin kuin 1 momentin 1–4 kohdassa mainitulle luovutuksensaajalle, sille kunnalle, jossa pidätetty alue sijaitsee, ympäristöministeriölle luonnonsuojelulaissa (71/23) tarkoitetuksi suojelualueeksi, ammattikasvatushallitukselle alan opetuksen harjoitusalueeksi tai, jos maatilahallitus ei osta metsämaata metsälisäalueena käytettäväksi, metsähallitukselle (myyntirajoitussitoumus);
antaa sitoumuksen siitä, että hän kolmen vuoden kuluessa sitoumuksen antamisesta metsittää tilansa pellon tai sitoumuksessa määrätyn osan siitä (metsityssitoumus), luovuttaa muun kuin metsityssitoumuksessa mainitun pellon 1 momentin 1–4 kohdassa mainitulle luovutuksensaajalle sekä antaa pidättämästään tilan metsämaasta ja joutomaasta 1 kohdassa tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen; tai
antaa sitoumukset siitä, että hän ei käytä eikä vuokraa maatilan peltoa eikä talousrakennuksia maataloustuotantoon (maataloustuotannosta luopumissitoumus), ja siitä, että hän ei kuuden vuoden kuluessa eläkkeen alkamisesta luovuta tilan peltoa eikä tämän jälkeenkään muutoin kuin 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetulle luovutuksensaajalle tai ympäristöministeriölle luonnonsuojelulaissa tarkoitetuksi suojelualueeksi taikka ammattikasvatushallitukselle alan opetuksen harjoitusalueeksi (pellon myyntirajoitussitoumus), ja antaa pidättämästään tilan metsämaasta ja joutomaasta 1 kohdassa tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen.
Jos luopujana on omistajan aviopuoliso, on hänen eläkkeensä saamisen ehtona, että myös hän allekirjoittaa 2 momentin mukaan annettavat sitoumukset.
Omistajan katsotaan luopuneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisesta, jos hän on luovuttanut maataan 1 momentin tai 2 momentin 1 kohdan mukaisesti yksityiselle, viljelijälle, mutta luovutus estyy sen vuoksi, että kunta käyttää etuostolain (608/77) mukaista oikeuttaan lunastaa luovutettu kiinteistö.
6 a §
Maatilan omistajalla on oikeus luopuessaan jättää maatilastaan omistukseensa tai hallintaansa talouskeskuksen käsittävä alue sekä puutarha- ja peltoalue omassa taloudessa tarvittavien perunoiden sekä puutarha- ja kasvitarhatuotteiden viljelemistä varten. Niin ikään hän voi pidättää itselleen ja perheensä jäsenille oikeuden asua luovutetulla maatilalla sijaitsevassa asuinrakennuksessa sekä oikeuden käyttää muitakin tilalla olevia rakennuksia. Asetuksella säädetään tarkemmin, mihin tarkoituksiin saadaan käyttää talousrakennuksia sekä metsityssitoumuksen ja maataloustuotannosta luopumissitoumuksen estämättä peltoa.
Tämän ohella omistajalla on oikeus, jollei toimenpide haittaa tilan maatilataloudellisesti tarkoituksenmukaista luovuttamista, pidättää tilasta
itselleen tai toiselle tontti vakinaisen tai vapaa-ajan asunnon rakentamista varten, kuitenkin siten, että tonttia ei saa pidättää itselle tai aviopuolisolle, jos omistaja käyttää 1 momentissa mainittua pidätysoikeuttaan; ja
itselleen tai toiselle tontti vakinaisen tai vapaa-ajan asunnon rakentamista varten, kuitenkin siten, että tonttia ei saa pidättää itselle tai aviopuolisolle, jos omistaja käyttää 1 momentissa mainittua pidätysoikeuttaan; ja
itselleen tai toiselle alue, jolla on huomattavasti suurempi arvo käytettynä muuhun kuin maatilataloudellisiin tarkoituksiin.
itselleen tai toiselle alue, jolla on huomattavasti suurempi arvo käytettynä muuhun kuin maatilataloudellisiin tarkoituksiin.
Tämän ohella omistajalla on oikeus, jollei toimenpide haittaa tilan maatilataloudellisesti tarkoituksenmukaista luovuttamista, pidättää tilasta
itselleen tai toiselle tontti vakinaisen tai vapaa-ajan asunnon rakentamista varten, kuitenkin siten, että tonttia ei saa pidättää itselle tai aviopuolisolle, jos omistaja käyttää 1 momentissa mainittua pidätysoikeuttaan; ja
itselleen tai toiselle alue, jolla on huomattavasti suurempi arvo käytettynä muuhun kuin maatilataloudellisiin tarkoituksiin.
Maatilahallituksen suostumuksella voidaan 6 §:n tilan luovuttamista koskevista säännöksistä poiketa, jos alue, jota poikkeus koskee, on tilan luovuttamisen kannalta epäolennainen.
6 a §
Maatilan omistajalla on oikeus luopuessaan jättää maatilastaan omistukseensa tai hallintaansa talouskeskuksen käsittävä alue sekä puutarha- ja peltoalue omassa taloudessa tarvittavien perunoiden sekä puutarha- ja kasvitarhatuotteiden viljelemistä varten. Niin ikään hän voi pidättää itselleen ja perheensä jäsenille oikeuden asua luovutetulla maatilalla sijaitsevassa asuinrakennuksessa sekä oikeuden käyttää muitakin tilalla olevia rakennuksia. Asetuksella säädetään tarkemmin, mihin tarkoituksiin saadaan käyttää talousrakennuksia sekä metsityssitoumuksen ja maataloustuotannosta luopumissitoumuksen estämättä peltoa.
Tämän ohella omistajalla on oikeus, jollei toimenpide haittaa tilan maatilataloudellisesti tarkoituksenmukaista luovuttamista, pidättää tilasta
itselleen tai toiselle tontti vakinaisen tai vapaa-ajan asunnon rakentamista varten, kuitenkin siten, että tonttia ei saa pidättää itselle tai aviopuolisolle, jos omistaja käyttää 1 momentissa mainittua pidätysoikeuttaan; ja
itselleen tai toiselle alue, jolla on huomattavasti suurempi arvo käytettynä muuhun kuin maatilataloudellisiin tarkoituksiin.
Maatilahallituksen suostumuksella voidaan 6 §:n tilan luovuttamista koskevista säännöksistä poiketa, jos alue, jota poikkeus koskee, on tilan luovuttamisen kannalta epäolennainen.
6 b §
Yksityisellä viljelijällä tarkoitetaan tässä laissa ammatikseen maataloutta harjoittavaa viljelijää, joka täyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain 5 §:n 3 ja 4 momentissa säädetyt tuen saamisen henkilökohtaiset edellytykset.
Maatilalla tarkoitetaan yhden tai useamman tilan tai tilanosan muodostamaa maatilataloudellista kokonaisuutta. Tilanosalla tarkoitetaan tilan määräosaa ja määräalaa. Erillistä, pelkästään metsämaata käsittävää tilaa ei pidetä maatilana.
6 b §
Yksityisellä viljelijällä tarkoitetaan tässä laissa ammatikseen maataloutta harjoittavaa viljelijää, joka täyttää maaseutuelinkeinojen rahoituslain 5 §:n 3 ja 4 momentissa säädetyt tuen saamisen henkilökohtaiset edellytykset.
Maatilalla tarkoitetaan yhden tai useamman tilan tai tilanosan muodostamaa maatilataloudellista kokonaisuutta. Tilanosalla tarkoitetaan tilan määräosaa ja määräalaa. Erillistä, pelkästään metsämaata käsittävää tilaa ei pidetä maatilana.
7 §
Tätä lakia sovellettaessa katsotaan luopumisen tapahtuneen sinä ajankohtana, jona luovutuskirja on allekirjoitettu taikka metsitys- tai maataloustuotannosta luopumissitoumus on toimitettu maataloussihteerille tai maaseutupiirille.
Tätä lakia sovellettaessa katsotaan luopumisen tapahtuneen sinä ajankohtana, jona luovutuskirja on allekirjoitettu tai, jos kysymyksessä on metsitys, kun metsityssitoumus on asetuksella säädettävällä tavalla annettu asianomaisen maatalouspiirin maataloustoimistolle.
Oikeutta luopumiseläkkeeseen ei ole, jos luopumisen kohteena oleva maatila on viimeisen kolmen vuoden aikana ennen luopumista pirstottu siten, että maatilan omistaja ei voisi maaseutuelinkeinolain 12 §:n säännös huomioon ottaen saada maaseutuelinkeinolain mukaista tukea.
Oikeutta luopumiseläkkeeseen ei ole, jos luopuja on 19 päivän lokakuuta 1973 jälkeen muutoin kuin maatilahallitukselle tai lisäalueeksi yksityiselle viljelijälle luovuttanut maatilastaan niin olennaisen osan, että luovutusta on pidettävä tilan pirstomisena.
7§
Tätä lakia sovellettaessa katsotaan luopumisen tapahtuneen sinä ajankohtana, jona luovutuskirja on allekirjoitettu tai, jos kysymyksessä on metsitys, kun metsityssitoumus on asetuksella säädettävällä tavalla annettu asianomaisen maatalouspiirin maataloustoimistolle.
Oikeutta luopumiseläkkeeseen ei ole, jos luopuja on 19 päivän lokakuuta 1973 jälkeen muutoin kuin maatilahallitukselle tai lisäalueeksi yksityiselle viljelijälle luovuttanut maatilastaan niin olennaisen osan, että luovutusta on pidettävä tilan pirstomisena.
7 §
Tätä lakia sovellettaessa katsotaan luopumisen tapahtuneen sinä ajankohtana, jona luovutuskirja on allekirjoitettu taikka metsitys- tai maataloustuotannosta luopumissitoumus on toimitettu maataloussihteerille tai maaseutupiirille.
Oikeutta luopumiseläkkeeseen ei ole, jos luopumisen kohteena oleva maatila on viimeisen kolmen vuoden aikana ennen luopumista pirstottu siten, että maatilan omistaja ei voisi maaseutuelinkeinolain 12 §:n säännös huomioon ottaen saada maaseutuelinkeinolain mukaista tukea.
8 §
Luopumiseläkkeenä maksetaan täyttä luopumiseläkettä tai vähennettyä luopumiseläkettä. Vähennettyä luopumiseläkettä suoritetaan luopujalle, joka on täyttänyt 65 vuotta taikka joka saa kansaneläkelain (568/2007) tai kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain(569/2007) mukaista työttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, vähintään kuudeksi kuukaudeksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä.
Luopumiseläkkeenä maksetaan täyttä luopumiseläkettä tai vähennettyä luopumiseläkettä. Vähennettyä luopumiseläkettä suoritetaan luopujalle, joka on täyttänyt 65 vuotta tai joka saa sairausvakuutuslain (364/63) mukaista joko toistaiseksi tai vähintään kahdeksi kuukaudeksi kerrallaan myönnettyä päivärahaa taikka kansaneläkelain (347/56) mukaista työkyvyttömyys- tai työttömyyseläkettä.
Luopumiseläkkeenä maksetaan täyttä luopumiseläkettä tai vähennettyä luopumiseläkettä. Vähennettyä luopumiseläkettä suoritetaan luopujalle, joka on täyttänyt 65 vuotta taikka joka saa kansaneläkelain (568/2007) tai kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain (569/2007) mukaista työttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, vähintään kuudeksi kuukaudeksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä.
Täysi luopumiseläke muutetaan vähennetyksi eläkkeeksi:
jos täyden luopumiseläkkeen saajalle myönnetään 1 momentissa tarkoitettu kansaneläke;
jos täyden luopumiseläkkeen saajalle myönnetään 1 momentissa tarkoitettu kansaneläke;
jollei 12 a §:stä muuta aiheudu, jos täyden luopumiseläkkeen saaja antamansa maataloustuotannosta luopumissitoumuksen tai pellon myyntirajoitussitoumuksen vastaisesti ennen vuotta 2011 luovuttaa tai vuokraa vähintään viideksi vuodeksi tehdyllä vuokrasopimuksella sitoumuksen alaista peltomaata lisäalueeksi henkilölle, joka luovutusajankohtana harjoittaa maataloutta maatilalla siten, että hän on ottanut maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 §:n säännösten mukaisesti sanotussa laissa säädettyä vähimmäiseläketurvaa koskevan vakuutuksen, ja joka sitoutuu pitämään hallinnassaan ja viljelemään luovutettavaa tai vuokrattavaa aluetta vähintään viiden vuoden ajan;
jollei 12 a §:stä muuta aiheudu, jos täyden luopumiseläkkeen saaja antamansa maataloustuotannosta luopumissitoumuksen tai pellon myyntirajoitussitoumuksen vastaisesti ennen vuotta 2011 luovuttaa tai vuokraa vähintään viideksi vuodeksi tehdyllä vuokrasopimuksella sitoumuksen alaista peltomaata lisäalueeksi henkilölle, joka luovutusajankohtana harjoittaa maataloutta maatilalla siten, että hän on ottanut maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 §:n säännösten mukaisesti sanotussa laissa säädettyä vähimmäiseläketurvaa koskevan vakuutuksen, ja joka sitoutuu pitämään hallinnassaan ja viljelemään luovutettavaa tai vuokrattavaa aluetta vähintään viiden vuoden ajan;
3 kohta on kumottu L:lla 17.12.2010/1155.
3 kohta on kumottu L:lla 17.12.2010/1155.
viimeistään sen kuukauden alusta, joka ensiksi alkaa eläkkeensaajan täytettyä 65 vuotta.
viimeistään sen kuukauden alusta, joka ensiksi alkaa eläkkeensaajan täytettyä 65 vuotta.
Täysi luopumiseläke muutetaan vähennetyksi luopumiseläkkeeksi sen kuukauden alusta lukien, joka ensiksi alkaa eläkkeen saajan täytettyä 65 vuotta. Milloin luopumiseläkkeen saajalle myönnetään 1 momentissa tarkoitettu sairausvakuutuslain mukainen päiväraha taikka kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke, suoritetaan muutos lähinnä seuraavasta mahdollisesta eläkkeen erääntymispäivästä sen jälkeen kun ilmoitus päivärahan tai kansaneläkkeen myöntämisestä saapui luopumiseläkettä maksavalle laitokselle.
Täysi luopumiseläke muutetaan vähennetyksi eläkkeeksi:
jos täyden luopumiseläkkeen saajalle myönnetään 1 momentissa tarkoitettu kansaneläke;
jollei 12 a §:stä muuta aiheudu, jos täyden luopumiseläkkeen saaja antamansa maataloustuotannosta luopumissitoumuksen tai pellon myyntirajoitussitoumuksen vastaisesti ennen vuotta 2011 luovuttaa tai vuokraa vähintään viideksi vuodeksi tehdyllä vuokrasopimuksella sitoumuksen alaista peltomaata lisäalueeksi henkilölle, joka luovutusajankohtana harjoittaa maataloutta maatilalla siten, että hän on ottanut maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 §:n säännösten mukaisesti sanotussa laissa säädettyä vähimmäiseläketurvaa koskevan vakuutuksen, ja joka sitoutuu pitämään hallinnassaan ja viljelemään luovutettavaa tai vuokrattavaa aluetta vähintään viiden vuoden ajan;
3 kohta on kumottu L:lla 17.12.2010/1155.
viimeistään sen kuukauden alusta, joka ensiksi alkaa eläkkeensaajan täytettyä 65 vuotta.
Jos luopumiseläkkeen saajalle myönnetty 1 momentissa tarkoitettu kansaneläke lakkaa, muutetaan vähennetty luopumiseläke täydeksi eläkkeeksi kansaneläkkeen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta lukien.
Jos luopumiseläkkeen saajalle myönnetty 1 momentissa tarkoitettu sairausvakuutuslain mukainen päiväraha taikka kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyys- tai työttömyyseläke lakkaa, muutetaan vähennetty luopumiseläke hakemuksesta täydeksi luopumiseläkkeeksi päivärahan tai kansaneläkkeen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta lukien, ei kuitenkaan takautuvasti kuutta kuukautta pitemmältä ajalta ennen hakemista seuraavan kuukauden alkua.
Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun luovutuksensaajaan noudatetaan soveltuvin osin, mitä maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 13, 28, 29 ja 32 §:ssä säädetään. Luopumiseläkkeen pääoma-arvoa laskettaessa otetaan tällöin huomioon se luopumiseläke, jota maksetaan 2 momentissa tarkoitetun luovutusajankohdan jälkeen. Pääoma-arvo määrätään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.
Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun luovutuksensaajaan noudatetaan soveltuvin osin, mitä maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 13, 28, 29 ja 32 §:ssä säädetään. Luopumiseläkkeen pääoma-arvoa laskettaessa otetaan tällöin huomioon se luopumiseläke, jota maksetaan 2 momentissa tarkoitetun luovutusajankohdan jälkeen. Pääoma-arvo määrätään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.
8 §
Luopumiseläkkeenä maksetaan täyttä luopumiseläkettä tai vähennettyä luopumiseläkettä. Vähennettyä luopumiseläkettä suoritetaan luopujalle, joka on täyttänyt 65 vuotta taikka joka saa kansaneläkelain (568/2007) tai kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain (569/2007) mukaista työttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, vähintään kuudeksi kuukaudeksi myönnettyä työkyvyttömyyseläkettä tai varhennettua vanhuuseläkettä.
Täysi luopumiseläke muutetaan vähennetyksi eläkkeeksi:
jos täyden luopumiseläkkeen saajalle myönnetään 1 momentissa tarkoitettu kansaneläke;
jollei 12 a §:stä muuta aiheudu, jos täyden luopumiseläkkeen saaja antamansa maataloustuotannosta luopumissitoumuksen tai pellon myyntirajoitussitoumuksen vastaisesti ennen vuotta 2011 luovuttaa tai vuokraa vähintään viideksi vuodeksi tehdyllä vuokrasopimuksella sitoumuksen alaista peltomaata lisäalueeksi henkilölle, joka luovutusajankohtana harjoittaa maataloutta maatilalla siten, että hän on ottanut maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 §:n säännösten mukaisesti sanotussa laissa säädettyä vähimmäiseläketurvaa koskevan vakuutuksen, ja joka sitoutuu pitämään hallinnassaan ja viljelemään luovutettavaa tai vuokrattavaa aluetta vähintään viiden vuoden ajan;
3 kohta on kumottu L:lla 17.12.2010/1155.
viimeistään sen kuukauden alusta, joka ensiksi alkaa eläkkeensaajan täytettyä 65 vuotta.
Jos luopumiseläkkeen saajalle myönnetty 1 momentissa tarkoitettu kansaneläke lakkaa, muutetaan vähennetty luopumiseläke täydeksi eläkkeeksi kansaneläkkeen lakkaamista seuraavan kuukauden alusta lukien.
Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun luovutuksensaajaan noudatetaan soveltuvin osin, mitä maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) 13, 28, 29 ja 32 §:ssä säädetään. Luopumiseläkkeen pääoma-arvoa laskettaessa otetaan tällöin huomioon se luopumiseläke, jota maksetaan 2 momentissa tarkoitetun luovutusajankohdan jälkeen. Pääoma-arvo määrätään sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaan.
9 §
Täyden luopumiseläkkeen määrä kuukaudessa on luovutetun tai metsitetyn maatalousmaan hehtaaria kohden 390 markkaa ensimmäiseltä kolmelta hehtaarilta, 130 markkaa seuraavilta kolmelta hehtaarilta ja sen jälkeen 35 markkaa hehtaarilta. Maatalousmaan hehtaareja tällöin laskettaessa otetaan huomioon ne osat maatilasta, jotka on luovutettu 6 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetuin tavoin tai joista on tehty metsityssitoumus. Edellä säädetyt markkamäärät tarkistetaan yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan siten kuin työntekijäin eläkelain (395/61) 9 §:ssä on säädetty.
Täyden luopumiseläkkeen määrä kuukaudessa on luovutetun tai metsitetyn maatalousmaan hehtaaria kohden 390 markkaa ensimmäiseltä kolmelta hehtaarilta, 130 markkaa seuraavilta kolmelta hehtaarilta ja sen jälkeen 35 markkaa hehtaarilta. Maatalousmaan hehtaareja tällöin laskettaessa otetaan huomioon ne osat maatilasta, jotka on luovutettu 6 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetuin tavoin tai joista on tehty metsityssitoumus. Edellä säädetyt markkamäärät tarkistetaan yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan siten kuin työntekijäin eläkelain (395/61) 9 §:ssä on säädetty.
Milloin luopumiseläkkeen saajia on kaksi tai useampia, määrätään heille yhteinen luopumiseläke, joka on määrätään 50 prosenttia suurempi kuin 1 momentin mukainen eläke, jos eläkkeen saajia on kaksi, ja 100 prosenttia suurempi, jos heitä on kolme tai useampia. Yhteinen luopumiseläke jaetaan, jollei erityistä syytä muuhun ole, tasan sen saajien kesken.
Milloin luopumiseläkkeen saajia on kaksi tai useampia, määrätään heille yhteinen luopumiseläke, joka on määrätään 50 prosenttia suurempi kuin 1 momentin mukainen eläke, jos eläkkeen saajia on kaksi, ja 100 prosenttia suurempi, jos heitä on kolme tai useampia. Yhteinen luopumiseläke jaetaan, jollei erityistä syytä muuhun ole, tasan sen saajien kesken.
Jos osan maatilasta omistaa henkilö, joka ei saa luopumiseläkettä ja joka ei ole luopumiseläkkeen saajan aviopuoliso, jätetään hänen omistamaansa osuutta vastaava maatalousmaan ala huomioon ottamatta luopumiseläkettä määrättäessä. Jos tilan omistaa leski yhdessä sellaisen lapsensa kanssa, joka luopumisen tapahtuessa ei ole täyttänyt 18 vuotta, otetaan tämän lapsen osuus huomioon lesken luopumiseläkettä laskettaessa.
Jos osan maatilasta omistaa henkilö, joka ei saa luopumiseläkettä ja joka ei ole luopumiseläkkeen saajan aviopuoliso, jätetään hänen omistamaansa osuutta vastaava maatalousmaan ala huomioon ottamatta luopumiseläkettä määrättäessä.
9 §
Täyden luopumiseläkkeen määrä kuukaudessa on luovutetun tai metsitetyn maatalousmaan hehtaaria kohden 390 markkaa ensimmäiseltä kolmelta hehtaarilta, 130 markkaa seuraavilta kolmelta hehtaarilta ja sen jälkeen 35 markkaa hehtaarilta. Maatalousmaan hehtaareja tällöin laskettaessa otetaan huomioon ne osat maatilasta, jotka on luovutettu 6 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetuin tavoin tai joista on tehty metsityssitoumus. Edellä säädetyt markkamäärät tarkistetaan yleisten palkka- ja hintatasossa tapahtuneiden muutosten mukaan siten kuin työntekijäin eläkelain (395/61) 9 §:ssä on säädetty.
Milloin luopumiseläkkeen saajia on kaksi tai useampia, määrätään heille yhteinen luopumiseläke, joka on määrätään 50 prosenttia suurempi kuin 1 momentin mukainen eläke, jos eläkkeen saajia on kaksi, ja 100 prosenttia suurempi, jos heitä on kolme tai useampia. Yhteinen luopumiseläke jaetaan, jollei erityistä syytä muuhun ole, tasan sen saajien kesken.
Jos osan maatilasta omistaa henkilö, joka ei saa luopumiseläkettä ja joka ei ole luopumiseläkkeen saajan aviopuoliso, jätetään hänen omistamaansa osuutta vastaava maatalousmaan ala huomioon ottamatta luopumiseläkettä määrättäessä. Jos tilan omistaa leski yhdessä sellaisen lapsensa kanssa, joka luopumisen tapahtuessa ei ole täyttänyt 18 vuotta, otetaan tämän lapsen osuus huomioon lesken luopumiseläkettä laskettaessa.
10 §
Sellaisen eläkkeensaajan vähennetyn luopumiseläkkeen määrä, jonka luopumiseläke alkaa vähennettynä eläkkeenä, on 60 prosenttia hänen täyden luopumiseläkkeensä määrästä. Muutoin vähennetyn luopumiseläkkeen määrä on 40 prosenttia eläkkeensaajan täydestä luopumiseläkkeestä.
Vähennetyn luopumiseläkkeen määrä lasketaan siten, että eläkkeen saajan täydestä luopumiseläkkeestä vähennetään:
sen maatalousyrittäjien eläkelain mukaisen eläkkeen määrä, johon eläkkeen saaja on oikeutettu luopumista edeltäneen maatalousyrittäjätoimintansa perusteella ottamatta kuitenkaan huomioon eläkkeen määrän työntekijäin eläkelain (395/61) 7 c §:n mukaista korotusta ja 8 §:n mukaista vähennystä sekä maatalousyrittäjien eläkelain 9 §:n 2 momentin mukaista muutosta; ja
määrä, joka on yhtä suuri kuin lapsettoman yksinäisen henkilön tai, jos eläkkeen saajan aviopuoliso on myös oikeutettu saamaan luopumiseläkettä, lapsettoman aviopuolison kansaneläkkeen perusosan ja täysimääräisen tukiosan yhteenlaskettu määrä kansaneläkelain 27 §:ssä tarkoitetussa kolmannessa kuntaryhmässä.
10 §
Sellaisen eläkkeensaajan vähennetyn luopumiseläkkeen määrä, jonka luopumiseläke alkaa vähennettynä eläkkeenä, on 60 prosenttia hänen täyden luopumiseläkkeensä määrästä. Muutoin vähennetyn luopumiseläkkeen määrä on 40 prosenttia eläkkeensaajan täydestä luopumiseläkkeestä.
11 §
Luopumiseläkettä on haettava vuoden kuluessa luopumisen tapahtumisesta uhalla, että oikeus eläkkeen saamiseen on muuten menetetty. Erityisen painavista syistä voidaan eläke kuitenkin myöntää myöhästyneenkin hakemuksen perusteella.
Luopumiseläkkeen saaja, jonka eläke alkaa ennen kuin hän on täyttänyt 65 vuotta, on velvollinen osallistumaan luopumiseläkkeensä kustantamiseen suorittamalla kertamaksuna markkamäärän, joka saadaan kertomalla luopumiseläkkeen perusvakuutusmaksu niiden täysien vuosien määrällä, jotka ovat jäljellä luopumiseläkkeen alkamisesta siihen ajankohtaan, jolloin eläkkeen saaja täyttää 66 vuotta.
11 §
Luopumiseläkettä on haettava vuoden kuluessa luopumisen tapahtumisesta uhalla, että oikeus eläkkeen saamiseen on muuten menetetty. Erityisen painavista syistä voidaan eläke kuitenkin myöntää myöhästyneenkin hakemuksen perusteella.
12 §
Luopumiseläkettä suoritetaan maatilan tai sen osan hallinnan siirtymisestä tai, jos eläkkeen perusteena on metsitys- tai maataloustuotannosta luopumissitoumus, siitä kun luopuja sitoumuksen mukaisesti lakkasi viljelemästä peltojaan, ei kuitenkaan ennen kuin hän on lopettanut maatalouden harjoittamisen.
Luopumiseläkettä on haettava vuoden kuluessa luopumisen tapahtumisesta uhalla, että oikeus eläkkeen saamiseen on muuten menetetty. Erityisestä syystä voidaan eläke kuitenkin myöntää myöhästyneenkin hakemuksen perusteella.
Eläkettä ei makseta kuitenkaan vuotta pitemmältä ajalta ennen eläkkeen hakemista tai omistusoikeuden siirtymistä.
Luopumiseläke myönnetään sen kuukauden alusta, joka ensiksi seuraa sen jälkeen, kun maatilan tai sen osan hallinta luovutuskirjan ehtojen mukaisesti siirtyi luopujalta tai, jos kysymyksessä on metsitys, kun hän metsityssitoumuksen mukaisesti lakkasi viljelemästä metsitettäviä peltojaan. Luopumiseläkettä ei kuitenkaan myönnetä takautuvasti kuutta kuukautta pitemmältä ajalta ennen eläkkeen hakemista seuraavan kuukauden alkua.
Jos eläkettä tämän pykälän mukaisesti tulisi suoritettavaksi vajaalta kalenterikuukaudelta, eläkettä ei kuitenkaan tältä kuukaudelta makseta.
Luopumiseläkettä maksetaan eläkkeen saajan kuolemaa seuraavan kalenterikuukauden alkuun.
12 §
Luopumiseläkettä suoritetaan maatilan tai sen osan hallinnan siirtymisestä tai, jos eläkkeen perusteena on metsitys- tai maataloustuotannosta luopumissitoumus, siitä kun luopuja sitoumuksen mukaisesti lakkasi viljelemästä peltojaan, ei kuitenkaan ennen kuin hän on lopettanut maatalouden harjoittamisen.
Eläkettä ei makseta kuitenkaan vuotta pitemmältä ajalta ennen eläkkeen hakemista tai omistusoikeuden siirtymistä.
Jos eläkettä tämän pykälän mukaisesti tulisi suoritettavaksi vajaalta kalenterikuukaudelta, eläkettä ei kuitenkaan tältä kuukaudelta makseta.
12 a §
Jos jatkamiskelpoinen maatila, jota koskee maataloustuotannosta luopumissitoumus, luovutetaan kokonaisuudessaan kuuden vuoden kuluttua eläkkeen alkamisesta, kuitenkin ennen vuotta 2011, henkilölle, joka täyttää maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelain 10 §:ssä tarkoitetut jatkajaa koskevat edellytykset ja joka antaa saman lain 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua sitoumusta vastaavan sitoumuksen luovutettavaa maatilaa koskevana, voidaan luopumiseläkkeen maksamista jatkaa. Sitoumuksen antajaan nähden on soveltuvin osin noudatettava, mitä maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelain 31, 32 ja 34 §:ssä säädetään jatkajasta.
Laskettaessa 1 momentissa tarkoitetulta jatkajalta maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelain 32 §:n mukaisesti perittävää luopumiseläkkeen pääoma- arvoa, otetaan huomioon se luopumiseläke, joka maksetaan 1 momentissa tarkoitetun luovutuksen jälkeen. Sanotun pääoma-arvon laskemisen perusteet vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö.
12 a §
Jos jatkamiskelpoinen maatila, jota koskee maataloustuotannosta luopumissitoumus, luovutetaan kokonaisuudessaan kuuden vuoden kuluttua eläkkeen alkamisesta, kuitenkin ennen vuotta 2011, henkilölle, joka täyttää maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelain 10 §:ssä tarkoitetut jatkajaa koskevat edellytykset ja joka antaa saman lain 10 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettua sitoumusta vastaavan sitoumuksen luovutettavaa maatilaa koskevana, voidaan luopumiseläkkeen maksamista jatkaa. Sitoumuksen antajaan nähden on soveltuvin osin noudatettava, mitä maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelain 31, 32 ja 34 §:ssä säädetään jatkajasta.
Laskettaessa 1 momentissa tarkoitetulta jatkajalta maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkelain 32 §:n mukaisesti perittävää luopumiseläkkeen pääoma- arvoa, otetaan huomioon se luopumiseläke, joka maksetaan 1 momentissa tarkoitetun luovutuksen jälkeen. Sanotun pääoma-arvon laskemisen perusteet vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö.
13 §
Jos luopuja ryhtyy harjoittamaan maataloustuotantoa omaan tai yhteiseen lukuun 6 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla antamansa maataloustuotannosta luopumissitoumuksen vastaisesti suuremmassa laajuudessa kuin 6 a §:n 1 momentissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa säädetään, lakkautetaan luopumiseläke siitä lukien, kun lakkauttamisen aiheuttavaan toimintaan ryhdyttiin. Luopumiseläkettä ei lakkauteta, jos luopuja luovuttaa tai vuokraa alueen, josta hän on antanut 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen, tai jos hän käyttää mainittua aluetta muuhun tarkoitukseen kuin maatalouden harjoittamiseen omaan tai yhteiseen lukuun.
Tässä laissa säädetyt markkamäärät ja luopumiseläkkeet tarkistetaan kunkin kalenterivuoden alusta elinkustannusindeksin muutoksia vastaavasti siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
Jos luopuja ryhtyy harjoittamaan maataloustuotantoa siten, että maataloustuotannosta luopumissitoumuksen laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä taikka painavat kohtuusnäkökohdat sitä muutoin puoltavat, voidaan eläke lakkauttaa osaksi tai määräajaksi taikka päättää, että eläke maksetaan entisen suuruisena.
Oikeus luopumiseläkkeen saamiseen lakkaa eläkkeensaajan kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta.
13§
Tässä laissa säädetyt markkamäärät ja luopumiseläkkeet tarkistetaan kunkin kalenterivuoden alusta elinkustannusindeksin muutoksia vastaavasti siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.
13 §
Jos luopuja ryhtyy harjoittamaan maataloustuotantoa omaan tai yhteiseen lukuun 6 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla antamansa maataloustuotannosta luopumissitoumuksen vastaisesti suuremmassa laajuudessa kuin 6 a §:n 1 momentissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa säädetään, lakkautetaan luopumiseläke siitä lukien, kun lakkauttamisen aiheuttavaan toimintaan ryhdyttiin. Luopumiseläkettä ei lakkauteta, jos luopuja luovuttaa tai vuokraa alueen, josta hän on antanut 6 §:n 2 momentissa tarkoitetun myyntirajoitussitoumuksen, tai jos hän käyttää mainittua aluetta muuhun tarkoitukseen kuin maatalouden harjoittamiseen omaan tai yhteiseen lukuun.
Jos luopuja ryhtyy harjoittamaan maataloustuotantoa siten, että maataloustuotannosta luopumissitoumuksen laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä taikka painavat kohtuusnäkökohdat sitä muutoin puoltavat, voidaan eläke lakkauttaa osaksi tai määräajaksi taikka päättää, että eläke maksetaan entisen suuruisena.
Oikeus luopumiseläkkeen saamiseen lakkaa eläkkeensaajan kuolinpäivää seuraavan kuukauden alusta.
14 §
Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset sekä maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu Maatalousyrittäjien eläkelaitos, jäljempänä eläkelaitos.
Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat maatilahallitus, maatalouspiirien maataloustoimistot ja kunnalliset maatalouslautakunnat sekä maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitettu maatalousyrittäjien eläkelaitos, jota jäljempänä sanotaan eläkelaitokseksi.
Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset sekä maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu Maatalousyrittäjien eläkelaitos, jäljempänä eläkelaitos.
Ahvenanmaan maakunnassa huolehtii Maaseutuvirastolle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille tässä laissa säädetyistä tehtävistä Ahvenanmaan maakuntahallitus.
Ahvenanmaan maakunnassa huolehtii maatilahallitukselle ja maatalouspiirien maataloustoimistoille tässä laissa säädetyistä tehtävistä Ahvenanmaan maakuntahallitus, ellei joidenkin tehtävien osalta asetuksella toisin säädetä.
14§
Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat maatilahallitus, maatalouspiirien maataloustoimistot ja kunnalliset maatalouslautakunnat sekä maatalousyrittäjien eläkelaissa tarkoitettu maatalousyrittäjien eläkelaitos, jota jäljempänä sanotaan eläkelaitokseksi.
Ahvenanmaan maakunnassa huolehtii maatilahallitukselle ja maatalouspiirien maataloustoimistoille tässä laissa säädetyistä tehtävistä Ahvenanmaan maakuntahallitus, ellei joidenkin tehtävien osalta asetuksella toisin säädetä.
14 §
Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset sekä maatalousyrittäjän eläkelaissa tarkoitettu Maatalousyrittäjien eläkelaitos, jäljempänä eläkelaitos.
Ahvenanmaan maakunnassa huolehtii Maaseutuvirastolle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille tässä laissa säädetyistä tehtävistä Ahvenanmaan maakuntahallitus.
15 §
Maataloussihteerin on annettava eläkelaitokselle lausuntonsa siitä, ovatko 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä, 6 a §:ssä, 6 b §:ssä ja 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut luopumiseläkkeen saamisen edellytykset olemassa. Sanotun lausunnon antaminen on kuitenkin maatilahallituksen määräämissä tapauksissa maaseutupiirin asiana.
Luopumiseläkettä haetaan vahvistetulla lomakkeella ja hakemukseen on liitettävä eläkelaitoksen määräämä selvitys. Hakemus liitteineen on toimitettava sen maatalouspiirin maataloustoimistoon, jonka toimialueella luopumistoimenpiteiden kohteena oleva maatila sijaitsee.
Jos eläkelaitos katsoo, että maataloussihteeri tai maaseutupiiri on lausunnossaan 1 momentissa tarkoitettujen eläkkeen saamisen edellytysten osalta soveltanut lakia ilmeisen väärin tai että asia on selvästi tulkinnanvarainen, eläkelaitoksen tulee alistaa maataloussihteerin eläkehakemuksesta antama lausunto maaseutupiirille ja vastaavasti maaseutupiirin lausunto maatilahallitukselle.
Maataloustoimiston on toimitettava eläkehakemus oman lausuntonsa ohella maatilahallitukselle, jonka tulee antaa eläkelaitokselle lausuntonsa siitä, ovatko luopumiseläkkeen saamisen edellytykset olemassa.
Maatalousviranomainen antaa eläkelaitokselle lausuntonsa myös siitä, ovatko muutkin kuin 1 momentissa tarkoitetut eläkkeen saamisen edellytykset olemassa.
15 §
Maataloussihteerin on annettava eläkelaitokselle lausuntonsa siitä, ovatko 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä, 6 a §:ssä, 6 b §:ssä ja 7 §:n 2 momentissa tarkoitetut luopumiseläkkeen saamisen edellytykset olemassa. Sanotun lausunnon antaminen on kuitenkin maatilahallituksen määräämissä tapauksissa maaseutupiirin asiana.
Jos eläkelaitos katsoo, että maataloussihteeri tai maaseutupiiri on lausunnossaan 1 momentissa tarkoitettujen eläkkeen saamisen edellytysten osalta soveltanut lakia ilmeisen väärin tai että asia on selvästi tulkinnanvarainen, eläkelaitoksen tulee alistaa maataloussihteerin eläkehakemuksesta antama lausunto maaseutupiirille ja vastaavasti maaseutupiirin lausunto maatilahallitukselle.
Maatalousviranomainen antaa eläkelaitokselle lausuntonsa myös siitä, ovatko muutkin kuin 1 momentissa tarkoitetut eläkkeen saamisen edellytykset olemassa.
16 §
Eläkehakemuksen ratkaisemisesta sekä muista luopumiseläkkeen määräämiseen ja maksatukseen liittyvistä tehtävistä huolehtii eläkelaitos.
Eläkehakemuksen ratkaisemisesta sekä muista eläkkeen määrämiseen ja maksatukseen liittyvistä tehtävistä huolehtii eläkelaitos. Eläkelaitoksella ei ole oikeutta poiketa ratkaisussaan 15 §:n 2 momentissa mainitusta lausunnosta siltä osin kuin se koskee 1 §:n 2 momentissa, 6 §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luopumiseläkkeen saamisen edellytyksiä.
Eläkelaitoksella, eläkelautakunnalla ja vakuutusoikeudella ei ole oikeutta poiketa ratkaisussaan maataloussihteerin, maaseutupiirin tai maatilahallituksen lausunnosta siltä osin kuin se koskee 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä, 6 a §:ssä, 6 b §:ssä ja 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja eläkkeen saamisen edellytyksiä.
Eläkepäätöksessä on vahvistettava, paitsi täyden luopumiseläkkeen, myös vähennetyn luopumiseläkkeen määrä.
Elinvoimakeskusten ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten asiana on eläkelaitoksen ohella valvoa, että luopumiseläkkeensaaja pidättyy tässä laissa tarkoitetulla tavalla maatalouden harjoittamisesta ja että 6 §:n 2 momentissa, 8 §:n 2 momentissa ja 12 a §:n 1 momentissa tarkoitetut sitoumukset täytetään.
Maataloustoimiston ja maatalouslautakunnan asiana on valvoa, että luopuja täyttää 6 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut sitoumuksensa.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten asiana on eläkelaitoksen ohella valvoa, että luopumiseläkkeensaaja pidättyy tässä laissa tarkoitetulla tavalla maatalouden harjoittamisesta ja että 6 §:n 2 momentissa, 8 §:n 2 momentissa ja 12 a §:n 1 momentissa tarkoitetut sitoumukset täytetään.
16 §
Eläkehakemuksen ratkaisemisesta sekä muista luopumiseläkkeen määräämiseen ja maksatukseen liittyvistä tehtävistä huolehtii eläkelaitos.
Eläkelaitoksella, eläkelautakunnalla ja vakuutusoikeudella ei ole oikeutta poiketa ratkaisussaan maataloussihteerin, maaseutupiirin tai maatilahallituksen lausunnosta siltä osin kuin se koskee 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä, 6 a §:ssä, 6 b §:ssä ja 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja eläkkeen saamisen edellytyksiä.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten asiana on eläkelaitoksen ohella valvoa, että luopumiseläkkeensaaja pidättyy tässä laissa tarkoitetulla tavalla maatalouden harjoittamisesta ja että 6 §:n 2 momentissa, 8 §:n 2 momentissa ja 12 a §:n 1 momentissa tarkoitetut sitoumukset täytetään.
17 §
Eläkehakemus voidaan käsitellä ja eläke myöntää ennen luopumista ehdollisena. Perusteena pidetään tällöin luovutusta koskevaa maatilahallituksen ostotarjousta, luonnosta luovutuskirjaksi, jonka eläkkeen hakija ja luovutuksensaaja ovat allekirjoittaneet, taikka metsitys- tai maataloustuotannosta luopumissitoumusta. Eläkkeen suorittamisen edellytyksenä on, että ostotarjouksen tai luonnoksen mukainen luovutuskirja, edellä tarkoitettu sitoumus taikka niiden virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös toimitetaan eläkelaitokselle.
Eläkehakemus voidaan käsitellä ja eläke myöntää ennen luopumista ehdollisena. Jos kysymyksessä on maatilan tai sen osan luovutus, pidetään tällöin perusteena luovutusta koskevaa maatilahallituksen ostotarjousta tai luonnosta luovutuskirjaksi, jonka eläkkeen hakija ja luovutuksensaaja ovat allekirjoittaneet. Eläkkeen suorittamisen edellytyksenä on, että ostotarjouksen tai luonnoksen mukainen luovutuskirja, metsityssitoumus tai niiden virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös toimitetaan eläkelaitokselle.
Kun eläkehakemusta ratkaistaan 1 momentin mukaisesti, pidetään 2 §:n 1 kohdassa ja 2 b §:n 1 momentin 5 kohdassa sekä 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuna luopumishetkenä sitä ajankohtaa, jona kysymyksessä oleva asiakirja on allekirjoitettu.
Jos luovutuskirjaa, metsityssitoumusta tai niiden jäljennöstä ei ole toimitettu eläkelaitokselle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun ehdollinen eläkepäätös annettiin, raukeaa sanottu päätös.
Luopumiseläkkeen saajalla on oikeus saada eläkelaitokselta sitova ennakkopäätös siitä, aiheuttaako hänen tai luopumisen kohteena olevan tilan omistajan suunnittelema toimenpide eläkkeen lakkauttamisen 13 §:n mukaan.
Milloin luopumiseläke myönnetään ehdollisena, pidetään eläkkeen alkamisajankohtana 10 §:n 2 momentin ja 11 §:n 1 momentin säännöksiä sovellettaessa sen kalenterikuukauden alkua, jonka aikana ehdollinen eläkepäätös annetaan.
17 §
Eläkehakemus voidaan käsitellä ja eläke myöntää ennen luopumista ehdollisena. Perusteena pidetään tällöin luovutusta koskevaa maatilahallituksen ostotarjousta, luonnosta luovutuskirjaksi, jonka eläkkeen hakija ja luovutuksensaaja ovat allekirjoittaneet, taikka metsitys- tai maataloustuotannosta luopumissitoumusta. Eläkkeen suorittamisen edellytyksenä on, että ostotarjouksen tai luonnoksen mukainen luovutuskirja, edellä tarkoitettu sitoumus taikka niiden virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös toimitetaan eläkelaitokselle.
Kun eläkehakemusta ratkaistaan 1 momentin mukaisesti, pidetään 2 §:n 1 kohdassa ja 2 b §:n 1 momentin 5 kohdassa sekä 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuna luopumishetkenä sitä ajankohtaa, jona kysymyksessä oleva asiakirja on allekirjoitettu.
Luopumiseläkkeen saajalla on oikeus saada eläkelaitokselta sitova ennakkopäätös siitä, aiheuttaako hänen tai luopumisen kohteena olevan tilan omistajan suunnittelema toimenpide eläkkeen lakkauttamisen 13 §:n mukaan.
18 §
Edellä 17 §:ssä tarkoitettu ehdollinen päätös raukeaa, jos luovutuskirjaa, metsitys- tai maataloustuotannosta luopumissitoumusta tai niiden jäljennöstä ei ole toimitettu eläkelaitokselle kuuden kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta.
Maatilahallitus voi ostaa maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla tässä laissa tarkoitettuja tiloja ja alueita maankäyttölainsäädännön mukaan lisäalueina käytettäviksi.
18 §
Edellä 17 §:ssä tarkoitettu ehdollinen päätös raukeaa, jos luovutuskirjaa, metsitys- tai maataloustuotannosta luopumissitoumusta tai niiden jäljennöstä ei ole toimitettu eläkelaitokselle kuuden kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta.
20§
Valtioneuvoston tulee, ottaen huomioon maataloustuotteiden ylituotannossa vallitseva tilanne ja muut asiaan vaikuttavat seikat, antaa kutakin kalenterivuotta varten tarkemmat ohjeet siitä, kummalle 1 §:n 2 momentissa mainituista tarkoitusperistä on annettava pääpaino ja miten ne muutoin on otettava tätä lakia sovellettaessa huomioon. Valtioneuvosto voi asettaa muitakin kuin tässä laissa säädettyjä luovutuksensaajaa ja luopumisen kohteena olevan tilan vastaista käyttöä koskevia ehtoja ja rajoituksia.
Niin ikään voi valtioneuvosto, ottaen huomioon mitä 1 momentissa on säädetty, antaa maatilahallitukselle yleisiä ohjeita 18 §:n 1 ja 2 momentin soveltamisesta.
22 §
Luopumiseläkkeistä aiheutuneet kustannukset maksetaan valtion varoista. Tämän lain mukaisesta toiminnasta eläkelaitokselle aiheutuneet hoitokulut yhdistetään sen muun toiminnan hoitokuluihin ja korvataan eläkelaitokselle siten kuin maatalousyrittäjän eläkelain mukaisista hoitokuluista on säädetty.
Luopumiseläkkeistä aiheutuneet kustannukset maksetaan valtion varoista siltä osin kuin 11 §:n mukaisesti suoritetut vakuutusmaksut eivät riitä sanottuihin menoihin. Tämän lain mukaisesta toiminnasta eläkelaitokselle aiheutuneet hallintokulut yhdistetään sen muun toiminnan hallintokuluihin ja korvataan eläkelaitokselle siten kuin maatalousyrittäjien eläkelain mukaisista hallintokuluista on säädetty.
Valtion tulee, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, suorittaa kunakin vuotena ennakkona määrä, joka vastaa 1 momentin mukaisesti valtion suoritettavaksi arvioitua määrää.
Edellä 1 momentissa tarkoitettu valtion vastuu ei kuitenkaan koske 21 §:n mukaisia etuuksia eikä niihin liittyviä hallintokuluja.
22 §
Luopumiseläkkeistä aiheutuneet kustannukset maksetaan valtion varoista. Tämän lain mukaisesta toiminnasta eläkelaitokselle aiheutuneet hoitokulut yhdistetään sen muun toiminnan hoitokuluihin ja korvataan eläkelaitokselle siten kuin maatalousyrittäjän eläkelain mukaisista hoitokuluista on säädetty.
Valtion tulee, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, suorittaa kunakin vuotena ennakkona määrä, joka vastaa 1 momentin mukaisesti valtion suoritettavaksi arvioitua määrää.
23 §
Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta siten kuin työntekijän eläkelaissa (395/2006) ja oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa(808/2019) säädetään.
Edellä 16 §:n 1 momentissa ja 17 §:ssä tarkoitettuihin eläkelaitoksen päätöksiin saa hakea muutosta ja päätöksen poistamista siten kuin työntekijäin eläkelaissa on säädetty.
1–3 momentit on kumottu L:lla 31.1.2014/75.
Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta siten kuin työntekijän eläkelaissa (395/2006) ja oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.
Päätökseen ei kuitenkaan saa hakea valittamalla muutosta, jos eläkelaitos on hylännyt eläkehakemuksen sillä perusteella, että 1 §:n 2 momentissa, 1 a, 6, 6 a tai 6 b §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luopumiseläkkeen saamisen edellytyksiä ei ole olemassa.
Jos eläkehakemus on hylätty sillä perusteella, että 1 §:n 2 momentissa, 6 §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja eläkkeen saamisen edellytyksiä ei ole, ei päätökseen saa hakea muutosta.
23 §
1–3 momentit on kumottu L:lla 31.1.2014/75.
Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta siten kuin työntekijän eläkelaissa (395/2006) ja hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Päätökseen ei kuitenkaan saa hakea valittamalla muutosta, jos eläkelaitos on hylännyt eläkehakemuksen sillä perusteella, että 1 §:n 2 momentissa, 1 a §:ssä, 6 §:ssä, 6 a §:ssä, 6 b §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luopumiseläkkeen saamisen edellytyksiä ei ole olemassa.
23 §
Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta siten kuin työntekijän eläkelaissa (395/2006) ja oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.
Päätökseen ei kuitenkaan saa hakea valittamalla muutosta, jos eläkelaitos on hylännyt eläkehakemuksen sillä perusteella, että 1 §:n 2 momentissa, 1 a, 6, 6 a tai 6 b §:ssä tai 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuja luopumiseläkkeen saamisen edellytyksiä ei ole olemassa.
23 a §
Eläkelaitoksen on säilytettävä luopumiseläkkeen käsittelyyn liittyvät asiakirjat ja tiedot luopujan elinajan ja viisi sen jälkeistä vuotta. Jos luopumiseläke on saman luopumisen perusteella myönnetty useammalle luopujalle, kaikki samaa luopumista koskevat asiakirjat ja tiedot on säilytettävä kaikkien luopujien elinajan ja viisi sen jälkeistä vuotta.
Valitusasiaa koskevien asiakirjojen säilyttämiseen sovelletaan, mitä työntekijän eläkelain 218 §:n 5 kohdassa säädetään, jollei asiakirjoja ole tämän pykälän 1 momentin nojalla säilytettävä pidemmän ajan.
23 a §
Eläkelaitoksen on säilytettävä luopumiseläkkeen käsittelyyn liittyvät asiakirjat ja tiedot luopujan elinajan ja viisi sen jälkeistä vuotta. Jos luopumiseläke on saman luopumisen perusteella myönnetty useammalle luopujalle, kaikki samaa luopumista koskevat asiakirjat ja tiedot on säilytettävä kaikkien luopujien elinajan ja viisi sen jälkeistä vuotta.
Valitusasiaa koskevien asiakirjojen säilyttämiseen sovelletaan, mitä työntekijän eläkelain 218 §:n 5 kohdassa säädetään, jollei asiakirjoja ole tämän pykälän 1 momentin nojalla säilytettävä pidemmän ajan.
23 b §
Tässä laissa tarkoitettuun henkilötietojen käsittelyyn ei sovelleta, mitä luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 18 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetään.
23 b §
Tässä laissa tarkoitettuun henkilötietojen käsittelyyn ei sovelleta, mitä luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 18 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa säädetään.
24 §
Jollei tästä laista muuta johdu, luopumiseläkkeeseen sovelletaan, mitä työntekijän eläkelain 98–100 ja 103 §:ssä, 105 §:n 2 momentissa, 112 §:n 1 momentissa, 113 §:n 3 momentissa, 115 ja 116 §:ssä, 119 §:n 1 ja 2 momentissa, 120 §:n 2, 4 ja 5 momentissa, 121 ja 122 §:ssä, 124 §:n 1 momentissa, 125–128, 130 ja 132 §:ssä, 133 §:n 1 ja 4 momentissa, 134–140 ja 191 §:ssä, 192 §:n 1 momentissa, 196, 198, 202, 204 ja 205 §:ssä, 206 §:n 1 momentin 1 kohdassa, 208 §:n 1 ja 3 momentissa, 209 §:ssä, 210 §:n 1, 3 ja 4 momentissa sekä 216 ja 217 §:ssä sekä maatalousyrittäjän eläkelain 103 §:n 1 momentissa, 114 ja 116–124 §:ssä, 125 §:n 2 momentissa, 126–132, 134, 143 ja 145 §:ssä sekä 146 §:n 1 momentissa säädetään.
Jollei tästä laista muuta seuraa, on luopumiseläkkeestä soveltuvin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä työntekijäin eläkelain 16-21 a §:ssä ja 22 §:ssä sekä maatalousyrittäjien eläkelain 16-18 §:ssä ja 19 §:n 3 momentissa on säädetty.
Sen estämättä, mitä työntekijän eläkelaissa, maatalousyrittäjän eläkelaissa ja yrittäjän eläkelaissa (1272/2006) säädetään eläkelaitosten toimivallasta, huolehtii eläkehakemuksen ratkaisemisesta, eläkkeen maksamisesta ja eläkkeeseen liittyvistä eläkelaitoksen muista tehtävistä Maatalousyrittäjien eläkelaitos, jos eläkkeen hakija saa eläkettä hakiessaan luopumiseläkettä.
Työntekijäin eläkelain 17 §:n 2 momentin säännöksiä sovellettaessa eläketurvakeskus rinnastetaan sanotussa lainkohdassa tarkoitettuun valtion viranomaiseen.
Sen estämättä, mitä työntekijän eläkelaissa, maatalousyrittäjän eläkelaissa ja yrittäjän eläkelaissa (1272/2006) säädetään eläkelaitosten toimivallasta, huolehtii eläkehakemuksen ratkaisemisesta, eläkkeen maksamisesta ja eläkkeeseen liittyvistä eläkelaitoksen muista tehtävistä Maatalousyrittäjien eläkelaitos, jos eläkkeen hakija saa eläkettä hakiessaan luopumiseläkettä.
24§
Jollei tästä laista muuta seuraa, on luopumiseläkkeestä soveltuvin osin lisäksi vastaavasti voimassa, mitä työntekijäin eläkelain 16-21 a §:ssä ja 22 §:ssä sekä maatalousyrittäjien eläkelain 16-18 §:ssä ja 19 §:n 3 momentissa on säädetty.
Työntekijäin eläkelain 17 §:n 2 momentin säännöksiä sovellettaessa eläketurvakeskus rinnastetaan sanotussa lainkohdassa tarkoitettuun valtion viranomaiseen.
Sen estämättä, mitä työntekijäin eläkelain, lyhytaikaisissa työsuhteissa olevien työntekijäin eläkelain (134/62), maatalousyrittäjien eläkelain ja yrittäjien eläkelain (468/69) nojalla annetuissa asetuksissa on säädetty eläkelaitosten toimivallasta, huolehtii sanotuissa asetuksissa tarkoitetun eläkehakemuksen ratkaisemisesta, eläkkeen maksamisesta ja eläkkeeseen liittyvistä eläkelaitoksen muista tehtävistä maatalousyrittäjien eläkelaitos, milloin eläkkeen hakija saa eläkettä hakiessaan luopumiseläkettä.
24 §
Jollei tästä laista muuta johdu, luopumiseläkkeeseen sovelletaan, mitä työntekijän eläkelain 98–100 ja 103 §:ssä, 105 §:n 2 momentissa, 112 §:n 1 momentissa, 113 §:n 3 momentissa, 115 ja 116 §:ssä, 119 §:n 1 ja 2 momentissa, 120 §:n 2, 4 ja 5 momentissa, 121 ja 122 §:ssä, 124 §:n 1 momentissa, 125–128, 130 ja 132 §:ssä, 133 §:n 1 ja 4 momentissa, 134–140 ja 191 §:ssä, 192 §:n 1 momentissa, 196, 198, 202, 204 ja 205 §:ssä, 206 §:n 1 momentin 1 kohdassa, 208 §:n 1 ja 3 momentissa, 209 §:ssä, 210 §:n 1, 3 ja 4 momentissa sekä 216 ja 217 §:ssä sekä maatalousyrittäjän eläkelain 103 §:n 1 momentissa, 114 ja 116–124 §:ssä, 125 §:n 2 momentissa, 126–132, 134, 143 ja 145 §:ssä sekä 146 §:n 1 momentissa säädetään.
Sen estämättä, mitä työntekijän eläkelaissa, maatalousyrittäjän eläkelaissa ja yrittäjän eläkelaissa (1272/2006) säädetään eläkelaitosten toimivallasta, huolehtii eläkehakemuksen ratkaisemisesta, eläkkeen maksamisesta ja eläkkeeseen liittyvistä eläkelaitoksen muista tehtävistä Maatalousyrittäjien eläkelaitos, jos eläkkeen hakija saa eläkettä hakiessaan luopumiseläkettä.
25 §
Jos luopumisen kohteena olevan maatilan peltoalasta on voimassa
maataloustuotannon ohjaamisesta annetussa laissa tarkoitettu tuotannonmuutossopimus,
maataloustuotannon ohjaamisesta annetussa laissa tarkoitettu tuotannonmuutossopimus,
maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetussa laissa tarkoitettu maataloustuotannon vähentämissopimus tai
maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetussa laissa tarkoitettu maataloustuotannon vähentämissopimus tai
maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettu sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta,
maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettu sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta,
purkautuu sopimus sinä ajankohtana, josta lähtien luopumiseläke myönnetään, ellei sopimus mainittujen lakien nojalla ole purettu tai purkautunut jo sanottua aikaisemmin.
Jos luopumisen kohteena olevan maatilan peltoalasta on voimassa
maataloustuotannon ohjaamisesta annetussa laissa tarkoitettu tuotannonmuutossopimus,
maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetussa laissa tarkoitettu maataloustuotannon vähentämissopimus tai
maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettu sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta,
purkautuu sopimus sinä ajankohtana, josta lähtien luopumiseläke myönnetään, ellei sopimus mainittujen lakien nojalla ole purettu tai purkautunut jo sanottua aikaisemmin.
25 §
Jos luopumisen kohteena olevan maatilan peltoalasta on voimassa
maataloustuotannon ohjaamisesta annetussa laissa tarkoitettu tuotannonmuutossopimus,
maataloustuotannon ohjaamisesta ja tasapainottamisesta annetussa laissa tarkoitettu maataloustuotannon vähentämissopimus tai
maataloustuotannon tasapainottamisesta annetun lain 9 §:ssä tarkoitettu sopimus peltokasvien viljelystä luopumisesta,
purkautuu sopimus sinä ajankohtana, josta lähtien luopumiseläke myönnetään, ellei sopimus mainittujen lakien nojalla ole purettu tai purkautunut jo sanottua aikaisemmin.
26 §
Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
26 §
Tarkemmat määräykset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
27 §
Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1974 lukien.
Maatilahallituksen ja eläkelaitoksen on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin lain täytäntöönpanoa varten. Tästä eläkelaitokselle aiheutuneet kulut korvataan valtion varoista.
Maatilahallituksen ja eläkelaitoksen on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin lain täytäntöönpanoa varten. Tästä eläkelaitokselle aiheutuneet kulut korvataan valtion varoista.
Lain 22 §:n 3 momentissa tarkoitettu ennakko suoritetaan ensimmäiseltä kalenterivuodelta kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
Lain 22 §:n 3 momentissa tarkoitettu ennakko suoritetaan ensimmäiseltä kalenterivuodelta kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
27 §
Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1974 lukien.
Maatilahallituksen ja eläkelaitoksen on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin lain täytäntöönpanoa varten. Tästä eläkelaitokselle aiheutuneet kulut korvataan valtion varoista.
Lain 22 §:n 3 momentissa tarkoitettu ennakko suoritetaan ensimmäiseltä kalenterivuodelta kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.
356/1976
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1976.
Tämän lain 1 §:n 1 momentin, 2 §:n, 6 §:n ja 10 §:n 2 momentin säännöksiä sovelletaan, jos luopuminen tapahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös annetaan tämän lain tultua voimaan.
Luopumiseläkelain 8 §:ää sovelletaan sellaisena kuin se on 4 päivänä tammikuuta 1974 annetussa laissa (16/74), jos sairausvakuutuslain mukainen päiväraha, joka on otettava sanotun säännöksen mukaan huomioon, kohdistuu aikaan ennen tämän lain voimaantuloa.
Tämän lain 11 §:n 2 momentissa säädetyt markkamäärät vastaavat vuotta 1974 koskevaa elinkustannusindeksilukua.
663/1976
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1977.
Tämän lain 13 §:ää sovelletaan niihin tapauksiin, joissa luopuminen tapahtuu tai luopumiseläkelain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettu ehdollinen päätös annetaan tämän lainvoimaan tultua.
Tarkistettaessa markkamääriä ja eläkkeitä 1 päivästä tammikuuta 1977 lukien ensimmäisen kerran tämän lain mukaisesti pidetään tarkistettavina markkamäärinä ja eläkkeen määrinä joulukuun 1976 määriä. Niiden katsotaan vastaavan sosiaali- ja terveysministeriön vuodeksi 1976 vahvistamaa palkkaindeksilukua.
18/1977
Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1977 lukien.
Tämän lain 1 §:n 2 ja 3 momentin, 2 §:n 1 momentin, 4 §:n 1 momentin, 5 §:n 2 momentin, 6 §:n 2 momentin 1 kohdan, 6 a §:n, 9 §:n 3 momentin, 10 §:n ja 17 §:n 3 momentin säännöksiä sovelletaan, jos luopuminen tapahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös annetaan 31 päivän joulukuuta 1976 jälkeen.
Tämän lain 10 §:ssä säädetty markkamäärä vastaa vuotta 1974 koskevaa elinkustannusindeksilukua.
Tämän lain 20 §:n 1 momentissa mainittu kertomus on annettava ensimmäisen kerran vuodelta 1977.
Luopumiseläkelain 25 §:n 2 momenttia sovelletaan sellaisena kuin se on 4 päivänä tammikuuta 1974 annetussa laissa (16/74), jos luopuminen tapahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös annetaan ennen 1 päivää tammikuuta 1977.
1032/1979
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.
Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen tapahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös annetaan tämän lain voimaantulon jälkeen.
Tämän lain 12 §:n 4 momenttia sovelletaan, jos rikkomus tapahtuu tämän lain tultua voimaan.
1037/1980
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1981.
Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen tapahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös annetaan 1 päivänä tammikuuta 1981 tai sen jälkeen.
98/1984
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1984.
Lakia sovelletaan, jos luopuminen tapahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös annetaan tämän lain voimaantulon jälkeen.
Lain 2 b §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 1983.
HE 210/83, mmvk.miet. 9/83, svk.miet. 170/83
1087/1985
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.
Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen tapahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös annetaan vuoden 1985 jälkeen. Tämän lain 8 ja 13 §:ää sovelletaan kuitenkin myös niihin tapauksiin, joissa luopuminen on tapahtunut tai ehdollinen päätös on annettu ennen vuotta 1986.
Tämän lain 9 §:ssä säädetyt markkamäärät vastaavat vuodelle 1985 vahvistettua palkkaindeksilukua.
HE 218/85, mmvk.miet. 13/85, svk.miet. 220/85
565/1986
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1986.
Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen tapahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös annetaan tämän lain voimaantulon jälkeen.
HE 64/86, mmvk.miet. 6/86, svk.miet. 88/86
1130/1987
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.
Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen tapahtuu tai, eläkkeen perustuessa luopumiseläkelain 17 §:ssä tarkoitettuun ehdolliseen päätökseen, sanottu päätös annetaan tämän lain voimaantulon jälkeen.
Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat vuodelle 1985 vahvistettua palkkaindeksilukua.
HE 114/87, mmvk.miet. 5/87, svk.miet. 83/87
372/1990
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1990.
Tämän lain 6 §:n 2 momentin 1 ja 3 kohtaa sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa myönnettyyn eläkkeeseen.
1304/1990
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.
Tätä lakia sovelletaan, jos luopuminen tapahtuu tämän lain voimaantulon jälkeen. Tämän lain 12 a §:ää sovelletaan kuitenkin myös niihin tapauksiin, joissa luopuminen on tapahtunut ennen vuotta 1991. Haettaessa eläkettä lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ehdollisena tätä lakia sovelletaan, jos mainitun lainkohdan mukainen päätös annetaan tämän lain voimaantulon jälkeen sekä eläkettä on haettu ja sanotussa lainkohdassa tarkoitettu asiakirja on allekirjoitettu ennen vuotta 1993.
HE 144/90, mmvk.miet. 18/90, svk.miet 209/90
1337/1992
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Lain 13 §:n 1 momenttia sovelletaan sellaisiin lainkohdassa tarkoitettuihin maan luovutuksiin, jotka tapahtuvat lain voimaantulon jälkeen.
HE 285/92, MmVM 23/92
885/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Tämän lain muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan päätökseen, joka annetaan tämän lain voimaan tultua. Tämän lain ylimääräistä muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin niihin ylimääräistä muutoksenhakua koskeviin asioihin, jotka tulevat vireille tämän lain voimaan tultua.
HE 117/94, StVM 21/94
366/1997
Tämä laki tulee voimaan 30 päivänä huhtikuuta 1997.
Lakia sovelletaan sellaisiin luovutuksiin, jotka tapahtuvat lain voimaantulon jälkeen, sekä sellaisiin luovutuksiin, jotka ovat tapahtuneet 1 päivänä tammikuuta 1997 jälkeen ja joissa luovutetun tai vuokratun alueen hallinta on siirtynyt vasta lain voimaantulon jälkeen.
Luovutuksen katsotaan tapahtuneen sinä ajankohtana, jolloin luovutuskirja tai vuokrasopimus on allekirjoitettu.
HE 28/1997, MmVM 1/1997, EV 34/1997
341/1999
Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 341/1999 tuli A:n 131/2001 mukaisesti voimaan 21.2.2001.)
HE 60/1998, MmVM 15/1998, EV 252/1998
1336/1999
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
HE 165/1999, StVM 28/1999, EV 139/1999
226/2002
Tämä laki tulee voimaan 3 päivänä huhtikuuta 2002.
Lakia sovelletaan luovutuksiin, jotka tapahtuvat lain voimaantulon jälkeen.
Luovutuksen katsotaan tapahtuneen sinä ajankohtana, jolloin luovutuskirja tai vuokrasopimus on allekirjoitettu.
HE 200/2001, StVM 3/2002, EV 7/2002
651/2002
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2003.
Tämän lain voimassa ollessa ei sovelleta 24 §:n 2 momenttia.
HE 8/2002, StVM 10/2002, EV 86/2002
1180/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
HE 85/2003, StVM 26/2003, EV 105/2003
1392/2004
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
Tällä lailla kumotaan 29 päivänä maaliskuuta 1974 annetun luopumiseläkeasetuksen (258/1974) 13 §, sellaisena kuin se on asetuksessa 1306/1990.
Sovellettaessa tämän lain 24 §:ää noudatetaan, mitä työntekijäin eläkelain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain (1332/2003) voimaantulosäännöksen 3 momentissa säädetään.
HE 192/2004, MmVM 11/2004, EV 215/2004
1007/2005
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Tätä lakia sovelletaan luovutuksiin, jotka tapahtuvat lain voimaantulon jälkeen. Luovutuksen katsotaan tapahtuneen sinä ajankohtana, jolloin luovutuskirja on allekirjoitettu.
HE 174/2005, MmVM 5/2005, EV 149/2005
615/2006
Tämä laki tulee voimaan 27 päivänä heinäkuuta 2006.
Sen estämättä, mitä työntekijän eläkelain voimaanpanolain (396/2006) 9 §:ssä säädetään, tämän lain 24 §:n 1 momentissa olevaa viittausta työntekijän eläkelain 125 ja 126 §:ään sovelletaan siten, että lainkohdissa tarkoitettu vanhentumisaika on viisi vuotta 1 päivästä tammikuuta 2007. Edellä tarkoitettuja vanhentumisaikoja laskettaessa otetaan huomioon myös ennen tämän lain voimaantuloa kulunut aika.
HE 34/2006, MmVM 8/2006, PeVL 18/2006, EV 91/2006
1285/2006
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.
HE 196/2006, StVM 42/2006, EV 201/2006
437/2007
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 218/2006, MmVM 20/2006, EV 282/2006
992/2007
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Tätä lakia sovelletaan sellaiseen luovutukseen, jossa luovutuskirja on allekirjoitettu lain voimaantulon jälkeen.
HE 46/2007, MmVM 2/2007, EV 34/2007
1297/2007
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Mitä tässä laissa säädetään kansaneläkelain tai kansaneläkelain voimaanpanosta annetun lain mukaisesta eläkkeestä, koskee myös vastaavaa kansaneläkelain (347/1956) mukaista eläkettä.
HE 91/2007, MmVM 5/2007, EV 100/2007
1459/2009
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 161/2009, HaVM 18/2009, EV 205/2009
1155/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
Tätä lakia sovelletaan 13 §:n 1 momentissa tarkoitettuun luovutukseen tai vuokraukseen, joka tapahtuu lain voimaantulon jälkeen. Luovutuksen tai vuokrauksen katsotaan tapahtuneen sinä ajankohtana, jolloin luovutuskirja tai vuokrasopimus on allekirjoitettu. Luovutuksiin, jotka ovat tapahtuneet ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 191/2010, MmVM 19/2010, EV 222/2010
75/2014
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2014.
Mitä muussa laissa tai asetuksessa säädetään maaseutuelinkeinojen valituslautakunnasta, koskee tämän lain tultua voimaan toimivaltaista hallintotuomioistuinta.
HE 121/2013, MmVM 17/2013, EV 186/2013
83/2019
Tämä laki tulee voimaan 23 päivänä tammikuuta 2019.
HE 26/2018, MmVM 8/2018, EV 115/2018
20/2021
Tämä laki tulee voimaan 19 päivänä tammikuuta 2021.
HE 220/2020, MmVM 17/2020, EV 222/2020
25/2023
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2023.
HE 76/2022, YmVM 17/2022, EV 227/2022
684/2025
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.
HE 13/2025, HaVM 15/2025, EV 74/2025