Finlex →562/1976 — Laki Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta

Henkilö, joka tehdessään Pohjoismaiden Investointipankin kanssa vakinaista palvelusta pankissa koskevan sopimuksen ei asunut Suomessa tuloverolaissa (1535/1992) tarkoitetulla tavalla, on velvollinen muualla laissa olevien säännösten mukaan tulon perusteella suoritettavien verojen ja maksujen asemesta suorittamaan veroa palkkatulosta, jonka hän on saanut sanotusta palveluksesta, vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Henkilö, joka tehdessään Pohjoismaiden Investointipankin kanssa vakinaista palvelusta pankissa koskevan sopimuksen ei asunut Suomessa tulo- ja varallisuusverolaissa (1034/74) tarkoitetulla tavalla, on velvollinen yleisesti voimassa olevien säännösten mukaan tulon perusteella suoritettavien verojen ja maksujen asemesta suorittamaan veroa palkkatulosta, jonka hän on saanut sanotusta palveluksesta, vain sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Mitä tässä laissa säädetään Pohjoismaiden Investointipankista ja sen vakinaisessa palveluksessa olevasta henkilöstä, sovelletaan vastaavasti Pohjoismaiden projektivientirahastoon, Pohjoismaiden kehitysrahastoon ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiöön ja niiden vakinaisessa palveluksessa olevaan henkilöön.

Tässä laissa tarkoitettuun veron perimiseen velvolliseen sovellettavasta verotusmenettelystä ja muutoksenhausta säädetään oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetussa laissa (768/2016).

Tässä laissa tarkoitetun veron veronkannosta säädetään veronkantolaissa (769/2016).

Edellä 1 §:ssä tarkoitettuna palkkatulona pidetään sellaista palkkaa, josta työnantaja on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen ennakkoperintälain (418/59) mukaan. Palkkaan kuuluvat luontoisedut arvioidaan ennakkoperintälain säännösten mukaan.

Edellä 1 §:ssä tarkoitettuna palkkatulona pidetään sellaista palkkaa, josta työnantaja on velvollinen toimittamaan ennakonpidätyksen ennakkoperintälain (1118/1996) mukaan. Palkkaan kuuluvat luontoisedut arvioidaan ennakkoperintälain säännösten mukaan.

Edellä 1 §:ssä tarkoitettu vero peritään lopullisena verona toimittamalla pidätys lähteellä (lopullinen palkkavero).

Lopullinen palkkavero on 40 prosenttia palkkatulon kokonaismäärästä. Vero menee kokonaisuudessaan valtiolle.

Lopullisen palkkaveron on velvollinen perimään Pohjoismaiden Investointipankki. Vero on perittävä, kun palkkaveron alainen määrä maksetaan asianomaiselle tai merkitään tilille hänen hyväkseen. Vero peritään täysin markoin jättämällä ylimenevät pennit lukuun ottamatta.

Pohjoismaiden Investointipankki on velvollinen perimään lopullisen palkkaveron. Vero on perittävä, kun palkkaveron alainen määrä maksetaan asianomaiselle tai merkitään tilille hänen hyväkseen. Vero peritään täysin euroin jättämällä ylimenevät sentit lukuun ottamatta.

Perityt lopullisen palkkaveron määrät on suoritettava Verohallinnolle viimeistään perinnän toimittamista lähinnä seuraavan kalenterikuukauden 10 päivänä. Perintämenettelystä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetussa laissa (627/1978) tai sen nojalla säädetään lähdeveron perimisestä.

Perimis- ja tilitysvelvollisuuden laiminlyömisestä johtuvista seuraamuksista sekä lopullisen palkkaveron perimisen valvonnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä ennakkoperintälaissa on säädetty ennakonpidätyksestä tai sanotun lain nojalla on säädetty tai määrätty.

Milloin lopullinen palkkavero on jäänyt perimättä, mutta palkkatulosta on pidätetty ennakkoperintälaissa tarkoitettua ennakkoa, on Pohjoismaiden Investointipankin suoritettavaksi 2 momentin mukaan määrätystä veron määrästä vähennettävä pidätetyn ennakon määrä. Ennakkoperintälaissa tarkoitettu veronlisäys lasketaan tällöin perimättä jääneen palkkaveron ja pidätetyn ennakon väliselle erotukselle.

Lopullinen palkkavero kohdistetaan sille kalenterikuukaudelle, jonka aikana vero on peritty.

Perintämenettelyyn sovelletaan, mitä rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetussa laissa (627/1978) säädetään lähdeveron perimisestä.

Milloin verovelvollinen katsoo, että lopullisen palkkaveron periminen on toimitettu virheellisesti, eikä Pohjoismaiden Investointipankki ole oikaissut perintää, verovelvollinen voi saattaa asian Helsingin veropiirin verojohtajan ratkaistavaksi. Oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään veron perimistä lähinnä seuraavan kalenterivuoden aikana.

Milloin verojohtaja havaitsee lopullista palkkaveroa perityn liikaa, hänen on määrättävä liikaa peritty määrä maksettavaksi takaisin verovelvolliselle.

Jos verovelvollinen katsoo, että lopullista palkkaveroa on peritty virheellisesti, eikä Pohjoismaiden Investointipankki ole oikaissut perintää, verovelvollinen voi saattaa asian Verohallinnon ratkaistavaksi. Oikaisuvaatimus on tehtävä viimeistään veron perimistä lähinnä seuraavan kalenterivuoden aikana.

Jos Verohallinto havaitsee lopullista palkkaveroa perityn liikaa, sen on määrättävä liikaa peritty määrä maksettavaksi takaisin verovelvolliselle.

Jos lopullista palkkaveroa on peritty virheellisesti, eikä Pohjoismaiden Investointipankki ole perintää oikaissut, Verohallinto palauttaa verovelvollisen hakemuksesta liikaa suoritetun veron. Hakemus on tehtävä kolmen vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vero on peritty. Hakemukseen annetun päätöksen oikaisuun sovelletaan verotusmenettelystä annetun lain 4 luvun säännöksiä verotuksen oikaisusta verovelvollisen hyväksi ja vahingoksi. Määräajat lasketaan sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vero on peritty.

Poiketen siitä, mitä 3 §:ssä säädetään, verovelvollisen vaatimuksesta palkkatuloa verotetaan verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) mukaisessa järjestyksessä.

Verovelvollisen vaatimuksesta on 1 §:ssä tarkoitetun palkkatulon verottaminen, poiketen siitä, mitä 3 §:ssä on säädetty, toimitettava verotuslain (482/58) mukaisessa järjestyksessä ja noudattaen talon verottamisesta yleisesti voimassa olevia säännöksiä.

Edellä 1 momentissa mainittu vaatimus on tehtävä kirjallisesti siltä kalenterivuodelta annettavassa veroilmoituksessa, jonka aikana palkkatulo on saatu. Veroilmoitus on annettava Verohallinnolle. Jos veroilmoitusta ei ole annettu oikeassa ajassa, vaatimus on hylättävä.

Muusta tulosta kuin 1 §:ssä tarkoitetusta palkkatulosta sekä varallisuudesta on Pohjoismaiden Investointipankin palveluksessa olevan henkilön suoritettava veroa niistä voimassa olevien säännösten mukaan. Toimitettaessa tällaisen muun tulon verotusta lasketaan kuitenkin tämä tulo ja edellä tarkoitettu palkkatulo yhteen. Näin saadusta määrästä tehdään kaikki verotuksessa yleisesti myönnettävät vähennykset. Sanotusta muusta tulosta meneväksi veroksi katsotaan se osa näin saadulle verotettavalle tulolle lasketusta verosta, joka vastaa sanotun muun tulon puhtaan määrän suhdetta verovelvollisen kokonaistuloon.

Pohjoismaiden Investointipankin palveluksessa olevan henkilön on suoritettava veroa muusta tulosta kuin 1 §:ssä tarkoitetusta palkkatulosta siitä voimassa olevien säännösten mukaan. Toimitettaessa tällaisen muun tulon verotusta lasketaan kuitenkin tämä tulo ja edellä tarkoitettu palkkatulo yhteen. Näin saadusta määrästä tehdään kaikki verotuksessa yleisesti myönnettävät vähennykset. Sanotusta muusta tulosta meneväksi veroksi katsotaan se osa näin saadulle verotettavalle tulolle lasketusta verosta, joka vastaa sanotun muun tulon puhtaan määrän suhdetta verovelvollisen kokonaistuloon.

Milloin lopullista palkkaveroa on peritty tulosta, josta palkansaajaa on verotettava muulla tavoin kuin lopullista palkkaveroa koskevien säännösten mukaan, on peritystä määrästä voimassa, mitä pidätetystä ennakosta on säädetty.

Joka on tyytymätön Verohallinnon 6 §:n nojalla antamaan päätökseen saa valittaa siitä Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä päivästä, jona hän sai tiedon päätöksestä, sitä päivää lukuun ottamatta. Valituskirja on toimitettava sanottuun hallinto-oikeuteen. Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitusaika lasketaan päätöksenteon päivästä.

Muutoksen hakemisesta 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuun verotukseen on voimassa, mitä verotuslaissa on säädetty.

Muutoksen hakemisesta verojohtajan ratkaisuun, joka koskee perimättä jääneen lopullisen palkkaveron määräämistä Pohjoismaiden Investointipankin maksettavaksi, on voimassa mitä ennakkoperintälaissa on muutoksen hakemisesta vastaavissa asioissa säädetty.

Verovelvollinen ja Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö saavat hakea muutosta tässä laissa tarkoitettuun verovelvollista koskevaan päätökseen siten kuin verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään.

Lääninoikeuden tässä laissa tarkoitetun valituksen johdosta antamaan päätökseen saadaan hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valtion puolesta on valitusoikeus verotuslaissa tarkoitetulla tarkastusasiamiehellä. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä verotuslaissa on säädetty muutoksen hakemisesta lääninoikeuden päätökseen.

Hallinto-oikeuden tässä laissa tarkoitetun valituksen johdosta antamaan päätökseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valtion puolesta on valitusoikeus Veronsaajien oikeudenvalvontayksiköllä. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) säädetään muutoksen hakemisesta hallinto-oikeuden päätökseen.

Mitä tässä laissa on säädetty Pohjoismaiden Investointipankin vakinaisessa palveluksessa olevasta henkilöstä, on vastaavasti sovellettava tällaisen henkilön sijaiseen.

Mitä verotuslain 125 §:ssä on säädetty tai sen nojalla on määrätty verosta vapauttamisesta tai sen suorittamisen lykkäyksestä, on vastaavasti sovellettava tässä laissa tarkoitettuun veroon.

Mitä veronkantolaissa säädetään verosta vapauttamisesta, sovelletaan tässä laissa tarkoitettuun veroon.

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 1976. Tätä lakia sovelletaan lopullista palkkaveroa koskevien säännösten osalta palkkaan, joka saadaan lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen, sekä muulta osalta ensimmäisen kerran verovuodelta 1976 toimitettavassa verotuksessa.