Finlex →680/1976 — Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista

Yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen tulo, joka tulo- ja varallisuusverolain (1043/74) mukaan on veronalaista, voidaan valtion- ja kunnallisverotuksessa katsoa osittain tai kokonaan verovapaaksi sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, kiinteistötulo kuitenkin vain 2 momentissa säädetyssä tapauksessa.

Jos kiinteistöä on käytetty pääasiallisesti yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen, voidaan kiinteistön tulo katsoa verovapaaksi myös siltä osin kuin kiinteistöä on käytetty muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen tulo, joka tuloverolain (1535/92) mukaan on veronalaista, voidaan tuloverotuksessa katsoa osittain tai kokonaan verovapaaksi sen mukaan kuin tässä laissa säädetään, kiinteistön tuottama tulo kuitenkin vain 2 momentissa säädetyssä tapauksessa.

Jos kiinteistöä on käytetty pääasiallisesti yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen, voidaan kiinteistön tuottama tulo katsoa verovapaaksi myös siltä osin kuin kiinteistöä on käytetty muuhun kuin yleiseen tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.

Tämän lain mukainen veronhuojennus voidaan myöntää vain silloin, kun veronhuojennusta voidaan pitää perusteltuna yhteisön toiminnan yhteiskunnalle tuottamaan etuun nähden. Huojennusta harkittaessa on otettava huomioon, missä määrin yhteisön varoja ja tuloja käytetään yhteiskunnan kannalta tärkeään yleishyödylliseen toimintaan. Lisäksi on otettava huomioon, merkitseekö yhteisön tiettyä liiketoimintaa koskeva veronhuojennus vastaavaa toimintaa harjoittaville elinkeinonharjoittajille haittaa, joka ei ole vähäinen.

Yleishyödyllisen yhteisön voidaan katsoa harjoittavan yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa, jos sen varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen rekisteröitynä puolueena taikka sosiaalisen tai muun yhteiskunnallisesti tärkeitä tarpeita palvelevan toiminnan harjoittaminen, mikäli tämä toiminta on koko valtakunnan alueen kattavaa tai muuten laajaa, vakiintuneen muodon saavuttanutta ja pysyvää.

Jos eri verovelvollisina pidettävien yhteisöjen muodostaman järjestön toiminta on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla yhteiskunnallisesti merkittävää, voidaan kullekin yhteisölle myönnettävän veronhuojennuksen edellytyksiä harkittaessa ottaa huomioon koko järjestön toiminta, jos se järjestön luonteeseen nähden ja yhteisön asema järjestössä huomioon ottaen on perusteltua.

Verohallinto myöntää lain mukaisen veronhuojennuksen määräajaksi, kuitenkin enintään viideksi verovuodeksi kerrallaan. Ennen veronhuojennuksen myöntämistä uudelle hakijayhteisölle tai yhteisölle, jonka olosuhteissa on tapahtunut olennainen muutos, Verohallinnon on hankittava asiasta lausunto yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauslautakunnalta.

Veronhuojennuksen myöntäjä määrää ne ehdot, joilla yhteisö säilyttää oikeutensa veronhuojennukseen.

Yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauslautakunnassa on puheenjohtaja ja kymmenen muuta jäsentä, jotka valtiovarainministeriö määrää nelivuotiskausittain. Yksi jäsenistä määrätään lautakunnan varapuheenjohtajaksi.

Yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauslautakunnan jäseniä määrättäessä on pyrittävä siihen, että erilaisia yhteiskunnallisia näkemyksiä edustavat ryhmät tulevat siinä mahdollisimman tasapuolisesti edustetuiksi. Puheenjohtajalta ja varapuheenjohtajalta vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja verotuksen tuntemusta sekä perehtyneisyyttä yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan. Jäsenistä yksi on määrättävä valtiovarainministeriön viranhaltijoista ja kaksi kuntien keskusjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Muiden jäsenten on oltava yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa harjoittavien yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan perehtyneitä henkilöitä.

Tämän lain mukaista vapautusta on haettava kirjallisesti neljän kuukauden kuluessa sen verovuoden päättymisestä, jolta vapautusta pyydetään. Hakemukseen on liitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys, minkä lisäksi hakija on velvollinen kehotuksesta antamaan tarvittaessa muita lisätietoja ja selvityksiä.

2 momentti on kumottu L:lla 30.12.1992/1536.

Hakemus on käsiteltävä kiireellisesti ja, mikäli mahdollista, kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen tekemisestä.

Verohallinnon on määräämästään ajankohdasta alkaen kokonaan tai osittain peruutettava yhteisölle myönnetty veronhuojennus:

Ennen veronhuojennuksen peruuttamista on yhteisölle varattava tilaisuus tulla kuulluksi asian johdosta sekä hankittava asiasta yleishyödyllisten yhteisöjen verovapauslautakunnan lausunto.

Tämän lain nojalla myönnetty veronhuojennus ei vapauta yhteisöä siitä ilmoittamisvelvollisuudesta, joka sillä ilman huojennusta olisi verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) mukaan. Yhteisön on lisäksi veroilmoituksen antamisen yhteydessä annettava Verohallinnolle sen määräämä selvitys.

Yhteisön on järjestettävä kirjanpitonsa siten, että siitä käy selville tulo, jota tämän lain mukainen veronhuojennus koskee.

Siinä kertomuksessa, jonka hallitus valtiopäiväjärjestyksen 29 §:n mukaan antaa eduskunnalle, on lueteltava tämän lain nojalla myönnetyt veronhuojennukset ja niiden saajat.

Muutoksenhausta 4 ja 7 §:n nojalla annettuun päätökseen säädetään verotusmenettelystä annetussa laissa.

Tätä lakia sovellettaessa noudatetaan verotuslain rangaistussäännöksiä ja salassapitovelvollisuutta koskevia säännöksiä sekä soveltuvin osin myös muita verotuslain säännöksiä.

Tätä lakia sovellettaessa on rangaistussäännöksistä voimassa, mitä verotusmenettelystä annetun lain 9 luvussa säädetään. Mainittua lakia noudatetaan muutoinkin soveltuvin osin.

Tämän lain säännöksiä ei sovelleta kunnallisverotukseen Ahvenanmaan maakunnassa.

Jos Ahvenanmaan maakuntalainsäädännössä annetaan tarvittavat säännökset, voidaan asetuksella määrätä, että laki tulee voimaan myös 1 momentissa tarkoitetussa verotuksessa. Asetuksella annetaan tällöin myös tarpeelliset siirtymäsäännökset.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 1976 toimitettavassa verotuksessa.

Jos verovelvolliselle myönnetään tässä laissa tarkoitettu veronhuojennus verovuodelta 1976, voidaan samalla harkinnan mukaan myöntää osittainen tai täydellinen vapautus verovuodelta 1975 määrätystä valtionverosta, mikäli verovelvollisen katsotaan myös sanottuna vuonna täyttäneen tässä laissa säädetyt tämän lain mukaisen veronhuojennuksen saamisen edellytykset.