Finlex →269/1974 — Laki eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista

Valtion palveluksessa olevalle, jota syytetään virheellisestä menettelystä viran toimittamisessa tai työssä taikka jolta vaaditaan korvausta sellaisen menettelyn johdosta, suoritetaan, jos vaatimukset on hylätty, hakemuksesta valtion varoista hänelle tuomioistuimen päätöksellä maksettaviksi tuomittujen oikeudenkäyntikulujen määrä.

Valtion palveluksessa olevalle voidaan suorittaa hakemuksesta valtion varoista korvausta sellaisista välttämättömistä 1 momentissa tarkoitetusta oikeudenkäynnistä aiheutuneista kuluista, joista hänelle ei ole tuomittu korvausta, milloin se hänen asemansa ja muut olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

Valtion palveluksessa olevalle voidaan suorittaa hakemuksesta valtion varoista kohtuullista korvausta esitutkintaan liittyvistä tai muista välttämättömiksi katsottavista kuluista, jos asian käsittely on päättynyt ilman tuomioistuimen ratkaisua. Korvauksen kohtuullisuutta harkittaessa otetaan huomioon palveluksessa olevan asema, asian laatu ja muut olosuhteet.

Poliisimiehelle, rajavartiomiehelle, tullimiehelle, vankeinhoitotehtävissä olevalle ja järjestystä ylläpitämään asetetulle valtion palveluksessa olevalle, jota syytetään tai jolta vaaditaan korvausta viran toimittamisessa tai työssä tapahtuneen lainvastaisen voimakeinojen käyttämisen vuoksi, on myönnettävä vapautus oikeusapulain (257/2002) 4 §:ssä tarkoitetuista maksuista ja kustannuksista. Jos asian laadun vuoksi tai muusta syystä on ilmeistä, ettei hän kykene ilman avustajaa asianmukaisesti valvomaan etuaan ja oikeuttaan asian käsittelyssä, hänelle on hakemuksesta määrättävä oikeudenkäyntiavustaja.

Mitä 1 momentissa on säädetty, sovelletaan myös:

Oikeudenkäyntiavustajasta, hänen määräämisestään sekä oikeudenkäyntiavustajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvussa säädetään puolustajasta ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajasta.

Jos 1 a §:ssä tarkoitettu henkilö tuomitaan rangaistukseen tai velvoitetaan maksamaan vahingonkorvausta, voidaan hänet, milloin hänen menettelyään on pidettävä törkeänä, velvoittaa korvaamaan valtiolle sen varoista 1 a §:n nojalla suoritetut maksut ja kustannukset osaksi tai kokonaan, jos se on teon laatuun sekä vastaajan henkilökohtaisiin tai taloudellisiin oloihin nähden perusteltua.

2 momentti on kumottu L:lla 13.3.1987/270.

Jos valtion palveluksessa oleva vaatii rangaistusta tai korvausta rikoksen johdosta, joka on kohdistunut hänen henkeensä tai terveyteensä taikka henkilökohtaiseen vapauteensa hänen ollessaan suorittamassa virka- tai työtehtävää taikka virka- tai työtehtävän vuoksi, on hänelle myönnettävä vapautus 1 a §:n 1 momentissa tarkoitetuista maksuista ja kustannuksista edellyttäen, että hänen oikeusturvansa toteuttaminen sitä vaatii rikoksen vakavuuden, rikoksella aiheutettujen vahinkojen tai muun erityisen syyn vuoksi. Sanotussa lainkohdassa mainituin edellytyksin on tuomioistuimen määrättävä hänelle pyynnöstä oikeudenkäyntiavustaja.

Jos valtion palveluksessa oleva on rikoksen johdosta saanut surmansa, on hänen puolisolleen ja alaikäisille lapsilleen myönnettävä 1 momentissa mainitut edut siinä säädetyin edellytyksin.

Milloin 1 momentissa tarkoitettu rikos on kohdistunut siihen, joka on ollut valtion palveluksessa olevan apuna tämän ollessa suorittamassa virka- tai työtehtävää, on hänelle tai, jos hän on rikoksen johdosta saanut surmansa, hänen puolisolleen ja alaikäisille lapsilleen myönnettävä 1 momentissa mainitut edut siinä säädetyin edellytyksin.

Jos valtion palveluksessa olevalle suoritetaan 1 §:n 1 momentissa tarkoitettu korvaus, siirtyy oikeus korvauksen perimiseen maksuvelvolliselta valtiolle.

Jos tuomioistuimen päätös, jolla valtion palveluksessa olevalle on tuomittu korvaus oikeudenkäyntikuluista, kumotaan tai sitä muutetaan, voidaan 1 §:n 1 momentin nojalla hänelle valtion varoista suoritettu määrä periä takaisin.

Milloin 1 momentissa tarkoitetun valtiolle siirtyneen saatavan periminen olisi kohtuutonta, voidaan se periä vain osaksi tai jättää perimättä.

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun korvauksen suorittamisesta ja sen takaisin maksamisesta sekä saatavan osaksi tai kokonaan perimättä jättämisestä päättää valtiokonttori.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1974. Sillä kumotaan 18 päivänä helmikuuta 1966 annetun poliisilain (84/66) 29 §.

Lakia sovelletaan oikeudenkäynteihin, joissa lopullinen päätös on julistettu tai annettu lain voimaantulon jälkeen.