Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (38)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 127/1988 | 1 | ||
| 597/1986 | 1 | ||
| 1251/1989 | |||
| 590/1986 | 1 | ||
| 455/1980 | 1 | ||
| 56/1985 | 1 | ||
| 1128/1983 | |||
| 671/1985 | 1 | ||
| 21/1982 | |||
| 1012/1979 | |||
| 574/1982 | |||
| 112/1982 | 14 | ||
| 1086/1982 | 1 | ||
| 106/1990 | 1990-07-01 | 2 | |
| 473/1991 | 1991-09-01 | 3 | |
| 622/1991 | 1991-10-01 | ||
| 569/1993 | 1993-07-01 | muutt. 6 §:ää | |
| 985/1994 | 1995-01-01 | muutt. 6, 11 ja 14 §:ää | |
| 887/1994 | 1995-01-01 | muutt. 10 ja 14 §:ää | |
| 119/1995 | 1995-04-01 | muutt. 7 §:n | 9 |
| 312/1995 | 1995-05-01 | muutt. 11 §:ää | |
| 1488/1995 | 1996-01-01 | muutt. 6 §:ää | |
| 1492/1995 | 1996-01-01 | muutt. 3 §:ää | |
| 1002/1996 | 1997-01-01 | muutt. 11 §:ää | 2 |
| 981/1996 | 1997-01-01 | 19 | |
| 830/1996 | 1997-01-01 | kum. 8 b §, muutt. 14 § | 1 |
| 915/1998 | 1999-01-01 | muutt. 6 §:ää | 2 |
| 1370/1999 | 2000-01-01 | muutt. 14 §:ää | |
| 725/2001 | 2002-01-01 | 7 | |
| 1421/2001 | 2002-01-01 | muutt. 6 §:ää | 1 |
| 684/2002 | 2002-10-01 | muutt. 6 ja 10 §:ää sekä 14 §, lis. 13 a-13 c § | 13 |
| 1029/2002 | 2003-01-01 | muutt. 6 §:ää | 2 |
| 134/2003 | 2003-05-01 | muutt. 10 § | 2 |
| 1194/2002 | 2003-10-01 | muutt. 1 §:ää | 3 |
| 1316/2003 | 2004-01-01 | muutt. 14 § | |
| 368/2004 | 2004-06-01 | muutt. 14 § | 2 |
| 641/2003 | 2005-01-01 | muutt. 6 §:ää | 3 |
| 645/2004 | 2005-01-01 | muutt. 1 a § | 2 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Asumiskustannusten alentamiseksi maksetaan tämän lain mukaan asumistukea Suomessa asuvalle henkilölle, joka on täyttänyt 65 vuotta. Samoin asumistukea maksetaan 16 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka saa:
kansaneläkettä, rintamasotilaseläkettä tai perhe-eläkelain (38/69) mukaista leskeneläkettä;
työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitettujen lakien mukaista tai muuta vastaavaa työ- tai virkasuhteeseen perustuvaa täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä;
kansanedustajain eläkelain (329/67) taikka valtioneuvoston jäsenen oikeudesta eläkkeeseen ja hänen jälkeensä suoritettavasta perhe-eläkkeestä annetun lain(870/77) mukaista työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä tai työttömyyseläkettä;
täyden työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä lakisääteisen tapaturmavakuutuksen, liikennevakuutusta koskevien eri lakien tai sotilasvammalain mukaista jatkuvaa tapaturmaeläkettä, elinkorkoa, työkyvyttömyyseläkettä tai sellaista ansionmenetyksen korvausta, jota maksetaan, kun liikennevahingon sattumisesta on kulunut vuosi;
edellä mainittuja etuuksia vastaavaa ulkomailta maksettavaa etuutta; taikka
maahanmuuttajan erityistuesta annetun lain (1192/2002) mukaista erityistukea työkyvyttömyyden perusteella.
Kansaneläkkeen ja rintamasotilaseläkkeen saajan asumiskustannusten alentamiseksi suoritetaan eläkkeen lisänä asumistukea sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Leskeneläkkeenä suoritettavasta asumistuesta säädetään perhe-eläkelaissa (38/69).
Kansaneläkkeen, rintamasotilaseläkkeen ja perhe-eläkelain (38/69) mukaisen leskeneläkkeen saajan asumiskustannusten alentamiseksi suoritetaan eläkkeen lisänä asumistukea sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Leskeneläkkeenä voidaan suorittaa myös pelkästään asumistukea.
Kansaneläkkeen ja rintamasotilaseläkkeen saajan asumiskustannusten alentamiseksi suoritetaan eläkkeen lisänä asumistukea sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Leskeneläkkeenä suoritettavasta asumistuesta säädetään perhe-eläkelaissa (38/69).
Asumistukea ei suoriteta henkilölle, joka saa asumistukilain (408/75) mukaista asumistukea.
Jos kansaneläke on myönnetty varhennettuna vanhuuseläkkeenä, asumistukea ei suoriteta ennen 65 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alkamista.
Jos 1 momentin 2 tai 3 kohdassa tarkoitettu eläke muuttuu alle 65 vuoden iässä maksettavaksi vanhuuseläkkeeksi ja henkilö saa asumistukea välittömästi ennen vanhuuseläkkeen alkamista, jatketaan asumistuen maksamista niin kauan, kun asumistuen saamisen edellytykset muutoin täyttyvät.
1 a §
Eläkkeensaajan Suomessa asuminen ratkaistaan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain (1573/1993) 3, 3 a ja 4 §:n mukaan.
2 §
Asumiskustannuksilla tarkoitetaan:
asunnosta suoritettavaa vuokraa tai vastiketta;
sellaisia lämmityksestä ja vedestä aiheutuvia kustannuksia, jotka eivät sisälly vuokraan tai vastikkeeseen;
muussa kuin asunto- osakeyhtiön tai asunto-osuuskunnan omistamassa talossa sijaitsevan, eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa omistaman asunnon hoitomenoja; sekä
asunnon hankkimiseksi tai kunnostamiseksi otettujen lainojen korkoja, jos asunnon omistaa eläkkeensaaja tai hänen puolisonsa.
Asumiskustannuksilla tarkoitetaan sellaista asunnosta suoritettavaa vuokraa tai muuta vastiketta sekä, jos asunnon omistaa eläkkeensaaja tai hänen puolisonsa, sellaisia asunnon hankkimiseksi tai kunnostamiseksi otettujen lainojen koroista aiheutuvia kustannuksia, jotka eläkkeensaajan tai puolisoiden arvioidaan suorittavan. Asumistukea määrättäessä otetaan kuitenkin huomioon asumiskustannukset vain yhdestä asunnosta.
Valtioneuvosto vahvistaa 1 momentin 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut asumiskustannukset keskimääräisten lämmitys- ja vesikustannusten sekä enintään keskimääräisten kunnossapitokustannusten mukaisiksi.
Jos vuokranantajana on eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa lähisukulainen tai lähiomainen taikka jos vuokra ilmeisesti ylittää paikkakunnalla vastaavanlaisesta asunnosta yleensä maksettavan vuokran taikka jos asunnon koko huomattavasti ylittää eläkkeensaajan ja hänen perheensä tarpeen, voidaan asumistukea määrättäessä asumiskustannuksiksi lukea se osa, jota olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää kohtuullisena.
Asumistukea määrättäessä otetaan huomioon asumiskustannukset vain yhdestä, vakinaiseksi katsottavasta, Suomessa sijaitsevasta asunnosta.
Jos vuokranantaja on asumistuen hakijan tai hänen puolisonsa lähisukulainen tai lähiomainen tai jos vuokra ilmeisesti ylittää paikkakunnalta vastaavanlaisesta asunnosta yleensä maksettavan vuokran tai jos asunnon koko huomattavasti ylittää asumistuen hakijan ja hänen perheensä tarpeen taikka jos asumiskustannuksista voidaan katsoa hänen ja hänen perheensä lisäksi muunkin henkilön vastaavan, voidaan asumistukea määrättäessä asumiskustannuksiksi lukea vain se osa, jota olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää kohtuullisena.
2§
Asumiskustannuksilla tarkoitetaan sellaista asunnosta suoritettavaa vuokraa tai muuta vastiketta sekä, jos asunnon omistaa eläkkeensaaja tai hänen puolisonsa, sellaisia asunnon hankkimiseksi tai kunnostamiseksi otettujen lainojen koroista aiheutuvia kustannuksia, jotka eläkkeensaajan tai puolisoiden arvioidaan suorittavan. Asumistukea määrättäessä otetaan kuitenkin huomioon asumiskustannukset vain yhdestä asunnosta.
Jos vuokranantajana on eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa lähisukulainen tai lähiomainen taikka jos vuokra ilmeisesti ylittää paikkakunnalla vastaavanlaisesta asunnosta yleensä maksettavan vuokran taikka jos asunnon koko huomattavasti ylittää eläkkeensaajan ja hänen perheensä tarpeen, voidaan asumistukea määrättäessä asumiskustannuksiksi lukea se osa, jota olosuhteet huomioon ottaen voidaan pitää kohtuullisena.
3 §
Asumistuki on 85 prosenttia siitä asumiskustannusten osasta, joka ylittää 4 §: ssä mainitun omavastuuosuuden.
Asumistukea ei myönnetä, jos sen vuotuinen määrä jää 86,88 euroa pienemmäksi.
Asumistukea ei myönnetä, jos sen vuotuinen määrä jää 180 markkaa pienemmäksi.
Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain ne asumiskustannusten enimmäismäärät, jotka otetaan huomioon asumistukea määrättäessä. Enimmäismäärät vahvistetaan asunnon sijaintipaikkakunnan perusteella. Edellä mainittuja enimmäismääriä korotetaan 20 prosentilla, jos asumistuen hakijan luona asuu vähintään yksi lapsi ja 40 prosentilla, jos hänen luonaan asuu vähintään kolme lasta. Lapsella tarkoitetaan 16 vuotta nuorempaa asumistuen hakijan tai hänen puolisonsa lasta tai sellaista kasvattilasta, jonka toimeentulosta hän tai hänen samassa taloudessa asuva puolisonsa huolehtii.
Asumistukea määrättäessä ei oteta huomioon asumiskustannusten sitä osaa, joka vuodessa ylittää 6 000 markkaa. Jos eläkkeensaajan luona asuu vähintään yksi kansaneläkelain 30 b §:n 1 momentissa tarkoitettu lapsi, korotetaan edellä tarkoitettua määrää 20 prosenttia, ja, jos eläkkeensaajan luona asuu vähintään kolme edellä tarkoitettua lasta, korotetaan määrää 40 prosenttia.
Jos molemmilla puolisoilla on oikeus 1 §:n perusteella asumistukeen, määrätään heille yhteinen asumistuki, joka maksetaan puoliksi kummallekin ottaen kuitenkin huomioon, mitä 5 §:ssä säädetään. Asumistuen puolikkaasta on tällöin voimassa, mitä asumistuesta on säädetty. Jos puolisoista toiselle maksetaan kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä ja toisella on oikeus asumistukeen 1 §:n perusteella, maksetaan asumistuki kokonaan viimeksi mainitulle puolisolle sen kuukauden loppuun saakka, jona varhennettua vanhuuseläkettä saava täyttää 65 vuotta.
Jos molemmille puolisoille on myönnetty kansaneläke, määrätään heille yhteinen asumistuki, joka maksetaan puoliksi kummallekin. Asumistuen puolikkaasta on tällöin voimassa, mitä asumistuesta on säädetty.
4 §
Asumiskustannusten omavastuuosuus muodostuu perusomavastuusta ja lisäomavastuusta.
Asumiskustannusten omavastuuosuus muodostuu perusomavastuusta ja lisäomavastuusta. Eläkkeensaajan asuessa omassa tai puolisonsa omistamassa asunnossa, josta ei suoriteta vastiketta, omavastuuosuuteen ei sisälly perusomavastuuta.
Perusomavastuu on 1 020 markkaa vuodessa, jos vuokraan tai vastikkeeseen sisältyy korvaus lämmityksestä, ja 300 markkaa vuodessa, jollei vuokraan tai vastikkeeseen sisälly korvausta lämmityksestä.
Lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä vuositulon osasta, joka ylittää 6 986 euroa. Naimisissa olevalla henkilöllä, jonka puolisolla ei ole oikeutta asumistukeen, lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä puolisoiden vuositulon osasta, joka ylittää 10 240 euroa. Jos molemmilla puolisoilla on oikeus asumistukeen tai toisella puolisolla on oikeus asumistukeen ja toinen saa alle 65-vuotiaalle maksettavaa kansaneläkelain mukaista varhennettua vanhuuseläkettä, lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä puolisoiden vuositulon osasta, joka ylittää 11 221 euroa. Jos henkilö tai toinen puolisoista saa perhe-eläkelain mukaista leskeneläkettä, lisäomavastuu on 40 prosenttia siitä vuositulon osasta, joka ylittää 6 005 euroa tai puolisoiden siitä vuositulon osasta, joka ylittää 9 258 euroa.
Lisäomavastuu on 85 prosenttia siitä eläkkeensaajan vuositulon osasta, joka ylittää 11 950 markkaa tai, jos eläkkeensaaja on naimisissa, siitä puolisoiden vuositulon osasta, joka ylittää 19 120 markkaa.
4§
Asumiskustannusten omavastuuosuus muodostuu perusomavastuusta ja lisäomavastuusta. Eläkkeensaajan asuessa omassa tai puolisonsa omistamassa asunnossa, josta ei suoriteta vastiketta, omavastuuosuuteen ei sisälly perusomavastuuta.
Perusomavastuu on 1 020 markkaa vuodessa, jos vuokraan tai vastikkeeseen sisältyy korvaus lämmityksestä, ja 300 markkaa vuodessa, jollei vuokraan tai vastikkeeseen sisälly korvausta lämmityksestä.
Lisäomavastuu on 85 prosenttia siitä eläkkeensaajan vuositulon osasta, joka ylittää 11 950 markkaa tai, jos eläkkeensaaja on naimisissa, siitä puolisoiden vuositulon osasta, joka ylittää 19 120 markkaa.
5 §
Jos toinen asumistukeen oikeutetuista puolisoista saa perhe-eläkelain mukaista leskeneläkettä, kummallekin puolisolle maksettava asumistuen puolikas määrätään erikseen ottaen huomioon, mitä 4 §:n 3 momentissa säädetään.
Jos puolisoista toiselle on myönnetty kansaneläke ja toiselle rintamasotilaseläke, on asumistuesta soveltuvin osin voimassa, mitä tämän lain 3 §:n 4 momentissa on säädetty.
5§
Jos puolisoista toiselle on myönnetty kansaneläke ja toiselle rintamasotilaseläke, on asumistuesta soveltuvin osin voimassa, mitä tämän lain 3 §:n 4 momentissa on säädetty.
6 §
Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista tuloa, jota henkilön tai, jos hän on naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan, lisättynä kahdeksalla prosentilla siitä määrästä, jolla henkilön omaisuuden arvo ylittää 13 205 euroa tai, jos hän on naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden arvo ylittää 21 128 euroa. Vuosituloon lisätään kansaneläkkeen ja leskeneläkkeen täydennysmäärän vuotuiset määrät sen ajankohdan mukaisina, josta lukien asumistuki myönnetään tai tarkistetaan.
Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista tuloa, jota eläkkeensaajan tai, jos hän on naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan, lisättynä kahdeksalla prosentilla siitä määrästä, jolla hänen omaisuutensa arvo ylittää 9 100 markkaa tai jos hän on naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden arvo ylittää 14 560 markkaa. Vuosituloon lisätään kansaneläkkeeseen sisältyvän tukiosan ja tukilisän sekä rintamasotilaseläkkeen vuotuiset määrät sen ajankohdan mukaisina, josta lukien asumistuki myönnetään tai tarkistetaan. Tällöin rintamasotilaseläkkeensaajan tai, jos hän on naimisissa, puolisoiden näin saadusta vuositulosta vähennetään 4 700 markkaa.
Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta (etuoikeutetut tulot):
tämän lain mukaista etuutta;
tämän lain mukaista etuutta;
kansaneläkelain mukaista eläkkeensaajien hoitotukea eikä lapsikorotusta;
kansaneläkelain mukaan maksettavaa perusosaa, apulisää, hoitolisää, vaimolisää ja lapsikorotusta;
rintamasotilaseläkelain (119/77) mukaista rintamalisää eikä ylimääräistä rintamalisää;
rintamasotilaseläkelain (119/77) mukaista rintamalisää;
tapaturmavakuutuslain mukaista haittarahaa (608/48);
valtion tai kunnan varoista suoritettavaa asumistukea;
työ- tai ansiokyvyn palauttamiseksi tai parantamiseksi annettavan kuntoutuksen tai koulutuksen ajalta maksettavaa etuutta lukuun ottamatta työntekijäin eläkelain 8 §:n 4 momentissa tarkoitetun lain tai eläkesäännön tai eläkeohjesäännön mukaista kuntoutustukea ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain (625/ 1991) mukaista päivärahaa, tapaturmaeläkettä ja elinkorkoa sekä liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain(626/1991) mukaista ansionmenetyksen korvausta ja työkyvyttömyyseläkettä;
lapsilisää;
työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaista ylläpitokorvausta tai muuta vastaavaa ylläpitokorvausta;
sosiaalihuoltolain (710/1982) 27 e §:n mukaisesta työtoiminnasta tai sitä vastaavasta toiminnasta maksettavaa etuutta tai korvausta;
huoltoapua; eikä
etua omaan tarpeeseen käytetystä asunnosta.
sosiaalihuoltolain 27 b §:ssä tarkoitettuun omaishoitoa koskevaan sopimukseen perustuvaa hoitopalkkiota;
eräiden työeläkkeiden tarkistamisesta työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovittamisen johdosta annetun lain (635/2002) 5 §:n mukaista korotusta; eikä
Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:
tämän lain mukaista etuutta;
kansaneläkelain mukaan maksettavaa perusosaa, apulisää, hoitolisää, vaimolisää ja lapsikorotusta;
rintamasotilaseläkelain (119/77) mukaista rintamalisää;
valtion tai kunnan varoista suoritettavaa asumistukea;
lapsilisää;
huoltoapua; eikä
etua omaan tarpeeseen käytetystä asunnosta.
Vuosituloa arvioitaessa omaisuudeksi ei lueta henkilön omistamaa omassa käytössä olevaa asuntoa eikä vuositulon vähennykseksi tällaisen asunnon hankkimiseksi tai kunnostamiseksi otettujen velkojen korkoja. Asunnon katsotaan olevan hakijan omassa käytössä silloinkin, kun hän muuttaa asumispalveluyksikköön ja hänen puolisonsa asuu edelleen hakijan tai puolisoiden yhteisesti omistamassa asunnossa.
Omaisuudeksi ei lueta eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa omistamaa ja heidän käytössään olevaa asuntoa.
6§
Vuositulolla tarkoitetaan sitä tosiasiallista tuloa, jota eläkkeensaajan tai, jos hän on naimisissa, puolisoiden voidaan kohtuullisen arvion mukaan edellyttää jatkuvasti vuosittain saavan, lisättynä kahdeksalla prosentilla siitä määrästä, jolla hänen omaisuutensa arvo ylittää 9 100 markkaa tai jos hän on naimisissa, jolla puolisoiden omaisuuden arvo ylittää 14 560 markkaa. Vuosituloon lisätään kansaneläkkeeseen sisältyvän tukiosan ja tukilisän sekä rintamasotilaseläkkeen vuotuiset määrät sen ajankohdan mukaisina, josta lukien asumistuki myönnetään tai tarkistetaan. Tällöin rintamasotilaseläkkeensaajan tai, jos hän on naimisissa, puolisoiden näin saadusta vuositulosta vähennetään 4 700 markkaa.
Vuosituloksi ei kuitenkaan lueta:
tämän lain mukaista etuutta;
kansaneläkelain mukaan maksettavaa perusosaa, apulisää, hoitolisää, vaimolisää ja lapsikorotusta;
rintamasotilaseläkelain (119/77) mukaista rintamalisää;
valtion tai kunnan varoista suoritettavaa asumistukea;
lapsilisää;
huoltoapua; eikä
etua omaan tarpeeseen käytetystä asunnosta.
Omaisuudeksi ei lueta eläkkeensaajan tai hänen puolisonsa omistamaa ja heidän käytössään olevaa asuntoa.
7 §
Asumistukea ei makseta jatkuvassa julkisessa laitoshoidossa tai sitä vastaavassa hoidossa (laitoshoito) olevalle asumistuen saajalle siltä ajalta, jonka hoito kestää yli yhdeksän kuukautta.
Asumistukea ei makseta jatkuvassa laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa olevalle eläkkeensaajalle siltä ajalta, jonka hoito kestää yli yhdeksän kuukautta.
Laitoshoidolla tarkoitetaan ylläpidon, hoidon ja huolenpidon sisältävää toimintaa sairaalassa, hoitolaitoksessa tai muussa vastaavassa toimintayksikössä.
Laitoshoidolla tai siihen verrattavalla hoidolla tarkoitetaan elatuksen sisältävää hoitoa valtion, kunnan tai kuntainliiton sairaalassa tai laitoksessa tahi asetuksessa määrätyissä tapauksissa muussa hoitolaitoksessa, jonka kustannuksiin käytetään julkisia varoja, samoin kuin hoitoa muualla, johon eläkkeensaaja on kunnan tai edellä tarkoitetun sairaalan toimesta ja kustannuksella sijoitettu.
Laitoshoito on julkista, jos hoitoa annetaan:
valtion, kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämässä sosiaali- tai terveydenhuollon laitoksessa;
muussa laitoksessa, jossa annettavan hoidon valtio kustantaa;
muussa toimintayksikössä, jos valtio, kunta tai kuntayhtymä jatkuvasti osallistuu hoidon kustantamiseen antamalla toimintayksikölle taikka sen ylläpitäjälle tukea, avustusta tai korvausta, jonka määrä ylittää puolet hoidon kokonaiskustannuksista;
sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) 4 §:n 1 tai 4 momentin mukaisesti kunnan järjestämänä, tai jos tosiasiassa on kysymys näiden lainkohtien mukaisesta järjestelystä; tai
yksityisen palvelujen tuottajan toimintayksikössä, jos kunta jatkuvasti osallistuu hoidon kustantamiseen antamalla hoidettavalle toimeentulotukea vähintään puolet hoitomaksusta.
Sosiaali- ja terveysministeriö antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin 1–3 momentissa tarkoitettu hoito on laitoshoitoa sekä milloin hoito on jatkuvaa ja julkista. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö antaa määräykset kansaneläkelaitoksen ja kuntien välisestä neuvottelumenettelystä sekä siihen liittyvästä lausuntomenettelystä.
7§
Asumistukea ei makseta jatkuvassa laitoshoidossa tai siihen verrattavassa hoidossa olevalle eläkkeensaajalle siltä ajalta, jonka hoito kestää yli yhdeksän kuukautta.
Laitoshoidolla tai siihen verrattavalla hoidolla tarkoitetaan elatuksen sisältävää hoitoa valtion, kunnan tai kuntainliiton sairaalassa tai laitoksessa tahi asetuksessa määrätyissä tapauksissa muussa hoitolaitoksessa, jonka kustannuksiin käytetään julkisia varoja, samoin kuin hoitoa muualla, johon eläkkeensaaja on kunnan tai edellä tarkoitetun sairaalan toimesta ja kustannuksella sijoitettu.
8 §
Asumistuen määrä tarkistetaan:
kun asumistuen saaja on vaihtanut asuntoa;
kun asumistuen saajan puoliso täyttää 1 §:n mukaiset edellytykset tai ne lakkaavat tai kun perhesuhteet muuttuvat; tai
kun asumistuen saajan perhesuhteet ovat muuttuneet; tai
kun asumistuen saajan asumiskustannuksissa tai vuositulossa on tapahtunut huomattava muutos.
Jos asumistuki alenisi, asumistuen määrää ei kuitenkaan 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa tarkisteta asumiskustannusten nousun perusteella, ellei myös vuositulossa ole tapahtunut huomattavaa muutosta.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, tarkistetaan asumistuen määrä, kun asumistuen alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut kaksi vuotta.
Sen lisäksi, mitä 1 momentissa on säädetty, tarkistetaan asumistuen määrä, kun asumistuen alkamisesta tai edellisestä tarkistamisesta on kulunut kaksi vuotta. (18.6.1980/455)
Asetuksella säädetään tarkemmin, mitä tarkoitetaan huomattavalla muutoksella. (18.6.1980/455)
Jos asumistuen korottamisen edellytykset ovat eläkelaitoksen tiedossa, korotus voidaan myöntää hakemuksettakin.
8 a §
Asumistuki voidaan joko määräajaksi tai pysyvästi evätä tai sitä voidaan vähentää siltä, joka on lahjoittanut omaisuuttaan tai muulla tavalla heikentänyt taloudellista asemaansa siinä määrin, että se on vaikuttanut hänen oikeuteensa saada asumistuki tai olennaisesti asumistuen määrään. Näin menetellään vain siinä tapauksessa, että hän on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että tämä toimenpide voi vaikuttaa asumistukeen. Sama koskee henkilöä, joka asumistuen määräämistä varten tehdyssä hakemuksessa tai ilmoituksessa on tahallisesti antanut vääriä tietoja asumistukeen vaikuttavista omista tai puolisonsa tuloista tai omaisuudesta taikka asumiskustannuksista, ja joka tämän vuoksi on saanut asumistukea aiheetta tai määrältään liian suurena.
Jos lainvoimainen päätös, jolla asumistuki 1 momentin perusteella on evätty tai sitä vähennetty, myöhemmin havaitaan henkilölle kohtuuttomaksi, eläkelaitos voi oikaista päätöksen.
9 §
Tämän lain mukaiset tehtävät hoitaa kansaneläkelaitos noudattaen hallinnon osalta, mitä kansaneläkelaissa on säädetty.
10 §
Muutoksen hakemisesta eläkkeensaajien asumistukea koskevaan päätökseen on voimassa, mitä kansaneläkelain 8 luvussa säädetään muutoksenhausta eläkelaitoksen päätökseen.
Eläkkeensaaja, joka ei tyydy kansaneläkelaitoksen asumistukea koskevaan päätökseen, saa hakea siihen muutosta tarkastuslautakunnalta kirjallisella valituksella.
10§
Eläkkeensaaja, joka ei tyydy kansaneläkelaitoksen asumistukea koskevaan päätökseen, saa hakea siihen muutosta tarkastuslautakunnalta kirjallisella valituksella.
Valitus on toimitettava kansaneläkelaitoksen paikallistoimistolle tai tarkastuslautakunnalle viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, jona valittaja on saanut tiedon päätöksestä.
Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.
11 §
Asumistuesta aiheutuvat kustannukset korvataan valtion varoista. Valtio suorittaa etukäteen 90 prosenttia maksettavien asumistukien määrästä. Tämän lain toimeenpanosta aiheutuvat toimintamenot luetaan kansaneläkelaitoksen toimintamenoiksi.
Asumistuesta aiheutuvat kustannukset jaetaan siten, että kansaneläkelaitos suorittaa niistä puolet ja kunnat yhdessä puolet. Kunnan osuus kuntien yhteisesti suoritettavasta kustannusosuudesta määräytyy kunnalle vahvistetun painoluvun mukaan. Kunnan painoluku vahvistetaan kalenterivuodeksi kerrallaan siten, että se vastaa kunnassa asuville eläkkeensaajille maksettavien asumistukien yhteismäärän suhdetta koko maassa maksettavien asumistukien yhteismäärään.
Rintamasotilaseläkkeeseen tai leskeneläkkeeseen suoritettavasta asumistuesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion varoista noudattaen, mitä näiden eläkkeiden kustannusten korvaamisesta on säädetty.
Rintamasotilaseläkkeeseen suoritettavasta asumistuesta aiheutuvat kustannukset maksetaan valtion varoista noudattaen, mitä rintamasotilaseläkkeen kustannusten korvaamisesta on säädetty.
3 momentti on kumottu L:lla 5.12.1996/1002.
Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa 1 momentissa tarkoitetut kuntien painoluvut. Erityisestä syystä voidaan painoluvut vahvistaa uudelleen kysymyksessä olevan kalenterivuoden jäljellä olevaksi ajaksi.
12§
Korottaessaan tukilisälain (590/78) 13 §:n mukaisesti tukilisien enimmäismääriä valtioneuvosto voi vastaavasti korottaa 4 §:n 3 momentissa säädettyjen rajatulojen määriä. Aikaisemmin myönnetyt asumistuet on tällöin tarkistettava uusia rajatuloja vastaaviksi korottamisajankohdasta lukien.
13 §
Tässä laissa säädetyt rahamäärät sekä valtioneuvoston asetuksella vahvistetut asumiskustannukset ja asumiskustannusten enimmäismäärät sidotaan elinkustannusindeksiin siten, että niitä muutetaan samanaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kansaneläkkeitä muutetaan kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) nojalla.
Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1978 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Valtioneuvoston on vuosittain tarkistettava 1 momentissa mainittuja asumiskustannuksia ja asumiskustannusten enimmäismääriä siten, että ne, sellaisina kuin niitä 1 momentin mukaisina sovelletaan, riittävässä määrin vastaavat asumiskustannuksissa yleisesti tapahtunutta muutosta.
Tässä laissa säädetyt markkamäärät sidotaan elinkustannusindeksiin siten, että niitä muutetaan samanaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kansaneläkkeitä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain (348/56) nojalla muutetaan.
Asumistukea määrättäessä otetaan asumiskustannukset ja niiden enimmäismäärät, tulo- ja omaisuuserät sekä tässä laissa säädetyt rahamäärät huomioon vuosimääräisinä, pyöristettyinä täysiksi euroiksi. Kuitenkin edellä 3 §:n 2 momentissa ja 4 §:n 2 momentissa säädetyt määrät otetaan huomioon kuukausimäärinä pyöristettyinä lähimpään senttiin. Myös maksettava asumistuki pyöristetään lähimpään senttiin.
Asumistukea määrättäessä otetaan tässä laissa säädetyt markkamäärät huomioon pyöristettyinä ylöspäin kymmeneen markkaan.
13§
Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1978 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Tässä laissa säädetyt markkamäärät sidotaan elinkustannusindeksiin siten, että niitä muutetaan samanaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kansaneläkkeitä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain (348/56) nojalla muutetaan.
Asumistukea määrättäessä otetaan tässä laissa säädetyt markkamäärät huomioon pyöristettyinä ylöspäin kymmeneen markkaan.
13 a §
Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista varten välttämättömät tiedot:
vuokranantajalta sekä asunto-osake- tai kiinteistöyhtiöltä;
työpaikkakassoilta;
rahalaitoksilta koskien asumistuenhakijaa tai -saajaa, hänen puolisoaan sekä kuolinpesää, jossa asumistuenhakija tai -saaja tai hänen puolisonsa on osakkaana, jollei riittäviä tietoja ja selvityksiä muutoin saada ja on perusteltua syytä epäillä etuuden hakijan tai saajan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta eikä hän ole antanut suostumustaan tietojen saamiseen; pyyntö tietojen saamiseksi tulee esittää kirjallisena, ja ennen pyynnön esittämistä hakijalle tai saajalle on annettava siitä tieto.
13 b §
Kansaneläkelaitoksella on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta asumistuen täytäntöönpanoa varten väestörekisteriviranomaisilta tarpeelliset rakennus- ja huoneistotiedot ja niissä tapahtuneet muutokset.
13 c §
Kansaneläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus saada mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin teknisen käyttöyhteyden avulla 13 a §:n 1 ja 2 kohdassa ja 13 b §:ssä tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja.
Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassapidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.
14 §
Jollei tässä laissa toisin säädetä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä kansaneläkelain 28 §:ssä, 31 §:n 2 momentissa, 35, 37–39, 39 a, 39 b, 40, 42, 43, 43 a ja 44 §:ssä, 45 §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 46 ja 46 b §:ssä, 46 c §:n 2–4 momentissa, 46 d, 46 f, 46 i, 46 j, 74 b ja 74 c §:ssä, 79 §:n 1 ja 4 momentissa sekä 80, 82, 85, 86, 88 a ja 88 b §:ssä säädetään.
Mitä kansaneläkelain 25 ja 29 §:ssä, 31 §:n 2 momentissa, 32 a, 35, 37-46, 67, 69 -72, 74-76 ja 79-87 §:ssä, 88 §:n 2-4 momentissa sekä 88 §:ssä on säädetty, on vastaavasti soveltuvin osin voimassa tämän lain mukaisista etuuksista, kuitenkin niin, että esityksen tai hakemuksen päätöksen poistamisesta mainitun lain 74 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tutkii tarkastuslautakunta.
14§
Mitä kansaneläkelain 25 ja 29 §:ssä, 31 §:n 2 momentissa, 32 a, 35, 37-46, 67, 69 -72, 74-76 ja 79-87 §:ssä, 88 §:n 2-4 momentissa sekä 88 §:ssä on säädetty, on vastaavasti soveltuvin osin voimassa tämän lain mukaisista etuuksista, kuitenkin niin, että esityksen tai hakemuksen päätöksen poistamisesta mainitun lain 74 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa tutkii tarkastuslautakunta.
15 §
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
1012/1979
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1980.
455/1980
Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä kesäkuuta 1980 lukien. Aikaisemmin myönnetyt asumistuet muutetaan tämän lain mukaisiksi 1 päivästä kesäkuuta 1980. Tällöin muun lain tai asetuksen tai julkisen eläkesäännön mukainen eläke tai sitä vastaava jatkuva suoritus tai korvaus otetaan huomioon siten kuin eläkkeensaajien asumistukilain 6 §:ssä on säädetty. Jos asumistuen määrä kuitenkin alenisi, asumistuki maksetaan entisen suuruisena siihen saakka, kunnes asumistuki on eläkkeensaajien asumistukilain 8 §:n mukaan tarkistettava.
Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1978 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Tässä laissa säädetyt markkamäärät sidotaan elinkustannusindeksiin siten, että niitä muutetaan samanaikaisesti ja samassa suhteessa kuin kansaneläkkeitä kansaneläkelaissa säädettyjen eläkkeiden ja avustusten sitomisesta elinkustannuksiin annetun lain (348/56) nojalla muutetaan.
112/1982
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983 kuitenkin siten, että lain 2 ja 4 § sekä 11 §:n 1 momentti tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
Valtioneuvoston tämän lain 2 §:n 2 momentin perusteella vahvistamista keskimääräisistä asumiskustannuksista otetaan vuosina 1984 ja 1985 huomioon 60 prosenttia ja vuosina 1986 ja 1987 70 prosenttia. (29.12.1983/1128)
Aikaisemmin asumistukivuositulona huomioon otettujen tukiosan ja tukilisän sijasta otetaan tulona huomioon 1 päivästä tammikuuta 1983 alkaen kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (103/82) voimaantulosäännöksen 3 ja soveltuvin osin 5 momentin mukaan määrätty lisäosa. Jos asumistuki huomioon ottaen, mitä sanotun lain 25 c §:ssä on säädetty täysimääräisen lisäosan määrästä, alenisi, asumistuki maksetaan entisen suuruisena.
Aikaisemmin asumistukivuositulona huomioon otetun lisäosan sijasta otetaan tulona huomioon 1 päivästä tammikuuta 1984 alkaen 3 momentissa tarkoitetun lain voimaantulosäännöksen 4 ja soveltuvin osin 5 momentin mukaan määrätty lisäosa sekä kansaneläkelain 27 §:n muuttamisesta annetun lain (1053/83) mukaan määräytyvä lisäosa. Jos asumistuki huomioon ottaen, mitä sanotun lain 25 §:ssä on säädetty täysimääräisestä lisäosasta ja mitä kansaneläkelain 27 §:n muuttamisesta annetussa laissa on säädetty eräiden etuuksien lisäosaa määrättäessä huomioon otettavista markkamääristä sekä, mitä tämän lain 4 §:n 2 momentissa on säädetty perusomavastuun määrästä ja mitä tämän lain 4 §:n 3 momentissa on säädetty lisäomavastuun suuruuteen vaikuttavista markkamääristä, alenisi, asumistuki maksetaan entisen suuruisena.(29.12.1983/1128)
Sen estämättä, mitä 3 ja 4 momentissa on säädetty, asumistuki määrätään kuitenkin tämän lain mukaan, jos asumistuensaajan vuositulossa tapahtuu huomattava muutos, perhesuhteet muuttuvat tai asunto vaihtuu. Jos asumiskustannukset vähenevät tai asumistuki alenee eläkkeensaajien asumistukilain 8 §:n 3 momentin mukaan tehtävässä tarkistuksessa, asumistukea ei alenneta 3 ja 4 momentin viimeisessä virkkeessä mainituista syistä.
Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 251/81, sosvk.miet. 36/81, svk.miet. 216/81
574/1982
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1982 ja sitä sovelletaan määrättäessä asumistukea vuodelta 1982.
HE 80/82, sosvk.miet. 17/82, svk.miet. 102/82
1086/1982
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1983.
HE 232/82, sosvk.miet. 32/82, svk.miet. 226/82
56/1985
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1985, kuitenkin siten, että sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1985 lukien.
HE 249/84, sosvk.miet. 25/84, svk.miet. 216/84
671/1985
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1986.
HE 85/85, sosvk.miet. 17/85, svk.miet. 101/85
590/1986
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1986.
HE 42/86, sosvk.miet. 9/86, svk.miet. 68 ja 68 a/86
597/1986
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1986.
HE 67/86, sosvk.miet. 12/86, svk.miet. 77/86
127/1988
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1988, kuitenkin siten, että 6 §:n 2 momentin 11 kohdan säännöstä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1989.
HE 126/87, sosvk.miet. 22/87, svk.miet. 118/87
1251/1989
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990.
HE 231/89, sosvk.miet. 38/89, svk.miet. 217/89
106/1990
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990.
Asumistuki, jota maksetaan tämän lain voimaan tullessa, muutetaan tämän lain mukaiseksi, kun asumistuen määrä tarkistetaan 8 §:n mukaan.
Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
HE 173/89, sosvk.miet. 36/89, svk.miet. 224/89
473/1991
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1991.
Jos asumistuki huomioon ottaen, mitä tämän lain 6 §:n 3 momentissa on säädetty, 1 päivästä syyskuuta 1991 alenisi, asumistuki maksetaan entisen suuruisena. Kun asumistuki tarkistetaan eläkkeensaajien asumistukilain 8 §:n perusteella, asumistukea määrättäessä otetaan ennen tämän lain voimaantuloa hyväksyttyjen 6 §:n 3 momentissa tarkoitettujen korkojen määrä huomioon tarkistusajankohdan mukaisena.
Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
HE 205/90, LA 113/90, LA 116/90, sosvk.miet. 39/90, svk.miet. 211/90
622/1991
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1991.
HE 259/90, sosvk.miet. 49/90, svk.miet. 253/90
569/1993
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1993.
HE 73/93, StVM 13/93
887/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Tämän lain muutoksenhakua koskevia säännöksiä ja kansaneläkelain 74 c §:n säännöstä sovelletaan päätökseen, joka annetaan tämän lain voimaan tultua. Tämän lain ylimääräistä muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin niihin ylimääräistä muutoksenhakua koskeviin asioihin, jotka tulevat vireille tämän lain voimaan tultua.
HE 117/94, StVM 21/94
985/1994
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Tätä lakia sovelletaan asumistukeen, joka alkaa tai jonka määrää tarkistetaan lain voimaantulon jälkeen.
HE 206/94, StVM 27/94
119/1995
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 317/94, StVM 46/94
312/1995
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.
Maksuun, joka oli viivästyneenä tämän lain tullessa voimaan, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tätä lakia voidaan kuitenkin soveltaa, jos se johtaa lievempään viivästysseuraamukseen kuin aiempi laki.
HE 292/94, TaVM 58/94
1488/1995
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
Tämän lain 6 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu kuntoutustuki luetaan tuloksi, kun se on alkanut 1 päivänä tammikuuta 1996 tai sen jälkeen.
HE 119/95, StVM 21/95, EV 121/95
1492/1995
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
HE 118/95, StVM 17/95, EV 115/95
830/1996
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
HE 168/1996, StVM 24/1996, EV 137/1996
981/1996
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Asumistuki, jota maksetaan tämän lain voimaan tullessa, muutetaan tämän lain mukaiseksi, kun asumistukea seuraavan kerran tarkistetaan 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Tarkistusta ei kuitenkaan tehdä tämän lain 6 §:n 1 momentista johtuvan vuositulojen muutoksen tai 4 §:ssä tarkoitettujen tulorajojen muutosten vuoksi.
Asumistukea määrättäessä vuosituloksi ei lueta kansaneläkelain muuttamisesta annetun lain (1491/95) voimaantulosäännöksen 5 ja 6 momentin mukaisesti maksettavaa puolisolisää eikä lapsikorotusta eikä perhe-eläkelain muuttamisesta annetun lain(947/92) voimaantulosäännöksen 2 momentin mukaisesti maksettavaa koulutustukea.
Tässä laissa säädetyt markkamäärät vastaavat virallisen elinkustannusindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 1981 maaliskuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 189/1996, StVM 29/1996, EV 174/1996
1002/1996
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
Lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen maksuunpantaviin asumistukiin. Tammikuulta ja helmikuulta 1997 suoritettaviin valtion osuuksiin sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 170/1996, StVM 28/1996, EV 175/1996
915/1998
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Tämän lain 6 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetun lain mukainen etuus luetaan tuloksi tämän lain mukaisesti, jos etuus alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 tai sen jälkeen.
Jos henkilö saa asumistukea tämän lain tullessa voimaan, lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain (1128/1996) mukainen lasten kotihoidon tuki ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain(763/1990) mukainen etuus otetaan tulona huomioon, kun asumistuki muusta syystä tarkistetaan 8 §:n perusteella tämän lain tultua voimaan.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 141/1998, StVM 25/1998, EV 176/1998
1370/1999
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
Jos asumistuki tämän lain tullessa voimaan maksetaan holhoojalle, uskotulle miehelle tai huoltajalle taikka muulle kansaneläkelain 43 tai 44 §:ssä tarkoitetulle, asumistuen maksamista tälle jatketaan, kunnes kansaneläkelaitokselle on ilmoitettu muusta edunvalvojasta tai tahosta, jolla on oikeus nostaa eläkkeensaajan asumistuki.
HE 163/1999, StVM 26/1999, EV 137/1999
725/2001
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Tämän lain voimaan tullessa maksussa oleva eläkkeensaajien asumistuki muutetaan tämän lain mukaiseksi 1 päivästä tammikuuta 2002. Maksettavan asumistuen pienenemisen tai lakkaamisen estämiseksi asumistuki muunnetaan euromääräiseksi vahvistettua muuntokerrointa käyttäen pyöristäen ylöspäin lähimpään senttiin. Eläkkeensaajien asumistukilain 2 §:n mukaiset asumiskustannukset muutetaan euromääräisiksi pyöristäen lähimpään täyteen euroon ja 6 §:n perusteella asumistuessa huomioon otetut tulot pyöristetään alaspäin lähimpään euroon.
Eläkkeensaajien asumistuki voidaan muuttaa tämän lain mukaiseksi ilman uutta päätöstä. Kirjallinen päätös annetaan kuitenkin pyynnöstä.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 92/2001, StVM 21/2001, EV 89/2001
1421/2001
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
HE 151/2001, StVM 44/2001, EV 195/2001
684/2002
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.
Tällä lailla kumotaan 27 päivänä heinäkuuta 1979 annetun eläkkeensaajien asumistukiasetuksen (642/1979) 2, 8 ja 9 §, sellaisena kuin niistä on 8 § asetuksessa 1218/1996.
HE 9/2002, StVM 16/2002, EV 96/2002
1029/2002
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.
Jos henkilö saa asumistukea tämän lain voimaan tullessa, hänen vuosituloaan arvioitaessa otetaan omaisuus huomioon tämän lain 6 §:n 3 momentin mukaisesti, kun asumistuki ensimmäisen kerran tarkistetaan 8 §:n perusteella lain voimaantulon jälkeen.
HE 224/2002, StVM 31/2002, EV 162/2002
1194/2002
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.
HE 145/2002, StVM 35/2002, EV 175/2002
134/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2003.
Haettaessa muutosta ennen lain voimaantuloa annettuun tarkastuslautakunnan päätökseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 101/2002, LaVM 23/2002, EV 232/2002
641/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
HE 242/2002, StVM 58/2002, EV 298/2002
1316/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
HE 160/2003, StVM 29/2003, EV 125/2003
368/2004
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004.
HE 158/2003, StVM 4/2004, EV 20/2004
645/2004
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
HE 76/2004, StVM 17/2004, EV 115/2004