Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (17)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 759/1986 | |||
| 572/1988 | 2 | ||
| 490/1992 | 1993-01-01 | muutt. 4 § ja lis. 4 a § | 8 |
| 494/1990 | 1993-01-01 | ||
| 521/1993 | 1993-07-01 | muutt. 2 §:ää | |
| 740/1994 | 1994-09-01 | muutt. 2 §:ää | 2 |
| 1466/1995 | 1995-12-19 | muutt. 2 §:ää | |
| 1045/1997 | 1998-01-01 | 7 | |
| 1223/1998 | 1999-02-01 | 4 | |
| 228/2000 | 2000-03-01 | 22 | |
| 751/2000 | 2000-12-31 | muutt. 2 ja 9 a §:ää | |
| 755/2000 | 2001-01-01 | kum. 2 a § | 1 |
| 452/2001 | 2001-08-01 | 8 | |
| 524/2005 | 2005-07-20 | muutt. 2 §:ää | 2 |
| 1165/2005 | 2006-01-01 | lis. 7 a § | 3 |
| 212/2006 | 2006-04-01 | muutt. 2 ja 9 a §:ää | 2 |
| 1121/2008 | 2009-01-01 | kum. 10 a ja 10 b § | 2 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Puolustusvoimat on hallinnollisesti ja sotilaallisesti järjestetty niin kuin tässä laissa säädetään.
Asevelvollisuuden suorittamisesta puolustusvoimissa on säädetty asevelvollisuuslaissa.
1 §
Puolustusvoimat on hallinnollisesti ja sotilaallisesti järjestetty niin kuin tässä laissa säädetään.
Asevelvollisuuden suorittamisesta puolustusvoimissa on säädetty asevelvollisuuslaissa.
2 §
Puolustusvoimien tehtävänä on:
huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa;
huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa;
turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen;
turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen;
puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjärjestystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja perusoikeuksia;
puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjärjestystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja perusoikeuksia;
huolehtia valtakunnan sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä
huolehtia valtakunnan sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä
antaa sotilaskoulutusta sekä osaltaanedistää puolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa;
antaa sotilaskoulutusta;
tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta siten kuin siitä asetuksella säädetään taikka puolustusministeriön tai asian laadun mukaan pääesikunnan päätöksellä määrätään sekä muutoinkin edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa;
tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta siten kuin siitä asetuksella säädetään taikka puolustusministeriön tai asian laadun mukaan pääesikunnan päätöksellä määrätään sekä muutoinkin edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa;
antaa tarvittaessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseen sekä terrorismirikosten estämiseen ja keskeyttämiseen niin kuin siitä on erikseen säädetty;
antaa tarvittaessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseenniin kuin siitä erikseen on säädetty;
antaa tarvittaessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseen sekä terrorismirikosten estämiseen ja keskeyttämiseen niin kuin siitä on erikseen säädetty;
osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se onnettomuuden laajuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen; pelastustoimintaan osallistuminen ei saa vaarantaa puolustusvoimien maanpuolustustehtävien suorittamista;
osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se onnettomuuden laajuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen; pelastustoimintaan osallistuminen ei saa vaarantaa puolustusvoimien maanpuolustustehtävien suorittamista;
osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan siten kuin siitä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) säädetään;
myötävaikuttaa Yhdistyneiden Kansakuntien käyttöön asetettavan valvontajoukon järjestelytoimiin; sekä
osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan siten kuin siitä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) säädetään;
osaltaan huolehtia hallinnonalan kansainvälisestä toiminnasta siten kuin siitä tarvittaessa puolustusministeriön asetuksella säädetään; sekä
osaltaan huolehtia hallinnonalan kansainvälisestä toiminnasta siten kuin siitä tarvittaessa puolustusministeriön asetuksella säädetään; sekä
suorittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät.
suorittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät.
Puolustusvoimien tehtävänä on:
huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa;
turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen;
puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjärjestystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja perusoikeuksia;
huolehtia valtakunnan sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä
antaa sotilaskoulutusta;
tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta siten kuin siitä asetuksella säädetään taikka puolustusministeriön tai asian laadun mukaan pääesikunnan päätöksellä määrätään sekä muutoinkin edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa;
antaa tarvittaessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseen sekä terrorismirikosten estämiseen ja keskeyttämiseen niin kuin siitä on erikseen säädetty;
osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se onnettomuuden laajuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen; pelastustoimintaan osallistuminen ei saa vaarantaa puolustusvoimien maanpuolustustehtävien suorittamista;
osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan siten kuin siitä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) säädetään;
osaltaan huolehtia hallinnonalan kansainvälisestä toiminnasta siten kuin siitä tarvittaessa puolustusministeriön asetuksella säädetään; sekä
suorittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät.
Puolustusvoimilla on sen mukaan kuin puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetussa laissa (781/1980) säädetään oikeus poliisin johdolla käyttää sotilaallisia voimakeinoja puolustusvoimien avustaessa poliisia terrorismirikoksen estämisessä tai keskeyttämisessä.
Puolustusvoimilla on sen mukaan kuin puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetussa laissa (781/1980) säädetään oikeus poliisin johdolla käyttää sotilaallisia voimakeinoja puolustusvoimien avustaessa poliisia terrorismirikoksen estämisessä tai keskeyttämisessä.
2 §
Puolustusvoimien tehtävänä on:
huolehtia valtakunnan maa- ja vesialueen sekä ilmatilan valvonnasta yhteistoiminnassa muiden valvontaviranomaisten kanssa;
turvata valtakunnan alueellinen koskemattomuus tarvittaessa voimakeinoja käyttäen;
puolustaa valtakuntaa ja sen oikeusjärjestystä sekä kansan elinmahdollisuuksia ja perusoikeuksia;
huolehtia valtakunnan sotilaallisen puolustusvalmiuden ylläpidosta ja kehittämisestä
antaa sotilaskoulutusta;
tukea vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta siten kuin siitä asetuksella säädetään taikka puolustusministeriön tai asian laadun mukaan pääesikunnan päätöksellä määrätään sekä muutoinkin edistää maanpuolustustahtoa ja kansalaisten ruumiillista kuntoa kohottavaa toimintaa;
antaa tarvittaessa virka-apua yleisen järjestyksen ja turvallisuuden voimassa pitämiseen sekä terrorismirikosten estämiseen ja keskeyttämiseen niin kuin siitä on erikseen säädetty;
osallistua pelastustoimintaan antamalla käytettäväksi pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, henkilövoimavaroja ja erityisasiantuntijapalveluja, jos se onnettomuuden laajuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen; pelastustoimintaan osallistuminen ei saa vaarantaa puolustusvoimien maanpuolustustehtävien suorittamista;
osallistua sotilaalliseen kriisinhallintaan siten kuin siitä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) säädetään;
osaltaan huolehtia hallinnonalan kansainvälisestä toiminnasta siten kuin siitä tarvittaessa puolustusministeriön asetuksella säädetään; sekä
suorittaa muut sille laissa määrätyt tehtävät.
Puolustusvoimilla on sen mukaan kuin puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetussa laissa (781/1980) säädetään oikeus poliisin johdolla käyttää sotilaallisia voimakeinoja puolustusvoimien avustaessa poliisia terrorismirikoksen estämisessä tai keskeyttämisessä.
2 b §
Puolustusvoimien aluehallintoviranomainen ja paikallisviranomainen voivat siinä määrin kuin sotilaalliset syyt tai ulkopuolisten suojaaminen vaaroilta vaativat kieltää asiattomilta puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai kohteessa liikkumisen tai rajoittaa sitä. Kiellon rikkomisesta tuomittavista rangaistusseuraamuksista säädetään rikoslaissa.
Puolustusvoimien käytössä tilapäisesti harjoituksen järjestämistä varten olevalla alueella, jota käytetään materiaalin säilytykseen, joukkojen ryhmitykseen tai jolla tapahtuva toiminta voi aiheuttaa vaaraa ulkopuolisille, 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen voi määrätä myös harjoituksen johtaja.
2 b §
Puolustusvoimien aluehallintoviranomainen ja paikallisviranomainen voivat siinä määrin kuin sotilaalliset syyt tai ulkopuolisten suojaaminen vaaroilta vaativat kieltää asiattomilta puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai kohteessa liikkumisen tai rajoittaa sitä. Kiellon rikkomisesta tuomittavista rangaistusseuraamuksista säädetään rikoslaissa.
Puolustusvoimien käytössä tilapäisesti harjoituksen järjestämistä varten olevalla alueella, jota käytetään materiaalin säilytykseen, joukkojen ryhmitykseen tai jolla tapahtuva toiminta voi aiheuttaa vaaraa ulkopuolisille, 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen voi määrätä myös harjoituksen johtaja.
3 §
Hallinnollisesti puolustusvoimat on puolustusministeriön alainen.
3 §
Hallinnollisesti puolustusvoimat on puolustusministeriön alainen.
Puolustusvoimien ylimmästä päällikkyydestä säädetään perustuslaissa.
4 §
Puolustusvoimat käsittää:
puolustusvoimain komentajan;
puolustusvoimain komentajan;
puolustusvoimain komentajan;
pääesikunnan ja aluehallinnon esikuntia;
pääesikunnan;
pääesikunnan ja aluehallinnon esikuntia;
maa-, meri- ja ilmavoimat;
maa-, meri- ja ilmavoimat; sekä
maa-, meri- ja ilmavoimat;
sotilaslaitoksia;
sotilaslaitoksia ja varikoita.
sotilaslaitoksia;
joukko-osastoja ja muita yksiköitä; sekä
joukko-osastoja ja muita yksiköitä; sekä
Puolustusvoimat käsittää:
puolustusvoimain komentajan;
pääesikunnan;
maa-, meri- ja ilmavoimat; sekä
sotilaslaitoksia ja varikoita.
Puolustusvoimat käsittää:
puolustusvoimain komentajan;
pääesikunnan ja aluehallinnon esikuntia;
maa-, meri- ja ilmavoimat;
sotilaslaitoksia;
joukko-osastoja ja muita yksiköitä; sekä
Maanpuolustuskorkeakoulun.
Puolustusvoimien rauhan ajan kokoonpanosta ja johtosuhteista määrää puolustusministeriö. Puolustusvoimain komentajan oikeudesta antaa puolustusvoimien rauhan ajan yksityiskohtaisia kokoonpanoja ja johtosuhteita koskevia määräyksiä puolustusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti säädetään asetuksella.
Maa-, meri- ja ilmavoimissa voi olla yhtymiä,joukko-osastoja ja yksiköitä.
4§
Puolustusvoimat käsittää:
puolustusvoimain komentajan;
pääesikunnan;
maa-, meri- ja ilmavoimat; sekä
sotilaslaitoksia ja varikoita.
Maa-, meri- ja ilmavoimissa voi olla yhtymiä,joukko-osastoja ja yksiköitä.
Puolustusvoimien yksityiskohtaisen kokoonpanon määrää rauhan aikana puolustusministeriö.
Sotilasopetuslaitoksista on voimassa, mitäniistä on erikseen säädetty.
4 §
Puolustusvoimat käsittää:
puolustusvoimain komentajan;
pääesikunnan ja aluehallinnon esikuntia;
maa-, meri- ja ilmavoimat;
sotilaslaitoksia;
joukko-osastoja ja muita yksiköitä; sekä
Maanpuolustuskorkeakoulun.
Puolustusvoimien rauhan ajan kokoonpanosta ja johtosuhteista määrää puolustusministeriö. Puolustusvoimain komentajan oikeudesta antaa puolustusvoimien rauhan ajan yksityiskohtaisia kokoonpanoja ja johtosuhteita koskevia määräyksiä puolustusministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti säädetään asetuksella.
5 §
Maan jakamisesta puolustusvoimien tehtäviä varten maanpuolustusalueisiin ja niiden alaisiin sotilaslääneihin säädetään asetuksella.
Maan jakamisesta puolustusvoimien tehtäviävarten sotilaslääneihin ja sotilaspiireihin onsäädetty erikseen asetuksella.
5§
Maan jakamisesta puolustusvoimien tehtäviävarten sotilaslääneihin ja sotilaspiireihin onsäädetty erikseen asetuksella.
5 §
Maan jakamisesta puolustusvoimien tehtäviä varten maanpuolustusalueisiin ja niiden alaisiin sotilaslääneihin säädetään asetuksella.
6 §
Puolustusvoimien välitön johto ja valvonta kuuluu puolustusvoimain komentajalle.
Puolustusvoimien välitön johto ja valvontakuuluu puolustusvoimain komentajalle.
Puolustusvoimien johtoesikuntana ja ylempänä hallintoviranomaisena on pääesikunta.
Puolustusvoimien alue- ja paikallishallinnosta säädetään asetuksella.
Puolustusvoimien alue- ja paikallishallinnostasäädetään asetuksella.
6 §
Puolustusvoimien välitön johto ja valvonta kuuluu puolustusvoimain komentajalle.
Puolustusvoimien johtoesikuntana ja ylempänä hallintoviranomaisena on pääesikunta.
Puolustusvoimien alue- ja paikallishallinnosta säädetään asetuksella.
7 §
Puolustusvoimien viroista säädetään asetuksella.
Puolustusvoimien viroista ja toimista onsäädetty erikseen.
Aina määräajaksi täytettävään sotilasvirkaan nimitetyn uudelleen kouluttautumista tuetaan korvaamalla palvelussuhteen aikana puolustusvoimien ulkopuolella tapahtuvista opintovapaalain (273/1979) mukaisista opinnoista aiheutuvia kustannuksia. Jos koulutustukea ei ole maksettu, palvelussuhteen päätyttyä maksetaan vastaavan suuruinen palvelusaikakorvaus kertakorvauksena. Koulutustukea tai palvelusaikakorvausta maksetaan, jos palvelussuhde on kestänyt yhteensä vähintään kolme vuotta ja sen määrä on asianomaisen virkatyypin yleisen sotilaseläkemaksun sekä kyseiselle, aina määräajaksi täytettävälle sotilasviralle määrättävän eläkemaksun erotus, kuitenkin vähintään kaksitoista prosenttia veronalaisesta palkkauksesta.
Aina määräajaksi täytettävään sotilasvirkaan nimitetyn uudelleen kouluttautumista tuetaan korvaamalla palvelussuhteen aikana puolustusvoimien ulkopuolella tapahtuvista opintovapaalain (273/1979) mukaisista opinnoista aiheutuvia kustannuksia. Jos koulutustukea ei ole maksettu, palvelussuhteen päätyttyä maksetaan vastaavan suuruinen palvelusaikakorvaus kertakorvauksena. Koulutustukea tai palvelusaikakorvausta maksetaan, jos palvelussuhde on kestänyt yhteensä vähintään kolme vuotta ja sen määrä on asianomaisen virkatyypin yleisen sotilaseläkemaksun sekä kyseiselle, aina määräajaksi täytettävälle sotilasviralle määrättävän eläkemaksun erotus, kuitenkin vähintään kaksitoista prosenttia veronalaisesta palkkauksesta.
Jos henkilö, jolle on maksettu koulutustukea tai palvelusaikakorvausta, nimitetään toistaiseksi puolustusvoimien muuhun sotilasvirkaan puolustusvoimien antaman tai kokonaan kustantaman koulutuksen perusteella vuoden kuluessa määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä, voidaan enintään puolet maksetuista etuuksista periä takaisin siten kuin valtion virkamieslain (750/1994) 60 ja 61 §:ssä säädetään.
Jos henkilö, jolle on maksettu koulutustukea tai palvelusaikakorvausta, nimitetään toistaiseksi puolustusvoimien muuhun sotilasvirkaan puolustusvoimien antaman tai kokonaan kustantaman koulutuksen perusteella vuoden kuluessa määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä, voidaan enintään puolet maksetuista etuuksista periä takaisin siten kuin valtion virkamieslain (750/1994) 60 ja 61 §:ssä säädetään.
7 §
Puolustusvoimien viroista säädetään asetuksella.
Aina määräajaksi täytettävään sotilasvirkaan nimitetyn uudelleen kouluttautumista tuetaan korvaamalla palvelussuhteen aikana puolustusvoimien ulkopuolella tapahtuvista opintovapaalain (273/1979) mukaisista opinnoista aiheutuvia kustannuksia. Jos koulutustukea ei ole maksettu, palvelussuhteen päätyttyä maksetaan vastaavan suuruinen palvelusaikakorvaus kertakorvauksena. Koulutustukea tai palvelusaikakorvausta maksetaan, jos palvelussuhde on kestänyt yhteensä vähintään kolme vuotta ja sen määrä on asianomaisen virkatyypin yleisen sotilaseläkemaksun sekä kyseiselle, aina määräajaksi täytettävälle sotilasviralle määrättävän eläkemaksun erotus, kuitenkin vähintään kaksitoista prosenttia veronalaisesta palkkauksesta.
Jos henkilö, jolle on maksettu koulutustukea tai palvelusaikakorvausta, nimitetään toistaiseksi puolustusvoimien muuhun sotilasvirkaan puolustusvoimien antaman tai kokonaan kustantaman koulutuksen perusteella vuoden kuluessa määräaikaisen palvelussuhteen päättymisestä, voidaan enintään puolet maksetuista etuuksista periä takaisin siten kuin valtion virkamieslain (750/1994) 60 ja 61 §:ssä säädetään.
Edellä 2 momentissa tarkoitettujen etuuksien kertymisestä ja maksamisesta sekä 3 momentissa tarkoitetusta takaisinperimisestä säädetään tarkemmin puolustusministeriön asetuksella.
7 a §
Pääesikunta voi painavasta syystä ja virkamiehen suostumuksella päättää, että virkamies voi jatkaa palveluaan samassa virassa eroamisiän jälkeen määräajan, kuitenkin enintään siihen saakka kun virkamies täyttää 68 vuotta ja sotilasvirassa oleva virkamies enintään siihen saakka kun hän täyttää 55 vuotta.
Päätös virkamiehen oikeuttamisesta jatkamaan virassa on tehtävä ennen kuin virkamies on saavuttanut eroamisiän. Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun 1 momentissa tarkoitettu määräaika on kulunut loppuun.
7 a §
Pääesikunta voi painavasta syystä ja virkamiehen suostumuksella päättää, että virkamies voi jatkaa palveluaan samassa virassa eroamisiän jälkeen määräajan, kuitenkin enintään siihen saakka kun virkamies täyttää 68 vuotta ja sotilasvirassa oleva virkamies enintään siihen saakka kun hän täyttää 55 vuotta.
Päätös virkamiehen oikeuttamisesta jatkamaan virassa on tehtävä ennen kuin virkamies on saavuttanut eroamisiän. Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun 1 momentissa tarkoitettu määräaika on kulunut loppuun.
8 §
Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista ja sotilaallisista nimitysasioista sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Puolustusvoimien upseerit nimittää virkaantasavallan presidentti valtioneuvostossa tai sotilaallisten nimitysasiain esittelyssä.
8§
Puolustusvoimien upseerit nimittää virkaantasavallan presidentti valtioneuvostossa tai sotilaallisten nimitysasiain esittelyssä.
Sotilaalliset nimitysasiat esittelee tasavallanpresidentille puolustusvoimain komentaja, jokamyös varmentaa presidentin tekemät päätökset.
Mitä 2 momentissa on säädetty sotilaallistennimitysasiain esittelystä ja niitä koskevien päätösten varmentamisesta, sovelletaan myös sotilaskäskyasioihin.
8 §
Tasavallan presidentti päättää sotilaskäskyasioista ja sotilaallisista nimitysasioista sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
8 a §
Tasavallan presidentti päättää valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista, sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista sekä muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista.
Presidentti päättää sotilaskäskyasiana myös sotilasarvossa ylentämisestä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Presidentti voi ottaa päätettäväkseen puolustusvoimain komentajan tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian. Puolustusvoimain komentajan tulee antaa tietoja presidentille ja puolustusministerille sotilasesimiesten toimivaltaan kuuluvista merkittävistä sotilaskäskyasioista.
Puolustusvoimain komentaja ratkaisee muut kuin presidentin päätettävät sotilaskäskyasiat, jollei niitä ole säädetty tai määrätty muun sotilasesimiehen päätettäviksi. Sotilasesimies voi ottaa päätettäväkseen alaisensa ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian.
Puolustusvoimain komentajan ja alempien sotilasesimiesten välisestä toimivallan jaosta sotilaskäskyasioissa voidaan säätää tasavallan presidentin asetuksella.
8 a §
Tasavallan presidentti päättää valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista, sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista sekä muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista.
Presidentti päättää sotilaskäskyasiana myös sotilasarvossa ylentämisestä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.
Presidentti voi ottaa päätettäväkseen puolustusvoimain komentajan tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian. Puolustusvoimain komentajan tulee antaa tietoja presidentille ja puolustusministerille sotilasesimiesten toimivaltaan kuuluvista merkittävistä sotilaskäskyasioista.
Puolustusvoimain komentaja ratkaisee muut kuin presidentin päätettävät sotilaskäskyasiat, jollei niitä ole säädetty tai määrätty muun sotilasesimiehen päätettäviksi. Sotilasesimies voi ottaa päätettäväkseen alaisensa ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian.
Puolustusvoimain komentajan ja alempien sotilasesimiesten välisestä toimivallan jaosta sotilaskäskyasioissa voidaan säätää tasavallan presidentin asetuksella.
8 b §
Tasavallan presidentti tekee päätökset sotilaskäskyasioissa puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätökset varmentaa puolustusvoimain komentaja. Sotilaskäskyasiaa presidentille esiteltäessä puolustusministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Edellä 8 a §:n 1 momentissa tarkoitettua sotilaskäskyasiaa esiteltäessä tulee puolustusministerin kuitenkin olla läsnä, minkä lisäksi pääministeri voi olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta.
Presidentti voi omasta aloitteestaan tai puolustusministerin esityksestä siirtää sotilaskäskyasian presidentin valtioneuvostossa ratkaistavaksi. Tällöin presidentti päättää asiasta puolustusministerin esittelystä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Sotilaskäskyasiaa presidentille valtioneuvostossa esiteltäessä puolustusvoimain komentajalla on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta.
8 b §
Tasavallan presidentti tekee päätökset sotilaskäskyasioissa puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätökset varmentaa puolustusvoimain komentaja. Sotilaskäskyasiaa presidentille esiteltäessä puolustusministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta. Edellä 8 a §:n 1 momentissa tarkoitettua sotilaskäskyasiaa esiteltäessä tulee puolustusministerin kuitenkin olla läsnä, minkä lisäksi pääministeri voi olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta.
Presidentti voi omasta aloitteestaan tai puolustusministerin esityksestä siirtää sotilaskäskyasian presidentin valtioneuvostossa ratkaistavaksi. Tällöin presidentti päättää asiasta puolustusministerin esittelystä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta. Sotilaskäskyasiaa presidentille valtioneuvostossa esiteltäessä puolustusvoimain komentajalla on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta.
8 c §
Tasavallan presidentti nimittää virkaan ja määrää tehtävään puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan. Presidentti tekee nimittämistä ja tehtävään määräämistä koskevan päätöksen valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Samassa järjestyksessä presidentti määrää puolustusvoimien upseerin tai erikoisupseerin sotilasasiamiehen, apulaissotilasasiamiehen ja sotilasedustajan tehtävään sekä näitä vastaavaan kansainväliseen tehtävään.
Presidentti päättää sotilaallisena nimitysasiana muun kuin 1 momentissa tarkoitetun upseerin nimittämisestä ja upseerin määräämisestä tasavallan presidentin adjutantin tehtävään. Presidentti tekee päätökset sotilaallisissa nimitysasioissa puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätökset varmentaa puolustusvoimain komentaja. Tällaista asiaa presidentille esiteltäessä puolustusministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta.
Toimivallasta määrätä tehtävään muu kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettu upseeri sekä nimittää ja määrätä tehtävään puolustusvoimien muu virkamies säädetään valtioneuvoston asetuksella.
8 c §
Tasavallan presidentti nimittää virkaan ja määrää tehtävään puolustusvoimain komentajan, pääesikunnan päällikön, kenraalin, amiraalin, puolustusvoimien pääinsinöörin, puolustusvoimien ylilääkärin ja kenttäpiispan. Presidentti tekee nimittämistä ja tehtävään määräämistä koskevan päätöksen valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Samassa järjestyksessä presidentti määrää puolustusvoimien upseerin tai erikoisupseerin sotilasasiamiehen, apulaissotilasasiamiehen ja sotilasedustajan tehtävään sekä näitä vastaavaan kansainväliseen tehtävään.
Presidentti päättää sotilaallisena nimitysasiana muun kuin 1 momentissa tarkoitetun upseerin nimittämisestä ja upseerin määräämisestä tasavallan presidentin adjutantin tehtävään. Presidentti tekee päätökset sotilaallisissa nimitysasioissa puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätökset varmentaa puolustusvoimain komentaja. Tällaista asiaa presidentille esiteltäessä puolustusministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä asiasta.
Toimivallasta määrätä tehtävään muu kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitettu upseeri sekä nimittää ja määrätä tehtävään puolustusvoimien muu virkamies säädetään valtioneuvoston asetuksella.
8 d §
Sotilasasiamiehen, apulaissotilasasiamiehen ja sotilasedustajan tehtävään sekä näitä vastaavaan kansainväliseen tehtävään määrätylle ja näitä avustavalle henkilölle paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella suoritettavista korvauksista sekä muista taloudellisista etuuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella suoritettavista korvauksista sekä muista etuuksista annetussa laissa (651/1993) säädetään.
Sotilasasiamiehen, apulaissotilasasiamiehen ja sotilasedustajan tehtävään sekä näitä vastaavaan kansainväliseen tehtävään määrätylle ja näitä avustavalle henkilölle paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella suoritettavista korvauksista sekä muista taloudellisista etuuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella suoritettavista korvauksista sekä muista etuuksista annetussa laissa (651/1993) säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön rinnastamisesta ulkoasiainhallinnon virkamieheen säädetään puolustusministeriön asetuksella.
8 d §
Sotilasasiamiehen, apulaissotilasasiamiehen ja sotilasedustajan tehtävään sekä näitä vastaavaan kansainväliseen tehtävään määrätylle ja näitä avustavalle henkilölle paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella suoritettavista korvauksista sekä muista taloudellisista etuuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä ulkomaanedustuksen virkamiehille paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella suoritettavista korvauksista sekä muista etuuksista annetussa laissa (651/1993) säädetään.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun henkilön rinnastamisesta ulkoasiainhallinnon virkamieheen säädetään puolustusministeriön asetuksella.
9 §
Tasavallan presidentti ylentää sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestyksessä vänrikin, aliluutnantin ja luutnantin sotilasarvoihin sekä niitä ylempiin upseerin sotilasarvoihin ja nimeltään niitä vastaaviin erikoisupseerin ja opistoupseerin sotilasarvoihin puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätöksenteko prikaatikenraalin, lippueamiraalin sekä niitä ylempiin upseerin tai vastaaviin erikoisupseerin sotilasarvoihin ylentämistä koskevassa asiassa sekä niitä vastaavan palvelusarvon antamista koskevassa asiassa tapahtuu kuitenkin puolustusministerin esittelystä.
Sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä säädetään erikseen asetuksella.
Sotilas- ja palvelusarvoista sekä sotilasarvossa ylentämisen ja palvelusarvon antamisen perusteista samoin kuin toimivallasta ylentää muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin sotilasarvoihin ja antaa niitä vastaava palvelusarvo säädetään tasavallan presidentin asetuksella.
9§
Sotilasarvoista ja niihin ylentämisestä säädetään erikseen asetuksella.
9 §
Tasavallan presidentti ylentää sotilaskäskyasioiden päätöksentekojärjestyksessä vänrikin, aliluutnantin ja luutnantin sotilasarvoihin sekä niitä ylempiin upseerin sotilasarvoihin ja nimeltään niitä vastaaviin erikoisupseerin ja opistoupseerin sotilasarvoihin puolustusvoimain komentajan esittelystä. Päätöksenteko prikaatikenraalin, lippueamiraalin sekä niitä ylempiin upseerin tai vastaaviin erikoisupseerin sotilasarvoihin ylentämistä koskevassa asiassa sekä niitä vastaavan palvelusarvon antamista koskevassa asiassa tapahtuu kuitenkin puolustusministerin esittelystä.
Sotilas- ja palvelusarvoista sekä sotilasarvossa ylentämisen ja palvelusarvon antamisen perusteista samoin kuin toimivallasta ylentää muihin kuin 1 momentissa tarkoitettuihin sotilasarvoihin ja antaa niitä vastaava palvelusarvo säädetään tasavallan presidentin asetuksella.
9 a §
Puolustusvoimien virkamies on velvollinen siirtymään toiseen puolustusvoimien virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen tehtävien hoidon tai asianomaisen palveluksen asianmukaista järjestelyä varten.
Jos siirtäminen toiseen virkaan tai määrääminen toiseen tehtävään aiheuttaa virkamiehelle palveluspaikkakunnan muutoksen, asianomaiselle on annettava päätöksestä tieto vähintään kolme kuukautta aikaisemmin.
Virkaan siirtämistä tai tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen, joka aiheuttaa virkamiehen palveluspaikkakunnan muuttumisen, saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätös tulee kuitenkin noudatettavaksi siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin päätä. Virkaan siirtämistä tai tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen, joka ei aiheuta palveluspaikkakunnan muuttumista, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Virkaan siirtämistä tai tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen, joka aiheuttaa virkamiehen palveluspaikkakunnan muuttumisen, saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätös tulee kuitenkin noudatettavaksi siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin päätä. Virkaan siirtämistä tai tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen, joka ei aiheuta palveluspaikkakunnan muuttumista, ei saa hakea muutosta valittamalla.
9 a §
Puolustusvoimien virkamies on velvollinen siirtymään toiseen puolustusvoimien virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen tehtävien hoidon tai asianomaisen palveluksen asianmukaista järjestelyä varten.
Jos siirtäminen toiseen virkaan tai määrääminen toiseen tehtävään aiheuttaa virkamiehelle palveluspaikkakunnan muutoksen, asianomaiselle on annettava päätöksestä tieto vähintään kolme kuukautta aikaisemmin.
Virkaan siirtämistä tai tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen, joka aiheuttaa virkamiehen palveluspaikkakunnan muuttumisen, saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätös tulee kuitenkin noudatettavaksi siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin päätä. Virkaan siirtämistä tai tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen, joka ei aiheuta palveluspaikkakunnan muuttumista, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske osallistumista 2 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuun sotilaalliseen kriisinhallintaan ulkomailla.
9 b §
Puolustusvoimien sotilaspuvuista ja virkapuvuista säädetään asetuksella. Tarkempia määräyksiä sanotuista puvuista voi antaa asianomainen ministeriö, taikka siten kuin ministeriö määrää, puolustusvoimain komentaja tai pääesikunta.
9 b §
Puolustusvoimien sotilaspuvuista ja virkapuvuista säädetään asetuksella. Tarkempia määräyksiä sanotuista puvuista voi antaa asianomainen ministeriö, taikka siten kuin ministeriö määrää, puolustusvoimain komentaja tai pääesikunta.
10 §
Puolustusvoimien varustamisesta ja ylläpitämisestä sekä sen eri osien sijoituspaikkakunnista määrätään hallintotoimin. Mainittuja asioita koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Puolustusvoimien varustamisesta ja ylläpitämisestä sekä sen eri osien sijoituspaikkakunnistamäärätään hallintotoimin. Mainittuja asioitakoskevaan päätökseen ei saa hakea muutostavalittamalla.
Sikäli kuin sotilaalliset näkökohdat sallivat, joukko-osastot on sijoitettava paikkakunnille, joissa väestöllä on sama kieli kuin joukko-osaston asevelvollisten äidinkieli tai joissa väestö on kaksikielinen.
Sikäli kuin sotilaalliset näkökohdat sallivat,joukko-osastot on sijoitettava paikkakunnille,joissa väestöllä on sama kieli kuin joukkoosaston asevelvollisten äidinkieli tai joissaväestö on kaksikielinen.
10 §
Puolustusvoimien varustamisesta ja ylläpitämisestä sekä sen eri osien sijoituspaikkakunnista määrätään hallintotoimin. Mainittuja asioita koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Sikäli kuin sotilaalliset näkökohdat sallivat, joukko-osastot on sijoitettava paikkakunnille, joissa väestöllä on sama kieli kuin joukko-osaston asevelvollisten äidinkieli tai joissa väestö on kaksikielinen.
10 a §
Maanpuolustuskorkeakoulu on pääesikunnan alainen korkeakoulu. Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijat hyväksyy Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori pääesikunnan määräämien perusteiden ja johtosäännössä määrätyn valintajärjestelmän mukaisesti. Opiskelijaksi upseerin koulutusohjelmaan voidaan hyväksyä hakija, joka on enintään 26-vuotias, lentäjäksi koulutettava kuitenkin enintään 23-vuotias. Erityisistä syistä voidaan ikärajoista poiketa.
Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijan opiskelu voidaan keskeyttää pitkäaikaisen sairauden vuoksi, riittävän opintomenestyksen puuttuessa tai muusta vastaavasta painavasta syystä. Jos opiskelija on syyllistynyt rikokseen tai muutoin sotilaan arvolle sopimattomaan käyttäytymiseen, hänet voidaan erottaa. Opiskelijan opiskelun keskeyttämisestä ja hänen erottamisestaan päättää rehtori.
Maanpuolustuskorkeakouluun opiskelijaksi hakenut henkilö, jota ei ole 1 momentissa tarkoitetussa menettelyssä hyväksytty opiskelijaksi, saa hakea Maanpuolustuskorkeakoululta kirjallisesti oikaisua asiassa annettuun päätökseen. Opiskelija saa hakea Maanpuolustuskorkeakoululta oikaisua opintosuorituksen arvosteluun ja vastaavaan opintoja koskevaan päätökseen.
Maanpuolustuskorkeakoulun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Edellä 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen, johon saa hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan hallinto-oikeudelta muutosta valittamalla. Opintosuoritusten arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.
Hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee 1 momentissa tarkoitettua opiskelijaksi hyväksymistä tai 2 momentissa tarkoitettua opintojen keskeyttämistä taikka opiskelijan erottamista, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä siellä suoritettavista tutkinnoista ja annettavasta muusta koulutuksesta samoin kuin 1 momentissa tarkoitetusta opiskelijan hyväksymismenettelystä, 2 momentissa tarkoitettua opiskelun keskeyttämistä ja opiskelijan erottamista koskevasta menettelystä sekä 3 momentissa tarkoitetusta oikaisumenettelystä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Osa tutkintoihin johtavasta koulutuksesta järjestetään puolustushaara-, aselaji- ja toimialakouluissa.
10 b §
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkintoihin johtavaan koulutukseen hyväksytyn on annettava kirjallinen sitoumus siitä, että hän palvelee koulutustaan vastaavassa puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen virassa upseerin ylemmän korkeakoulututkinnon ja tohtorin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään neljä vuotta, upseerin alemman korkeakoulututkinnon ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon suorittamisesta lukien enintään kolme vuotta sekä lentäjäksi ja tähystäjäksi opiskeleva sotilasvirkaan koulutettavana oppilaana ja virassa yhteensä enintään 14 vuotta koulutuksen alkamisesta lukien. Sitoumus koskee tohtorin ja yleisesikuntaupseerin tutkinnon osalta vain täysin palkkaeduin tapahtuvaa opiskelua.
Jos asianomainen 1 momentissa tarkoitettuna aikana irtisanoutuu tai irtisanotaan taikka hän keskeyttää tai hänen opiskelunsa Maanpuolustuskorkeakoulussa keskeytetään hänestä itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden tai lentotaipumuksen puuttumisen takia, hänen on korvattava se määrä, joka määräytyy tutkinnon lajin tai koulutuksen sisällön mukaan ja on enintään puolet valtiolle aiheutuneista koulutuskustannuksista siten kuin puolustusministeriön asetuksella tarkemmin säädetään.
Tässä pykälässä tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
11 §
Mitä muussa laissa tai asetuksessa on säädetty puolustuslaitoksesta, koskee vastaavasti puolustusvoimia.
Mitä muussa laissa tai asetuksessa on säädetty puolustuslaitoksesta, koskee vastaavastipuolustusvoimia.
11 §
Mitä muussa laissa tai asetuksessa on säädetty puolustuslaitoksesta, koskee vastaavasti puolustusvoimia.
12 §
Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
12 §
Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
Puolustusvoimien tunnuskuvasta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.
13 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1974. Sillä kumotaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/50) 52 §:n 2 momentti.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1974. Sillä kumotaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/50) 52 §:n 2 momentti.
13 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1974. Sillä kumotaan 15 päivänä syyskuuta 1950 annetun asevelvollisuuslain (452/50) 52 §:n 2 momentti.
759/1986
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.
HE 238/84, Toisen lvk.miet. 2/86, svk.miet. 49/86
572/1988
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1988.
Tällä lailla kumotaan puolustusvoimien viroista ja toimista 1 päivänä helmikuuta 1974 annettu laki (91/74) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
HE 203/87, puolvk.miet. 2/88, svk.miet. 43/88
494/1990
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
HE 211/89, puolvk.miet. 1/90, svk.miet. 37/90
490/1992
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 220/91, PuVM 2/92
521/1993
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1993.
HE 370/92, UaVM 5/93
740/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1994.
HE 46/94, PuVM 2/94
1466/1995
Tämä laki tulee voimaan 19 päivänä joulukuuta 1995.
HE 185/95, UaVM 21/95, EV 174/95
1045/1997
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
HE 118/1997, PeVL 21/1997, PuVM 1/1997, EV 146/1997
1223/1998
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1999.
HE 240/1998, PuVM 4/1998, EV 232/1998
228/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
Tällä lailla kumotaan 30 päivänä huhtikuuta 1999 annetun pelastustoimilain (561/1999) 6 §:n 2 momentti.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 172/1999, PeVM 2/2000, EV 12/2000
751/2000
Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2000.
HE 20/2000, UaVM 4/2000, EV 86/2000
755/2000
HE 38/2000, PuVM 3/2000, EV 99/2000
452/2001
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2001.
Mitä muualla laissa tai asetuksessa säädetään opistoupseerista, koskee tämän lain voimaan tultua soveltuvin osin myös määräaikaisen nuoremman upseerin ja määräaikaisen reserviupseerin virassa palvelevaa virkamiestä, jollei laissa tai asetuksessa muuta säädetä.
Maanpuolustusopistossa tämän lain voimaan tullessa opiskeleva jatkaa ja opistoupseerin tutkinnon suorittanut täydentää opintojaan opistoupseerille vahvistetun koulutusjärjestelmän mukaisesti pääesikunnan tarkemmin määräämällä tavalla. Opiskelua jatketaan ja täydennyskoulutusta annetaan valtioneuvoston asetuksella säädettävässä puolustushaarakoulussa. Koulun johtaja on tämän koulutuksen osalta Maanpuolustusopiston johtajan asemassa ja hänellä on tällöin sama toimivalta kuin Maanpuolustusopiston johtajalla on tämän lain voimaan tullessa.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 18/2001, PuVM 1/2001, EV 42/2001
524/2005
Tämä laki tulee voimaan 20 päivänä heinäkuuta 2005.
HE 187/2004, HaVM 11/2005, EV 86/2005
1165/2005
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 199/2005, PuVM 1/2005, EV 201/2005
212/2006
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2006.
HE 5/2006, UaVM 1/2006, EV 22/2006
1121/2008
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.
Opiskelija voidaan ottaa suorittamaan 14 §:n 1 momentissa tarkoitettua sotatieteiden kandidaatin tutkintoa, joka ei johda upseerin virkaan, ensimmäisen kerran kolmen vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta.
Opiskelija, joka on aloittanut Maanpuolustuskorkeakoulussa tutkintoon johtavat opinnot ennen tämän lain voimaantuloa, jatkaa opintojaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Opiskelija siirtyy kuitenkin jatkamaan opintojaan tämän lain mukaan, jollei hän ole suorittanut tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaista tutkintoa viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2009. Maanpuolustuskorkeakoulu määrää siirtymiseen liittyvistä järjestelyistä.
Siihen saakka, kunnes 35 §:n 5 momentissa tarkoitettu oppilaskunnan edustajisto ja hallitus on valittu, kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 2010 saakka, oppilaskunnan hallintoa hoitavat opiskelijayhdistysten hallintoa hoitamaan valitut toimielimet.
Siihen saakka, kunnes oppilaskunnan säännöt on vahvistettu, oppilaskunnassa noudatetaan soveltuvin osin opiskelijayhdistysten sääntöjä.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tällä lailla kumotaan puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (402/1974) 10 a ja 10 b §, sellaisina kuin ne ovat laissa 452/2001.
HE 62/2008, PuVM 5/2008, EV 193/2008