Finlex →182/1982 — Tieliikenneasetus

Tämä asetus koskee liikennettä ja liikenteen ohjaamista tieliikennelain (267/81) 2 §:ssä tarkoitetulla tiellä.

Tämä asetus koskee liikennettä ja liikenteen ohjaamista tieliikennelain 2 §:ssä tarkoitetulla tiellä.

Liikenteen ohjaajina toimivat poliisimies ja tiellä suoritettavien puolustusvoimien harjoitusten aikana sotilaspoliisi tai tähän tehtävään määrätty sotilashenkilö.

Poliisi voi oikeuttaa työsuojelutarkastajan ohjaamaan liikennettä poliisin ja työsuojeluhallinnon yhdessä tiellä suorittamassa moottoriajoneuvon kuljettajan ajo- ja lepoaikojen valvonnassa.

Liikenteen ohjaajina toimivat myös henkilöt, jotka:

Muun kuin virkapukuisen poliisimiehen on liikennettä ohjatessaan käytettävä pysäytysmerkkinä pienoiskokoista liikennemerkkiä 311 (ajoneuvolla ajo kielletty).

Liikenteen ohjaamiseen voidaan käyttää liikennemerkkejä, liikennevaloja, tiemerkintöjä ja muita liikenteen ohjauslaitteita siten kuin niistä jäljempänä säädetään.

Tienkäyttäjän on noudatettava liikenteen ohjauslaittein annettuja ohjeita ja määräyksiä niin kuin siitä on tieliikennelaissa säädetty.

Liikenteen ohjaamiseen voidaan käyttää liikennemerkkejä, liikennevaloja, tiemerkintöjä ja muita liikenteen ohjauslaitteita siten kuin niistä jäljempänä säädetään.

Tienkäyttäjän on noudatettava liikenteen ohjauslaittein annettuja ohjeita ja määräyksiä niin kuin siitä tieliikennelaissa säädetään.

Moottoritiellä sekä sen liittymä tai erkanemistiellä on vain moottoriajoneuvoliikenne sallittu. Näillä teillä ei saa kuitenkaan kuljettaa moottoriajoneuvoa, jonka suurin sallittu tai rakenteellinen nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa.

Ajoneuvon hinaaminen moottoritiellä käyttäen köyttä, vaijeria tai muuta sellaista välinettä on kielletty. Moottoritiellä rikkoutuneen ajoneuvon saa kuitenkin tällä tavoin hinata seuraavaan poistumiskohtaan saakka.

Moottoritiellä sekä sen liittymis- tai erkanemistiellä on vain moottoriajoneuvoliikenne sallittu. Näillä teillä ei saa kuitenkaan kuljettaa moottoriajoneuvoa, jonka suurin sallittu tai rakenteellinen nopeus on enintään 50 kilometriä tunnissa.

Ajoneuvon hinaaminen moottoritiellä käyttäen köyttä, vaijeria tai muuta sellaista välinettä on kielletty. Moottoritiellä rikkoutuneen ajoneuvon saa kuitenkin tällä tavoin hinata seuraavaan sallittuun poistumiskohtaan saakka.

Ajoneuvon saa ajaa moottoritielle vain tien alkamiskohdasta tai liittymätieltä ja moottoritieltä pois vain tien päätekohdasta tai käyttäen erkanemistietä.

Kiihdytyskaistan puuttuessa on kuljettajan, joka aikoo ajaa moottoritielle, väistettävä moottoritietä kulkevia ajoneuvoja. Kuljettajan, joka aikoo ajaa kiihdytyskaistalta moottoritielle, on varmistauduttava siitä, että se voi tapahtua vaaratta ja muita tarpeettomasti estämättä.

Moottoritieltä poistuvan kuljettajan on riittävän ajoissa siirryttävä erkanemistietä lähinnä olevalle tai poistuvalle liikenteelle liikennemerkillä osoitetulle ajokaistalle ja, jos tiellä on hidastuskaista, mahdollisimman aikaisessa vaiheessa siirryttävä sille.

Ajoneuvon saa ajaa moottoritielle vain tien alkamiskohdasta tai liittymistieltä ja moottoritieltä pois vain tien päättymiskohdasta tai käyttäen ajosuunnassa opastusmerkein osoitettua erkanemistietä.

Jos kiihdytyskaista puuttuu, on moottoritielle aikovan kuljettajan väistettävä moottoritietä kulkevia ajoneuvoja. Kiihdytyskaistalta moottoritielle aikovan on varmistauduttava siitä, että siirtyminen voi tapahtua vaaratta ja muita tarpeettomasti estämättä.

Moottoritieltä poistuvan kuljettajan on riittävän ajoissa siirryttävä lähinnä erkanemistietä olevalle ajokaistalle taikka ajokaistalle, joka on liikennemerkillä osoitettu poistuvalle liikenteelle. Jos tiellä on hidastuskaista, on mahdollisimman aikaisessa vaiheessa siirryttävä sille.

Ajoneuvoa ei saa kuljettaa moottoritien ajoratoja erottavalla keskikaistalla eikä sen ajoratoja yhdistävällä poikittaistiellä.

Ajoneuvoa ei saa kääntää eikä peruuttaa moottoritiellä eikä sen liittymä tai erkanemistiellä. Ajoneuvon saa pysäyttää tai pysäköidä vain erityisesti osoitetulle pysäköintipaikalle tai levähdysalueelle. Ajoneuvon saa pysäyttää linjaauton pysäkille noudattaen, mitä merkkien 531 ja 532 kohdalla on säädetty.

Ajoneuvoa ei saa kuljettaa moottoritien ajoratoja erottavalla keskikaistalla eikä sen ajoratoja yhdistävällä poikittaistiellä.

Ajoneuvoa ei saa kääntää eikä peruuttaa moottoritiellä eikä sen liittymis- tai erkanemistiellä. Ajoneuvon saa pysäyttää tai pysäköidä vain erityisesti osoitetulle pysäköintipaikalle tai levähdysalueelle. Ajoneuvon saa pysäyttää linja-auton pysäkille noudattaen merkkeihin 531 ja 532 liittyviä säännöksiä.

Moottoritiellä on ajoneuvoa kuljetettava eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla. Milloin ajokaistat on opastusmerkein osoitettu tarkoitetuksi kukin tietylle liikennesuunnalle, kuljettaja saa kuitenkin käyttää olosuhteisiin ja matkan jatkamiseen parhaiten soveltuvaa ajokaistaa.

Jos moottoritiellä on samansuuntaista liikennettä varten vähintään kolme ajokaistaa, saa kuorma-autoa tai yli seitsemän metrin pituista ajoneuvoyhdistelmää kuljettaa vain jommalla- kummalla kahdesta oikeanpuoleisesta ajokaistasta, jollei 5 §:n säännöksistä muuta johdu.

Edellä kulkeva ajoneuvo on moottoritiellä ohitettava vasemmalta. Milloin kuitenkin ajoneuvot ajavat jonossa tai käyttävät opastusmerkein tietylle liikennesuunnalle tarkoitettuja ajokaistoja taikka milloin ohittava ajoneuvo käyttää linja-autokaistaa, on edellä kulkevan ajoneuvon ohi ajaminen oikealta ajokaistaa vaihtamatta sallittu.

Moottoritiellä on ajoneuvoa kuljetettava eniten oikealla olevalla vapaalla ajokaistalla. Jos ajokaistat on opastusmerkein osoitettu tarkoitetuiksi kukin tietylle liikennesuunnalle, saa kuljettaja kuitenkin käyttää olosuhteisiin ja matkan jatkamiseen parhaiten soveltuvaa ajokaistaa.

Jos moottoritiellä on samansuuntaista liikennettä varten vähintään kolme ajokaistaa, saa kuorma-autoa tai yli seitsemän metrin pituista ajoneuvoyhdistelmää kuljettaa vain jommallakummalla kahdesta oikeanpuoleisesta ajokaistasta, jollei 5 §:n säännöksistä muuta johdu.

Edellä kulkeva ajoneuvo on moottoritiellä ohitettava vasemmalta. Jos ajoneuvot kuitenkin ajavat jonossa tai käyttävät opastusmerkein tietylle liikennesuunnalle tarkoitettuja ajokaistoja taikka jos ohittava ajoneuvo käyttää linja-autokaistaa, on edellä kulkevan ajoneuvon ohi ajaminen oikealta ajokaistaa vaihtamatta sallittu.

Edellä 4-7 §:ssä olevia säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös liikenteessä moottoriliikennetiellä sekä sen liittymä ja erkanemistiellä.

Edellä 4–7 §:ssä olevia säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös moottoriliikennetiellä sekä sen liittymis- ja erkanemistiellä.

Mitä 4-8 §:ssä on säädetty, ei koske erityisiä valomerkkejä antavaa hälytysajoneuvoa eikä tienpitäjän pakottavista syistä erityisin ehdoin sallimaa tilapäistä liikennettä.

Tienpidossa tai vastaavassa tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävän ajoneuvon kuljettaja saa poiketa 4-8 §:n säännöksistä olosuhteiden edellyttämällä tavalla ja tarpeellista varovaisuutta noudattaen.

Liikennevalvonnassa tai poliisin virkatehtävässä käytettävän ajoneuvon saa 6 §:n 2 momentin säännösten estämättä tilapäisesti pysäyttää tai pysäköidä tehtävän vaatimalla tavalla edellyttäen, ettei liikennettä ilmeisesti vaaranneta.

Mitä 4–8 §:ssä säädetään, ei koske erityisiä valomerkkejä antavaa hälytysajoneuvoa eikä tienpitäjän pakottavista syistä erityisin ehdoin sallimaa tilapäistä liikennettä.

Tienpidossa tai vastaavassa tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävän ajoneuvon kuljettaja saa poiketa 4–8 §:n säännöksistä olosuhteiden edellyttämällä tavalla ja tarpeellista varovaisuutta noudattaen.

Liikennevalvonnassa tai poliisin virkatehtävässä käytettävän ajoneuvon saa 6 §:n 2 momentin säännösten estämättä tilapäisesti pysäyttää tai pysäköidä tehtävän vaatimalla tavalla edellyttäen, ettei liikennettä ilmeisesti vaaranneta.

Liikennemerkillä on sen tässä asetuksessa olevan nimen ja kuvan sekä mahdollisen selityksen mukainen merkitys.

Liikennemerkillä on se merkitys, joka sille tässä asetuksessa annetaan nimellä, kuvalla ja mahdollisella selityksellä.

Liikennemerkit jaetaan varoitusmerkkeihin, etuajooikeus- ja väistämismerkkeihin kielto- ja rajoitusmerkkeihin, määräysmerkkeihin, ohjemerkkeihin, opastusmerkkeihin ja lisäkilpiin.

Milloin vahvistettua liikennemerkkiä ei ole, voidaan käyttää suorakaiteen muotoista tekstillistä kilpeä.

Liikennemerkit jaetaan varoitusmerkkeihin, etuajo-oikeus- ja väistämismerkkeihin, kielto- ja rajoitusmerkkeihin, määräysmerkkeihin, ohjemerkkeihin, opastusmerkkeihin ja lisäkilpiin.

Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan liikennemerkkiä, jota ei ole tässä asetuksessa vahvistettu, voidaan käyttää suorakaiteen muotoista tekstillistä kilpeä.

Varoitusmerkkiä käytetään osoittamaan tiessä olevaa liikenteelle vaarallista kohtaa. Sitä ei kuitenkaan käytetä, milloin olosuhteet muutoinkin edellyttävät erityistä varovaisuutta.

Varoitusmerkki on yleensä tasasivuisen kolmion muotoinen. Sen kärki on suunnattu ylöspäin, ja sen reunat ovat punaiset. Merkin keskustassa on keltaisella pohjalla vaaran laatua osoittava kuvio.

Varoitusmerkkiä käytetään osoittamaan tiessä olevaa liikenteelle vaarallista kohtaa tai tieosuutta. Sitä ei kuitenkaan käytetä, milloin olosuhteet muutenkin edellyttävät erityistä varovaisuutta.

Varoitusmerkki on yleensä tasasivuisen kolmion muotoinen. Sen kärki on suunnattu ylöspäin ja sen reunat ovat punaiset. Merkin keskustassa on keltaisella pohjalla vaaran laatua osoittava kuvio. Vaihtuvassa varoitusmerkissä vaaran laatua osoittava kuvio voi olla vaalea ja pohja musta, merkissä 165 kuvio esitetään kuitenkin aina liikennevalojen väreissä: punainen, keltainen ja vihreä. Vaihtuvassa merkissä merkin kuvio voi poiketa jäljempänä esitetystä kuviosta, ei kuitenkaan oleellisesti.

Varoitusmerkki sijoitetaan, jollei jäljempänä toisin säädetä, ajoradan oikealle puolelle. Erityisestä syystä voidaan samanlainen merkki lisäksi sijoittaa ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle.

Varoitusmerkki sijoitetaan, jollei jäljempänä toisin säädetä, vähintään 150 ja enintään 250 metriä, moottori- ja moottoriliikennetiellä kuitenkin enintään 500 metriä ennen vaarapaikkaa. Taajamassa ja erityisestä syystä muuallakin varoitusmerkki voidaan sijoittaa lähemmäksi vaarapaikkaa kuin edellä on säädetty. Jos varoitusmerkki sijoitetaan edellä säädettyä kauemmas kohteesta, on merkin yhteydessä käytettävä lisäkilpeä 815. Varoitusmerkki voidaan tarvittaessa toistaa.

Varoitusmerkit ovat:

Merkit puuttuvat.

Varoitusmerkki sijoitetaan, jollei jäljempänä toisin säädetä, ajoradan oikealle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Kun merkki sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle, samanlainen merkki voidaan erityisestä syystä sijoittaa lisäksi ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle.

Jollei jäljempänä toisin säädetä, sijoitetaan varoitusmerkki vähintään 150 ja enintään 250 metriä ennen vaarapaikkaa. Moottori- ja moottoriliikennetiellä merkki sijoitetaan kuitenkin enintään 500 metriä ennen vaarapaikkaa. Taajamassa ja erityisestä syystä muuallakin varoitusmerkki voidaan sijoittaa lähemmäksi vaarapaikkaa kuin edellä on säädetty. Jos varoitusmerkki sijoitetaan edellä säädettyä kauemmas kohteesta, on merkin yhteydessä käytettävä lisäkilpeä 815. Varoitusmerkki voidaan tarvittaessa toistaa.

Varoitusmerkkiä voidaan käyttää ennakkomerkkinä merkeissä 611–616 ja 631–633.

Varoitusmerkit ovat:

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Erityisestä syystä voidaan samanlainen merkki lisäksi sijoittaa ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle.

Etuajo-oikeus- ja väistämismerkit ovat:

Kieltoa tai rajoitusta osoittava merkki on yleensä ympyrän muotoinen ja punareunainen. Vaihtuvassa merkissä merkin kuvio voi olla vaalea ja pohja musta, merkeissä 351 ja 353 kuvion vasemmanpuoleinen ajoneuvo on kuitenkin punainen. Vaihtuvassa merkissä merkin kuvio voi poiketa jäljempänä esitetystä kuviosta, ei kuitenkaan oleellisesti.

Kieltoa tai rajoitusta osoittava merkki sijoitetaan tien tai ajoradan oikealle puolelle. Erityisestä syystä voidaan samanlainen merkki lisäksi sijoittaa ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradan yläpuolelle. Merkit 311, 312 ja 331 voidaan sijoittaa myös yksinomaan tien tai sen osan sulkevaan laitteeseen. Merkit 332, 334, 342, 362, 364 ja 374 voidaan sijoittaa yksinomaan ajoradalla olevalle korokkeelle, ajoradan vasemmalle puolelle tai sen yläpuolelle. Merkit 351 ja 353 sijoitetaan tien tai ajoradan molemmille puolille. Merkki 361 voidaan sijoittaa yksinomaan ajokaistan yläpuolelle, jolloin sillä osoitetaan kyseisen ajokaistan ja ajokaistan viereisen pientareen nopeusrajoitus. Merkit 371, 372, 375, 376, 381 ja 382 sijoitetaan yksinomaan tien sille puolelle, jota kielto tai rajoitus koskee.

Kielto- tai rajoitusmerkin tarkoittama kielto tai rajoitus alkaa merkin kohdalta, jollei lisäkilvellä ole toisin osoitettu. Kielto- ja rajoitusmerkkejä voidaan käyttää myös ennakkomerkkeinä merkeissä 611–616 ja 631–633.

Kielto- tai rajoitusmerkin vaikutusalue ulottuu, jollei jäljempänä toisin säädetä tai lisäkilvellä muuta vaikutusaluetta osoiteta, merkissä osoitetun kiellon tai rajoituksen päättymistä osoittavaan taikka vastakkaista suuntaa varten asetettuun merkkiin.

Kielto- ja rajoitusmerkit ovat:

Määräystä osoittava merkki on ympyrän muotoinen. Siinä on valkoinen reunus ja sinisellä pohjalla määräystä kuvaava valkoinen kuvio.

Merkki 411 sijoitetaan risteykseen tai sen taakse. Merkit 412–416 sijoitetaan ajoradan oikealle puolelle. Erityisistä syistä ne voidaan lisäksi sijoittaa ajoradan vasemmalle puolelle tai ajoradalla olevalle korokkeelle. Merkkejä 412–415 voidaan käyttää ajokaistakohtaisina ryhmitysmerkkeinä, jolloin ne sijoitetaan asianomaisten ajokaistojen yläpuolelle. Merkit 417 ja 418 sijoitetaan liikennekorokkeelle tai muuhun esteeseen. Merkit 421–427 sijoitetaan merkin tarkoittaman tien tai tienosan oikealle puolelle tai yläpuolelle. Poikkeuksellisesti ne voidaan sijoittaa yksinomaan tien tai tienosan vasemmalle puolelle.

Määräysmerkit ovat:

Suorakaiteen muotoisilla ohjemerkeillä annetaan ohjeita tienkäyttäjille sekä osoitetaan tienkohta, jossa merkkiin liittyvää liikennesääntöä sovelletaan.

Ohjemerkit ovat:

Tiellä kulkevan opastusta ja suunnistusta varten käytetään opastusmerkkejä. Jollei jäljempänä toisin säädetä, on opastusmerkkien pohjaväri sininen ja teksti valkoinen.

Vihreä pohjaväri ja valkoinen teksti opastavat moottoritielle tai moottoriliikennetielle. Näitä värejä käytetään myös moottoritien ja moottoriliikennetien suuntaisessa opastuksessa.

Valkoinen pohjaväri ja musta teksti suunnistustauluissa ja viitoissa osoittavat paikalliskohdetta.

Ruskea pohjaväri ja valkoinen teksti opastusmerkeissä osoittavat vapaa-ajan matkailuun tarkoitettua palvelua.

Keltainen pohjaväri ja musta teksti opastusmerkeissä osoittavat kiertotietä tai tilapäistä liikennejärjestelyä.

Musta pohjaväri ja valkoinen teksti opastusmerkissä osoittavat yksityistä tietä tai yksityisen tien varrella taikka kadun varrella olevaa kohdetta.

Punaisella vinoristillä peitetty kohde suunnistustaulussa, viitassa tai etäisyystaulussa osoittaa, että reitti kyseiseen kohteeseen on tilapäisesti pois käytöstä.

Opastusmerkit ovat:

Liikennemerkin alapuolella voidaan käyttää suorakaiteen muotoista lisäkilpeä, jos liikennemerkin tarkoitusta tai kohdetta täytyy selventää. Lisäkilpeä voidaan käyttää myös merkin vaikutusalueen tai voimassaoloajan määrittelemisessä ja vaikutuksen rajoittamisessa.

Varoitusmerkin, etuajo-oikeus- ja väistämismerkin sekä kielto- ja rajoitusmerkin lisäkilven pohja on keltainen, reunus punainen ja tunnuskuvio tai teksti yleensä musta. Muun merkin lisäkilven pohjaväri, reunuksen väri, tunnuskuvion ja tekstin värit ovat yleensä samat kuin päämerkissä.

Lisäkilvet ovat:

Ohjattaessa liikennettä kiinteää valoa näyttävin opastimin merkitsevät valot seuraavaa:

Jos vihreä valo on nuolenmuotoinen tai punaisessa tahi keltaisessa valossa on nuoli mustin ääriviivoin, on valoa noudatettava siten kuin 1 momentissa on säädetty ajettaessa nuolen osoittamaan suuntaan.

Pääopastin on ennen risteystä ensimmäinen opastin oikealla puolella tai asianomaisen ajoradan osan yläpuolella. Jos tulosuunnan vasemmanpuoleisen ajokaistan tai vasemmanpuoleisten ajokaistojen liikennettä ohjataan liikennevaloilla tämän tulosuunnan muusta valo-ohjauksesta erillään, tämän liikenteen pääopastin on kuitenkin asianomaisen ajoradan osan vasemmalla puolella tai kaksisuuntaisen ajoradan keskikorokkeella taikka asianomaisen ajoradan osan yläpuolella.

Vilkkuva keltainen valo opastimessa osoittaa, että kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Milloin 22 ja 23 §:ssä tarkoitetut opastimet on sijoitettu ajokaistoittain ajoradan yläpuolelle, kullakin opastimella näytetty valo koskee vain opastimen tarkoittamaa ajokaistaa käyttävien ajoneuvojen kuljettajia.

Milloin liikennevaloissa on pyörätietä käyttäville polkupyöräilijöille, mopoilijoille ja invalidipyörän kuljettajille erityinen ajoneuvo-opastin (polkupyöräopastin), heidän on noudatettava ensisijaisesti sillä näytettyä valoa. Polkupyöräopastimen yläpuolella on sininen kilpi, jossa on valkoinen polkupyörän tunnus. Opastimesta on muutoin voimassa, mitä 22 ja 23 §:ssä on säädetty ajoneuvo-opastimesta.

Vilkkuva punainen valo opastimessa osoittaa, ettei ajoneuvo saa sivuuttaa opastinta eikä pysäytysviivaa.

Vilkkuva pyöreä valkoinen valo osoittaa, että opastimen ja pysäytysviivan saa sivuuttaa noudattaen mitä tasoristeykseen ajamisesta on säädetty.

Ohjattaessa liikennettä ajokaistan yläpuolisin opastimin tiellä, jolla on suljettuja tai vaihtuvasuuntaisia ajokaistoja, merkitsevät liikennevalot seuraavaa:

Jalankulkijaopastimessa merkitsevät eri valot seuraavaa:

Jos jalankulkijoita varten on erityinen jalankulkijaopastin, heidän on noudatettava sitä.

Missä jalankulkijoita varten ei ole erityistä jalankulkijaopastinta, on jalankulkijoiden noudatettava kulkusuuntansa ajoneuvoliikenteelle tarkoitettuja valoja.

Pyörätietä käyttävän polkupyöräilijän, mopoilijan ja invalidipyörän kuljettajan on, missä. erityistä polkupyöräopastinta ei ole, noudatettava jalankulkijaopastimen, tai jollei sitä ole, ajoneuvo-opastimen osoittamaa valoa.

Vilkkuva keltainen valo varoitusmerkin tai merkin 511 (suojatie) yhteydessä osoittaa, että kuljettajan on noudatettava erityistä varovaisuutta.

Tiemerkinnöillä tarkoitetaan maalaamalla tai muilla menetelmillä tienpintaan tehtyjä merkintöjä, joita käytetään joko yksin tai yhdessä liikennemerkkien kanssa liikenteen ohjaamiseen.

Tiemerkinnät jaetaan tien pituussuuntaisiin merkintöihin ja muihin tiemerkintöihin.

Mitä tässä luvussa säädetään risteyksestä, koskee soveltuvin osin myös liittymiä.

Keskiviiva on valkoinen katkoviiva, joka erottaa samalla ajoradalla vastakkaiset liikennesuunnat toisistaan. Keskiviivan viivan ja välin suhde on 1:3

Ajokaistaviiva on valkoinen katkoviiva, joka erottaa samansuuntaiselle liikenteelle tarkoitetut ajokaistat toisistaan. Ajokaistaviivan viivan ja välin suhde on yleensä 1:3. Ryhmittymisalueella ja eräissä jäljempänä mainituissa tapauksissa viivan ja välin suhde voi kuitenkin olla myös 1:1.

Jatkuva ajaminen ajokaistaviivan päällä on kielletty.

Sulkuviiva on yhtenäinen ajokaistojen välissä oleva keltainen tai valkoinen viiva. Sulkuviiva on keltainen, kun se erottaa vastakkaiset ajosuunnat toisistaan ja muulloin valkoinen.

Ajoneuvo ei saa ylittää ajosuunnalleen tarkoitettua sulkuviivaa eikä ajaa sen päällä. Sulkuviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun sulkuviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole katkoviivaa. Milloin tällainen sulkuviiva on keltainen, ei ajoneuvo myöskään saa ajaa sen vasemmalla puolella.

Varoitusviiva on keltainen katkoviiva, joka ilmoittaa alkavasta keltaisesta sulkuviivasta. Varoitusviivan viivan ja välin suhde on 3:1. Varoitusviiva on tarkoitettu ajoneuvon ajosuunnalle silloin, kun varoitusviivan vieressä sen oikealla puolella ei ole keskiviivaa tai sulkuviivaa.

Vaihtuvasuuntainen ajokaista osoitetaan ajokaistan molemmin puolin olevalla kaksoisvaroitusviivalla.

Ajoradan reunaviiva on yhtenäinen valkoinen viiva, joka osoittaa ajoradan reunaa. Reunaviivan jatke voidaan risteyksien ja ajoradasta erotettujen pysäkkien tai vastaavien alueiden kohdalla merkitä valkoisella katkoviivalla. Viivan ja välin suhde on tällöin 1:1.

Reunaviivan tehostamiseksi voidaan käyttää ääntä tai tärinää aiheuttavia rakenneratkaisuja.

Linja-auto- tai raitiovaunukaista erotetaan muusta ajoradasta normaalia leveämmällä ajokaistaviivalla tai sulkuviivalla. Ajokaistaviivan viivan ja välin suhde on 1:1.

Pyöräkaistan ja muun ajokaistan välissä käytetään normaalia leveämpää ajokaistaviivaa tai sulkuviivaa. Ajokaistaviivan ja välin suhde on 1:1.

Pyöräkaista merkitään 45 §:n mukaisella polkupyöräliikenteelle tarkoitettua tien osaa osoittavalla tiemerkinnällä. Ryhmittymiseen kääntymistä varten saavat pyöräkaistaa käyttää kaikki ajoneuvot. Pyöräkaistaa saa käyttää myös kiinteistölle, pysäköintipaikalle ja linja-auton pysäkille ajoa varten.

Liikennevaloin ohjatussa risteyksessä pyöräkaistan yhteyteen voidaan merkitä polkupyöräilijöiden ja mopoilijoiden odotustila. Odotustilassa käytetään 45 §:n mukaista polkupyöräliikenteelle tarkoitettua tien osaa osoittavaa tiemerkintää.

Suojatie voidaan osoittaa valkoisella ajoradan suuntaisella juovituksella.

Pyörätien jatke merkitään kahdella valkoisella katkoviivalla. Merkinnällä osoitetaan pyörätieltä tulevalle polkupyöräilijälle ja mopoilijalle ajoradan ylityspaikka. Merkintää voidaan käyttää myös muissa polkupyöräilijälle ja mopoilijalle tarkoitetuissa ajoradan ylityspaikoissa.

Jos pyörätien jatke merkitään suojatiemerkinnän rinnalle tai keskelle, suojatien puoleista katkoviivaa ei merkitä.

Pysäytysviiva on yhtenäinen valkoinen tien poikkisuuntainen viiva. Sillä voidaan osoittaa paikka, jota ennen ajoneuvo on liikennemerkin tai liikennevalon mukaisesti pysäytettävä.

Väistämisviiva on pienistä valkoisista kolmioista muodostuva tien poikkisuuntainen viiva. Väistämisviivalla voidaan tehostaa liikennemerkillä 222 tai 231 ilmoitettua väistämisvelvollisuutta.

Sulkualue osoitetaan sulkuviivalla rajatulla keltaisella tai valkoisella viivoituksella. Sulkualue voi rajautua myös reunakiveen. Viivoitus voidaan korvata kokonaan tai osittain yhtenäisellä valkoisella tai keltaisella merkinnällä.

Sulkualue on keltainen, kun se erottaa vastakkaiset liikennesuunnat toisistaan, muulloin valkoinen.

Sen lisäksi mitä 34 §:n 2 momentissa säädetään, on ajoneuvon kuljettaminen sekä pysäyttäminen ja pysäköinti sulkualueella kielletty.

Valkoisella ajokaistanuolella voidaan ryhmittymistä varten osoittaa, mihin suuntaan tai suuntiin asianomaista ajokaistaa käyttävä saa risteyksestä poistua.

Ajokaistanuolella osoitetusta ryhmitysjärjestelystä poiketen saa polkupyöräilijä ja mopoilija, joka aikoo kääntyä vasemmalle, ajaa risteyksen yli oikeanpuoleista suoraan ajavalle liikenteelle tarkoitettua ajokaistaa pitkin.

Yksisuuntaisella ajoradalla ajokaistanuolella voidaan osoittaa kulkusuunta ajokaistalla.

Jalkakäytävällä ja pyörätiellä ajokaistanuoli osoittaa kulkusuunnan.

Valkoisella ajokaistan päättymisnuolella voidaan ilmoittaa ajokaistan päättymisestä.

Pysäköintialue erotetaan ajoradasta yhtenäisellä valkoisella viivalla. Samanlaisella viivalla voidaan osoittaa ajoneuvojen sijoitus alueen sisällä.

Keltaisella yhtenäisellä reunamerkinnällä voidaan osoittaa linja-auton tai raitiovaunun pysäkkiin liittyvä pysäyttämisrajoitus. Merkinnällä voidaan epäselvissä tapauksissa selventää myös liikennemerkillä osoitettua tai tieliikennelain 27 ja 28 §:n mukaista pysäyttämis- tai pysäköintikieltoa. Merkintää voidaan käyttää myös liikenteenjakajakorokkeen reunassa.

Ohjausviiva on valkoinen katkoviiva, jota voidaan käyttää ohjaamaan liikenne sille tarkoitetulle ajokaistalle. Ohjausviivan viivan ja välin suhde on 1:1.

Töyssy, korotettu suojatie tai muu vastaava rakenne merkitään valkoisella ruutumerkinnällä.

Poikittain ajosuunnassa oleva kapeiden valkoisten viivojen ryhmä (heräteraidat) ilmoittaa tienkohdasta, jossa tulee noudattaa erityistä tarkkaavaisuutta ja kiinnittää huomiota ajonopeuteen. Poikkiviivojen vaikutuksen tehostamiseksi voidaan käyttää ääntä tai tärinää aiheuttavia rakenneratkaisuja.

Liikennemerkin vaikutuksen tehostamiseksi tai selventämiseksi voidaan käyttää seuraavia valkoisia tiemerkintöjä:

Liikennemerkkien, liikennevalojen ja tiemerkintöjen lisäksi voidaan liikenteen ohjaukseen käyttää sulku- ja varoituslaitteita sekä muita liikenteen ohjauslaitteita sen mukaan kuin niistä erikseen määrätään.

Tielle asetettavien sulkulaitteiden värit ovat punainen ja keltainen. Tienkäyttäjien varoittamiseksi voidaan sulkulaitteissa käyttää vilkkuvaa keltaista valoa tai, jos tie on kokonaan suljettu, kiinteää punaista valoa.

Ajoradan ulko- tai yläpuolella olevissa kiinteissä esteissä ja varoituslaitteissa käytettävät värit ovat musta ja keltainen.

Poliisimiehen liikenteen ohjauksessa tai valvonnassa käyttämät käsimerkit merkitsevät seuraavaa:

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja merkkejä voi liikenteen ohjauksessa käyttää myös sotilaspoliisi. Pysäytysmerkin voi antaa pienoiskoossa olevalla liikennemerkillä 311 myös muu liikenteen valvoja kuin poliisimies. Tullimies voi käyttää pysäytysmerkkinä myös pienoiskoossa olevaa liikennemerkkiä 391 (pakollinen pysäyttäminen tullitarkastusta varten).

Poliisimiehen saattuetta vetävästä tai saattueen kulkua turvaavasta poliisiajoneuvosta antama 1 momentin 4 kohdan mukainen merkki tarkoittaa, että tienkäyttäjän on annettava saattueelle esteetön kulku ja tarvittaessa pysähdyttävä.

Poliisi-, tulli- tai rajavartiomiehen taikka muun liikenteen valvojan moottoriajoneuvosta antama käsimerkki merkitsee, että takana ajavan ajoneuvon on pysähdyttävä. Tämä merkki voidaan antaa pienoiskoossa olevalla liikennemerkillä 311 (ajoneuvolla ajo kielletty), 391 (pakollinen pysäyttäminen tullitarkastusta varten) tai 392 (pakollinen pysäyttäminen tarkastusta varten). Pimeän aikana ja näkyvyyden ollessa muuten heikentynyt voidaan mainittujen liikennemerkkien asemesta käyttää punaista valoa näyttävää valaisinta.

Poliisi- tai tullimiehen moottoriajoneuvosta samanaikaisesti sinisen vilkkuvan hälytysvalon kanssa näyttämä punainen vilkkuva valo merkitsee, että edellä ajavan ajoneuvon on siirryttävä tien reunaan ja pysähdyttävä.

Tien tilapäisestä sulkemisesta ja liikenteen ohjauksesta tien kunnon vuoksi taikka tiellä tai sen läheisyydessä suoritettavan työn vuoksi päättää se, jolla on oikeus asettaa tielle liiken- nemerkki.

Paloviranomaisen oikeudesta tien tilapäiseen sulkemiseen ja liikenteen ohjaukseen säädetään palo- ja pelastustoimesta annetussa laissa (559/ 75).

Tien tilapäisestä sulkemisesta ja liikenteen ohjauksesta tien kunnon vuoksi taikka tiellä tai sen läheisyydessä tehtävän työn vuoksi päättää se, jolla on oikeus asettaa tielle liikennemerkki.

Paloviranomaisen oikeudesta tien tilapäiseen sulkemiseen ja liikenteen ohjaukseen säädetään palo- ja pelastustoimesta annetussa laissa (559/75).

Suoritettaessa työtä, joka saattaa vaarantaa liikennettä, on tie tai tien osa, jolla työ tehdään, varustettava asianmukaisin liikennemerkein. Milloin olosuhteet sitä edellyttävät, on tällainen tie tai tien osa pidettävä kokonaan tai osaksi suljettuna sekä työn suorittajan toimesta varustettava säännösten ja määräysten mukaisin sulkulaittein ja merkkivaloin.

Kunnallislaissa (953/76) tarkoitetulla järjestyssäännöillä voidaan antaa paikallisia määräyksiä niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä liikenteen turvaamiseksi tiellä, milloin kiinteistöstä tai siinä suoritettavasta työstä voi aiheutua haittaa tai vaaraa liikenteelle.

Kun tiellä tai tienosalla tehdään työtä, joka saattaa vaarantaa liikennettä, on tällainen tie tai tienosa varustettava asianmukaisin liikennemerkein. Työntekijän on tällöin käytettävä varusteita, jossa on selvästi erottuvia värejä, ja milloin työtä tehdään pimeässä tai hämärässä, heijastavaa materiaalia. Milloin olosuhteet sitä edellyttävät, on tällainen tie tai tienosa pidettävä kokonaan tai osittain suljettuna. Työn suorittajan on lisäksi varustettava tällainen tie tai tienosa säännösten ja määräysten mukaisin sulkulaittein ja merkkivaloin.

Kunnallislaissa (953/76) tarkoitetuilla järjestyssäännöillä voidaan antaa paikallisia määräyksiä toimenpiteistä, joihin on ryhdyttävä liikenteen turvaamiseksi tiellä, jos kiinteistöstä tai siinä suoritettavasta työstä voi aiheutua haittaa tai vaaraa liikenteelle.

Nopeuskilpailuja henkilöautoille ja moottoripyörille saa järjestää vain edellyttäen, että tien sulkemiseen on asema- tai rakennuskaavan mukaisten liikenneväylien osalta saatu kunnanhallituksen lupa ja muiden teiden osalta lääninhallituksen lupa. Lääninhallituksen on ennen luvan myöntämistä kuultava asianomaista tienpitäjää.

Muille kuin 1 momentissa mainituille moottoriajoneuvoille ei nopeuskilpailuja saa järjestää. Nopeuskilpailuna pidetään jokaista kilpailua, jossa sen osanottajalle on asetettu ajonopeutta koskeva, tieliikennelain 23 §:ssä säädetyn velvoitteen kanssa ristiriitainen tavoite.

Poliisilla on tienpitäjää kuultuaan oikeus tien tilapäiseen sulkemiseen urheilukilpailujen, kansanjuhlien, näyttelyiden tahi puolustusvoimien harjoitusten, paraatien tai näytösten vuoksi taikka muusta sellaisesta syystä. Kiirellisessä tapauksessa poliisi voi sulkea tien tilapäisesti tienpitäjää kuulematta.

Nopeuskilpailuja henkilöautoille ja moottoripyörille saa järjestää vain suljetulla tiellä. Tien sulkemiseen tarvitaan lupa, jonka myöntää asemakaavan mukaiselle liikenneväylälle kunnanhallitus. Muutoin luvan myöntää se poliisilaitos, jonka toimialueella ajoreitti tai sen pääosa sijaitsee. Lupaviranomaisen on ennen luvan myöntämistä kuultava asianomaista tienpitäjää.

Muille kuin 1 momentissa mainituille moottoriajoneuvoille ei nopeuskilpailuja saa järjestää. Nopeuskilpailuna pidetään jokaista kilpailua, jossa sen osanottajalle on asetettu ajonopeutta koskeva, tieliikennelain 23 §:ssä säädetyn velvoitteen kanssa ristiriitainen tavoite.

Poliisilla on tienpitäjää kuultuaan oikeus tien tilapäiseen sulkemiseen esimerkiksi urheilukilpailujen, kansanjuhlien, näyttelyiden, puolustusvoimien harjoitusten, paraatien tai näytösten vuoksi. Kiireellisessä tapauksessa poliisi voi sulkea tien tilapäisesti tienpitäjää kuulematta.

Erityisiä ääni- ja valomerkkejä antavan hälytysajoneuvon kuljettaja saa kiireellisessä tehtävässä poiketa liikenteen ohjauslaitteella osoitetusta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä.

Erityisiä valomerkkejä antavan hälytysajoneuvon ja poliisin virkatehtävässä käytettävän ajoneuvon kuljettaja saa, milloin virkatehtävä välttämättä sitä edellyttää, erityistä varovaisuutta noudattaen poiketa liikenteenohjauslaitteella osoitetusta muusta kuin väistämisvelvollisuutta osoittavasta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä. Hän ei kuitenkaan saa ohittaa punaista valoa näyttävää liikenneopastinta.

Tienpidossa tai vastaavassa tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävän ajoneuvon kuljettaja saa olosuhteiden edellyttämällä tavalla tarpeellista varovaisuutta noudattaen poiketa liikenteenohjauslaitteella osoitetusta muusta kuin väistämisvelvollisuutta tai nopeusrajoitusta osoittavasta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä. Hän ei kuitenkaan saa ohittaa punaista valoa näyttävää liikenneopastinta.

Säädettyjä ääni- ja valomerkkejä antavan hälytysajoneuvon sekä näitä merkkejä antavan poliisiajoneuvon vetämään saattueeseen kuuluvan ajoneuvon kuljettaja saa kiireellisessä tehtävässä poiketa liikenteen ohjauslaitteella osoitetusta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä.

Säädettyjä valomerkkejä antavan hälytysajoneuvon ja poliisin, tullin tai rajavartiolaitoksen virkatehtävissä olevan ajoneuvon kuljettaja saa, jos virkatehtävä välttämättä sitä edellyttää, erityistä varovaisuutta noudattaen poiketa liikenteen ohjauslaitteella osoitetusta muusta kuin väistämisvelvollisuutta osoittavasta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä. Hän ei kuitenkaan saa ohittaa punaista valoa näyttävää liikenneopastinta. Mitä tässä momentissa säädetään, koskee myös säädettyjä valomerkkejä antavan poliisiajoneuvon vetämään saattueeseen kuuluvan ajoneuvon kuljettajaa.

Tienpidossa tai vastaavassa tiellä tai sen vieressä tehtävässä työssä käytettävän ajoneuvon kuljettaja saa olosuhteiden edellyttämällä tavalla tarpeellista varovaisuutta noudattaen poiketa liikenteen ohjauslaitteella osoitetusta muusta kuin väistämisvelvollisuutta tai nopeusrajoitusta osoittavasta kiellosta, rajoituksesta tai määräyksestä. Hän ei kuitenkaan saa ohittaa punaista valoa näyttävää liikenneopastinta.

Pysäköinnin valvonnassa käytettävän ajoneuvon saa, jos virkatehtävä sitä välttämättä edellyttää, pysäköidä alueelle, missä pysäköinti on liikennemerkillä kielletty.

Liikuntavammainen, jolla on poliisin myöntämä pysäköintilupa, saa pysäköidä luvassa mainitun ajoneuvon alueelle, missä pysäköinti on kielletty merkillä 372 (pysäköinti kielletty) tai 373 (pysäköintikieltoalue), ja maksua suorittamatta maksulliselle pysäköintipaikalle, edellyttäen etteivät muut tieliikennelain tai tämän asetuksen säännökset ole esteenä.

Liikenneministeriö antaa yleiset ohjeet 1 momentissa tarkoitetun pysäköintiluvan myöntämisen edellytyksistä.

Pysäköintilupa on sijoitettava pysäköinnin ajaksi näkyvään paikkaan tuulilasin sisäpuolelle.

Milloin 1 momentissa tarkoitetusta pysäköinnistä on ilmeistä haittaa, ajoneuvo on poliisin kehoituksesta siirrettävä tämän osoittamaan sopivaan paikkaan.

Tieliikennelain 28 b §:ssä tarkoitettuna vammana pidetään:

Vaikeasti vammaisen henkilön kuljettamista varten lupa voidaan myöntää, jos kuljetettavalla on säännöllinen tai usein toistuva kuljetustarve eikä hän selviydy kuljetuksen jälkeen ilman saattajaa.

Vammaisen pysäköintiluvalla saa vammainen tai häntä kuljettava pysäköidä luvassa mainitun ajoneuvon alueelle, missä pysäköinti on kielletty merkillä 372 (pysäköinti kielletty) tai 373 (pysäköintikieltoalue).

Liikenneministeriö antaa tarkempia ohjeita liikenteenohjauslaitteiden käyttämisestä ja vahvistaa niiden päämitat.

Liikenneministeriö antaa tarkempia ohjeita liikenteen ohjauslaitteiden käyttämisestä ja vahvistaa niiden päämitat.

Liikenneministeriö voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäviksi muunkinlaisia liikenteen ohjauslaitteita ja antaa tämän asetuksen säännöksiä täydentäviä määräyksiä.

Tie- ja vesirakennushallitus antaa tarkempia ohjeita liikennemerkkien, tiemerkintöjen ja sulkulaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta sekä vahvistaa muut tarpeelliset liikenteen ohjauslaitteet.

Liikenneministeriö voi kokeilutarkoituksessa vahvistaa käytettäväksi muunkinlaisia liikenteen ohjauslaitteita ja antaa tämän asetuksen säännöksiä täydentäviä määräyksiä.

Tielaitoksen keskushallinto antaa tarkempia ohjeita liikennemerkkien, tiemerkintöjen ja sulkulaitteiden väreistä, rakenteesta ja mitoituksesta sekä vahvistaa muut tarpeelliset liikenteen ohjauslaitteet.

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1982.

Tällä asetuksella kumotaan 4 päivänä lokakuuta 1957 annettu tieliikenneasetus (331/57) sekä liikennemerkeistä 27 päivänä marraskuuta 1957 annettu kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön päätös (384/57) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Aikaisemman asetuksen nojalla annettu liikenneministeriön päätös tieliikenteen liikennevaloista (459/78) jää edelleen voimaan, kunnes tämän asetuksen nojalla toisin määrätään.

Aikaisempien määräysten mukaisia liikennemerkkejä saa käyttää enintään vuoden 1995 loppuun, kuitenkin seuraavin poikkeuksin:

Aikaisempien määräysten mukaisia ryhmitysmerkkejä voidaan käyttää merkkien 412–415 (pakollinen ajosuunta) sekä 40 §:n mukaisten ajokaistanuolten asemesta vuoden 1990 loppuun saakka.

Tiemerkinnät on muutettava tämän asetuksen mukaisiksi vuoden 1983 loppuun mennessä.