Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (46)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 431/1981 | |||
| 927/1983 | |||
| 484/1977 | 1 | ||
| 1083/1975 | |||
| 974/1988 | |||
| 770/1982 | |||
| 967/1980 | |||
| 421/1976 | |||
| 866/1980 | 1 | ||
| 1282/1988 | 1 | ||
| 154/1987 | 9 | ||
| 1079/1989 | 4 | ||
| 652/1990 | 1990-08-01 | ||
| 1187/1990 | 1991-01-01 | ||
| 351/1991 | 1991-07-01 | ||
| 1633/1992 | 1993-01-01 | ||
| 700/1992 | 1993-01-01 | muutt. 17 §:ää | |
| 755/1993 | 1994-01-01 | 20 | |
| 1199/1993 | 1994-01-01 | muutt. 6 § | 1 |
| 1236/1993 | 1994-01-01 | muutt. 5 § | |
| 229/1994 | 1994-05-01 | muutt. L:n 755/1993 voimaantulosäännöstä | |
| 66/1994 | 1994-07-01 | muutt. 2 ja 15 §:ää | |
| 1121/1994 | 1995-01-01 | muutt. 3 ja 15 §:ää | |
| 727/1995 | 1995-09-01 | muutt. 25 a §:ää | |
| 1497/1995 | 1996-01-01 | muutt. 2 §:ää | |
| 989/1996 | 1997-01-01 | muutt. 1 ja 2 §:ää | 2 |
| 340/1997 | 1997-05-01 | 7 | |
| 1032/1997 | 1998-01-01 | ks. voim.tulosäännös | 5 |
| 195/1999 | 1999-03-01 | muutt. 3, 14, 15 §:ää, lis. 15 a § | 4 |
| 623/1999 | 1999-12-01 | kum. 25 a § | |
| 42/2000 | 2000-05-01 | 7 | |
| 582/2000 | 2000-12-01 | 15 | |
| 542/2001 | 2002-01-01 | 8 | |
| 689/2002 | 2002-10-01 | muutt. 25 §, lis. 25 a - 25 b § | 20 |
| 1321/2003 | 2004-01-01 | muutt. 20 §:ää ja 22 a § | 4 |
| 353/2004 | 2004-06-01 | muutt. 19 §:ää, lis. 19 a § | 3 |
| 797/2004 | 2005-01-01 | muutt. 15 §:ää | 2 |
| 1185/2005 | 2006-03-01 | muutt. 15 §:ää | 1 |
| 1315/2006 | 2007-01-01 | muutt. 20 §:ää, lis. 21 a ja 22 § | 8 |
| 580/2007 | 2008-01-01 | muutt. 2, 3 ja 25 a §:ää, lis. 3 a ja 16 a § | 17 |
| 1160/2007 | 2008-01-01 | muutt. 3 ja 25 §:ää | 1 |
| 1103/2007 | 2008-01-01 | muutt. 11 § | 4 |
| 1227/2009 | 2010-01-01 | muutt. 3 §:ää | 1 |
| 674/2011 | 2011-07-01 | muutt. 22 §:ää, lis. 21 b § | 4 |
| 1007/2012 | 2013-01-01 | muutt. 15 §:ää | |
| 731/2013 | 2013-11-01 | muutt. 16 §:ää | 1 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Asumistuen saajat
1 §
Asumistukea voidaan valtion varoista myöntää ruokakunnalle Suomessa sijaitsevan, vakinaiseksi katsottavan vuokra-asunnon tai omistusasunnon asumismenojen vähentämiseksi siten kuin tässä laissa säädetään. Mitä tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa taikka valtioneuvoston päätöksessä säädetään vuokra-asunnosta, sovelletaan myös asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/90) tarkoitettuun asumisoikeusasuntoon.
Asumismenojen alentamiseksi voidaan myöntää päävuokralaisina vuokra-asunnossa asuville perheille sekä omassa asunnossa asuville perheille asumistukea valtion varoista siten kuin tässä laissa säädetään.
Samassa asunnossa pysyvästi asuvat henkilöt katsotaan samaan ruokakuntaan kuuluviksi. Jos jotkut asunnossa asuvista hallitsevat osaa asunnosta erillisen vuokrasopimuksen tai sitä vastaavan hallintasopimuksen perusteella taikka jos heidät on hoitosopimuksella sairauden tai vamman perusteella sijoitettu ruokakunnan hoidettaviksi, heidät katsotaan kuitenkin eri ruokakunnaksi. Samassa asunnossa asuvat aviopuolisot, avioliitonomaisissa olosuhteissa avioliittoa solmimatta jatkuvasti yhteistaloudessa elävät henkilöt ja keskenään suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa olevat sukulaiset sekä alaikäiset sisarukset katsotaan kuitenkin aina samaksi ruokakunnaksi, ellei 3 momentista muuta johdu. Tässä momentissa tarkoitettuihin sukulaisiin rinnastetaan myös otto- ja kasvattilapset.
Asumistukea voidaan lisäksi myöntää sellaisessa opiskelija-asunnossa asuville opiskelijoille, jonka rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta varten on myönnetty lainaa valtion tai kunnan varoista taikka jota ylläpitää kunta tai yleishyödyllinen yhteisö tahi säätiö.
Edellä 2 momentissa tarkoitettuun ruokakuntaan ei lueta opiskelijaa, joka opintotukilain (65/1994) 14 §:n mukaan on oikeutettu asumislisään, paitsi jos asumislisä on myönnetty ruokakunnan jäsenen toisella paikkakunnalla olevaa asuntoa varten, eikä opiskelijaa, joka saa vieraan valtion opintotukea tai vastaavaa etuutta.
Ruokakuntaa edustaa asunnonhaltija tai hänen puolisonsa taikka se, jonka nimissä erillinen vuokrasopimus tai sitä vastaava hallintasopimus on.
1§
Asumismenojen alentamiseksi voidaan myöntää päävuokralaisina vuokra-asunnossa asuville perheille sekä omassa asunnossa asuville perheille asumistukea valtion varoista siten kuin tässä laissa säädetään.
Asumistukea voidaan lisäksi myöntää sellaisessa opiskelija-asunnossa asuville opiskelijoille, jonka rakentamista, laajentamista tai peruskorjausta varten on myönnetty lainaa valtion tai kunnan varoista taikka jota ylläpitää kunta tai yleishyödyllinen yhteisö tahi säätiö.
2 §
Tämän lain mukaista asumistukea ei myönnetä:
vuokralla asuvalle opiskelijalle, joka opintotukilain 14 §:n mukaan on oikeutettu asumislisään, paitsi jos opiskelija luetaan asumistukea saavaan ruokakuntaan, taikka opiskelijalle, joka saa vieraan valtion opintotukea tai vastaavaa etuutta tai jolla on oikeus maksuttomaan asuntoon oppilaitoksen puolesta tai joka saa työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) tai työmarkkinatuesta annetun lain(1542/1993) mukaista majoituskorvausta;
yhteistaloudessa asuvat henkilöt, joihin kuuluu vähintään yksi asunnonhaltijan tai hänen kanssaan muutoin kuin tilapäisesti asuvan henkilön huollettavana oleva alle kuusitoistavuotias oma, otto- tai kasvattilapsi tahi kuusitoista vuotta täyttänyt, mutta alle kaksikymmentävuotias lapsi, joka jatkaa koulunkäyntiään tai opintojaan taikka joka on kansaneläkelain tai muun lain nojalla oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen; sekä
yhden henkilön ruokakunnalle, jos hakija täyttää eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 8 §:n mukaiset edellytykset eläkkeensaajan asumistuen saamiseen;
yhteistaloudessa asuvat lapsettomat aviopuolisot enintään kahtena avioliiton päättämisvuotta seuraavana kalenterivuotena, jollei kumpikaan puolisoista avioliittoa päätettäessä ollut täyttänyt kolmeakymmentä vuotta.
kahden henkilön ruokakunnalle, joka muodostuu aviopuolisoista tai keskenään avioliitonomaisissa olosuhteissa avioliittoa solmimatta jatkuvasti yhteistaloudessa elävistä henkilöistä ja johon kuuluva henkilö täyttää eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 8 §:n mukaiset edellytykset eläkkeensaajan asumistuen saamiseen; eikä
Perheeksi, joka voi saada tässä laissa tarkoitettua asumistukea, katsotaan:
yhteistaloudessa asuvat henkilöt, joihin kuuluu vähintään yksi asunnonhaltijan tai hänen kanssaan muutoin kuin tilapäisesti asuvan henkilön huollettavana oleva alle kuusitoistavuotias oma, otto- tai kasvattilapsi tahi kuusitoista vuotta täyttänyt, mutta alle kaksikymmentävuotias lapsi, joka jatkaa koulunkäyntiään tai opintojaan taikka joka on kansaneläkelain tai muun lain nojalla oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen; sekä
yhteistaloudessa asuvat lapsettomat aviopuolisot enintään kahtena avioliiton päättämisvuotta seuraavana kalenterivuotena, jollei kumpikaan puolisoista avioliittoa päätettäessä ollut täyttänyt kolmeakymmentä vuotta.
2§
Perheeksi, joka voi saada tässä laissa tarkoitettua asumistukea, katsotaan:
yhteistaloudessa asuvat henkilöt, joihin kuuluu vähintään yksi asunnonhaltijan tai hänen kanssaan muutoin kuin tilapäisesti asuvan henkilön huollettavana oleva alle kuusitoistavuotias oma, otto- tai kasvattilapsi tahi kuusitoista vuotta täyttänyt, mutta alle kaksikymmentävuotias lapsi, joka jatkaa koulunkäyntiään tai opintojaan taikka joka on kansaneläkelain tai muun lain nojalla oikeutettu työkyvyttömyyseläkkeeseen; sekä
yhteistaloudessa asuvat lapsettomat aviopuolisot enintään kahtena avioliiton päättämisvuotta seuraavana kalenterivuotena, jollei kumpikaan puolisoista avioliittoa päätettäessä ollut täyttänyt kolmeakymmentä vuotta.
Edellä 1 momentissa tarkoitettuun perheeseen voivat myös kuulua asunnon haltijan tai hänen puolisonsa vanhemmat, lapsi perheineen sekä erityisestä syystä muukin lähiomainen.
2 luku
Asumistuen saamisen edellytykset
3 §
Asumistuen saamisen edellytyksenä on:
että ruokakunnan hallinnassa oleva asunto on kelvollinen asuntona käytettäväksi;
että perheen hallinnassa oleva asunto on kelvollinen asuntona käytettäväksi;
ettei ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvien kuukausitulojen yhteismäärä ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa määrää; sekä
ettei perheen hallinnassa olevassa asunnossa asu perheeseen kuulumattomia;
3 kohta on kumottu L:lla 21.11.1997/1032.
ettei perheeseen kuuluville henkilöille viimeksi toimitetussa kunnallisverotuksessa maksuunpantujen veroäyrien luku yhteensä ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa määrää; sekä
Perheille maksettavan asumistuen saamisen edellytyksenä on:
että perheen hallinnassa oleva asunto on kelvollinen asuntona käytettäväksi;
ettei perheen hallinnassa olevassa asunnossa asu perheeseen kuulumattomia;
ettei perheeseen kuuluville henkilöille viimeksi toimitetussa kunnallisverotuksessa maksuunpantujen veroäyrien luku yhteensä ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa määrää; sekä
ettei perheeseen kuuluville henkilöille ole viimeksi toimitetussa verotuksessa määrätty veroa omaisuudesta.
Jos kuukausitulot vaihtelevat, pysyvä kuukausitulo lasketaan keskiarvotulona sen tulon perusteella, jota ruokakunnan voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää saavan vuoden aikana. Kuukausituloksi voidaan arvioida vähintään työmarkkinatuen suuruinen tulo, jollei voida osoittaa, että henkilöllä ei ole mahdollisuutta hankkia vastaavan suuruista tuloa.
Asumistuen saamisen esteenä ei kuitenkaan ole kodin, lasten tai sairaan perheenjäsenen hoidon takia tarpeellisen henkilön tai hänen lapsensa asuminen asunnossa.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuihin pysyviin kuukausituloihin luetaan ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden yhteenlasketusta 3 a §:n mukaisesta omaisuudesta viisitoista prosenttia jaettuna kahdellatoista siltä osin kuin se ylittää valtioneuvoston asetuksella vuosittain ruokakunnan koon mukaan säädettävän määrän. Omaisuudesta vähennetään velat. Pysyviin kuukausituloihin ei lueta valtioneuvoston asetuksella säädettäviä tuloja eikä 6 §:n 4 momentissa tarkoitettuja alivuokralaiselta saatuja vuokratuloja. Korko- ja osinkotulot otetaan tulona huomioon, jos ruokakunnan jäsenen korko- ja osinkotulot yhteensä ylittävät viisi euroa kuukaudessa. Korkotuloja arvioitaessa jokaisen ruokakunnan jäsenen talletuksista vähennetään käyttövaroina 2 000 euroa. Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä ja apurahansaajana saatu tulo otetaan huomioon yrittäjän eläkelain (1272/2006) ja maatalousyrittäjän eläkelain(1280/2006) perusteella vahvistetun työtulon mukaisena. Metsätalouden tulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain(1142/2005) 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto kerrottuna metsän pinta-alalla. Pysyviä kuukausituloja määriteltäessä voidaan käyttää muun luotettavan selvityksen puuttuessa perusteena henkilön veronalaisen ansio- ja pääomatulojen yhteismäärää viimeksi toimitetussa verotuksessa.
Opiskelijan asumistuen saamisen edellytyksistä on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa on säädetty.
3§
Perheille maksettavan asumistuen saamisen edellytyksenä on:
että perheen hallinnassa oleva asunto on kelvollinen asuntona käytettäväksi;
ettei perheen hallinnassa olevassa asunnossa asu perheeseen kuulumattomia;
ettei perheeseen kuuluville henkilöille viimeksi toimitetussa kunnallisverotuksessa maksuunpantujen veroäyrien luku yhteensä ylitä valtioneuvoston vuosittain vahvistamaa määrää; sekä
ettei perheeseen kuuluville henkilöille ole viimeksi toimitetussa verotuksessa määrätty veroa omaisuudesta.
Asumistuen saamisen esteenä ei kuitenkaan ole kodin, lasten tai sairaan perheenjäsenen hoidon takia tarpeellisen henkilön tai hänen lapsensa asuminen asunnossa.
Opiskelijan asumistuen saamisen edellytyksistä on soveltuvin osin voimassa, mitä 1 momentissa on säädetty.
3 a §
Pysyviä kuukausituloja laskettaessa otetaan omaisuutena huomioon ruokakuntaan kuuluvan henkilön omistamat:
kiinteistöt;
elinkeinotoiminnan ja maatalouden varat sekä osuudet yhtymien varoista;
metsäomaisuus;
talletukset, obligaatiot, joukkovelkakirjat ja muut vastaavat;
julkisesti noteeratut osakkeet ja sijoitusrahasto-osuudet; sekä
vakuutussijoitukset.
Edellä 1 ja 2 kohdassa mainittu omaisuus otetaan huomioon verotuksessa vahvistetun tai lasketun arvon mukaisena. Metsäomaisuuden arvona otetaan huomioon 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu metsätalouden tulo kerrottuna luvulla 10. Obligaatiot ja joukkovelkakirjat otetaan huomioon käyvän arvon mukaisina. Julkisesti noteeratun osakkeen ja sijoitusrahasto-osuuden arvoksi otetaan 70 prosenttia myöntö- tai tarkistusajankohtaa edeltävän vuoden viimeisen pörssipäivän arvosta. Vakuutussijoitukset otetaan huomioon takaisinostoarvoon.
Talletuksista vähennetään käyttövaroina 2 000 euroa. Vähennys tehdään jokaisen ruokakunnan jäsenen talletuksista erikseen.
Omaisuutena ei kuitenkaan oteta huomioon ruokakunnan omassa käytössä olevaa asuntoa eikä osuutta kuolinpesässä.
4 §
1 momentti on kumottu L:lla 21.11.1997/1032.
Sen estämättä, mitä 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa on säädetty, voidaan asumistukea myöntää, jos perheeseen kuuluvien henkilöiden tulot asumistukea haettaessa tai tarkistettaessa ovat viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen pysyvästi alentuneet niin, ettei niiden voida arvioida ylittävän mainitun lainkohdan nojalla vahvistettujen veroäyrimäärien edellyttämiä tuloja.
Asumistuki voidaan evätä tai 15 §:ssä tarkoitetun tarkistuksen yhteydessä lakkauttaa, jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden taloudelliset olosuhteet ovat selvästi paremmat kuin heidän pysyvien kuukausitulojensa yhteismäärä edellyttää tai jos muu erityinen syy antaa siihen aihetta.
4§
Sen estämättä, mitä 3 §:n 1 momentin 3 kohdassa on säädetty, voidaan asumistukea myöntää, jos perheeseen kuuluvien henkilöiden tulot asumistukea haettaessa tai tarkistettaessa ovat viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen pysyvästi alentuneet niin, ettei niiden voida arvioida ylittävän mainitun lainkohdan nojalla vahvistettujen veroäyrimäärien edellyttämiä tuloja.
3 luku
Asumistuen suuruus
5 §
Asumistuen suuruus on 80 prosenttia siitä kohtuullisten asumismenojen määrästä, joka ylittää asunnon sijainnista, ruokakunnan koosta ja ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden pysyvien kuukausitulojen yhteismäärästä riippuvan euromääräisen perusomavastuuosuuden. Perusomavastuuosuuksia vahvistettaessa voidaan ottaa huomioon myös ruokakunnan rakenne.
Vuokra-asunnossa asuvan perheen asumistuen suuruus on perheen koosta sekä perheeseen kuuluville henkilöille maksuunpantujen veroäyrien yhteismäärästä riippuen 55-90 prosenttia markkamääräisen perusomavastuuosuuden ylittävästä asumismenojen määrästä.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan vuosittain säännökset 1 momentissa tarkoitettujen perusomavastuuosuuksien määristä.
Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain 1 momentissa tarkoitetut perusomavastuuosuuksien markkamäärät sekä asumistuen prosenttimäärät, jotka voidaan määrätä eri aikoina valmistuneiden asuntojen osalta eri suuruisiksi.
5§
Vuokra-asunnossa asuvan perheen asumistuen suuruus on perheen koosta sekä perheeseen kuuluville henkilöille maksuunpantujen veroäyrien yhteismäärästä riippuen 55-90 prosenttia markkamääräisen perusomavastuuosuuden ylittävästä asumismenojen määrästä.
Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain 1 momentissa tarkoitetut perusomavastuuosuuksien markkamäärät sekä asumistuen prosenttimäärät, jotka voidaan määrätä eri aikoina valmistuneiden asuntojen osalta eri suuruisiksi.
6 §
Vuokra-asunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi luetaan vuokra sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta.
Vuokra-asunnossa asuvan perheen asumistuki määrätään todellisten asumismenojen perusteella. Asumismenoiksi luetaan vuokra sekä mahdolliset erikseen suoritetut lämmityskustannukset ja vesimaksut asunnosta. Asumistukea myönnetään kuitenkin enintään kohtuullisten asumismenojen määrän perusteella.
Omistusasunnossa asuvan ruokakunnan asumismenoiksi luetaan vastike sekä erikseen maksettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut taikka kiinteistön hoitomenot. Asumismenoiksi luetaan myös asunnon hankkimiseksi ja perusparantamiseksi otettujen henkilökohtaisten lainojen vuotuisista koroista valtioneuvoston vuosittain määräämä osuus, jossa on otettu huomioon korkojen verovähennysoikeus. Asuntotuotantolain (247/66) tai aravalain(1189/93) nojalla myönnettyjen lainojen vuosimaksusta tai ennen vuosimaksua määrätystä kiinteästä korosta luetaan asumismenoiksi valtioneuvoston vuosittain määräämä osuus. Asuntolainan on oltava valtion, kunnan, seurakunnan tai julkisen valvonnan alaisen luottotoimintaa harjoittavan laitoksen myöntämä. Korko lasketaan enintään pitkäaikaisista lainoista yleisesti perittävän koron määrän mukaan.
Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain 1 momentissa tarkoitetut kohtuulliset asumismenot neliömetriä kohti ottaen huomioon asunnon sijainnin, iän, koon ja varustetason.
Valtioneuvosto voi määrätä miten asumismenoiksi luettavat kiinteistön hoitomenot on laskettava sekä minkä määräisinä erikseen suoritettavat lämmityskustannukset ja vesimaksut luetaan asumismenoiksi.
Jos ruokakunnalla on alivuokralainen, vähennetään ruokakunnan tässä pykälässä tarkoitetuista asumismenoista alivuokralaisen maksaman vuokran määrä, kuitenkin vähintään sen suuruisena kuin olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää kohtuullisena.
Jos samassa asunnossa asuu 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu opiskelija, luetaan asumistukea määrättäessä ruokakunnan asumismenoiksi ruokakunnan jäsenten lukumäärää vastaava osuus koko asunnon asumismenoista, jollei erityisestä syystä hyväksytä muuta jakoperustetta.
7 §
Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain asunnon kohtuulliset enimmäisasumismenot neliömetriä kohden kuukaudessa sekä enimmäispinta-alat. Enimmäisasumismenoja vahvistettaessa voidaan ottaa huomioon asunnon sijainti, koko, ikä ja varustetaso. Enimmäispinta-aloja vahvistettaessa on otettava huomioon ruokakunnan koko, jolloin voidaan ottaa huomioon myös se, kuuluuko ruokakuntaan vammainen, jonka tilantarve tarvittavien apuvälineiden tai vammaisen hoidon vuoksi tarpeellisen henkilön johdosta on erityisen suuri.
Omassa asunnossa asuvan perheen asumistuen suuruuden määräytymisperusteet vahvistaa valtioneuvosto noudattaen soveltuvin osin, mitä 6 §:ssä vuokra-asunnossa asuvan perheen asumistuen määräytymisperusteista on säädetty, kuitenkin ottaen huomioon korkojen veronvähennysoikeuden. Asumistuki voidaan vahvistaa määrättäväksi myös arvioitujen menojen perusteella. Valtioneuvosto voi myös määrätä, että asumistukea maksetaan vain määrättynä ajanjaksona valmistuneissa tai hankituissa omistusasunnoissa asuville perheille.
7§
Omassa asunnossa asuvan perheen asumistuen suuruuden määräytymisperusteet vahvistaa valtioneuvosto noudattaen soveltuvin osin, mitä 6 §:ssä vuokra-asunnossa asuvan perheen asumistuen määräytymisperusteista on säädetty, kuitenkin ottaen huomioon korkojen veronvähennysoikeuden. Asumistuki voidaan vahvistaa määrättäväksi myös arvioitujen menojen perusteella. Valtioneuvosto voi myös määrätä, että asumistukea maksetaan vain määrättynä ajanjaksona valmistuneissa tai hankituissa omistusasunnoissa asuville perheille.
8 §
Kohtuullisina asumismenoina otetaan huomioon 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, ei kuitenkaan siltä osin kuin ne ylittävät 7 §:ssä tarkoitetut enimmäisasumismenot tai asunnon pinta-alan kohtuulliset neliömetrimäärät, ellei 2 momentista muuta johdu.
Perheiden asumistuen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon perheen koosta riippuen enintään valtioneuvoston vahvistamat asunnon pinta-alan neliömetrimäärät.
Jos ruokakunnan yksinomaisessa hallinnassa on vain osa asunnosta, kohtuullisina asumismenoina otetaan huomioon 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot, kuitenkin enintään valtioneuvoston asetuksella vuosittain ruokakunnan koon ja asunnon sijainnin mukaan säädetty määrä kuukautta kohden.
8§
Perheiden asumistuen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon perheen koosta riippuen enintään valtioneuvoston vahvistamat asunnon pinta-alan neliömetrimäärät.
9§
Edellä 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa opiskelija-asunnossa asuvalle opiskelijalle maksettavan asumistuen suuruuden määräytymisperusteet vahvistaa valtioneuvosto.
10§
Asumistuki voidaan evätä tai lakkauttaa taikka myöntää tai vahvistaa alennettuna, mikäli perheeseen kuuluvien henkilöiden tai opiskelijain tulot taikka taloudelliset olosuhteet selvästi ovat paremmat, kuin heille maksuunpantujen veroäyrien määrä edellyttää, tai mikäli muu erityinen syy antaa siihen aihetta.
4 luku
Hallinto ja toimintamenot (9.8.1993/755)
11 §
Asumistukitoiminnan yleinen johto, ohjaus ja kehittäminen kuuluu sosiaali- ja terveysministeriölle.
Asumistukitoiminnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sisäasiainministeriölle ja sen alaiselle asuntohallitukselle.
Muut tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa Kansaneläkelaitos.
Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus saada käyttöönsä Kansaneläkelaitoksen päätöksenteko- ja maksatusrekisterissä olevia asumistuen saajia koskevia tietoja siltä osin kuin se on tarpeen sosiaali- ja terveysministeriölle kuuluvien asumistuen suunnittelu- ja kehittämistehtävien hoitamiseksi. Näihin tietoihin ei saa sisällyttää tuensaajan tunnistamisen mahdollistavia tietoja.
11§
Asumistukitoiminnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluu sisäasiainministeriölle ja sen alaiselle asuntohallitukselle.
12 §
Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat toimintamenot luetaan kansaneläkelaitoksen toimintamenoiksi.
Läänin alueella asumistukitoimintaa ohjaa ja valvoo asuntohallituksen alaisena lääninhallitus.
12§
Läänin alueella asumistukitoimintaa ohjaa ja valvoo asuntohallituksen alaisena lääninhallitus.
13§
Kunnassa hoitaa tässä laissa tarkoitettuja tehtäviä sosiaalilautakunta. Kunnallisvaltuusto voi kuitenkin päättää, että näistä tehtävistä huolehtii muu lautakunta. Mitä tässä laissa on säädetty sosiaalilautakunnasta, sovelletaan tällöin soveltuvin osin muuhun lautakuntaan.
5 luku
Asumistuen hakeminen ja myöntäminen
14 §
Asumistukea haetaan kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta.
Asumistuen myöntää hakemuksesta asunnon sijaintikunnan sosiaalilautakunta.
Asumistuki myönnetään takautuvasti enintään hakemiskuukautta edeltävältä kuukaudelta, jos tuen saamisen edellytykset ovat jo tuolloin täyttyneet.
Kunnan sosiaaliohjesäännössä voidaan määrätä, että sosiaalijohtajalla, sosiaalisihteerillä tai muulla sosiaalilautakunnan alaisella viranhaltijalla on oikeus sosiaalilautakunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti lautakunnan puolesta päättää asumistuen myöntämisestä sekä käsitellä ja ratkaista 15 §:n 1 momentissa tarkoitetut asumistuen edellytysten vuosittaiseen tarkistamiseen ja uudelleen vahvistamiseen liittyvät asiat.
14§
Asumistuen myöntää hakemuksesta asunnon sijaintikunnan sosiaalilautakunta.
Kunnan sosiaaliohjesäännössä voidaan määrätä, että sosiaalijohtajalla, sosiaalisihteerillä tai muulla sosiaalilautakunnan alaisella viranhaltijalla on oikeus sosiaalilautakunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti lautakunnan puolesta päättää asumistuen myöntämisestä sekä käsitellä ja ratkaista 15 §:n 1 momentissa tarkoitetut asumistuen edellytysten vuosittaiseen tarkistamiseen ja uudelleen vahvistamiseen liittyvät asiat.
Asumistuki myönnetään toistaiseksi sen kuukauden alusta, jona hakemus on jätetty sosiaalilautakunnalle.
15 §
Asumistuen määrä tarkistetaan:
jos ruokakunnan pysyvät kuukausitulot ovat nousseet vähintään 300 euroa tai alentuneet vähintään 160 euroa;
jos ruokakunnan käytössä olevasta asunnosta aiheutuvat 6 §:ssä tarkoitetut ruokakunnan maksamat asumismenot muuttuvat vähintään 50 euroa kuukaudessa;
jos ruokakunta vaihtaa asuntoa tai asunnon hallintamuoto muuttuu;
jos ruokakuntaan kuuluvien henkilöiden lukumäärä muuttuu pysyvästi tai jos ruokakunta ottaa alivuokralaisen taikka luopuu alivuokralaisen pitämisestä;
jos ruokakuntaan kuuluva, samassa asunnossa asuva henkilö aloittaa opinnot, joiden perusteella hän on oikeutettu opintotukilain mukaiseen asumislisään tai hän muutoin tulee oikeutetuksi asumislisään taikka jos samassa asunnossa asuvan 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun opiskelijan oikeus asumislisään päättyy; tai
kun asumistuen alkamisesta tai edellisestä tämän momentin mukaisesta tarkistamisesta on kulunut vuosi.
Sosiaalilautakunnan on vähintään kerran vuodessa tarkistettava, että asumistuen saamisen edellytykset ovat olemassa, sekä vahvistettava tuen määrä.
Jos asumistuki alenisi, asumistuen määrää ei kuitenkaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tarkisteta asumismenojen nousun perusteella, ellei myös pysyvissä kuukausituloissa ole tapahtunut 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua muutosta.
Perheen muuttaessa asunnosta lakkaa kuitenkin tähän asuntoon perustuva asumistuki muuttoa seuraavan kuukauden alusta. Omistusasunnossa asuvalle perheelle suoritettava asumistuki lakkaa asunnon luovutusta perheen ulkopuoliselle seuraavan kuukauden alusta.
Asumistuki tarkistetaan 1 momentin 1 kohdan nojalla sen kuukauden alusta, josta muuttuneita tai uusia tuloja ansaitaan koko kuukaudelta, 2 ja 3 kohdan nojalla sen kuukauden alusta, josta muuttuneita tai uusia asumismenoja maksetaan koko kuukaudelta, 4 kohdan nojalla olosuhteiden muutosta seuraavan kuukauden alusta ja 5 kohdan nojalla sen kuukauden alusta, josta oikeus asumislisään alkaa tai sitä kuukautta seuraavan kuukauden alusta, jona oikeus asumislisään päättyy. Asumistukea ei kuitenkaan koroteta takautuvasti kuin enintään hakemiskuukautta edeltävältä kuukaudelta.
Jos 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu asumistuen määrän tarkistaminen johtuu siitä, että ruokakunnan jäsen työllistyy saatuaan välittömästi ennen työllistymistään yhdenjaksoisesti vähintään vuoden ajan työttömyysturvalain (1290/2002) mukaista peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, tulojen noususta johtuva tarkistus tehdään kolme kuukautta myöhäisemmästä ajankohdasta kuin se muutoin 3 momentin mukaan tehtäisiin.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun tarkistuksen lisäksi asumistukiin voidaan tehdä yleinen tarkistus valtioneuvoston asetuksella säädettävällä tavalla ja siinä säädetystä ajankohdasta lukien asumiskustannusten yleisen muutoksen perusteella.
Asumistuki lakkautetaan:
muuttoa seuraavan kuukauden alusta, jos ruokakunta muuttaa pois asunnosta, johon asumistukea on myönnetty, jollei asumistukea tarkisteta 1 momentin 3 kohdan perusteella;
sen kuukauden alusta, josta ruokakunnalle ei 2 §:n mukaan myönnettäisi asumistukea;
sen kuukauden alusta, josta lukien ruokakunnan maksamat 6 §:ssä tarkoitetut asumismenot lakkaavat; tai
sen kuukauden alusta, jolloin 1 momentissa tarkoitettu tarkistus tulee voimaan, jos ruokakunta ei kansaneläkelaitoksen kehotuksesta kohtuullisessa ajassa anna asumistuen tarkistamiseksi tarvittavia tietoja.
15§
Sosiaalilautakunnan on vähintään kerran vuodessa tarkistettava, että asumistuen saamisen edellytykset ovat olemassa, sekä vahvistettava tuen määrä.
Perheen muuttaessa asunnosta lakkaa kuitenkin tähän asuntoon perustuva asumistuki muuttoa seuraavan kuukauden alusta. Omistusasunnossa asuvalle perheelle suoritettava asumistuki lakkaa asunnon luovutusta perheen ulkopuoliselle seuraavan kuukauden alusta.
15 a §
Jos on perusteltua syytä olettaa, että asumistuki olisi lakkautettava tai sen määrää vähennettävä, tuen maksaminen voidaan väliaikaisesti keskeyttää tai maksettavaa määrää vähentää, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Asumistukea koskeva lopullinen päätös on tällöin annettava viipymättä. Jos tuensaaja ei toimita pyydettyä lisäselvitystä, asia voidaan ratkaista lopullisella päätöksellä niiden selvitysten perusteella, jotka ovat kansaneläkelaitoksen käytettävissä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
6 luku
Asumistuen maksaminen (9.8.1993/755)
16 §
Asumistuki maksetaan kunkin kalenterikuukauden ensimmäisenä tai toisena arkipäivänä ruokakunnan edustajan tai hänen valtuuttamansa ilmoittamalle Euroopan unionissa sijaitsevalle tilille. Yksittäinen tukierä voidaan kuitenkin maksaa muullakin tavalla, jos tilille maksaminen ei ole mahdollista tai jos tuensaaja esittää Kansaneläkelaitoksen hyväksymän erityisen syyn.
Jos vuokra-asunnossa asuva tuensaaja jatkuvasti laiminlyö vuokran maksamisen, asumistuki voidaan maksaa suoraan vuokranantajalle.
16 a §
Takautuvasti myönnetty asumistuki voidaan pidättää Kansaneläkelaitokselle sen maksamaa eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaista asumistukea vastaavalta osin, jos Kansaneläkelaitos myöntää asumistuen takautuvasti ajalle, jona asumistuen saaja tai samaan ruokakuntaan kuuluva henkilö on saanut eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain mukaista asumistukea.
17 §
Valtio korvaa kansaneläkelaitokselle tämän lain nojalla suoritettavista etuuksista aiheutuvat kustannukset.
Kunnalle suoritetaan valtion varoista korvauksena asumistukea koskevien asioiden hoitamisesta asetuksella säädettävä määrä kustakin asumistukipäätöksestä, tarkistuspäätökset mukaan luettuina. Korvauksen määrä on säädettävä sellaiseksi, että se vastaa asian käsittelystä aiheutuvia keskimääräisiä todellisia kustannuksia, lautakunnan jäsenelle suoritettavia palkkioita ja korvauksia lukuunottamatta. Tämän lain 21 §:ssä tarkoitetun asian käsittelemisestä sosiaalilautakunnassa ei kuitenkaan suoriteta edellä mainittua korvausta.
Kansaneläkelaitoksen on viisi arkipäivää ennen 16 §:ssä tarkoitettua maksupäivää ilmoitettava valtiolle sinä kuukautena maksettavien asumistukien määrä.
17§
Kunnalle suoritetaan valtion varoista korvauksena asumistukea koskevien asioiden hoitamisesta asetuksella säädettävä määrä kustakin asumistukipäätöksestä, tarkistuspäätökset mukaan luettuina. Korvauksen määrä on säädettävä sellaiseksi, että se vastaa asian käsittelystä aiheutuvia keskimääräisiä todellisia kustannuksia, lautakunnan jäsenelle suoritettavia palkkioita ja korvauksia lukuunottamatta. Tämän lain 21 §:ssä tarkoitetun asian käsittelemisestä sosiaalilautakunnassa ei kuitenkaan suoriteta edellä mainittua korvausta.
18§
Edellä 17 §:ssä mainitut korvaukset maksetaan kunnalle neljännesvuosittain jälkikäteen 15 päivän kuluessa siitä, kun kunnalta on saatu korvauksen määräämistä varten tarpeelliset tiedot.
Asetuksella voidaan kuitenkin asuntohallituksen päätettäväksi 1 momentin mukaan kuuluvia asioita siirtää lääninhallitukselle, jonka tulee näitä asioita ratkaistaessaan noudattaa asuntohallituksen antamia yleisiä ohjeita.
7 luku
Takaisinperintä (9.8.1993/755)
19 §
Jos tämän lain mukaista etuutta on maksettu aiheetta tai määrältään liian suurena, liikaa maksettu etuus on perittävä takaisin.
Asumistuen nostaja on velvollinen maksamaan asumistuen tai sen osan takaisin kunnalle:
jos hän on saanut sen sosiaalilautakuntaa erehdyttämällä, tai
jos lautakunta on maksanut sen hänelle muutoin virheellisesti.
Takaisinperinnästä voidaan luopua joko kokonaan tai osittain, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi eikä aiheeton maksaminen ole johtunut etuuden saajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos aiheettomasti maksettu määrä on vähäinen. Lisäksi takaisinperinnästä voidaan luopua kokonaan takaisinperintää koskevan päätöksen antamisen jälkeen myös silloin, kun takaisinperintää ei etuuden saajan taloudellinen tilanne huomioon ottaen ole enää tarkoituksenmukaista jatkaa tai kun perinnän jatkamisesta aiheutuisi perimättä olevaan etuuden määrään nähden kohtuuttomat kustannukset.
Mikäli 1 momentissa tarkoitettua asumistukea tai sen osaa ei saada perityksi samalle perheelle myöhemmin maksettavista asumistuen eristä eikä tuen nostaja suostu suorittamaan oikeudettomasti saamaansa määrää takaisin, on sosiaalilautakunnan, jollei tuen nostajaa panna tuomioistuimessa teosta syytteeseen, ajettava tuen nostajaa vastaan lääninhallituksessa vaatimusta hänen velvoittamisekseen maksamaan asumistuen määrä lautakunnalle.
Takaisin perittävä määrä voidaan kuitata kansaneläkelaitoksen myöhemmin maksamasta etuudesta. Ilman suostumusta kuittaaminen voidaan kuitenkin kohdistaa vain tämän lain mukaiseen tai siihen rinnastettavaan muuhun etuuteen.
Lääninhallitus voi erityisestä syystä asumistuen nostajan tai sosiaalilautakunnan hakemuksesta taikka 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen käsittelyn yhteydessä päättää, että asumistuen nostajalta saadaan jättää kokonaan tai osittain perimättä takaisin oikeudettomasti nostetun asumistuen määrä.
Perusteettomasti maksettu tuki voidaan periä takaisin myös vuokranantajalta, jos vuokranantajalle on suoritettu asumistukea ajalta, jolta hänellä ei ole oikeutta enää periä vuokraa tai jos vuokranantaja on laiminlyönyt 23 §:ssä tarkoitetun ilmoitusvelvollisuutensa taikka jos hän on muutoin nostanut asumistukea tietoisena siitä, että tuensaajalla ei ole enää oikeutta asumistukeen.
Takaisinperintää koskeva lainvoimainen päätös saadaan panna täytäntöön kuten lainvoimainen tuomio.
19§
Asumistuen nostaja on velvollinen maksamaan asumistuen tai sen osan takaisin kunnalle:
jos hän on saanut sen sosiaalilautakuntaa erehdyttämällä, tai
jos lautakunta on maksanut sen hänelle muutoin virheellisesti.
Mikäli 1 momentissa tarkoitettua asumistukea tai sen osaa ei saada perityksi samalle perheelle myöhemmin maksettavista asumistuen eristä eikä tuen nostaja suostu suorittamaan oikeudettomasti saamaansa määrää takaisin, on sosiaalilautakunnan, jollei tuen nostajaa panna tuomioistuimessa teosta syytteeseen, ajettava tuen nostajaa vastaan lääninhallituksessa vaatimusta hänen velvoittamisekseen maksamaan asumistuen määrä lautakunnalle.
Lääninhallitus voi erityisestä syystä asumistuen nostajan tai sosiaalilautakunnan hakemuksesta taikka 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen käsittelyn yhteydessä päättää, että asumistuen nostajalta saadaan jättää kokonaan tai osittain perimättä takaisin oikeudettomasti nostetun asumistuen määrä.
19 a §
Päätös aiheettomasti maksetun etuuden takaisinperinnästä on tehtävä viiden vuoden kuluessa etuuden maksupäivästä lukien. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistettu saatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua päätöksen antamisesta, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Takaisinperintäpäätöksellä vahvistetun saatavan vanhentuminen katkeaa siten kuin velan vanhentumisesta annetun lain (728/2003) 10 tai 11 §:ssä säädetään. Tämän vanhentumisajan katkaisemisesta alkaa kulua uusi viiden vuoden vanhentumisaika.
8 luku
Muutoksenhaku ja päätöksen oikaiseminen (9.8.1993/755)
20 §
Kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta säädetään sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetussa laissa (1299/2006).
Valituskirjelmä on toimitettava kansaneläkelaitokselle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon.
3 momentti on kumottu L:lla 30.12.2003/1321.
Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.
21 §
Jos kansaneläkelaitos hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiasta oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen saa hakea muutosta siten kuin 20 §:ssä säädetään.
Edellä 14 §:n 2 momentin tarkoitettuun sosiaalilautakunnan alaisen viranhaltijan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.
Jos kansaneläkelaitos ei voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä 1 momentissa mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. Kansaneläkelaitos voi tällöin väliaikaisella päätöksellä oikaista aikaisemman päätöksensä siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, on väliaikaisesta päätöksestä ilmoitettava sille viipymättä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.
Milloin asianosainen on tyytymätön 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen, hänellä on oikeus asetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla saada päätös sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi, mikäli hän neljäntoista päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii.
Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.
21§
Edellä 14 §:n 2 momentin tarkoitettuun sosiaalilautakunnan alaisen viranhaltijan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.
Milloin asianosainen on tyytymätön 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen, hänellä on oikeus asetuksessa tarkemmin säädettävällä tavalla saada päätös sosiaalilautakunnan käsiteltäväksi, mikäli hän neljäntoista päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä vaatii.
21 a §
Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle annettava valitus on saapunut 20 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, asianomainen muutoksenhakuelin voi tästä huolimatta ottaa valituksen tutkittavakseen, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.
21 b §
Jos asumistuen saajalle tai asumistukea saavalle ruokakunnan jäsenelle on päätöksen antamisen jälkeen takautuvasti myönnetty tai hän on tullut oikeutetuksi 2 §:ssä tarkoitettuun asumistuen maksamisen estävään etuuteen, Kansaneläkelaitos voi ilman päätöksen poistamista tai asianosaisen suostumusta ratkaista asian uudelleen.
22 §
Jos Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Muutosta sosiaalilautakunnan asumistukea koskevaan päätökseen haetaan lääninoikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valituskirja voidaan kuitenkin valitusajan kuluessa toimittaa myös sosiaalilautakunnalle, jonka on viipymättä lähetettävä se lausuntonsa ohella lääninoikeudelle.
Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden tämän lain perusteella antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista.
Lääninoikeuden valituksen johdosta antamaan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.
Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen, se voi keskeyttää etuuden maksamisen tai maksaa sen vaatimuksensa mukaisena siihen asti, kunnes asia on uudelleen ratkaistu.
Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.
Jos asiassa, jossa on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä myöntää evätyn edun tai myöntää edun aikaisempaa suurempana. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 20 §:ssä säädetään.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kuuleminen toimitetaan tiedoksi siten kuin hallintolain (434/2003) 59 §:ssä säädetään.
22§
Muutosta sosiaalilautakunnan asumistukea koskevaan päätökseen haetaan lääninoikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty. Valituskirja voidaan kuitenkin valitusajan kuluessa toimittaa myös sosiaalilautakunnalle, jonka on viipymättä lähetettävä se lausuntonsa ohella lääninoikeudelle.
Lääninoikeuden valituksen johdosta antamaan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.
22 a §
Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.
Päätös voidaan korjata asianosaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianosaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.
9 luku
Erinäiset säännökset
23 §
Asumistuen hakija tai saaja on velvollinen ilmoittamaan kansaneläkelaitoksen toimistolle kansaneläkelaitoksen määräämällä tavalla asumistuen myöntämiseksi tai tarkistamiseksi tarvittavat tiedot. Tuensaaja on myös velvollinen viivytyksettä ilmoittamaan 15 §:n 1 ja 5 momentissa tarkoitetuista olosuhteiden muutoksista. Kun asumistuki suoritetaan vuokranantajalle, vuokranantaja on saatuaan asiasta tiedon velvollinen ilmoittamaan kansaneläkelaitoksen toimistolle, jos tuen saajan oikeus pitää huoneistoa hallinnassaan päättyy tai hän muuttaa pois asunnosta, johon tukea on myönnetty. Ilmoituksessa tulee mainita vuokralaisen hallintaoikeuden päättymisajankohta ja asunnosta pois muuttamisen ajankohta.
Joka asumistukea koskevassa asiassa tahallaan antaa viranomaiselle väärän tiedon taikka nostaa asumistukea tietoisena siitä, ettei hänellä ole oikeutta asumistukeen, voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.
Joka asumistukea koskevassa asiassa tahallaan antaa kansaneläkelaitokselle tai tämän lain mukaiselle muutoksenhakuelimelle väärän tiedon taikka laiminlyö hänelle 1 momentin mukaan kuuluvan olosuhteiden muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden, voidaan tuomita vilpillisestä menettelystä asumistukiasiassa sakkoon, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.
23§
Joka asumistukea koskevassa asiassa tahallaan antaa viranomaiselle väärän tiedon taikka nostaa asumistukea tietoisena siitä, ettei hänellä ole oikeutta asumistukeen, voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei teosta muualla laissa ole säädetty ankarampaa rangaistusta.
25 §
Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemiseksi tai muun tämän lain mukaisen yksittäisen tehtävän täytäntöönpanoa varten välttämättömät tiedot:
valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä;
eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä muulta eläkkeen tai muun korvauksen myöntäjältä tai maksajalta;
potilasvakuutus- ja liikennevakuutuskeskukselta;
työnantajalta, työttömyyskassalta ja työpaikkakassalta;
vuokranantajalta sekä asunto-osake- tai kiinteistöyhtiöltä;
potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 2 §:n 4 kohdassa tarkoitetulta terveydenhuollon toimintayksiköltä sekä sosiaalipalvelun tuottajalta ja muulta hoitolaitokselta.
Sosiaalilautakunnan oikeudesta saada valtion ja kunnan viranomaisilta sekä muilta yhteisöiltä ja laitoksilta tarvittavia tietoja ja selvityksiä tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten samoin kuin tässä laissa tarkoitettujen asioiden ja tietojen salassapitovelvollisuudesta noudatetaan, mitä sosiaalihuollon hallinnosta annetun lain 21 ja 21 a §:ssä on säädetty.
Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on myös oikeus saada pyynnöstä salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta käsiteltävänä olevan tämän lain mukaisen asian ratkaisemista varten välttämättömät tiedot rahalaitoksilta koskien asumistuenhakijaa tai -saajaa tai muita ruokakuntaan kuuluvia, jollei riittäviä tietoja ja selvityksiä muutoin saada ja on perusteltua syytä epäillä etuuden hakijan tai saajan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta eikä hän ole antanut suostumustaan tietojen saamiseen. Pyyntö tietojen saamiseksi tulee esittää kirjallisena. Ennen pyynnön esittämistä hakijalle tai saajalle on annettava siitä tieto.
25§
Sosiaalilautakunnan oikeudesta saada valtion ja kunnan viranomaisilta sekä muilta yhteisöiltä ja laitoksilta tarvittavia tietoja ja selvityksiä tässä laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamista varten samoin kuin tässä laissa tarkoitettujen asioiden ja tietojen salassapitovelvollisuudesta noudatetaan, mitä sosiaalihuollon hallinnosta annetun lain 21 ja 21 a §:ssä on säädetty.
25 a §
Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta asumistuen täytäntöönpanoa varten:
väestörekisteriviranomaisilta tarpeelliset rakennus- ja huoneistotiedot ja niissä tapahtuneet muutokset;
25 b §
Kansaneläkelaitoksella on oikeus yksittäistapauksessa käyttää tämän lain mukaista etuutta käsitellessään muiden sille säädettyjen tehtävien hoitamista varten saamiaan tietoja, jos on ilmeistä, että ne vaikuttavat tämän lain mukaiseen etuuteen ja tiedot on lain mukaan otettava huomioon päätöksenteossa ja Kansaneläkelaitoksella olisi oikeus saada tiedot muutoinkin erikseen.
25 c §
Kansaneläkelaitoksella on oikeus sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä antaa ministeriöille, verohallinnolle ja lakisääteistä sosiaaliturvajärjestelmää hoitavalle laitokselle tai yhteisölle, jonka hoidettavaksi kuuluvaan sosiaaliturvaetuuteen tämän lain mukainen etuus vaikuttaa, tämän lain mukaista etuutta tai korvausta saaneen henkilön henkilötunnus ja muut yksilöintitiedot, tiedot maksetuista etuuksista ja korvauksista ja muut näihin rinnastettavat tiedot, jotka ovat välttämättömiä sosiaaliturvaan kohdistuvien rikosten ja väärinkäytösten selvittämiseksi suoritettavaa henkilötietojen yhdistämistä ja muuta kertaluonteista valvontatointa varten, sekä poliisi- ja syyttäjäviranomaiselle edellä mainitut tiedot, jotka ovat välttämättömiä rikosten selvittämistä ja syytteeseenpanoa varten. Terveydentilaa koskevia tietoja tai tietoja, jotka on tarkoitettu kuvaamaan henkilön sosiaalihuollon tarpeen perusteita, ei saa kuitenkaan luovuttaa.
25 d §
Kansaneläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus saada mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin teknisen käyttöyhteyden avulla 25 §:n 1 momentissa ja 25 a §:ssä tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja.
Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassapidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
25 e §
Kansaneläkelaitoksen on annettava etuuden hakijalle etukäteen sopivin tavoin tiedot siitä, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukaisesti luovuttaa.
26 §
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.
10 luku
Voimaantulosäännökset
27 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1975. Samalla kumotaan lapsiperheiden asumistuesta 30 päivänä joulukuuta 1961 annettu laki (586/61) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
28§
Lapsiperheiden asumistuesta annetun lain nojalla ennen tämän lain voimaantuloa tehdyllä päätöksellä myönnetyn asumistuen maksamista jatketaan kuitenkin tämän lain voimaantultua päätöksen mukaisena kunnes sosiaalilautakunta on tämän lain nojalla käsitellyt asian, jos lapsiperheiden asumistuesta annetussa laissa säädetyt edellytykset muutoin ovat olemassa.
Lapsiperheiden asumistuesta annetun lain mukaista asumistukea maksetaan kuitenkin enintään 31 päivään joulukuuta 1975 saakka.
29§
Sosiaalilautakunnan tulee ennen vuoden 1975 loppua hakemuksetta ottaa käsiteltäväkseen kysymys niiden lapsiperheiden tämän lain mukaisesta asumistuesta, joille on 28 §:n nojalla maksettu lapsiperheiden asumistuesta annetun lain mukaista asumistukea.
Jos asumistukea lapsiperheiden asumistuesta annetun lain nojalla saanut olisi heinäkuun 1 päivän 1975 jälkeiseltä ajalta voinut tämän lain nojalla saada suurempaa asumistukea kuin mitä sosiaalihallituksen aikaisemman päätöksen nojalla on suoritettu, sosiaalilautakunnan tulee maksaa erotus tuen saajalle taannehtivasti sanotusta ajankohdasta lukien.
Jos lapsiperhe, jolle 28 §:n nojalla on suoritettu asumistukea, ei tämän lain nojalla olisi ollut sen voimaantulon jälkeiseltä ajalta ollenkaan oikeutettu asumistukeen, tulee lautakunnan välittömästi lopettaa asumistuen maksaminen ja ilmoittaa asiasta asuntohallitukselle. Asuntohallituksen asiana on ratkaista, onko tämän lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta 28 §:n nojalla suoritettu asumistuki kokonaan tai osittain perittävä takaisin. Tällöin on sovellettava lapsiperheiden asumistuesta annettua lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
Jos lapsiperhe olisi voinut myös tämän lain mukaan saada asumistukea lain voimaantulon jälkeiseltä ajalta, mutta asumistuen määrä olisi jäänyt pienemmäksi kuin mitä perheelle on 28 §:n nojalla suoritettu, tulee lautakunnan jatkaa asumistuen maksamista tämän lain edellyttämässä laajuudessa ja ilmoittaa asiasta asuntohallitukselle. Asuntohallituksen asiana on ratkaista, onko 28 §:n nojalla suoritettu asumistuki, siltä osin kuin se ylittää tämän lain nojalla suoritettavan asumistuen määrän, perittävä kokonaan tai osittain takaisin tahi vähennettävä myöhemmin tämän lain nojalla kuukausittain suoritettavasta asumistuesta. Asuntohallituksen on tällöinkin sovellettava lapsiperheiden asumistuesta annettua lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä.
30§
Sosiaalihallituksessa tämän lain voimaantullessa vireillä oleva asia, joka koskee 28 §:ssä tarkoitetun asumistuen lakkauttamista tai sen määrän muuttamista, siirretään asuntohallituksen käsiteltäväksi ja käsitellään loppuun lapsiperheiden asumistuesta annetun lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. Asuntohallituksen päätös, jolla asumistuen maksaminen lakkautetaan tai sen määrää muutetaan, voi kuitenkin kohdistua vain tämän lain voimaantuloa edeltäneeseen aikaan, jollei 29 §:n säännöksistä muuta johdu.
Sosiaalihallituksessa tämän lain voimaantullessa vireillä oleva hakemus, joka koskee lapsiperheiden asumistuesta annetussa laissa tarkoitetun asumistuen saamista lapsiperheille, jolle sitä ei tämän lain voimaan tulessa suoriteta, siirretään asuntohallituksen käsiteltäväksi ja käsitellään sekä ratkaistaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaisesti. Asuntohallituksen päätöksen nojalla asumistukea myönnetään kuitenkin enintään 30 päivään kesäkuuta 1975 saakka. Asianomaisen sosiaalilautakunnan tulee, mikäli sillä on riittävät tiedot sosiaalihallituksessa vireillä olevasta hakemuksesta, mahdollisimman pian viran puolesta ottaa käsiteltäväkseen kysymys perheen mahdollisuudesta saada tässä laissa tarkoitettua asumistukea ja, mikäli edellytykset ovat olemassa, maksaa asumistukea tämän lain voimaantulosta lukien. Mikäli riittäviä tietoja asian ratkaisemiseksi ei ole eikä niitä voida viran puolesta saada, sosiaalilautakunnan tulee kehottaa perhettä täydentämään hakemusta myös tässä laissa tarkoitetun asumistuen saamiseksi.
Asian katsotaan 1 ja 2 momentin säännöksiä sovellettaessa olevan vireillä sosiaalihallituksessa myös silloin, kun lapsiperheiden asumistuesta annetun asetuksen (34/62) 5 §:ssä tarkoitettu hakemus tai ilmoitus muutoksesta, joka voi aiheuttaa asumistuen lakkaamisen tai sen määrän muuttamisen, on ennen tämän lain voimaantuloa saapunut kunnalle.
31§
Sosiaalilautakunta voi toistaiseksi ja kunnes asia on käsitelty 14 §:n 2 momentin mukaisessa järjestyksessä, enintään kuitenkin 31 päivään joulukuuta 1976 määrätä, että lautakunnan alaisella viranhaltijalla on oikeus mainitun lainkohdan mukaisesti päättää asumistuen myöntämisestä sekä käsitellä ja ratkaista lainkohdassa tarkoitetut asiat.
32 §
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
421/1976
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1976.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
484/1977
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1977.
866/1980
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1981 ja sitä sovelletaan mainitusta päivästä ja sitä myöhäisemmästä ajankohdasta myönnettyyn tai tarkistettuun asumistukeen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
154/1987
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1987, ja sitä sovelletaan mainitusta päivästä ja sitä myöhemmästä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan asumistukeen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 182/86, sosvk.miet. 28/86, svk.miet. 198/86
974/1988
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 132/88, sosvk.miet. 17/88, svk.miet. 123/88
1282/1988
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 134/88, l-tvk.miet. 20/88, svk.miet. 191/88
1079/1989
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
Lain 3 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohtaa sekä 2 momenttia, 4 §:ää ja 5 §:n 1 momenttia sovelletaan mainitusta päivästä ja sitä myöhemmästä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan asumistukeen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 182/89, sosvk.miet. 29/89, svk.miet. 171/89
652/1990
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1990.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 59/90, toisen lvk.miet. 6/90, svk.miet. 77/90
1187/1990
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 263/90, toisen lvk.miet. 14/90, svk.miet. 225/90
351/1991
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 226/90, Sivvk.miet. 16/90, svk.miet. 214/90
700/1992
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 214/91, HaVM 5/92
1633/1992
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993. Lain 2 §:n 1 ja 2 kohtaa sekä 15 §:n 2 momentin 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä heinäkuuta 1992 tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettyihin asumistukiin. Lain 3 §:n 2 momenttia sekä 7 §:ää sovelletaan lain voimaantulon jälkeisestä ajankohdasta lukien myönnettäviin tai tarkistettaviin asumistukiin. Lain 15 §:n 3 momentin 1 a kohtaa sovelletaan 1 päivästä huhtikuuta 1993 lukien.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 250/92, YmVM 14/92
755/1993
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Tämän lain 15 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovelletaan kuitenkin ennen tämän lain voimaantuloa alkaneeseen asumistukeen 1 päivästä toukokuuta 1994 siten, että mainitun kohdan mukainen ensimmäinen tarkistus tehdään seuraavan sitä nimeltään vastaavan kalenterikuukauden alusta, jolloin asuntoon on muutettu. Jos asuntoon on muutettu ennen tämän lain voimaantuloa tammikuun alun ja huhtikuun lopun välisenä aikana, ensimmäinen edellä tarkoitettu tarkistus tehdään kuitenkin 1 päivästä toukokuuta 1994. (25.3.1994/229)
Kansaneläkelaitos ratkaisee tämän lain mukaisesti lain voimaantulosta alkaen kaikki asumistukiasiat. Kunnassa lain voimaan tullessa vireillä olevat hakemukset siirretään kansaneläkelaitoksen käsiteltäviksi. Kunnan lautakunnan tai kunnanhallituksen käsittelyyn sosiaalihuoltolain (710/82) 45 §:n 2 momentin mukaisesti saatetut vireillä olevat asiat, oikaisumenettelyssä olevat asiat sekä lääninoikeudessa vireillä olevat asiat käsitellään edelleen kunnassa ja lääninoikeudessa ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
Kunnan ja asuntohallituksen tulee asumistukea koskevien tehtävien siirryttyä pois niiden hoidosta pikaisesti luovuttaa hallussaan oleva asumistukea koskeva tarvittava tietoaineisto kansaneläkelaitokselle.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 32/93, YmVM 5/93
1199/1993
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 177/93, YmVM 13/93
1236/1993
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 75/93, StVM 46/93, SuVM 7/93
66/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 226/93, SiVM 25/93
229/1994
HE 325/93, YmVM 1/94
1121/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995. Lain 3 §:n 1 momentin 3 kohtaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1995 tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan asumistukeen. Lain 15 §:n 1 momentin 2 kohtaa sovelletaan 1 päivästä toukokuuta 1995 lukien.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 272/94, YmVM 11/94
727/1995
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.
1497/1995
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
HE 119/95, StVM 21/95, EV 121/95
989/1996
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
HE 189/1996, StVM 29/1996, EV 174/1996
340/1997
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1997.
Tämän lain muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan päätökseen, joka annetaan tämän lain voimaan tultua. Tämän lain ylimääräistä muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin niihin ylimääräistä muutoksenhakua koskeviin asioihin, jotka tulevat vireille tämän lain voimaan tultua.
HE 7/1997, StVM 5/1997, EV 24/1997
1032/1997
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Lain 3 §:n 2 momentin ja 7 §:n säännöstä sovelletaan lain voimaantulosta tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan tukeen.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 157/1997, YmVM 10/1997, EV 153/1997
195/1999
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1999. Lain 14 §:n 2 momenttia sovelletaan tapauksiin, joissa hakemus on jätetty lain tultua voimaan. Lain 15 §:n 2 momenttia sovelletaan tapauksiin, joissa tuki tarkistetaan lain voimaantulosta tai sen jälkeisestä ajankohdasta.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 269/1998, YmVM 10/1998, EV 270/1998
623/1999
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.
HE 30/1998, HaVM 31/1998, EV 303/1998
42/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2000 ja sitä sovelletaan lain voimaantulosta tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan asumistukeen.
Jos asumistukea saavan kanssa samaan ruokakuntaan kuuluva, ennen tämän lain voimaantuloa opiskelunsa aloittanut, tämän lain 1 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö tulee oikeutetuksi opintotukilain 14 §:n mukaiseen asumislisään 1 päivästä toukokuuta 2000 lukien opintotukilain muuttamisesta 21 päivänä tammikuuta 2000 annetun lain (41/2000) nojalla, tehdään tämän lain 15 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu asumistuen tarkistus kuitenkin sen kuukauden alusta, josta mainitulle henkilölle myönnetään asumislisä.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 73/1999, SiVM 8/1999, EV 109/1999
582/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000. Sitä sovelletaan lain voimaantulosta tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettävään, tarkistettavaan tai lakkautettavaan tukeen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 55/2000, YmVM 5/2000, EV 65/2000
542/2001
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Päätös ja ilmoitus tämän lain mukaisesta tuen määrästä voidaan antaa euromääräisenä jo ennen tämän lain voimaantuloa.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 62/2001, YmVM 2/2001, EV 45/2001
689/2002
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.
Tällä lailla kumotaan 12 päivänä marraskuuta 1993 annetun asumistukiasetuksen (949/1993) 4 §.
HE 9/2002, StVM 16/2002, EV 96/2002
1321/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
HE 160/2003, StVM 29/2003, EV 125/2003
353/2004
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004. Sen 19 §:n 2 momentin toista virkettä sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä syyskuuta 2004.
Lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa aiheettomasti maksettuun etuuteen ja syntyneeseen saatavaan. Tällaisen saatavan vanhentumisaikaa laskettaessa otetaan huomioon myös ennen lain voimaantuloa kulunut aika. Kysymyksessä oleva saatava vanhentuu kuitenkin tämän lain nojalla aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta, jollei se vanhentuisi myös 31 päivänä joulukuuta 2003 voimassa olleiden säännösten mukaan tätä ennen.
HE 158/2003, StVM 4/2004, EV 20/2004
797/2004
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005. Sitä sovelletaan niihin tulojen muutoksen vuoksi tehtäviin tarkistuksiin, joissa tarkistuksen ajankohta on 1.1.2005 tai sitä myöhäisempi.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 88/2004, YmVM 12/2004, EV 98/2004
1185/2005
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2006. Sitä sovelletaan tulojen muutoksen vuoksi tehtäviin tarkistuksiin, jos ruokakunnan jäsen työllistyy 1 päivänä maaliskuuta 2006 tai sitä myöhemmin.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 135/2005, YmVM 12/2005, EV 131/2005
1315/2006
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Lakia sovelletaan hakemuksiin, jotka tulevat vireille 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen.
HE 167/2006, StVM 34/2006, EV 168/2006
580/2007
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Sitä sovelletaan lain voimaantulosta tai sen jälkeisestä ajankohdasta myönnettävään tai tarkistettavaan tukeen.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 90/2006, StVM 56/2006, EV 283/2006
1103/2007
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 79/2007, YmVM 3/2007, EV 82/2007
1160/2007
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 95/2007, StVM 9/2007, EV 55/2007
1227/2009
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
HE 235/2009, StVM 51/2009, EV 233/2009
674/2011
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.
Lain 21 b §:ää sovelletaan, jos takautuva etuus myönnetään tai oikeus sellaiseen syntyy tämän lain voimaantulon jälkeen.
Tämän lain voimaan tullessa muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa vireillä oleviin lainvoimaisen päätöksen poistamista koskeviin asioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 274/2010, StVM 51/2010, EV 300/2010
1007/2012
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013 ja se on voimassa vuoden 2015 loppuun. Sitä sovelletaan tulojen muutoksen vuoksi tehtäviin tarkistuksiin, jos ruokakunnan jäsen työllistyy 1 päivänä tammikuuta 2013 tai sitä myöhemmin.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 115/2012, StVM 24/2012, PeVL 20/2012, TyVL 19/2012, EV 148/2012
731/2013
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2013.
HE 100/2013, StVM 9/2013, EV 103/2013