Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (9)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 938/1989 | 3 | ||
| 953/1980 | |||
| 548/1983 | 10 | ||
| 387/1979 | |||
| 335/1985 | 2 | ||
| 730/1979 | 1 | ||
| 837/1981 | |||
| 416/1991 | 1991-03-01 | 1 | |
| 173/1997 | 1997-08-01 | muutt. 30 § | 5 |
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään kehitysvammaisten erityishuollosta 23 päivänä kesäkuuta 1977 annetun lain (519/77) sekä kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain voimaanpanosta sanottuna päivänä annetun lain(520/77) 33 §:n nojalla:
1 luku
1 luku on kumottu A:lla 17.6.1983/548.
Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77), jäljempänä kehitysvammalaki, 2 §:ssä tarkoitetut erityishuoltoon kuuluvat palvelukset luetaan lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin toimintamuotoihin seuraavasti:
laitoshuoltoon keskuslaitokseen tai muuhun ympärivuorokautista hoitoa antavaan laitokseen jatkuvaa hoitoa tai tutkimusta varten taikka muusta syystä tilapäisesti otetun hoito, johon laitoshuollon kestäessä sisältyvät kaikki erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle järjestettävät erityishuoltopalvelukset;
päivähuoltoon, harjaantumisopetukseen ja suojatyöhön päiväkodissa, harjaantumiskoulussa, suojatyöpaikassa tai neuvolassa annettava sekä niihin rinnastettava erityishuolto;
perhehuoltoon kodissa järjestettävä yksilöllinen hoito ja muu huolenpito;
asumishuoltoon asuntolatoiminta ja muu asumisen järjestäminen; sekä
muuhun avohuoltoon erityishuoltopalvelukset siltä osin kuin ne eivät sisälly edellä mainittuihin muihin toimintamuotoihin.
1§
Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77), jäljempänä kehitysvammalaki, 2 §:ssä tarkoitetut erityishuoltoon kuuluvat palvelukset luetaan lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuihin toimintamuotoihin seuraavasti:
laitoshuoltoon keskuslaitokseen tai muuhun ympärivuorokautista hoitoa antavaan laitokseen jatkuvaa hoitoa tai tutkimusta varten taikka muusta syystä tilapäisesti otetun hoito, johon laitoshuollon kestäessä sisältyvät kaikki erityishuollon tarpeessa olevalle henkilölle järjestettävät erityishuoltopalvelukset;
päivähuoltoon, harjaantumisopetukseen ja suojatyöhön päiväkodissa, harjaantumiskoulussa, suojatyöpaikassa tai neuvolassa annettava sekä niihin rinnastettava erityishuolto;
perhehuoltoon kodissa järjestettävä yksilöllinen hoito ja muu huolenpito;
asumishuoltoon asuntolatoiminta ja muu asumisen järjestäminen; sekä
muuhun avohuoltoon erityishuoltopalvelukset siltä osin kuin ne eivät sisälly edellä mainittuihin muihin toimintamuotoihin.
Kuhunkin 1 momentissa tarkoitettuun toimintamuotoon sisältyvät myös henkilön aviopuolisolle, vanhemmille ja muille perheenjäsenille, muulle huoltajalle tai hänelle muuten läheiselle henkilölle annettavat erityishuoltopalvelukset.
2 luku
Erityishuollon järjestäminen
2§
Kehitysvammalain 2 §:ssä tarkoitetusta harjaantumis- ja muusta tarpeellisesta opetuksesta säädetään erikseen.
Harjaantumisopetukseksi voidaan katsoa myös muualla kuin erityishuollon toimintayksikössä annettava vastaava opetus.
3 §
Erityishuoltopiirin kuntainliitto tai erityishuoltoa järjestävä kunta huolehtii kuljetuksista, jotka erityishuollon saamiseksi ovat välttämättömiä, tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset.
4 §
Kehitysvammalain 34 §:ssä tarkoitetun erityishuolto-ohjelman tulee sisältää suunnitelma annettavasta erityishuollosta, sen toteuttamistavasta sekä siitä, milloin erityishuolto-ohjelma viimeistään on otettava tarkistettavaksi.
2 momentti on kumottu A:lla 17.6.1983/548.
Milloin henkilö saa erityishuoltopalveluja sekä kunnan että kuntainliiton järjestämässä erityishuollossa, hyväksytään erityishuolto-ohjelma kehitysvammalain 34 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.
4 luku
Korvaukset ja maksuosuudet
12§
Mitä kehitysvammalain 62 §:ssä on säädetty, sovelletaan myös erityishuoltopiirin kuntainliitolle kehitysvammalain voimaanpanolain 6 §:n nojalla aiheutuviin perustamiskustannuksiin. Aikaisemmin voimassa olleiden säännösten nojalla suoritettava valtionapu otetaan tällöin huomioon perustamiskustannusten valtionosuuden vähennyksenä.
Kehitysvammalain 73 §:ssä tarkoitettuina velkoina otetaan huomioon myös varojen hankintaan saadun valtionosuuden ja -avustuksen suhteellinen määrä.
13§
Kehitysvammalain 47 §:ssä tarkoitetun korvauksen perusteena ovat asianomaisen toimintamuodon valtionosuuteen oikeuttavat käyttökustannukset sinä kalenterivuotena, jona korvattavaa erityishuoltoa on annettu. Käyttökustannuksista vähennetään valtionosuutta suoritettaessa käyttökustannusten vähennykseksi luettavat tulot, ei kuitenkaan kehitysvammalain 44 ja 47 §:ssä tarkoitettuja korvauksia. Erotus jaetaan asianomaisen toimintamuodon käyttöpäivien ja käyntikertojen kokonaismäärällä. Osamäärä kerrotaan korvattavaa erityishuoltoa saaneen henkilön käyttöpäivien ja käyntikertojen luvulla. Näin lasketusta korvauksesta vähennetään korvattavasta erityishuollosta perittävät ylläpitomaksut, jotka korvausvelvollinen on suorittanut.
Kehitysvammalain 47 §:ssä tarkoitettu korvausvelvollinen suorittaa myös erityishuollon saajalle toimintayksikön hankkimien henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestämisestä aiheutuneet todelliset kustannukset.
Edellä 1 momentin mukaan perittävät korvaukset määrätään kalenterivuosittain jälkikäteen. Korvauksista peritään ennakkoa edellisen kalenterivuoden kustannusten mukaan. Suoritettu ennakko otetaan huomioon lopullista korvausta perittäessä.
14 §
Määrättäessä kehitysvammalain 73 §:n nojalla jäsenkuntien osuuksia otetaan perustamiskustannusosuuksina varainhoitovuosittain huomioon jäsenkunnille määrätyt maksuosuudet perustamiskustannuksiin vähennettynä määrillä, jotka kuntainliitto on niille suorittanut. Perustamiskustannusosuuksien vuotuinen arvonvähennys on 4 prosenttia. Jäsenkuntien perustamiskustannusosuudet muunnetaan osuuksien määräytymisajankohdan rahanarvoon korottamalla tai alentamalla niitä samassa suhteessa kuin tilastokeskuksen julkaisema rakennuskustannusindeksin kokonaiskustannusten indeksiluku on osuuksien määräämiskuukauden indeksilukuun verrattuna muuttunut sen varainhoitovuoden indeksilukujen arvosta, jonka aikana perustamiskustannusosuudet ovat aiheutuneet.
5 luku
Valtion erityishuollon toimintayksiköt
15 §
Sen lisäksi, mitä kehitysvammalaissa on säädetty, valtion erityishuollon toimintayksiköt voivat järjestää harjaantumis- ja muuta tarpeellista opetusta sekä ammatillista koulutusta.
16 §
Valtion erityishuollon toimintayksikköjä ovat Alavuden ja Perttulan ammatilliset koulutuskeskukset sekä Kuhankosken opetuskoti.
17 §
Valtion erityishuollon toimintayksiköllä tulee olla ohjesääntö, jonka vahvistaa sosiaalihallitus, pyydettyään siitä opetuksen osalta kehitysvammalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun opetusviranomaisen lausunnon.
Ohjesäännössä määrätään johtokunnan kokoontumisesta, päätösvallasta, sen ja johtavien viranhaltijoiden tehtävistä sekä laitoksen toiminnasta ottaen huomioon, mitä tässä asetuksessa säädetään.
Henkilöstön osallistumisesta sitä itseään koskevan päätöksenteon valmisteluun valtion erityishuollon toimintayksikössä määrätään tarkemmin virastodemokratiaohjesäännössä, jonka sosiaalihallitus vahvistaa.
18 §
Toimintayksiköllä tulee olla johtokunta, jonka toimikausi on neljä kalenterivuotta. Johto kuntaan kuuluu seitsemän jäsentä, joista sosiaalihallitus määrää kuusi ja ammattikasvatushallitus yhden. Sosiaalihallitus määrää yhden jäsenistä toimimaan johtokunnan puheenjohtajana. Varapuheenjohtajan johtokunta valitsee keskuudestaan.
19 §
Valtion erityishuollon toimintayksikössä voi olla johtajan, apulaisjohtajan, opettajan ja ammattiopettajan virkoja sekä ylihoitajan, sosiaalihuoltajan, sairaanhoitajan, työnjohtajan, ohjaajan, alikonemestarin, ylikatsastajan, katsastajan, emännöitsijän, kanslistin, toimistoapulaisen, apuopettajan, yövartijan ja ompelijan toimia. Lisäksi erityishuollon toimintayksikössä voi olla ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
20 §
Kelpoisuusehtona valtion erityishuollon toimintayksikön virkoihin ja toimiin vaaditaan, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota viran tai toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Sen lisäksi vaaditaan:
johtajalta ja apulaisjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;
opettajalta erityisopettajan tutkinto tai muutoin hankittu erityisopettajan pätevyys;
ammattiopettajalta asianomaisen alan opettajakoulutus sekä ammattikasvatushallituksen hyväksymä erityisopettajakoulutus;
ylihoitajalta terveydenhoitajan tai muu soveltuva sairaanhoitajan erikoistutkinto ja sairaanhoitajalta sairaanhoitajan tutkinto;
sosiaalihuoltajalta sosiaalihuoltajan, sosiaalihoitajan tai muu vastaava sosiaalityöntekijän koulutus;
ohjaajalta sosiaalihallituksen hyväksymä ohjaajan koulutus;
alikonemestarilta alikonemestarikirjan saamiseksi tarvittava pätevyys;
ylikatsastajalta, katsastajalta ja työnjohtajalta asianomaisen alan ammattikoulutus;
emännöitsijältä soveltuva ravintotalousalan ammattikoulutus; sekä
kanslistilta, toimistoapulaiselta ja muilta toimenhaltijoilta toimeen soveltuva koulutus.
21 §
Toimintayksikön johtajan ja apulaisjohtajan nimittää tai ottaa sosiaalihallitus.
Toimintayksikön muut viran ja toimen haltijat nimittää sekä ylimääräiset toimenhaltijat, tilapäiset toimihenkilöt ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa toimintayksikön johtokunta.
Ohjesäännössä voidaan kuitenkin määrätä, että tilapäiset toimihenkilöt ja työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa toimintayksikön johtaja.
22 §
Toimintayksikön viran ja toimen haltijalle myöntää virkavapauden ja eron se viranomainen, jolle viran tai toimen täyttäminen kuuluu. Alle kolme kuukautta kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin johtajalle johtokunta ja muille johtaja.
Viran tai toimen hoidosta virkavapauden aikana päättää se viranomainen, joka on virkavapauden myöntänyt.
Avoinna olevan viran tai toimen väliaikaisen hoitajan määrää se viranomainen, joka siitä myöntää virkavapauden.
6 luku
Erinäisiä säännöksiä
23§
Kelpoisuusehtona erityishuoltopiirin johtajan virkaan vaaditaan siihen soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys kehitysvammahuoltoon.
Kelpoisuudesta muihin erityishuoltopiirin kuntainliiton ja erityishuoltoa järjestävän kunnan virkoihin määrätään ohje- tai johtosäännössä.
24 §
Erityishuoltoa saavan henkilön erityishuollon toimintayksikössä tekemä työ tai sen toimesta hänen tehtäväkseen järjestetty työ jää toimintayksikön hyväksi. Työtoimintaan osallistuvalle voidaan kuitenkin sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien perusteiden mukaisesti suorittaa työosuusrahaa.
Erityishuoltoa saavan henkilön erityishuollon toimintayksikössä tekemä työ tai sen toimesta hänen tehtäväkseen järjestetty työ jää toimintayksikön hyväksi. Työtoimintaan osallistuvalle voidaan kuitenkin sosiaalihallituksen vahvistamien perusteiden mukaisesti suorittaa työosuusrahaa.
Erityishuolto-ohjelmassa voidaan määrätä, että työn tulos jää erityishuoltoa saavan henkilön hyväksi.
25§
Lääninhallituksen määräämän virkamiehen on ennen kehitysvammalain 72 §:ssä tarkoitettua hyväksymistä toimitettava toimintayksikön toimitilojen tarkastus, rakennus-, laajennus- ja olennaisten muutostöiden tultua suoritetuksi. Toimintayksikön ylläpitäjälle on etukäteen ilmoitettava tarkastuksen ajankohdasta.
26§
Erityishuollosta vastaavien viranomaisten ja erityishuoltopalveluja tuottavien yhteisöjen sekä yleisistä palveluista vastaavien viranomaisten ja niitä tuottavien yhteisöjen tulee toimia kiinteässä yhteistyössä keskenään.
27§
Erityishuoltotyötä tekevä viranhaltija on virkatoiminnassaan oikeutettu saamaan asianomaisilta valtion ja kunnan viranomaisilta virkaapua.
28 §
Toimivaltainen kehitysvammalaissa ja sen voimaanpanolaissa sekä tässä asetuksessa mainituissa lääninhallituksen tai lääninoikeuden käsiteltävissä asioissa on, jollei muualla laissa tai asetuksessa ole toisin säädetty, sen läänin lääninhallitus ja vastaavasti lääninoikeus, jonka alueella erityishuoltopiirin kuntainliitolla on kotipaikka.
Toimivaltainen kehitysvammalaissa ja sen voimaanpanolaissa sekä tässä asetuksessa mainituissa lääninhallituksen käsiteltävissä asioissa on, jollei muualla laissa tai asetuksessa ole toisin säädetty, sen läänin lääninhallitus, jonka alueella erityishuoltopiirin kuntainliitolla on kotipaikka.
Kehitysvammalain 30, 33, 36, 38 ja 41 §:ssä tarkoitetuissa henkilöä koskevissa asioissa on kuitenkin toimivaltainen sen läänin lääninhallitus tai lääninoikeus, jonka alueella henkilön kotikunta on.
Kehitysvammalain 29, 30, 33, 36, 38 ja 41 §:ssä tarkoitetuissa henkilöä koskevissa asioissa toimivaltainen on kuitenkin sen läänin lääninhallitus jonka alueella henkilön kotikunta on, sekä kehitysvammalain 72 §:ssä tarkoitettua hyväksymistä, tämän asetuksen 25 §:ssä tarkoitettua toimintayksikön toimitilojen tarkastusta ja yksityistä erityishuollon toimintayksikköä koskevissa asioissa sen läänin lääninhallitus, jonka alueella toimintaysikkö sijaitsee.
3 momentti on kumottu A:lla 17.6.1983/548.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun lääninhallituksen on milloin erityishuoltopiiriin kuuluu myös muun lääninhallituksen alueella sijaitsevia kuntia, hankittava tämän lääninhallituksen lausunto, ennen kuin se vahvistaa erityishuoltopiirin toimintasuunnitelman tai ohjesäännön tahi niihin tehdyn muutoksen.
28§
Toimivaltainen kehitysvammalaissa ja sen voimaanpanolaissa sekä tässä asetuksessa mainituissa lääninhallituksen käsiteltävissä asioissa on, jollei muualla laissa tai asetuksessa ole toisin säädetty, sen läänin lääninhallitus, jonka alueella erityishuoltopiirin kuntainliitolla on kotipaikka.
Kehitysvammalain 29, 30, 33, 36, 38 ja 41 §:ssä tarkoitetuissa henkilöä koskevissa asioissa toimivaltainen on kuitenkin sen läänin lääninhallitus jonka alueella henkilön kotikunta on, sekä kehitysvammalain 72 §:ssä tarkoitettua hyväksymistä, tämän asetuksen 25 §:ssä tarkoitettua toimintayksikön toimitilojen tarkastusta ja yksityistä erityishuollon toimintayksikköä koskevissa asioissa sen läänin lääninhallitus, jonka alueella toimintaysikkö sijaitsee.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun lääninhallituksen on milloin erityishuoltopiiriin kuuluu myös muun lääninhallituksen alueella sijaitsevia kuntia, hankittava tämän lääninhallituksen lausunto, ennen kuin se vahvistaa erityishuoltopiirin toimintasuunnitelman tai ohjesäännön tahi niihin tehdyn muutoksen.
29 §
Mitä tässä asetuksessa on säädetty erityishuoltopiirin kuntainliitosta on soveltuvin osin voimassa erityishuollon kuntainliitosta.
30 §
Tarkempia ohjeita tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa asianomainen ministeriö.
Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa sosiaalihallitus.
30§
Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa sosiaalihallitus.
7 luku
Voimaantulosäännökset
31 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1978.
32 §
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
33 §
Milloin kehitysvammalain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu erityishuoltopiirin kuntainliitto perustetaan mainitun lain voimaantulon jälkeen, tulee sen järjestää mainitussa laissa kuntien velvollisuudeksi säädetty erityishuolto viimeistään kuntainliiton perustamista seuraavan toisen kalenterikuukauden alusta lukien.
Kehitysvammalain voimaanpanolain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu kunnallinen vajaamielislaitos tai muu kunnallinen erityishuollon toimintayksikkö voi jatkaa toimintaansa saman lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa laajuudessa siihen asti kunnes erityishuoltopiirin kuntainliitto on perustettu ja aloittaa erityishuollon järjestämisen 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sen jälkeen noudatetaan, mitä kehitysvammalain 14 §:n 1 momentissa on säädetty.
Kuntainliittoon, joka ylläpitää laitosta tai muuta erityshuoltoa järjestävää toimintayksikköä, sovelletaan 2 momentissa tarkoitettuna aikana mitä kehitysvammalaissa on erityishuoltopiirin kuntainliiton osalta säädetty.
34 §
Henkilö, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on ollut kelpoinen johonkin valtion vajaamielislaitoksen virkaan tai toimeen ja joka tämän asetuksen voimaantullessa on tällaisen viran tai toimen haltijana, säilyttää kelpoisuutensa vastaavaan valtion erityishuollon toimintayksikön virkaan tai toimeen tämän asetuksen tullessa voimaan.
730/1979
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1979.
548/1983
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
335/1985
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985, ja sillä kumotaan harjaantumisopetuksesta 16 päivänä helmikuuta 1979 annettu asetus (190/79) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tämän asetuksen 9 §:stä poiketen voidaan opetus vuonna 1985 järjestää niillä kehitysvammaisten erityishuollon henkilökunnan voimavaroilla, jotka ovat käytettävissä tämän asetuksen voimaantullessa ja vuoden 1989 loppuun asti siten, kuin sosiaalihuollon valtakunnallisessa suunnitelmassa tarkemmin määrätään.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
938/1989
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1989.
416/1991
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.
Tässä asetuksessa tarkoitettuja opetushallituksen tehtäviä hoitaa 1 päivään huhtikuuta 1991 kouluhallitus.
173/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1997.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.