Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Sibelius-Akatemia on korkeakoulu, jonka tehtävänä on antaa luovan ja esittävän säveltaiteen sekä siihen liittyvien ammattialojen ylintä opetusta, antaa ylintä koulutusta musiikinopetustehtäviin valmistuville, harjoittaa edustamiensa alojen tutkimustyötä ja opetukseen liittyvää konserttitoimintaa sekä muullakin tavoin edistää säveltaiteen kehitystä.
Sibelius-Akatemiassa, jäljempänä korkeakoulu, on koulutuskeskus, jossa voidaan antaa muutakin kuin korkeakoulutasoista opetusta ja opetusta myös oppivelvollisuusiässä oleville.
2 §
Korkeakoulun kotipaikka on Helsingin kaupunki.
Korkeakoulun laitoksia voidaan tarvittaessa sijoittaa myös muille paikkakunnille.
3 §
Korkeakoulu on opetusministeriön alainen.
Sisäisissä asioissaan korkeakoululla on itsehallinto siten kuin asetuksella säädetään.
Korkeakoululle on sitä yksinomaan koskevaa lakia tai asetusta valmisteltaessa varattava tilaisuus antaa asiasta lausuntonsa.
4 §
Korkeakouluun kuuluvat sen opettajat, tutkijat, muu henkilökunta ja opiskelijat.
5 §
Koulutuskeskuksen lisäksi korkeakoulussa voi valtion tulo- ja menoarvion rajoissa olla muitakin erillisiä opetus-, tutkimus- ja palvelulaitoksia.
6 §
Korkeakoulun hallinnosta säädetään asetuksella.
Korkeakoulun päätösvaltaa käyttävien monijäsenisten hallintoelinten jäsenet voidaan valita korkeakoulun piirissä suoritettavilla vaaleilla siten kuin asetuksella säädetään. Vaalioikeutettu on jokainen korkeakouluun kuuluva henkilö ja vaalikelpoinen jokainen täysivaltainen vaalioikeutettu, joka on Suomen kansalainen tai virkamies Suomessa.
7 §.
Korkeakouluun voidaan perustaa professorin ja apulaisprofessorin virkoja, jotka voivat olla myös sopimuspalkkaisia, sekä lehtorin, kirjastonhoitajan, hallintojohtajan, sihteerin, apulaissihteerin, kamreerin ja osastosihteerin virkoja samoin kuin toimistosihteerin, kirjastoamanuenssin, kirjanpitäjän, kanslistin, konekirjoittajan, vahtimestarin, talonmiehen, kirjastoapulaisen ja toimistoapulaisen toimia.
Lisäksi korkeakouluun voidaan nimittää dosentteja sekä valtion tulo- ja menoarvion rajoissa ottaa assistentteja, muita ylimääräisiä toimenhaltijoita, tilapäisiä toimihenkilöitä ja tuntiopettajia sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
8 §
Korkeakoulun opetus- ja tutkintokielinä ovat suomi ja ruotsi.
Muuta kuin suomen ja ruotsin kieltä saadaan käyttää opetuskielenä tarpeen vaatiessa siten kuin asetuksella säädetään.
Kaikissa varsinaisissa aineissa on annettava opetusta suomen kielellä, mikäli aineen laatu ei toisin vaadi. Ruotsin kielellä on annettava opetusta kunakin lukuvuonna opetuksen tarvetta vastaavasti vahvistetun opetussunnitelman mukaisesti.
Kaikissa varsinaisissa aineissa on annettava opetusta suomen kielellä, mikäli aineen laatu ei toisin vaadi. Ruotsin kielellä on annettava opetusta kunakin lukuvuonna opetuksen tarvetta vastaavasti vahvistetun opetussunnitelman mukaisesti. (9.6.1989/587)
Ulkomaalainen, joka on määrätty joko tilapäisesti tai hallitusmuodon 84 §:n mukaisesti vakinaisesti toimimaan opettajana korkeakoulussa, saa käyttää yksinomaisena opetuskielenään vierasta kieltä. (9.6.1989/587)
Opiskelijalla on oikeus harjoituksissa, kuulusteluissa ja tutkinnoissa sekä suullisesti että kirjallisesti käyttää suomen tai ruotsin kieltä. (9.6.1989/587)
9 §
Korkeakoulun virkakieli on suomi. Yksityisellä on kuitenkin oikeus käyttää omassa asiassaan ruotsin kieltä ja saada toimituskirja tällä kielellä.
10 §
Korkeakoulun opettajan virkaan vaaditaan, että virkaan pyrkivä riittävästi hallitsee suomen tai ruotsin kieltä. Opettajalta vaaditaan lisäksi, että hän ymmärtää toista kotimaista kieltä. Suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta säädetään asetuksella.
Korkeakoulun opetusvirkaan tai -toimeen pääsemiseksi vaaditaan, että virkaan tai toimeen pyrkivä pystyy antamaan opetusta suomen tai ruotsin kielellä siten kuin asetuksella säädetään. Kielitaidon osoittamisesta säädetään asetuksella.
Ulkomaalainen sekä Suomen kansalainen, joka ei ole syntyperäinen, voidaan nimittää opettajan virkaan sen estämättä, että hän ei ole osoittanut 1 momentissa säädettyä kielitaitoa.
Opetusvirkaan tai -toimeen voidaan kuitenkin nimittää muu kuin Suomen kansalainen sen estämättä, että hän ei ole osoittanut säädettyä kielitaitoa.
Muuhun kuin opettajan virkaan vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on säädetty.
Muuhun kuin opetusvirkaan tai -toimeen pääsemiseksi vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on säädetty.
10 §:
Korkeakoulun opetusvirkaan tai -toimeen pääsemiseksi vaaditaan, että virkaan tai toimeen pyrkivä pystyy antamaan opetusta suomen tai ruotsin kielellä siten kuin asetuksella säädetään. Kielitaidon osoittamisesta säädetään asetuksella.
Opetusvirkaan tai -toimeen voidaan kuitenkin nimittää muu kuin Suomen kansalainen sen estämättä, että hän ei ole osoittanut säädettyä kielitaitoa.
Muuhun kuin opetusvirkaan tai -toimeen pääsemiseksi vaadittavasta kielitaidosta on voimassa, mitä valtion virkamiehiltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (149/22) on säädetty.
11 §
Asetuksella säädetään, millä edellytyksillä henkilö voi päästä opiskelijaksi korkeakouluun.
12 §.
Avoinna olevaan professorin virkaan voidaan kutsusta nimittää henkilö, jonka pätevyys virkaan on todettu ja kiistaton ja jonka nimittäminen siihen on korkeakoulun tehtävien kannalta tarkoituksenmukaista.
13 §
Korkeakoululla on oikeus ottaa vastaan lahjoitus- ja testamenttivaroja. Niiden hoitamisesta ja käyttämisestä säädetään asetuksella.
14 §
Professorin tai muun viran perustamisesta korkeakouluun 13 §:ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavalla asetuksella.
Professorin tai muun viran taikka toimen perustamisesta korkeakouluun 13 §:ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavalla asetuksella.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran haltijalla on soveltuvin osin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin korkeakoulun muulla vastaavan viran haltijalla.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran tai toimen haltijalla on soveltuvin osin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muulla vastaavalla korkeakoulun viran tai toimen haltijalla.
14 §.
Professorin tai muun viran taikka toimen perustamisesta korkeakouluun 13 §:ssä tarkoitetuilla varoilla säädetään kussakin tapauksessa annettavalla asetuksella.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun viran tai toimen haltijalla on soveltuvin osin samat oikeudet ja velvollisuudet kuin muulla vastaavalla korkeakoulun viran tai toimen haltijalla.
15 §
Korkeakoulu voi suorittaa valtion ja kuntien viranomaisille sekä yksityisille ja yhteisöille näiden tilaamia tutkimuksia ja muita palvelutehtäviä.
Tilatuista tutkimuksista ja palvelutehtävistä perittävistä maksuista säädetään asetuksella. Maksut määrätään valtion maksuperustelaissa (980/73) säädettyjen yleisten perusteiden mukaan.
16 §
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.