Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (9)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 435/1987 | |||
| 841/1983 | |||
| 170/1989 | 4 | ||
| 155/1979 | 2 | ||
| 523/1989 | 1 | ||
| 227/1988 | 28 | ||
| 181/1985 | 4 | ||
| 696/1999 | 1999-12-01 | muutt. 7 §:ää | 1 |
| 988/2000 | 2000-12-01 | kum. 33 § | 1 |
Oikeusministerin esittelystä säädetään Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 17 §:n nojalla:
1 §
Korkeimman hallintooikeuden täysistuntoon osallistuvat presidentti ja jäsenet. Presidentti on täysistunnon puheenjohtaja.
2 §
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on vähintään kolme jaostoa. Presidentti on ensimmäisen jaoston puheenjohtaja. Presidentti määrää muiden jaostojen puheenjohtajat enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Presidentti määrää jaostojen varapuheenjohtajat ja muut jäsenet sekä jaostojen istuntojen kokoonpanot.
Milloin jaoston puheenjohtaja ei osallistu jaoston istuntoon, puhetta johtaa jaoston varapuheenjohtaja. Jos tämäkään ei osallistu jaoston istuntoon, puhetta johtaa virassa vanhin jaoston istunnossa läsnä oleva jäsen.
3 §
Kansliaistuntoon osallistuvat presidentti, jaostojen puheenjohtajat ja neljä muuta korkeimman hallinto-oikeuden enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämää jäsentä. Presidentti on kansliaistunnon puheenjohtaja.
Kansliaistunnon päätösvaltaisuudesta on voimassa, mitä korkeimman hallinto-oikeuden tuomionvoivasta jäsenmäärästä on säädetty.
4 §
Presidentin ollessa estynyt sijaisena on korkeimman hallinto-oikeuden tähän tehtävään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan määräämä jäsen. Tämänkin ollessa estynyt presidentin tehtäviä hoitaa virassa vanhin jäsen. Puheenjohtaja ensimmäisen jaoston istunnossa määräytyy kuitenkin 2 §:n 3 momentin mukaisesti.
5 §
Lainkäyttöasiat ratkaistaan täysistunnossa tai jaoston istunnossa sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.
6 §
Täysistunnossa ratkaistaan lisäksi asiat, jotka koskevat:
korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen ja esittelijän nimittämistä;
jäsenen määräämistä presidentin sijaiseksi;
jäsenen määräämistä kansliaistuntoon;
kohta on kumottu A:lla 15.2.1985/181;
korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestystä;
korkeimman hallinto-oikeuden toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä tulo- ja menoarvioehdotusta;
korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun lausunnon antamista ja esityksen tekemistä, jollei asiaa päätetä siirtää kansliaistunnon ratkaistavaksi;
jäsenen määräämistä laintarkastuskuntaan;
liikevaihtovero-oikeuden jäsenen nimittämistä; sekä
liikevaihtovero-oikeuden työjärjestystä.
korkeimman hallinto-oikeuden jäsenen pidättämistä virantoimituksesta; sekä
eron myöntämistä korkeimman hallinto-oikeuden jäsenelle valtion virkamieslain 69 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa.
7 §
Kansliaistunnossa ratkaistaan asiat, jotka koskevat:
hallinnollisen sihteerin, sihteerin ja kirjastonhoitajan viran täyttämistä sekä tilapäisen virkamiehen ja työsopimussuhteessa olevan henkilön ottamista vastaaviin tehtäviin;
sihteerin ja muun esittelijän virkaan rinnastettavan ylimääräisen toimen täyttämistä sekä tilapäisen toimihenkilön ja työsopimussuhteessa olevan henkilön ottamista vastaavaan tehtävään;
esittelymääräystä;
esittelymääräystä; sekä
virkavapautta, palvelussuhteen muuta keskeytystä, sijaisen määräämistä sekä avoinna olevan viran hoitamista, jollei asian ratkaiseminen kuulu presidentille tai kansliapäällikölle;
virkavapautta, palvelussuhteen muuta keskeytystä, sijaisen määräämistä sekä avoinna olevan viran ja toimen hoitamista, jollei asian ratkaiseminen kuulu presidentille tai kansliapäällikölle.
viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) mukaan viranomaisen ratkaistavia hakemuksia;
virkamiehen irtisanomista; sekä
kurinpitorangaistuksen määräämistä virkamiehelle.
Kansliaistunnossa ratkaistaan asiat, jotka koskevat:
sihteerin ja muun esittelijän virkaan rinnastettavan ylimääräisen toimen täyttämistä sekä tilapäisen toimihenkilön ja työsopimussuhteessa olevan henkilön ottamista vastaavaan tehtävään;
esittelymääräystä; sekä
virkavapautta, palvelussuhteen muuta keskeytystä, sijaisen määräämistä sekä avoinna olevan viran ja toimen hoitamista, jollei asian ratkaiseminen kuulu presidentille tai kansliapäällikölle.
7§
Kansliaistunnossa ratkaistaan asiat, jotka koskevat:
sihteerin ja muun esittelijän virkaan rinnastettavan ylimääräisen toimen täyttämistä sekä tilapäisen toimihenkilön ja työsopimussuhteessa olevan henkilön ottamista vastaavaan tehtävään;
esittelymääräystä; sekä
virkavapautta, palvelussuhteen muuta keskeytystä, sijaisen määräämistä sekä avoinna olevan viran ja toimen hoitamista, jollei asian ratkaiseminen kuulu presidentille tai kansliapäällikölle.
8 §
Presidentti ratkaisee asiat, joita ei ole säädetty ratkaistaviksi istunnossa tai jotka sen mukaan kuin jäljempänä säädetään eivät ole kansliapäällikön ratkaistavia.
Presidentti voi siirtää ratkaistavakseen kuuluvan muun kuin 2 §:ssä tarkoitetun asian tai asiaryhmän hänen sijaisekseen määrätyn jäsenen tai kansliapäällikön ratkaistavaksi. Presidentti voi ottaa ratkaistavakseen asian, joka olisi sijaisen tai kansliapäällikön ratkaistava.
Presidentti voi määrätä itselleen kuuluvan asian ratkaistavaksi kansliaistunnossa sekä kansliaistunnolle kuuluvan tärkeän tai periaatteellisesti merkittävän asian ratkaistavaksi täysistunnossa.
9 §
Istunnossa asiat ratkaistaan esittelystä. Presidentti ja muu virkamies ratkaisee asiat esittelystä tai ilman esittelyä sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.
10 §
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on presidentin, hallintoneuvoksen, kansliapäällikön, esittelijäneuvoksen, vanhemman ja nuoremman hallintosihteerin, hallinnollisen sihteerin, sihteerin, kirjastonhoitajan, kirjaajan, lähettäjän, osastosihteerin, apulaiskirjaajan, toimistosihteerin, ylivahtimestarin, vanhemman vahtimestarin, konekirjoittajan, vahtimestarin ja puhelunvälittäjän virkoja.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on presidentin, hallintoneuvoksen, esittelijäneuvoksen, vanhemman ja nuoremman hallintosihteerin, kirjaajan, lähettäjän ja osastosihteerin virkoja seka vanhemman vahtimestarin, konekirjoittajan ja vahtimestarin toimia.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa voi olla ylimääräisiä hallintoneuvoksia sen mukaan kuin on erikseen säädetty.
11 §
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa voi myös olla tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on sihteerin, osastosihteerin, toimistosihteerin, apulaiskirjaajan, kanslistin ja toimistoapulaisen ylimääräisiä toimia.
11§
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on sihteerin, osastosihteerin, toimistosihteerin, apulaiskirjaajan, kanslistin ja toimistoapulaisen ylimääräisiä toimia.
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa voi lisäksi tulo, ja menoarvion rajoissa olla muita ylimääräisiä toimia sekä tilapäisiä toimihenkilöitä ja työsopimussuhteista henkilöstöä.
12 §
Presidentin ja jäsenen kelpoisuusvaatimuksista on säädetty erikseen. Kansliapäällikön, esittelijäneuvoksen sekä vanhemman ja nuoremman hallintosihteerin virkaan on kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyys tuomarin tehtäviin tai hallintoon. Hallinnollisen sihteerin virkaan on kelpoisuusvaatimuksena oikeustieteen kandidaatin tutkinto.
Presidentin, jäsenen ja vakinaisen esittelijän kelpoisuusehdoista on säädetty erikseen. Kirjaajan, lähettäjän ja osastosihteerin virkaan on kelpoisuusehtona varanotaarin tutkinto tai muu virkaan soveltuva korkeakoulututkinto.
Sihteerin virkaan on kelpoisuusvaatimuksena virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Kirjastonhoitajan virkaan on kelpoisuusvaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto ja kirjastoammatillinen tai sitä vastaava tutkinto tai koulutus. Kirjaajan, lähettäjän ja osastosihteerin virkaan on kelpoisuusvaatimuksena varanotaarin tutkinto tai muu virkaan soveltuva korkeakoulututkinto.
Sihteerin ylimääräiseen toimeen on kelpoisuusehtona toimeen soveltuva korkeakoulututkinto ja osastosihteerin ylimääräiseen toimeen siihen soveltuva tutkinto. Muuten on kelpoisuusehdoista ylimääräiseen toimeen voimassa, mitä kelpoisuusehdoista vastaavaan virkaan tai toimeen on säädetty.
Muulta virkamieheltä ja työsopimussuhteessa olevalta henkilöltä vaaditaan, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut sellaista taitoa ja kykyä, jota viran tai tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Muulta virkamieheltä ja työsopimussuhteessa olevalta henkilöltä vaaditaan, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota toimen tai tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
12§
Presidentin, jäsenen ja vakinaisen esittelijän kelpoisuusehdoista on säädetty erikseen. Kirjaajan, lähettäjän ja osastosihteerin virkaan on kelpoisuusehtona varanotaarin tutkinto tai muu virkaan soveltuva korkeakoulututkinto.
Sihteerin ylimääräiseen toimeen on kelpoisuusehtona toimeen soveltuva korkeakoulututkinto ja osastosihteerin ylimääräiseen toimeen siihen soveltuva tutkinto. Muuten on kelpoisuusehdoista ylimääräiseen toimeen voimassa, mitä kelpoisuusehdoista vastaavaan virkaan tai toimeen on säädetty.
Muulta virkamieheltä ja työsopimussuhteessa olevalta henkilöltä vaaditaan, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota toimen tai tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
13§
Korkein hallinto-oikeus määrää jonkun vakinaisista esittelijöistä enintään vuodeksi kerrallaan kansliapäälliköksi.
Presidentti määrää kansliapäällikön tehtävien hoitamisesta tämän ollessa estynyt.
14 §
Korkein hallinto-oikeus voi määrätä vakinaisen esittelijän kelpoisuusehdot täyttävän henkilön esittelemään asioita korkeimmassa hallinto-oikeudessa (esittelymääräys).
15 §
Presidentin, hallintoneuvoksen ja kansliapäällikön virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta. Muuta vakinaisen esittelijän virkaa kuin kansliapäällikön virkaa haetaan korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Vakinaisen esittelijän nimittää tasavallan presidentti korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä.
Tasavallan presidentti nimittää vakinaisen esittelijän korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä viran oltua haettavana korkeimmalta hallinto-oikeudelta 30 päivän ajan.
15§
Tasavallan presidentti nimittää vakinaisen esittelijän korkeimman hallinto-oikeuden esityksestä viran oltua haettavana korkeimmalta hallinto-oikeudelta 30 päivän ajan.
16 §
Presidentti nimittää kirjaajan, lähettäjän, osastosihteerin ja apulaiskirjaajan sekä ottaa tilapäisen virkamiehen ja työsopimussuhteessa olevan henkilön vastaavaan tehtävään.
Presidentti nimittää kirjaajan, lähettäjän ja osastosihteerin viran oltua haettavana korkeimmalta hallinto-oikeudelta 30 päivän ajan. Presidentti täyttää tällaiseen virkaan rinnastettavan ylimääräisen toimen sekä ottaa tilapäisen toimihenkilön ja työsopimussuhteessa olevan henkilön vastaavaan tehtävään. Presidentti ottaa myös apulaiskirjaajan ja kanslistin.
Kansliapäällikkö täyttää muut vakinaiset virat sekä ottaa tilapäiset virkamiehet ja työsopimussuhteessa olevat henkilöt, jollei se kuulu kansliaistunnolle tai presidentille.
Kansliapäällikkö nimittää vanhemman vahtimestarin, konekirjoittajan ja vahtimestarin tointa haettavaksi julistamatta sekä ottaa ylimääräisen toimen haltijan, tilapäisen toimihenkilön ja työsopimussuhteessa olevan henkilön, jollei se kuulu kansliaistunnolle tai presidentille.
16§
Presidentti nimittää kirjaajan, lähettäjän ja osastosihteerin viran oltua haettavana korkeimmalta hallinto-oikeudelta 30 päivän ajan. Presidentti täyttää tällaiseen virkaan rinnastettavan ylimääräisen toimen sekä ottaa tilapäisen toimihenkilön ja työsopimussuhteessa olevan henkilön vastaavaan tehtävään. Presidentti ottaa myös apulaiskirjaajan ja kanslistin.
Kansliapäällikkö nimittää vanhemman vahtimestarin, konekirjoittajan ja vahtimestarin tointa haettavaksi julistamatta sekä ottaa ylimääräisen toimen haltijan, tilapäisen toimihenkilön ja työsopimussuhteessa olevan henkilön, jollei se kuulu kansliaistunnolle tai presidentille.
17 §
Työsopimussuhteessa olevan henkilön irtisanomisesta ja palvelussuhteen katkaisemisesta irtisanomisaikaa noudattamatta päätetään samassa järjestyksessä kuin vastaavaan tehtävään nimitetään tai otetaan.
Eron myöntämisestä, irtisanomisesta ja palvelussuhteen katkaisemisesta irtisanomisaikaa noudattamatta päätetään samassa järjestyksessä kuin asianomaiseen virkaan, toimeen tai tehtävään nimitetään tai otetaan.
17§
Eron myöntämisestä, irtisanomisesta ja palvelussuhteen katkaisemisesta irtisanomisaikaa noudattamatta päätetään samassa järjestyksessä kuin asianomaiseen virkaan, toimeen tai tehtävään nimitetään tai otetaan.
18 §
Presidentti voi ottaa virkavapautta enintään 14 päivää vuodessa. Tämän yli menevältä ajalta virkavapauden myöntää tasavallan presidentti.
19 §
Korkein hallinto-oikeus myöntää jäsenelle sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä virkavapautta enintään kolme kuukautta vuodessa muun syyn perusteella. Jos muun syyn perusteella haetaan virkavapautta pitemmäksi ajaksi kuin kolmeksi kuukaudeksi, korkeimman hallinto-oikeuden on toimitettava hakemus oman lausuntonsa ohella tasavallan presidentin ratkaistavaksi.
Korkein hallinto-oikeus voi myöntää jäsenelle virkavapautta enintään 30 päivää vuodessa. Pitempää aikaa koskevasta hakemuksesta korkeimman hallinto-oikeuden on annettava lausuntonsa ja toimitettava asia tasavallan presidentin ratkaistavaksi.
19§
Korkein hallinto-oikeus voi myöntää jäsenelle virkavapautta enintään 30 päivää vuodessa. Pitempää aikaa koskevasta hakemuksesta korkeimman hallinto-oikeuden on annettava lausuntonsa ja toimitettava asia tasavallan presidentin ratkaistavaksi.
20 §
Korkein hallinto-oikeus myöntää esittelijälle sellaisen virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, sekä virkavapautta enintään yhden vuoden muun syyn perusteella. Jos muun syyn perusteella haetaan virkavapautta pitemmäksi ajaksi kuin yhdeksi vuodeksi, korkeimman hallinto-oikeuden on toimitettava hakemus oman lausuntonsa ohella valtioneuvoston ratkaistavaksi.
Korkein hallinto-oikeus voi myöntää vakinaiselle esittelijälle virkavapautta raskauden ja synnytyksen vuoksi laissa säädetyn tai virkaehtosopimuksessa sovitun määrän ja muusta syystä enintään 90 päivää vuodessa. Pitempää aikaa koskevasta hakemuksesta korkeimman hallintooikeuden on annettava lausuntonsa ja toimitettava asia valtioneuvoston ratkaistavaksi.
Korkein hallinto-oikeus voi määrätä sijaisen hoitamaan esittelijän virkaa virkavapauden ajaksi ja ottaa tällaiseen virkaan väliaikaisen hoitajan.
Korkein hallinto-oikeus voi määrätä sijaisen hoitamaan esittelijän virkaa virkavapauden ajaksi.
Presidentti määrää kansliapäällikön tehtävien hoitamisesta tämän ollessa estynyt.
21§
Muuta kuin 18-20 §:ssä mainittua virkamiestä koskevasta virkavapaudesta, palvelussuhteen muusta keskeytyksestä ja sijaisen määräämisestä päätetään samassa järjestyksessä kuin asianomaisen virkaan, toimeen tai tehtävään nimitetään tai otetaan.
22§
Avoinna olevan viran, toimen ja tehtävän hoitamisesta määrätään samassa järjestyksessä kuin sijainen määrätään.
23 §
Presidentti johtaa ja valvoo korkeimman hallinto-oikeuden toimintaa. Hänen on huolehdittava erityisesti korkeimman hallinto-oikeuden lainkäytön yhdenmukaisuudesta ja joutuisuudesta sekä siitä, että muuta hallintolainkäyttöä valvotaan asianmukaisesti.
Presidentti voi antaa hänelle kuuluvia tehtäviä hänen sijaisekseen määrätyn jäsenen hoidettavaksi sekä määrätä tämän avustamaan häntä näissä tehtävissä.
24 §
Jaoston puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että jaoston tehtävät suoritetaan asianmukaisesti ja joutuisasti. Sama velvollisuus on jaoston varapuheenjohtajalla ja jaoston istunnossa puhetta johtaneella muulla jäsenellä heidän puheenjohdollaan käsitellyissä asioissa.
25 §
Kansliapäällikkö huolehtii presidentin johdon ja valvonnan alaisena korkeimman hallintooikeuden sisäisestä toiminnasta.
Kansliapäällikön tehtävänä on:
tehdä presidentille esityksiä korkeimman hallinto-oikeuden toiminnan ja työmenetelmien kehittämiseksi;
huolehtia toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tulo- ja menoavioehdotuksen valmistelusta ja muusta taloushallinnosta;
valvoa, että esittelijät ja muut hänen alaisensa henkilöt suorittavat tehtävänsä asianmukaisesti ja tehokkaasti;
huolehtia henkilöstökoulutuksen järjestämisestä;
huolehtia sisäisestä tiedottamisesta;
valvoa automaattista tietojenkäsittelyä; sekä
esitellä lainkäyttöasioita presidentin määräyksestä ja suorittaa muut hänelle säädetyt tai määrätyt tehtävät.
suorittaa muut hänelle säädetyt ja määrätyt tehtävät.
26 §
Lainkäyttöpäätöksistä sekä korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 7 §:ssä tarkoitetuista lausunnoista ja esityksistä laaditaan taltio. Istunnossa ratkaistun muun asian toimituskirjasta laaditaan taltio, jos puheenjohtaja niin määrää.
Taltion allekirjoittavat asian ratkaisemiseen osallistuneet jäsenet ja sen varmentaa esittelijä.
Eriävät mielipiteet merkitään taltioon tai, jos taltiota ei laadita, erilliseen äänestyspöytäkirjaan, jonka esittelijä allekirjoittaa ja puheenjohtaja tarkastaa. Esittelijä allekirjoittaa eriävän mielipiteensä.
27 §
Lainkäyttöasioissa asianosaisille annettavat toimituskirjat allekirjoittaa esittelijä. Toimituskirjaan merkitään asian ratkaisemiseen osallistuneiden jäsenten nimet. Jos päätös ei ole yksimielinen, merkitään toimituskirjaan, että asiassa on äänestetty ja että eri mielipiteet ilmenevät korkeimmassa hallinto-oikeudessa säilytettävästä taltiosta. Toimituskirjaan merkitään myös ilmoitus esittelijän eriävästä mielipiteestä.
Muissa kuin lainkäyttöasioissa annettavat toimituskirjat allekirjoittaa istunnon puheenjohtaja tai asian ratkaissut virkamies ja, milloin asia on ratkaistu esittelystä, varmentaa esittelijä.
28 §
Lainkäytön yhdenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden edistämiseksi korkeimman hallinto-oikeuden on julkaisemalla vuosikirjaa ja muulla tavoin tiedotettava sellaisista ratkaisuistaan, joilla saattaa olla merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa tai muuten yleistä merkitystä.
Korkeimman hallinto-oikeuden on myös muuten tiedotettava toiminnastaan.
29 §
Korkeimman hallinto-oikeuden on toimitettava vuosittain tammikuussa valtioneuvoston oikeuskanslerille, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeusministeriölle selvitys edelliselle vuodelle siirtyneistä, sen aikana saapuneista ja ratkaistuista sekä vuoden päättyessä ratkaisematta olleista asioista. Oikeusministeriölle on toimitettava lisäksi vuosittain heinäkuussa vastaava selvitys edelliseltä vuosipuoliskolta.
30 §
Korkeimman hallinto-oikeuden istuntokausi on tammikuun 7 päivän ja joulukuun 20 päivän välinen aika mainitut päivät mukaan luettuina. Istuntokautena pidetään istuntoja niinä arkipäivinä, joina valtion virastoissa yleisesti työskennellään. Jos asia on ratkaistava kiireellisesti tai muuten on erityistä syytä, voidaan istuntoja pitää muunakin aikana ja muulloinkin kuin istuntokautena.
Istuntoja on pidettävä niin usein kuin asioiden joutuisa ja asianmukainen ratkaiseminen edellyttää. Istuntoja järjestettäessä on otettava huomioon ratkaistavien asioiden valmistelemiseen, tarkastamiseen ja muuhun käsittelyyn istuntojen lisäksi tarvittava aika.
31 §
Presidentin, jäsenten ja päätoimisten esittelijöiden työajan on keskimäärin vastattava valtion virastoissa yleisesti noudatettavaa työaikaa.
Muiden virkamiesten ja työsopimussuhteisten henkilöiden työajasta on voimassa, mitä valtion virkamiesten ja työntekijöiden työajasta on säädetty, määrätty tai sovittu.
32 §
Tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksessä, jonka korkein hallinto-oikeus laatii. Työjärjestys julkaistaan asetuskokoelmassa.
32 a §
Työjärjestyksessä voidaan määrätä, että Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annetun lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitetut jäsenet eivät osallistu täysistuntoon ratkaistaessa 6 §:ssä ja 8 §:n 3 momentissa mainittuja asioita sekä että heitä ei voida määrätä kansliaistuntoon.
33§
Vakinaista esittelijää syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.
34 §
1 momentti on kumottu A:lla 18.3.1988/227.
Virkamiehellä tarkoitetaan tässä asetuksessa korkeimman hallinto-oikeuden viran tai toimen taikka ylimääräisen toimen haltijaa ja tilapäistä toimihenkilöä sekä virkaa tai tointa sen avoinna ollessa tai sijaisena hoitavaa henkilöä.
Esittelijällä tarkoitetaan vakinaista esittelijää ja henkilöä, jolle korkein hallinto-oikeus on antanut esittelymääräyksen. Vakinaisia esittelijöitä ovat kansliapäällikkö, esittelijäneuvokset sekä vanhemmat ja nuoremmat hallintosihteerit.
Esittelijällä tarkoitetaan vakinaista esittelijää ja henkilöä, jolle korkein hallinto-oikeus on antanut esittelymääräyksen. Vakinaisia esittelijöitä ovat esittelijäneuvokset sekä vanhemmat ja nuoremmat hallintosihteerit.
35 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1978.
Tällä asetuksella kumotaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annettu asetus siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
155/1979
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1979.
181/1985
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1985.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin kansliapäällikön viran täyttämiseksi.
227/1988
Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä maaliskuuta 1988.
Henkilö, joka valtion virkamieslain (755/86) voimaan tullessa oli osastosihteerin ylimääräisen toimen haltija, on kelpoinen osastosihteerin virkaan sen estämättä, mitä 12 §:ssä on säädetty.
170/1989
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1989.
523/1989
696/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.
988/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000.