Finlex →286/1982 — Kalastuslaki

Useille kiinteistöille yhteisesti kuuluvan kalaveden osakkaat muodostavat kalastuskunnan, jonka toimielimiä ovat kalastuskunnan kokous ja johtokunta. Ne, joilla on kalastusoikeus koskitilan alueella, muodostavat yhdessä koskitilan omistajan kanssa kalastuskunnan, jossa osakkuudet määräytyvät sen mukaan kuin kullakin on kalastusoikeutta.

Kalatalouden edistämistä ja muiden 1 §:ssä. tarkoitettujen tavoitteiden toteuttamista varten vesialueet jaetaan niiden omistussuhteista sekä kunnallisesta jaotuksesta riippumatta kalastusalueisiin. Kalastusalueen hallinnon toimielimiä ovat sen valtuuskunta ja hallitus.

Valtion kalataloushallintoa hoitaa maa, ja metsätalousministeriö. Kalatalouden aluehallintoa varten maa on jaettu kalastuspiireihin.

Oikeus harjoittaa kalastusta ja määrätä siitä kuuluu vesialueen omistajalle, jollei tätä oikeutta ole luovutettu toiselle tai jollei jäljempänä tässä laissa muuta säädetä. Oikeus kalastaa vesilain (264/61) 1 luvun 6 §:n 1 momentissa mainitun vesialueen rajan ulkopuolella olevalla tulvaalueella, milloin se on veden peittämä, kuuluu vesialueen omistajalle.

Yleisellä vesialueella meressä sekä Suomen kalastusvyöhykkeellä on jokaisella Suomen kansalaisella oikeus harjoittaa kalastusta. Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kansalaisilla on tällä vesialueella oikeus kotitarve- ja virkistyskalastukseen.

Kalastuspiiri voi antaa järjestysmääräyksiä 1 momentissa tarkoitetun kalastuksen harjoittamisesta siltä osin, kuin vesialue ei kuulu 68 §:n 1 momentissa tarkoitettuun kalastusalueeseen. Tällöin on erityisesti otettava huomioon, ettei muu kalastus saa kyseisellä alueella kohtuuttomasti haitata tai vaikeuttaa siellä ammattimaisesti harjoitettavaa pyyntiä taikka heikentää sen edellytyksiä.

Milloin ammattimaisesti harjoitettavan kalastuksen tarve sitä edellyttää, voi kalastuspiiri tällaisen kalastuksen harjoittamista varten vuokrata 1 momentissa tarkoitetulla vesialueella olevan lohen tai taimenen pyyntipaikan taikka antaa määräajaksi luvan sen käyttämiseen.

Jokaisella kylässä muutoin kuin tilapäisesti asuvalla on oikeus saada lupa harjoittaa kotitarve- ja virkistyskalastusta kylänrajain sisäpuolella olevalla vesialueen omistajan osoittamalla alueella ja hänen määräämällään tavalla. Tällaisen luvan saaja on velvollinen suorittamaan siitä vesialueen omistajalle kohtuullisen maksun. Jos maksun määrästä ei sovita, asia voidaan saattaa kalastuspiirin ratkaistavaksi.

Onkimista ja pilkkimistä saa kalastuspiirin alueella 8 §:n 1 ja 4 momentissa mainituin poikkeuksin harjoittaa henkilö, joka on suorittanut tähän kalastukseen mainitulla alueella oikeuttavan pilkintämaksun. Alle 18-vuotiaalla on kuitenkin oikeus pilkintämaksua suorittamatta harjoittaa onkimista ja pilkkimistä kaikkien kalastuspiirien alueella. Mitä tässä momentissa on sanottu onkimisesta ja pilkkimisestä, ei kuitenkaan koske kilpaluja tai muita vastaavia järjestettyjä tilaisuuksia, vaan niitä varten on saatava kalastusoikeuden haltijan lupa.

Jos 1 §:ssä mainitut tavoitteet tai erityiset syyt vaativat, on kalastuspiirillä oikeus määrätyllä alueella rajoittaa 8 §:ssä ja 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua kalastusta tai 9 §:n 1 momentissa mainittujen lupien myöntämistä taikka kieltää ne määräajaksi.

Kalastusalueen valtuuskunta voi vesialueen omistajan pyynnöstä tai omasta aloitteestaan kalaveden tuoton pienuuden vuoksi tai muusta pätevästä syystä määrätä 1 momentissa tarkoitetun kiellon tai rajoituksen enintään kolmen kuukauden ajaksi. Milloin kielto tai rajoitus on tarpeen toistuvasti, määräys on alistettava kalastuspiirin vahvistettavaksi.

Valtion yksityiset kalastukset pysytetään valtiolla siellä, missä ne vanhastaan ovat olleet ja edelleen ovat sen hallinnassa. Tarkempia säännöksiä niiden käytöstä samoin kuin valtiolle kuuluvan kalastusoikeuden käyttämisestä ja kalastuksen harjoittamisesta valtion omistamilla vesialueilla annetaan asetuksella, jolloin ammattikalastajien ja paikallisen väestön etu on ensi sijassa otettava huomioon. Mitä tämän lain 8 §:n 1 momentissa ja 9 §:n 2 momentissa on säädetty, sovelletaan kuitenkin myös valtion omistamilla vesialueilla.

Jos jollakin on aikaisemmin saavutettu oikeus pitää isoarysää tai muuta siihen verrattavaa sulkupyydystä lähempänä lohi- ja siikapitoisen joen suuta kuin siitä on säädetty, tällaisen oikeuden haltija voidaan velvoittaa luopumaan sanotusta oikeudesta, jos se on tarpeen 1 §:ssä. säädettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jolleivät kalastuspiiri ja oikeuden haltija pääse luovuttamisesta sopimukseen, kalastuspiiri voi saattaa asian hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. Oikeuden luovuttamisesta on suoritettava sen täyttä arvoa vastaava korvaus. Jollei arvoa muutoin voida määrätä, katsotaan sen vastaavan saadun saaliin perusteella laskettua kaksikymmenkertaista viimeisten viiden vuoden aikana harjoitetun kalastuksen keskimääräistä vuotuista puhdasta tuottoa.

Luovuttamista koskeva erimielisyys voidaan saattaa riita-asiana vesioikeuden ratkaistavaksi Jos kalastusoikeuden arvosta ei sovita, tulee vesioikeuden määräämän kahden esteettömän henkilön ennen asian ratkaisemista toimittaa sitä varten tarvittava arvioiminen.

Yhteisen vesialueen osakas ei saa ilman muiden osakkaiden suostumusta tehdä sopimusta hänelle sanotulla alueella kuuluvan kalastusoikeuden vuokraamisesta. Muutoin on voimassa, mitä osakkaiden päätäntävallan käyttämisestä kysymyksessä olevan yhteisen omaisuuden osalta on muualla laissa säädetty.

Mitä 1 momentissa on säädetty, ei estä valtiota yhteisen vesialueen osakkaana, milloin sen osuus on vähintään kaksi kolmasosaa sanotusta vesialueesta, vuokraamasta kalastusoikeutta, joka vastaa tätä osuutta tai sen osaa, ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta taikka paikkakunnan oloissa tärkeäksi katsottavaa virkistyskalastusta varten.

Kalastusta ammattinaan harjoittavalla on valtiolle kuuluvilla meren rannoilla, saarilla ja luodoilla, joita ei ole varattu muuhun käyttöön, oikeus saada lääninhallituksen osoituksen mukaan ja sen vahvistamin kohtuullisin ehdoin vuokralle maa-alue kalastuksessa tarvittavia säilytystiloja ja pyydysten kuivattamista sekä ammatin harjoittamisessa välttämätöntä tilapäistä majoittumista varten.

Joessa sekä vesilain 1 luvun 13 §:ssä tarkoitetussa salmessa tai kapeikossa on pidettävä valtaväylä auki kalan kulkua varten niin kuin vesilaissa on säädetty.

Missä joki yhtyy mereen tai järveen, valtaväylän jatkeena on kalaväylä, joka käsittää syvimmällä kohdalla kolmanneksen kysymyksessäolevan vesialueen leveydestä ja ulottuu niin kauaksi selkäveteen, että kalan kulku on turvattu. Vesioikeus voi kuitenkin hakemuksesta määrätä kalaväylän leveyden tai sijainnin toisin, jos se kalan kulun turvaamiseksi on tarpeen.

Kalaväylän rajat voidaan selvittää ja merkitä. kartalle kalastuspiirin, vesialueen omistajan tai kalastusoikeuden haltijan hakemuksesta suoritettavassa maanmittaustoimituksessa. Toimituksen suorittaa toimitusinsinööri iltaan uskottuja miehiä, ja siihen on muuten sovellettava, mitä jakolaissa on rajankäynnistä säädetty. Toimituskustannuksista vastaa hakija.

Kalaväylän avoinna pitämisestä ja sulkemisesta on voimassa, mitä vesilaissa on säädetty valtaväylästä. Lukuun ottamatta pitkääsiimaa ja muuta koukkupyydystä, joka valtaväylässä ei haittaa kulkemista, on valtaväylä ja kalaväylä myös pidettävä vapaana seisovista kalanpyydyksistä. Valtaväylässä ja kalaväylässä tulee liikkuvallakin rihmapyydyksellä kalastaa siten, että yli puolet väylän leveydestä on vapaana.

Aikaisemmin laillisesti saatu oikeus kiinteän pyydyksen pitämiseen valta- tai kalaväylässä jää edelleen voimaan. Tällaisen oikeuden haltija voidaan kuitenkin velvoittaa luopumaan sanotusta oikeudesta, jos se on tarpeen 1 §:ssä. mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jolleivät kalastuspiiri ja oikeuden haltija pääse luovuttamisesta sopimukseen, kalastuspiiri voi saattaa asian hakemuksella vesioikeuden ratkaistavaksi. Oikeuden luovuttamisesta on suoritettava korvaus noudattaen, mitä 14 §:n 1 ja 2 momentissa on säädetty.

Kalastuspiiri voi myöntää luvan kiinteän kalastuslaitteen pitämiseen tilapäisesti kalaväylässä, milloin tällainen toimenpide ei vaaranna kalan kulkua vesistössä.

Mikäli vesilain säännöksistä ei muuta johdu, saa pienehkön järven, jonka ainoastaan puro yhdistää muuhun vesialueeseen, vesioikeuden luvalla sulkea kalastusta ja kalakannan hoitoa varten, jollei siitä ole toiselle mainittavaa haittaa. Samoin edellytyksin saa puron tai sen osan sulkea mainittuja tarkoituksia tai kalanviljelyä varten. Lupa voidaan korvauksetta peruuttaa tai sen ehtoja muuttaa, jos sulkemisesta aiheutuu muu kuin vähäiseksi katsottava vahingollinen seuraus, jota lupaa myönnettäessä ei ole edellytetty. Sulkemisesta aiheutuva vahinko on korvattava.

Tässä pykälässä tarkoitettu asia pannaan vesioikeudessa vireille hakemuksella noudattaen, mitä vesilaissa on säädetty.

Jos pyydykset voivat häiritä veneellä liikkumista tai muuta vesistön luvallista käyttöä, ne on varustettava selvillä merkeillä siten kuin asetuksella säädetään. Kalastusaluksissa käytettävistä valoista ja merkkikuvioista on säädetty erikseen.

Yleisen kulkuväylän ulkopuolella olevan selvästi merkityn pyydyksen yli kulkeminen on kielletty, eikä konevoimalla kulkeva alus tai puutavaralautta saa tulla viittäkymmentä metriä lähemmäksi tällaista pyydystä, ellei se väylän ahtauden takia ole välttämätöntä.

Kala tai rapu, joka sen rauhoitusaikana on saatu muun pyynnin yhteydessä, samoin kuin alamittainen kala tai rapu on, jollei se ole sanottavasti vahingoittunut, laskettava viipymättä takaisin veteen.

Itämeren alueella on kaikki ajosiimasta tai -verkosta saadut lohet, jotka siellä voimassa olevien säännösten tai määräysten mukaan ovat alamittaisia, laskettava takaisin veteen.

Maa- ja metsätalousministeriöllä on erityisistä syistä oikeus tiettyä vesistöaluetta tai sen osaa varten määräajaksi tai toistaiseksi antaa asettamillaan ehdoilla lupa tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa taikka kalastuspiirin tai kalastusalueen valtuuskunnan päätöksellä:

Milloin tietyllä vesialueella vallitsevat erityiset olosuhteet tai tärkeät kalakannan hoitoon liittyvät näkökohdat sitä edellyttävät, kalastuspiiri voi määräajaksi kieltää tietynlaisen pyydyksen tai kalastustavan käyttämisen sanotulla alueella.

Maa- ja metsätalousministeriö voi siirtoistutusta, kalanviljelytoimintaa, tutkimustyötä tai muuta kalaveden hoitoon liittyvää tarkoitusta varten antaa määräämillään ehdoilla ja kalastusoikeuden haltijan suostumuksella määräajaksi luvan pyydystää kaloja tai rapuja tämän lain taikka sen nojalla annetuista säännöksistä tai määräyksistä poiketen. Tällaista lupaa ei saa siirtää toiselle.

Kalastusta harjoitettaessa on vältettävä kaikkea sellaista, joka voi aiheuttaa rannan omistajalle tai haltijalle tarpeettomasti haittaa tai häiriötä. Edellä 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua onkimista ja 9 §:n 2 momentissa tarkoitettua onkimista ja pilkkimistä ei saa ilman erityistä oikeutta harjoittaa viittäkymmentä metriä lähempänä selvällä merkillä varustettua, pyynnissä olevaa kiinteää tai verkkopyydystä eikä niin lähellä toisen asuttua rantaa, laituria, uimarantaa, jäätietä tai muuta niihin verrattavaa aluetta, että siitä aiheutuisi edellä tarkoitettu seuraus. Tässä laissa tarkoitettua onkimista ja pilkkimistä harjoitettaessa on vältettävä aiheuttamasta haittaa tai häiriötä vesialueella harjoitettavalle muulle kalastukselle.

Rauhoituspiirin perustamista ja määräysten muuttamista koskeva kalastusalueen valtuuskunnan päätös on alistettava kalastuspiirin vahvistettavaksi.

Jos vesialueen omistaja menettää huomattavassa määrin mahdollisuutensa käyttää kalastusoikeuttaan rauhoituspiiriin kuuluvalla vesialueella, kalastuspiirin on suoritettava hänelle valtion varoista menetystä vastaava korvaus, joka määrätään vahvistamispäätöksen yhteydessä.

Rauhoituspiirin rajat voidaan selvittää kalastusalueen hallituksen hakemuksesta suoritettavassa maanmittaustoimituksessa. Toimituksen suorittaa toimitusinsinööri ilman uskottuja miehiä ja siihen on muuten sovellettava, mitä jakolaissa on rajankäynnistä säädetty. Toimituksen kustannukset maksetaan, jollei valtio ota niitä suorittaakseen, kalastusalueen varoista.

Kalastusalueen hallitus on tarpeen mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, että rauhoituspiirin rajat on asianmukaisesti merkitty.

Rauhoituspiirin käyttöä koskevista rajoituksista on kalastusalueen hallituksen tiedotettava noudattamalla, mitä julkisista kuulutuksista on säädetty, sekä tarpeen mukaan sijoittamalla ilmoitustauluja rauhoitetun vesialueen ympäristöön. Kalastusalueen hallituksen on myös huolehdittava edellä mainittujen rajoitusten noudattamisen valvonnasta.

Jos kalastusalueen hallitus pitää tarpeellisena rauhoituspiirin edelleen pysyttämisen tai siirtämisen toiseen paikkaan, sen tulee tehdä tästä ehdotus vähintään koline kuukautta ennen 43 §:n 1 momentissa mainitun määräajan päättymistä kalastusalueen valtuuskunnalle. Piirin pysyttämistä tai siirtämistä koskeva päätös on niin ikään tehtävä 43 §:ssä tarkoitetuksi määräajaksi.

Rauhoituspiiri voidaan lakkauttaa kalastus alueen valtuuskunnan päätöksellä. Päätös tulee voimaan kun valtuuskunta on siitä tiedottanut noudattaen, mitä julkisista kuulutuksista on säädetty.

Rauhoituspiirin lakkaaminen poistaa alueen käyttöä koskevat rajoitukset.

Milloin kaavoituksen toteuttamista, liikenneolojen järjestelyä tai muuta tärkeätä yleistä tarkoitusta varten rauhoituspiiri olisi osaksi tai kokonaan lakkautettava tai sen käyttöä koskevia rajoituksia muutettava eikä kalastusalueen valtuuskunta ole suostunut tätä tarkoittavaan esitykseen, voi asianomainen viranomainen hakea vesioikeudelta piirin lakkauttamista.

Lakkautettuun rauhoituspiiriin kuuluvaa aluetta ei saa uudelleen määrätä rauhoituspiiriksi, ellei vesioikeus olosuhteiden muututtua kalastusalueen hakemuksesta anna siihen lupaa.

Vesioikeuden tässä pykälässä tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta vain lakkauttamista hakenut viranomainen sekä kalastusalue.

Kalastuskunnan on järjestäydyttävä ja hyväksyttävä itselleen säännöt, jotka alistetaan kalastuspiirin tarkastettaviksi. Milloin yhteisen kalaveden merkitys on vähäinen tai siihen on muu erityinen syy, kalastuspiiri voi kuitenkin vapauttaa kalastuskunnan järjestäytymisestä. Kalastuskunnalle kuuluvista asioista on osakkaiden tällöin yhteisesti päätettävä taikka uskottava niiden hoitaminen valtuuttamalleen toimitsijamiehelle.

Jollei kalastuskunta ole järjestäytynyt, mutta sen osakkaat ovat eräistä yhteisistä. alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain (204/40) mukaisesti sopineet vesialueen hallinnon järjestämisestä tai alue on asetettu uskotun miehen hallintoon, kalastuskunnalle kuuluvat tehtävät voi suorittaa mainitun lain mukainen hallintoelin.

Kunnanhallituksen puheenjohtajan määräämä pätevä henkilö kutsuu kalaveden osakkaat kokoukseen päättämään kalastuskunnan järjestäytymisestä.

Kokouskutsun sisällöstä ja sen tiedottamisesta kalaveden osakkaille on vastaavasti voi massa, mitä on säädetty eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain 4 §:ssä. Kokouksesta aiheutuvat kustannukset suoritetaan kunnan varoista ja kunta on oikeutettu perimään kustannukset kalastuskunnalta. Jos kaikki osakkaat kokoontuvat ilman kokouskutsua, on kokous kuitenkin päätösvaltainen.

Kun kalastuskunta on järjestäytynyt, se voi tehdä sitoumuksia, hankkia irtainta omaisuutta sekä käyttää puhevaltaa tuomioistuimessa ja muun viranomaisen luona yhteisen kalaveden käyttöä ja hoitoa koskevissa asioissa.

Kalastuskunnan päätäntävaltaa käyttää kalastuskunnan kokous. Kalastuskunnan varsinainen kokous pidetään ainakin kerran vuodessa.

Kalastuskunnan kokouksen kutsuu koolle johtokunnan esimies tai hänen estyneenä ollessaan varaesimies. Kokouksessa ei saa ratkaista asiaa, josta kokouskutsussa ei ole ilmoitettu.

Kokouksen koollekutsumistavasta, asiain käsittelystä kokouksessa sekä pöytäkirjan pitämisestä määrätään kalastuskunnan säännöissä.

Kalastuskunnan osakkaat kutsutaan ilmoitettua asiaa varten ylimääräiseen kokoukseen, jos osakkaat, joiden yhteinen äänimäärä edustaa vähintään kymmenesosaa kalastuskunnan koko äänimäärästä, sitä pyytävät tai jos se on tarpeen 67 §:ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen käsittelemistä varten.

Jollei kokousta ole pidetty kuukauden kuluessa siitä, kun johtokunnan esimies sai todistettavasti tiedon 1 momentissa tarkoitetusta pyynnöstä tai 1 momentissa mainittu oikaisuvaatimus hänelle esitettiin, kalastuspiiri voi sille tehdystä hakemuksesta ja varattuaan johtokunnan esimiehelle tilaisuuden tulla kuulluksi oikeuttaa jonkun hakijoista tai oikaisuvaatimuksen esittäjän kutsumaan kokouksen koolle.

Kalastuskunnan kokouksessa on kullakin osakkaalla vesialueosuutensa mukainen äänimäärä, jolleivät kaikki kokouksessa läsnä olevat osakkaat toisin sovi tai kalastuskunnan säännöissä ole muuta määrätty. Kokouksessa ei kuitenkaan kukaan saa äänestää enemmällä kuin puolella läsnä olevien yhteenlasketusta äänimäärästä.

Kokouksessa voi osakasta edustaa hänen valtuuttamansa asiamies. Kukaan ei saa kuitenkaan esiintyä useamman kuin yhden osakkaan asiamiehenä.

Jolleivät osakkaiden vesialueosuudet ole tiedossa tai jos niistä kalastuskunnan kokouksessa ilmenee erimielisyyttä, on maanmittauskonttorilta pyydettävä nämä osuudet osoittava luettelo. Luettelosta ei peritä maksua.

Jos maanmittauskonttorissa ei ole 1 momentissa mainittua luetteloa tai se on puutteellinen ja luettelon laatiminen tai täydentäminen edellyttää jakolain 231 b §:ssä tarkoitetun toimituksen suorittamista, on kalastuskunnan luettelon saadakseen haettava mainittua toimitusta, josta aiheutuvat kustannukset suoritetaan kalastuskunnan varoista.

Kalastuskunnan .kokouksen päätökseksi katsotaan, jollei kalastuskunnan säännöissä toisin määrätä tai jäljempänä toisin säädetä, se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakautuessa tasan tulee päätökseksi pääluvun mukaan lasketun enemmistön mielipide. Jos äänet myös täten laskien menevät tasan, ratkaisee äänestyksen tuloksen puheenjohtajan ääni.

Kalastuskunnan päätöksen tekemiseen vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmannesta äänestykseen osaa ottaneiden käytettävissä olevasta yhteisestä äänimäärästä ja vähintään yksi kolmannes äänestäneistä osakkaista:

Kalastuskunnan sääntöjen muuttamista tarkoittava asia on käsiteltävä kahdessa kalastuskunnan kokouksessa ja siitä tehty päätös on alistettava kalastuspiirin tarkastettavaksi.

Kalastuskunta valitsee keskuudestaan itselleen johtokunnan sekä yhden sen jäsenistä johtokunnan esimieheksi ja yhden varaesimieheksi. Johtokunnan jäsenten toimikausi on kaksi vuotta siten, että kalastuskunnan säännöissämäärättävällä tavalla puolet jäsenistä on kunakin vuonna erovuorossa. Esimies ja varaesimies valitaan vuodeksi kerrallaan.

Kalastuskunta, johon kuuluu enintään viisi osakasta, voi kuitenkin toimia ilman johtokuntaa, jolloin kalastuskunnan kokous hoitaa johtokunnalle kuuluvat tehtävät ja kokouksesta on muutoinkin voimassa, mitä johtokunnasta on säädetty. Kalastuskunnan kokous valitsee tällöin kalastuskunnalle esimiehen ja varaesimiehen.

Johtokunnan tehtävänä on, noudattaen tätä lakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä:

Haasteen tai julkisen viranomaisen määräyksen tahi tiedonannon on katsottava tulleen kalastuskunnan ja sen johtokunnan tiedoksi, kun se on laillisessa järjestyksessä toimitettu kalastuskunnan esimiehelle tai varaesimiehelle. Näiden on huolehdittava, että asia hyvissäajoin saatetaan osakasten tietoon.

Kalaveden hoitoa tarkoittavien toimenpiteiden kustannuksia ja muita kalastuskunnan menoja varten voidaan kalastuskunnan osakkaiden suoritettavaksi määrätä kunkin vesialueosuutta vastaava tai kalastuskunnan säännöissä vahvistetun muun perusteen mukainen maksu.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu maksu saadaan ulosottaa ilman tuomiota tai päätöstä ja sen maksuunpanosta valittaa siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annetussa laissa (367/61) on säädetty.

Jollei kalaveden käytöstä muuta päätetä, jakautuvat pyydysyksiköt yhteisen kalaveden osakkaiden kesken näiden vesialueosuuksien mukaisesti ja niiden kesken, joilla on kalastusoikeus koskitilan alueella, niiden osuuksien mukaan, jotka osakkailla ennen osuuden luovuttamista oli siihen vesialueeseen, josta koskitila on muodostettu. Koskitilan omistajan osuus kalastuskunnassa määräytyy koskitilan manttaalin mukaan. Kalastuskunta voi antaa tarkempia määräyksiä osakkaille kuuluvan kalastusoikeuden käyttämisestä.

Oikeus kalastaa yhteisessä kalavedessä voidaan antaa vuokralle kalastuskunnan kokouksen päätöksellä. Tällöin on ensi sijassa pyrittävä edistämään ammattimaisesti harjoitettavaa kalastusta. Kalastuskunnan kokouksessa voidaan myös päättää, että kalavettä käytetään toisin kuin siten, että kukin osakas itse tai se, joka laillisesti käyttää hänen oikeuttaan, harjoittaa tällä vesialueella kalastusta. Näin saatu tulo, mikäli sitä ei tarvita kalastuskunnan menoihin, jaetaan osakkaiden kesken heidän vesialueosuuksiensa mukaan, jolleivät kaikki osakkaat toisin sovi.

Mitä 16 §:n 2 momentissa on säädetty vesialueen omistajasta, koskee yhteisen kalaveden osalta kalastuskuntaa.

Kalastuskunnan kokouksen päätöksellä voidaan, jollei osakkaiden yhdenvertaisuutta loukata, rajoittaa osakkaan oikeutta sallia toisen henkilön käyttää hänelle osakkaana kuuluvaa kalastusoikeutta tai osaa siitä.

Osakasta tai muuta henkilöä, joka on syyllistynyt kalastusta koskevien säännösten ja määräysten rikkomiseen tai merkittävässä määrin laiminlyönyt hänelle 1 ja 2 §:n mukaan kuuluvat velvollisuudet, voidaan kalastuskunnan johtokunnan päätöksellä määräajaksi, enintään kahdeksi vuodeksi, kieltää käyttämästä oikeuttaan kalastaa kalastuskunnan kalavedessä. Päätöstä on noudatettava, kun se on annettu asianomaiselle tiedoksi.

Se, jolta on kielletty kalastusoikeuden käyttäminen, voi hakea kalastuspiiriltä kiellon kumoamista. Kalastuspiiri voi kumota kiellon, jos perusteita kiellon voimassa pitämiseen ei ole.

Johtokunta ei saa ilman kalastuskunnan kokouksen päätöstä panna vireille kalavettä koskevaa oikeudenkäyntiä, ellei tällaista oikeutta ole kalastuskunnan säännöissä johtokunnalle uskottu. Päätöstä vastustanut osakas on velvollinen osallistumaan oikeudenkäynnin kustannuksiin enintään sillä määrällä, joka vastaa hänelle kalaveden osakkaana oikeudenkäynnistä tullutta etua.

Milloin johtokunta tai kalastuskunnan kokous päättää, ettei kalavettä koskevaan oikeudenkäytiin ryhdytä, osakkaalla on kuitenkin oikeus ajaa kannetta asiassa. Mitä siten voitetaan, tulee kalastuskunnan hyväksi, ja kukin osakas on saamansa edun arvoon asti velvollinen ottamaan osaa oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kustannuksiin.

Milloin korvausta tuomitaan tai määrätään maksettavaksi vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä, joka luvattomasti tai laillisen luvan nojalla suoritetusta toimenpiteestä aiheutuu yhteiselle kalavedelle, siinä harjoitetulle kalastukselle tai kalakannan hoidolle, voidaan tällainen korvaus määrätä suoritettavaksi kalastuskunnalle käytettäväksi sanotun vahingollisen seurauksen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittaviin tai muihin kalastuksen hyväksi suoritettaviin toimenpiteisiin.

Kalastuskunnan osakas, joka katsoo, että kalastuskunnan kokouksen tai johtokunnan päätös ei ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalastuskunnan sääntöjen vastainen taikka loukkaa hänen oikeuttaan tahi on väärin merkitty kokouksen tai johtokunnan pöytäkirjaan, voi kalastuskunnan kokoukselta vaatia päätöksen tai merkinnän oikaisemista. Oikaisuvaatimus on esitettävä johtokunnan esimiehelle kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun osakas sai päätöksestä tiedon. Tarvittaessa on ylimääräinen kokous kutsuttava koolle oikaisuvaatimusta käsittelemään.

Jollei oikaisuvaatimus johda sen esittäjää tyydyttävään tulokseen, hän voi moittia vaatimuksesta annettua päätöstä kanteella, joka on pantava vireille kalastuskuntaa vastaan yleisessä alioikeudessa kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun asia on kalastuskunnan kokouksessa käsitelty.

Kalastusalueen tulee yhden tai useamman kunnan alueella muodostaa sellainen kalataloudellisesti yhtenäinen alue, jonka kalastusoloja järjestettäessä on asianmukaista soveltaa yhtenäisiä toimenpiteitä.

Kalastusaluejako ei koske meressä olevaa yleistä vesialuetta siltä osin kuin 1 §:ssä mainitut tavoitteet eivät vaadi alueen sisällyttämistä kalastusaluejakoon. Tällaisen vesialueen osalta suorittaa kalastusaluehallinnolle kuuluvat tehtävät asianomainen kalastuspiiri noudattaen soveltuvin osin tämän luvun säännöksiä.

Jaon ulkopuolelle voidaan myös jättää joki tai puro, jolla on ainoastaan vähäinen kalataloudellinen merkitys, samoin kuin sellainen yhden tilan alueella oleva järvi tai lampi, joka on umpinainen tai jonka yhdistää muuhun vesistöön ainoastaan oja tai puro, jota myöten kala ei sanottavasti kulje.

Vesialueen jaon kalastusalueisiin ja alueiden rajat vahvistaa kalastuspiiri. Ehdotuksen kalastusaluejaoksi ja alueiden rajoiksi valmistelee kussakin kalastuspiirissä maa- ja metsätalousministeriön asettama lautakunta, jonka kokoonpanosta säädetään asetuksella. Lautakunnan tulee valmistelutyönsä aikana kuulla kalastusalan järjestöjä sekä tarpeen mukaan viranomaisia.

Lautakunnan tulee toimittaa ehdotuksensa viipymättä asianomaiselle kalastuspiirille, jonka tulee toimittaa ehdotus pidettäväksi sitä koskevan kuulutuksen jälkeen kolmen kuukauden ajan julkisesti nähtävänä niissä kunnissa, joiden alueilla olevia vesialueita ehdotus koskee. Sanotun ajan kuluessa vesialueiden omistajilla, kalastusoikeuden haltijoilla, kunnilla sekä muilla, joita asia koskee, on oikeus esittää kalastuspiirille huomautuksensa ehdotuksesta.

Milloin olosuhteiden muuttuminen tai erityiset syyt sitä edellyttävät, kysymys kalastusalueen jakamisesta, sen yhdistämisestä toiseen kalastusalueeseen tai sen rajojen muuttamisesta voidaan saattaa kalastuspiirin ratkaistavaksi. Tätä tarkoittavan hakemuksen kalastuspiirille voi tehdä kalastusalue, kalastuskunta, vesialueen omistaja tai kalastusoikeuden haltija.

Päätäntävaltaa kalastusaluetta koskevissa asioissa käyttää kalastusalueen valtuuskunta. Valtuuskunnan jäsenten toimikausi on neljä. vuotta. Jäsenet valitaan, noudattaen kalastusalueen ohjesäännön määräyksiä, seuraavasti:

Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Milloin valtuuskunnan jäsen kesken toimikauttaan eroaa tai tulee estyneeksi tehtävää hoitamasta, valitaan hänen tilalleen uusi jäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Milloin 70 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen jäsenten lukumäärä sellaisen kalastusalueen valtuuskunnassa, joka käsittää huomattavilta osin myös kyliin tai tiloihin kuuluvia vesialueita, ei käsittäisi enemmistöä valtuuskunnan jäsenten yhteismäärästä, voivat kalastuskunnat sekä 70 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitut vesialueen omistajat kalastusalueen ohjesäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla yhdessä valita valtuuskuntaan niin monta jäsentä, että kalastuskuntia ja vesialueiden omistajia edustavilla jäsenillä on enemmistö valtuuskunnan jäsenmäärästä.

Milloin 70 §:n 1 momentin 3 kohdan a alakohdassa mainitut vesialueet ovat useamman kuin valtion yhden viranomaisen hallinnassa ja hoidossa, maa- ja metsätalousministeriö määrää näiden vesialueiden osalta jäsenet muita tässä tarkoitettuja viranomaisia kuultuaan.

Kalastusalueen valtuuskunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla tässä laissa on säädetty:

Ellei tämän lain säännöksistä muuta johdu tai kysymys ole 64 §:ssä tarkoitetusta tehtävästä, valtuuskunta ei saa ottaa käsiteltäväkseen asiaa, joka koskee oikeutta vesialueeseen tai kalastuksen harjoittamiseen taikka tällaisen oikeuden perustetta ja sisältöä.

Kalastuspiiri kutsuu kalastusalueiden valtuuskunnat ensimmäiseen kokoukseen sen jälkeen kun vesialueiden jako kalastusalueisiin ja alueiden rajat on vahvistettu.

Kalastuspiiri ja kalastusalueen hallitus voivat pyytää kunnanhallitusta hankkimaan sille ne tiedot, jotka ovat tarpeen valtuuskunnan jäsenten vaalien toimittamista varten. Maanmittausviranomaisten tulee tarvittaessa antaa virka-apua vesialueiden oikeudellisen aseman selvittämiseksi, jolloin voidaan määrätä suoritettavaksi jakolain 231 a §:n mukainen toimitus.

Kalastusalueen valtuuskunta kokoontuu puheenjohtajansa tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtajansa kutsusta varsinaisiin kokouksiin vähintään kerran vuodessa sekä tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin.

Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, milloin vähintään kolme valtuuskunnan jäsentä pyytää sitä kirjallisesti ilmoittamaansa asiaa varten tai se on tarpeen 85 §:ssä tarkoitetun oikaisuvaatimuksen käsittelemistä varten.

Valtuuskunnan kokouksessa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, jollei 2 momentista muuta johdu. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni.

Milloin asia koskee ohjesäännön hyväksymistä tai 83 §:ssä tarkoitettujen maksujen määräämistä, vaaditaan, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa läsnä olevista valtuuskunnan jäsenistä. Käyttö ja hoitosuunnitelmaa vahvistettaessa noudatettavasta menettelystä säädetään 80 ja 81 §:ssä.

Tarkempia määräyksiä asiain käsittelystä valtuuskunnan kokouksessa annetaan kalastusalueen ohjesäännössä.

Kalastusalueen hallitukseen valtuuskunta valitsee ohjesäännössä määrätyn määrän jäseniäkahden vuoden ajaksi siten, että puolet heistä on vuosittain erovuorossa.

Hallitus valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Milloin kalastusalue käsittää erillisen vesialueen ja sen valtuuskunnan jäsenmäärä on enintään kahdeksan, hoitaa valtuuskunta hallitukselle kuuluvat tehtävät.

Kalastusalueen hallituksen tehtävänä on tämän lain ja muiden voimassa olevien säännösten mukaisesti sekä kalastusalueen ohjesäännön määräykset huomioon ottaen:

Hallituksen tulee vuosittain valmistella ja esittää valtuuskunnan hyväksyttäväksi toimintaja varainkäyttösuunnitelma sekä ehdotuksensa siitä, millä tavoin toiminnasta johtuvat menot rahoitetaan. Kultakin toimintavuodelta on valmistettava toimintakertomus ja selvitys varojen käytöstä, jotka valtuuskunnan valitsemien tilintarkastajien lausunnon kera on esitettävä valtuuskunnan käsiteltäviksi.

Kalastusalueen ohjesäännössä on mainittava:

Kalastusalueen hallitus laatii ehdotuksen käyttö ja hoitosuunnitelmaksi. Hallitus voi laatimistyössään käyttää asiantuntijoita.

Milloin kalastuspiiri katsoo, että sama käyttö- ja hoitosuunnitelma siihen sisältyvine kalastusalueiden yhteistoimintaa koskevine määräyksineen olisi hyväksyttävä koskemaan kahta tai useampaa vierekkäistä kalastusaluetta, sen tulee kehottaa näitä alueita yhteistoiminnassa valmistelemaan sitä tarkoittava ehdotus.

Kalastusalue voi tehdä myös aloitteen kalastuspiirille yhteisen käyttö ja hoitosuunnitelman valmistelun aikaansaamiseksi.

Kunkin kalastusalueen valtuuskunnan tulee hyväksyä käyttö ja hoitosuunnitelma päätöksellään, jota kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa läsnä olevista valtuuskunnan jäsenistä. Jollei ehdotusta saada edellä mainitulla ääntenenemmistöllä hyväksytyksi, ehdotus on alistettava kalastuspiirin vahvistettavaksi. Kalastuspiirin tulee ennen asian päättämistä kuulla asianomaisia viranomaisia, vesialueiden omistajia sekä kalastusalan järjestöjä. Kalastuspiiri voi, nojautuen 79 §:n säännöksiin, tehdä ehdotukseen välttämättömiksi havaitut muutokset.

Mitä 1 momentissa on säädetty käyttö- ja hoitosuunnitelman hyväksymisestä, koskee vastaavasti sen muuttamista.

Kalastuspiirin tämän pykälän nojalla tekemään päätökseen saa kalastusalueen valtuuskunnan tai hallituksen jäsen tai kalastusalueella oleva vesialueen omistaja tai kalastuskunta, jota asia välittömästi koskee, hakea muutosta valittamalla maa- ja metsätalousministeriöön kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.

Joka harjoittaa kalastusta kalastusalueeseen kuuluvalla vesialueella, on velvollinen suorittamaan kalastusalueelle sen toiminnasta johtuvia kustannuksia varten kalastusalueen ohjesäännössä vahvistettujen perusteiden mukaisesti määrättävän, käyttämiensä pyydysten tehoa ja lukumäärää vastaavan maksun. Tällaisen maksun perimisestä on vastaavasti voimassa, mitä 60 §:n 2 momentissa on säädetty. Mitä edellä on sanottu, ei koske sitä, joka harjoittaa kalastusta 6 §:n 1 momentissa, 7 §:n 1 momentissa ja 8 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun yleisen kalastusoikeuden perusteella taikka 9 §:ään tai tämän lain nojalla annettuun asetukseen perustuvan luvan nojalla.

Milloin maksuista jonakin vuonna kertyy enemmän varoja kuin siksi vuodeksi vahvistetun varainkäyttösuunnitelman toteuttamiseen tarvitaan, kalastusalueen valtuuskunnan tulee päättää näiden varojen rahastoimisesta sekä käyttämisestä kalatalouden edistämiseen kalastusalueella.

Milloin kalastusoikeuden haltija kalastusaluetta varten vahvistetun käyttö ja hoitosuunnitelman vastaisesti toimenpiteellään tai laiminlyönnillään tahallisesti vaikeuttaa sanotun suunnitelman toteuttamista, hänet voidaan kalastusalueen kanteesta yleisen alioikeuden päätöksellävelvoittaa suorittamaan kalastusalueelle tällaisesta menettelystä aiheutuvat kustannukset.

Kalastusalueen valtuuskunnan tai hallituksen jäsen, joka katsoo, ettei valtuuskunnan tai hallituksen päätös ole syntynyt laillisessa järjestyksessä taikka on lain, asetuksen tai kalastusalueen ohjesäännön vastainen tahi poikkeaa siitä, mitä käyttö ja hoitosuunnitelmassa on määrätty, taikka ettei valtuuskunnan 6 luvussa tarkoitetussa asiassa tekemä päätös vastaa 1 §:n mukaisia tavoitteita, voi vaatia valtuuskunnalta päätöksen oikaisemista.

Oikaisuvaatimus on esitettävä kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä. Tarvittaessa on ylimääräinen kokous kutsuttava koolle käsittelemään oikaisuvaatimusta.

Jollei oikaisua suoriteta, kalastusalueen valtuuskunnan tai hallituksen jäsen voi moittia päätöstä kanteella, joka on pantava vireille yleisessä alioikeudessa kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä kun asia on valtuuskunnan kokouksessa käsitelty.

Kalastusalueiden toiminnan ohjaamista ja valvontaa sekä muiden tässä laissa säädettyjen kalataloushallinnon alaan kuuluvien tehtävien suorittamista varten maa on jaettu kalastuspiireihin, joista kunkin alue käsittää yhden läänin alueen. Maa- ja metsätalousministeriön alaiset piiritoimistot toimivat asetuksella määrättävien maatalouspiirien maataloustoimistojen yhteydessä.

Kalastuspiirissä voi olla johtavan kalastusbiologin, kalastusbiologin ja lakimiehen virkoja sekä piirikalastusmestarin, kalastusmestarin, toimistosihteerin, toimistoapulaisen ja vahtimestarin toimia.

Kalastuspiirissä voi lisäksi olla ylimääräisiä toimenhaltijoita ja tilapäisiä toimihenkilöitä sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.

Kalastuspiirin tehtävänä on sen lisäksi, mitä tässä laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa säädetään, huolehtia kalastusaluehallinnon toteuttamisesta toimialueellaan, avustaa kalastusalueita niiden järjestäytymistä ja toimintaa koskevissa asioissa, antaa asiantuntija-apua kalastusalueille niiden ohjesääntöjä ja käyttö ja hoitosuunnitelmia valmisteltaessa, valvoa, että kalastusalueet toimivat lain ja ohjesääntönsä määräysten mukaisesti ja täyttävät niille kuuluvat tehtävät, sekä tarpeen vaatiessa ryhtyä toimenpiteisiin puutteiden ja epäkohtien korjaamiseksi, ohjata ja valvoa piirin alueella suoritettavaa neuvontatyötä sekä käsitellä asiat, jotka koskevat yhteydenpitoa kalastusviranomaisten ja kalastusalueiden välillä.

Tarkempia säännöksiä kalastuspiireistä ja niiden tehtävistä annetaan asetuksella.

Jokaisen kahdeksantoista vuotta täyttäneen henkilön, joka harjoittaa kalan tai ravun pyyntiä, tulee vuosittain suorittaa valtiolle kalastuksenhoitomaksu. Tämä ei kuitenkaan koske sitä, joka harjoittaa onkimista siinä kunnassa, jossa hän muutoin kuin tilapäisesti asuu.

Kalastuksenhoitomaksu on viisitoista markkaa vuodessa. Valtioneuvosto voi kuitenkin muuttuneiden olosuhteiden niin vaatiessa korottaa maksun enintään viideksikymmeneksi markaksi vuodessa. Kalastuksenhoitomaksu menee valtiolle.

Edellä 9 §:ssä mainitun pilkintämaksun suuruus määrätään valtioneuvoston päätöksellä ottaen huomioon, että maksun tulee olla puolitoista kertaa 88 §:ssä mainitun kalastuksenhoitomaksun määrä lisättynä maksun kannosta aiheutuvilla kustannuksilla.

Pilkintämaksuista kertyneet tulot jaetaan kokonaisuudessaan kalastusalueille, joiden tehtävänä on jakaa varat edelleen vesialueen omistajille. Varojen jaossa on otettava maa- ja metsätalousministeriön vahvistaman pistelaskuperustan mukaisesti eri kalastuskuntien alueille osoitettavia varoja laskettaessa huomioon kyseessä olevan kalaveden pinta-ala, sen hyväksi suoritetut hoitotoimenpiteet, siihen kohdistunut kalastusrasitus sekä valvonnan tarpeet.

Todistukseksi kalastuksenhoitomaksun suurentamisesta maksaja saa kalastuskortin. Kortti on pidettävä mukana kalastusta harjoitettaessa sekä vaadittaessa näytettävä vesialueen omistajalle tai kalastusoikeuden haltijalle taikka sille, jonka tehtävänä on valvoa kysymyksessä olevalla alueella kalastuksesta annettujen saannosten ja määräysten noudattamista.

Todistukseksi pilkintämaksun suorittamisesta maksaja saa pilkintäkortin, josta on voimassa, mitä kalastuskortista 1 momentissa on säädetty.

Valtion tulo- ja menoarvioon on vuosittain otettava kalatalouden edistämiseen määräraha, joka vastaa ainakin sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden aikana kalastuksenhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden keskimääräisen lukumäärän ja kulumassa olevan vuoden kalastuksenhoitomaksun suuruuden perusteella laskien on katsottava kalastuksenhoitomaksuina kertyvän. Tarkoitukseen on kuitenkin myönnettävä vähintään se määrä, mikä kalastuksenhoitomaksuina on kertynyt sen vuoden edellisenä vuonna, jota varten tulo- ja menoarvio on laadittu.

Määrärahasta kullekin kalastuspiirille osoitettu osa käytetään sen vahvistaman käyttösuunnitelman mukaisesti yhdenmukaisin perustein kalastusalueiden ja kalastuskuntien sekä kalastusalan järjestöjen toimesta suoritettavaan kalavesien hoitoon, kalakantojen parantamiseen, valistus- ja neuvontatyöhön sekä kalataloutta koskevaan koe- ja suunnittelutoimintaan. Määrärahasta voidaan myös myöntää avustuksia kalastusalueiden muusta toiminnasta aiheutuviin kuluihin.

Poliisin, erityisesti eräpoliisin, ja kalastusviranomaisten tulee valvoa, että kalastusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä noudatetaan, ja sen mukaan kuin jäljempänä säädetään, ottaa myös talteen luvattomalla kalastuksella saatu saalis ja siinä käytetyt välineet samoin kuin tämän lain nojalla luvattomana pidettävä kuljetus- tai kauppatavara.

Edellä 96 §:ssä tarkoitettu velvollisuus on myös valan tehneellä kalastuksenvalvojalla, jonka kalastuspiiri, kunta, kalastusalue, kalastuskunta, vesialueen omistaja tai kalastusoikeuden haltija on asettanut.

Kalastusalueen asettaman kalastuksenvalvojan tulee erityisesti valvoa, että rauhoituspiiriä koskevia ja muita kalastusalueen vesialueilla voimassa olevia määräyksiä noudatetaan.

Kalastuksenvalvoja vannoo valan tai antaa vastaavan vakuutuksen siinä yleisessä alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä hänen toimialueensa tai osa siitä sijaitsee. Kalastuksenvalvojalla tulee olla valvojan merkki taikka tunnuskortti, jonka hän vaadittaessa esittää.

Kun yksityisen kalastusoikeutta loukataan, tulee 96 §:ssä mainittujen viranomaisten pyynnöstä antaa virka-apua.

Kalastuksenvalvoja on velvollinen toimialueellaan pyynnöstä avustamaan vesialueen omistajaa tai kalastusoikeuden haltijaa tämän oikeutta loukkaavan menettelyn selvittämiseksi.

Valtakunnan rajalla olevissa vesissä ja Suomen merialueella suorittavat tulli- ja rajavartioviranomaiset 96 §:ssä mainittujen viramomaisten ohella siinä tarkoitettua valvontaa, mikäli se ei haittaa heidän varsinaista virkatoimintaansa.

Suomen kalastusvyöhykkeellä harjoitettavaa pyyntiä koskevien säännösten edellyttämästä valvonnasta on voimassa, mitä Suomen kalastusvyöhykkeestä annetussa laissa (839/74) on säädetty.

Edellä 96 §:ssä mainitulla viranomaisella sekä valan tehneellä kalastuksenvalvojalla on oikeus tarkastaa, että vedessä tai veneessä samoin kuin rannalla tai suojassa oleva pyydys on säännösten ja määräysten mukainen. Mainituilla viranomaisilla ja kalastuksenvalvojalla on myös oikeus tarkastaa kalaa tai rapuja kaupaksi pitävän henkilön varasto.

Jos kalaväylään tai muulle vesialueelle, jossa kalastusoikeuden käyttäminen on kielletty tai sitä on rajoitettu, on laittomasti pantu kalanpyydys, poliisiviranomainen tai kalastuksenvalvoja on velvollinen poistamaan sen syyllisen kustannuksella.

Kielletty pyydys tai pyydyksen osa on viranomaisen tai kalastuksenvalvojan hävitettävä tai tehtävä kalastukseen kelvottomaksi.

Milloin

on vesialueen omistajalla, osakkaalla tai kalastusoikeuden haltijalla oikeus verekseltä ottaa talteen tällaisessa kalastuksessa käytetty pyydys sekä saatu saalis samoin kuin vene tai muu kulkuväline. josta pyyntiä harjoitetaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tulee myös valan tehneen kalastuksenvalvojan ja eräpoliisin sekä siellä, missä vesialue tai kalastusoikeus kuuluu valtiolle, poliisin ja muun viranomaisen, jonka velvollisuutena on sellaisella alueella valvoa kalastuksesta annettujen säännösten ja määräysten noudattamista, ottaa talteen luvattoman kalastuksen harjoittajan pyydykset, saalis ja kulkuväline, josta pyyntiä on harjoitettu.

Milloin sen, jonka pyydys, saalis tai kulkuväline on 101 §:n nojalla otettu talteen, epäillään syyllistyneen tekoon, joka on virallisen syytteen alainen tai josta vesialueen omistaja tai osakas taikka kalastusoikeuden haltija haluaa nostettavaksi syytteen, on talteen otettu tavara, saalista lukuun ottamatta, luovutettava niin pian kuin mahdollista poliisin säilytettäväksi. Jollei luovuttaminen käy hankaluudetta päinsä, on tavarasta ja sen säilytyspaikasta ilmoitettava poliisille, joka määrää, miten tavara on säilytettävä. Talteen otetusta saaliista säädetään 104 §:ssä.

Jos vesialueen omistaja tai osakas taikka kalastusoikeuden haltija ei halua syytettä nostettavaksi rikoksesta, josta syyttäjä ei saa tehdä syytettä ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi, hän saa, ilmoitettuaan talteen ottamisesta poliisille, pitää hallussaan talteen ottamansa pyydyksen ja kulkuvälineen, kunnes niiden käyttäjä on suorittanut niistä lunastuksen, jonka suuruus säädetään asetuksella. Jollei lunastusta suoriteta kuukauden kuluessa siitä, kun poliisille on ilmoitettu tavaran talteen ottamisesta, eikä tavaran omistaja ole pannut tuomioistuimessa vireille kannetta talteen ottamisen lainmukaisuudesta, saa talteen ottaja tavaran omakseen.

Milloin tavaran on ottanut talteen kalastuksenvalvoja tai 101 §:n 2 momentissa tarkoitettu viranomainen, eikä rikoksesta nosteta syytettä, lunastuksen saa periä itselleen se, joka on ottanut tavaran talteen. Kysymys virkamiehen suorittaman talteenoton lainmukaisuudesta voidaan tällaisessa tapauksessa saattaa ylemmän viranomaisen ratkaistavaksi.

Jollei edellä olevien säännösten nojalla viranomaisen säilytettäväksi annetun tai viranomaisen taikka kalastuksenvalvojan talteen ottaman tavaran omistaja vuoden kuluessa tule tietoon, viranomaisen on myytävä tavara, jollei sitä. ole 100 §:n 3 momentin nojalla hävitettävä. Myynnistä kertyneet varat kuuluvat valtiolle.

Jos saalis on saatu kalastamalla tai ravustamalla ilman lupaa vedessä, jossa toisella on oikeus kalastaa, tai muutoin loukkaamalla toisen oikeutta, kuuluu saalis tai sen arvo sille, jonka oikeutta on loukattu, siitä riippumatta, onko pyyntiä muustakin syystä pidettävä luvattomana.

Jos saalis on toiselle kuuluvaa oikeutta loukkaamatta saatu rauhoitusaikana tai rauhoituspiiriä koskevia määräyksiä rikkoen taikka kielletyltä alueelta tahi kielletyllä pyydyksellä taikka on alamittaista, se tai sen arvo kuuluu valtiolle. Viimeksi samottu koskee myös koko sellaista saaliserää, joka on samassa laatikossa, sumpussa tai muussa säiliössä ja jonka painosta vähintään yksi kymmenesosa on edellämainituin tavoin laittomasti pyydettyä.

Milloin saalis 2 momentin mukaan on tuleva valtiolle, on sen talteen ottamisesta viipymättä ilmoitettava paikkakunnan poliisille, jonka on se myytävä tai määrättävä, miten sen kanssa muutoin on meneteltävä. Jos on odotettavissa, että tällainen saalis pilaantuu, talteen ottaja saa myydä sen, sitten kun kaksi esteetöntä henkilöä on sen arvioinut. Myynnistä kertyneet varat on toimitettava poliisille.

Milloin kalastusoikeuden haltija harjoittaa tai sallii harjoitettavan kalastusta tai ravustusta siten, että kala- tai rapukannan säilyminen vaarantuu, taikka harjoittaa tai sallii harjoitettavan sanottua pyyntiä toisen kalaveden yhteydessä olevassa kalavedessä sellaisella tavalla, että se ilmeisesti on vahingoksi toisen kalastukselle tai haitaksi kalastuksenhoitotoimenpiteille kalavedessä, jossa toisella on kalastusoikeus, voi kalastuspiiri, varattuaan asianomaisille tilaisuuden antaa selvityksensä asiassa, kieltää kalastusoikeuden haltijaa toistaiseksi, enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan, käyttämästäkalastusoikeuttaan tai rajoittaa sitä.

Jos kalastusoikeuden haltija ei tyydy kalastusoikeuden käytön kieltämistä koskevaan kalastuspiirin päätökseen, päätös on saatettava maa- ja metsätalousministeriön vahvistettavaksi. Kalastuspiirin päätöstä on noudatettava ministeriön vahvistettavaksi saattamisesta huolimatta.

Jos joku laiminlyö tähän lakiin tai sen nojalla annettuun säännökseen tai määräykseen perustuvan velvollisuutensa, lääninhallitus voi viranomaisen ilmoituksesta tai sen hakemuksesta, jonka oikeutta tai etua asia koskee, sitten kun asianomaiselle on varattu tilaisuus selityksen antamiseen, määrätä hänet täyttämään velvollisuutensa sakon uhalla tai sillä uhalla, että tekemättä jätetty teetetään laiminlyöjänkustannuksella.

Joka

on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, kalastusrikkomuksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Joka harjoittaa kalastusta tavalla, joka 30 §:n mukaan on kielletty, tai harjoittaa 107 §:ssä tarkoitettua toimintaa huomattavassa laajuudessa, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, kalastusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enin. tään kahdeksi vuodeksi.

Joka harjoittaa kalastusta tavalla, joka 30 §:n mukaan on kielletty, tai harjoittaa 107 §:ssä tarkoitettua toimintaa huomattavassa laajuudessa, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, kalastusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enin. tään kahdeksi vuodeksi.

Joka muutoin kuin pyyntiä harjoittamalla tahallaan tai tuottamuksellisesti aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa kalakannalle tai kalavedelle taikka muulla tavoin tahallaan luvattomasti menettelemällä huonontaa kalastamisen harjoittamisen edellytyksiä vesistössä, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, vaaran aiheuttamisesta kalavedelle sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi

Joka tahallaan tai törkeästä tuottamuksesta 1 momentissa tarkoitetulla tavalla aiheuttaa vakavaa vaaraa tai vahinkoa kalakannalle tai kalavedelle, on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, vakavan vaaran aiheuttamisesta kalavedelle sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

Joka on syyllistynyt 107 tai 108 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, on tuomittava menettämään valtiolle luvattomasti käyttämänsä tai kielletyt pyyntivälineet. Kalastusrikokseen syyllistynyt on lisäksi tuomittava menettämään vene tai muu kulkuväline, josta pyyntiä on harjoitettu, jollei se olosuhteet huomioon ottaen ole kohtuutonta. Menettämisseuraamus voidaan tällöin jättää tuomitsematta tai rajoittaa koskemaan vain osaa omaisuudesta.

Jos menetettäväksi tuomittava omaisuus on siirtynyt toiselle, hukattu tai hävitetty, voidaan sen arvo tai osa siitä tuomita valtiolle menetetyksi.

Joka on syyllistynyt 107 tai 108 §:ssä tarkoitettuun rikokseen, on tuomittava menettämään valtiolle luvattomasti käyttämänsä tai kielletyt pyyntivälineet. Kalastusrikokseen syyllistynyt on lisäksi tuomittava menettämään vene tai muu kulkuväline, josta pyyntiä on harjoitettu, jollei se olosuhteet huomioon ottaen ole kohtuutonta. Menettämisseuraamus voidaan tällöin jättää tuomitsematta tai rajoittaa koskemaan vain osaa omaisuudesta.

Jos menetettäväksi tuomittava omaisuus on siirtynyt toiselle, hukattu tai hävitetty, voidaan sen arvo tai osa siitä tuomita valtiolle menetetyksi.

Sitä, joka luvattomasti kalastaa toisen kalavedessä taikka ylittää sen oikeuden, joka hänellä on yhteisen kalaveden osakkaana, kalastusoikeuden vuokraajana tai kalaveden haltijalta saamansa luvan perusteella, taikka rikkoo kalastusoikeuden käyttämisestä tehtyä sopimusta tai päätöstä taikka muulla tavalla loukkaa toiselle kuuluvaa kalastusoikeutta, rangaistaan niin kuin rikoslaissa on säädetty.

Milloin tässä laissa tarkoitetulla rikoksella on loukattu ainoastaan yksityisen oikeutta, ei virallinen syyttäjä saa tehdä siitä syytettä, ellei asianomistaja ole ilmoittanut sitä syytteeseen pantavaksi.

Syyte tässä laissa tarkoitetusta rikoksesta on, jollei samasta teosta ole nostettu syytettä vesilain nojalla ja siinä säädetyssä järjestyksessä, pantava vireille asianomaisessa yleisessä alioikeudessa.

Mitä rikoslaissa on säädetty Suomen ulkopuolella tehdyn, Suomeen kohdistuvan rikoksen syytteeseen saattamisesta ja siitä tuomitsemisesta, koskee myös 108 §:ssä tarkoitettua rikosta, milloin se on tehty Suomen aluevesien ulkopuolella.

Syyte kalastusvyöhykettä koskevien säännösten ja määräysten rikkomisesta pannaan vireille siinä yleisessä alioikeudessa, joka on laillinen tuomioistuin käsittelemään Suomen ulkopuolella tehdystä rikoksesta nostettua syytettä.

Suomen kalastusvyöhykkeestä ja sillä harjoitettavasta kalastuksesta on voimassa, jollei tässä laissa toisin säädetä, mitä Suomen kalastusvyöhykkeestä annetussa laissa on säädetty.

Kalastusvyöhykkeellä huolehtii kalastuspiirille ja kalastusaluehallinnolle kuuluvista tehtävistä se kalastuspiiri, jonka toimialueen kohdalla kysymyksessä oleva osa kalastusvyöhykkeestä sijaitsee. Sanotun toimivallan osalta katsotaan kalastuspiirien välisen rajan jatkuvan samansuuntaisena kalastusvyöhykkeellä.

Tämän lain 32 §:n 2 ja 3 momentin ja 35 §:n 2 momentin säännöksiä ei sovelleta kalastusvyöhykkeellä.

Kalastusviranomaisilla tarkoitetaan maa- ja metsätalousministeriön kalastus- ja metsästysosastoa ja kalastuspiirejä sekä näiden viranomaisten virkamiehiä, joiden asiana on hoitaa kalataloushallintoa ja huolehtia kalastuslainsäädännön täytäntöönpanoon kuuluvista tehtävistä. Mitä tässä laissa on säädetty kalastusviranomaisesta, koskee vastaavasti niitä metsähallinnon virkamiehiä, joiden tulee huolehtia valtiolle kuuluvista kalavesistä ja niissä kalastamista koskevista asioista.

Yleiset vesialueet ovat kalastusta koskevien asioiden osalta maa- ja metsätalousministeriön kalastus- ja metsästysosaston ja kalastuspiirien hallinnassa ja hoidossa.

Milloin vesialueelle istutetaan kala- tai rapulajia, jota siellä ei ennestään ole, tai alueelle suoritetaan kalojen tai rapujen siirtoistutus, on toimenpiteelle saatava kalastuspiirin lupa

Tässä laissa tarkoitetussa asiassa annettuun yleisen alioikeuden päätökseen saadaan hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin muutoksen hausta alioikeuden päätökseen on oikeudenkäymiskaaressa säädetty.

Tässä laissa tarkoitetussa asiassa annettuun vesioikeuden päätökseen saadaan hakea muutosta siinä järjestyksessä kuin vesilaissa on säädetty muutoksen hakemisesta vesistöön rakentamista koskevassa hakemusasiassa annettuun vesioikeuden päätökseen. Siitä, kenellä on oikeus hakea muutosta vesioikeuden rauhoituspiirin lakkauttamista koskevaan päätökseen, on säädetty 47 §:n 3 momentissa.

Tässä laissa tarkoitetussa asiassa annettuun kalastuspiirin päätökseen ja 106 §:ssä tarkoitettuun lääninhallituksen päätökseen saadaan hakea muutosta noudattaen, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/ 50) on säädetty.

Milloin 8 §:n 2 momentin soveltamiseksi on tarpeen selvittää, mitkä vesialueet sijaitsevat ulkosaaristossa, voidaan asia selvittää kalastuspiirin hakemuksesta suoritettavassa maanmittaustoimituksessa. Toimituksen suorittaa toimitusinsinööri ilman uskottuja miehiä ja siihen on muuten sovellettava, mitä jakolaissa on rajankäynnistä säädetty. Toimitus suoritetaan valtion kustannuksella. Olosuhteiden muututtua voidaan ulkosaariston rajaa uudessa toimituksessa muuttaa.

Jollei yhteistä vesialuetta ole eräistä yhteisistä alueista ja niihin verrattavista etuuksista annetun lain 7 tai 16 §:n mukaisesti pantu hallinnon alaiseksi yhteiseksi hyväksi, sen osakkaat voivat kalastuskunnan kokouksessa päättää asioista, jotka koskevat hiekan ja muun aineksen ottamista vesialueelta, alueen tai sen osan antamista vuokralle muutakin tarkoitusta kuin kalastusta varten, metsästyksen harjoittamista alueella sekä sen muuta käyttämistä ja tällaisesta käytöstä perittävää korvausta. Asian käsittelystä ja päätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä edellä mainitussa laissa on säädetty osakkaiden kokouksesta ja siinä tehdystä päätöksestä.

Kalastuselinkeinon ja kalatalouden kehittämistä varten maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä, että kalastuksen harjoittajain ja kalastuskuntien on annettava kalastusalueille ja kalastuspiireille kalastusta ja sen tuottoa koskevia tietoja.

Ennen tämän lain voimaantuloa järjestäytyneiden kalastuskuntien on viipymättä uudistettava sääntönsä ja järjestettävä toimintansa tässä laissa säädetyllä tavalla. Jos kalastuskunta ei ole aikaisemmin järjestäytynyt, noudatetaan mitä 49 §:ssä on säädetty.

Kalastuspiirin tulee valvoa, että edellä mainittuja säännöksiä noudatetaan. Lääninhallitus voi kalastuspiirin pyynnöstä uhkasakolla velvoittaa kalastuskunnan noudattamaan piirin tässä tarkoituksessa antamia määräyksiä.

Jos rauhoituspiiri on aikaisemman lain mukaisesti erotettu vesialueen jaossa tai piirin perustamisesta muutoin on tehty merkintä maarekisteriin, on rauhoituspiirin lakkaamisesta tai päätöksestä, jolla rauhoituspiiri on lakkautettu, kalastusalueen hallituksen ilmoitettava asianomaiselle maanmittauskonttorille rauhoituspiiriä koskevien merkintöjen poistamiseksi maarekisteristä. Maanmittauskonttorin tulee tarvittaessa määrätä maanmittausinsinööri valtion kustannuksella suoritettavassa toimituksessa selvittämään ne seikat, joita merkinnän poistaminen edellyttää.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun rauhoituspiirin tultua lakkautetuksi vesioikeuden päätöksellä tulee vesioikeuden, kun päätös on saanut lainvoiman, tehdä maanmittauskonttorille sanotussa momentissa tarkoitettu ilmoitus.