Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (12)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 517/1989 | 1 | ||
| 687/1986 | 4 | ||
| 940/1991 | 1991-07-01 | osin poikkeuks., ks. voim.tulosäännös | |
| 1231/1991 | 1991-11-01 | muutt. 21 §:n | |
| 773/1992 | 1992-09-01 | muutt. 54 §:ää | 16 |
| 841/1992 | 1992-09-01 | muutt. 4 §:n | |
| 815/1992 | 1992-09-01 | lis. 7 a §:n | 2 |
| 306/1996 | 1996-05-13 | 36 | |
| 324/1996 | 1996-05-24 | kum. 2 § 2 kohta | 1 |
| 103/1998 | 1998-02-15 | kum. 22-24 § | 3 |
| 375/1998 | 1998-06-15 | muutt. 4 § ja 5 §:ää | 5 |
| 694/1999 | 1999-12-01 | kum. 21 § | 1 |
Sisäasiainministerin esittelystä säädetään 25 päivänä tammikuuta 1982 annetun ilmansuojelulain (67/82) nojalla:
1 luku
Viranomaiset
1 §
Ympäristöministeriön tehtävänä on sen lisäksi, mitä ilmansuojelulaissa (67/82) säädetään, johtaa, ohjata ja kehittää ilmansuojelua sekä siinä tarkoituksessa erityisesti:
huolehtia ilmansuojelun yleisestä kehittämisestä ja suunnittelusta;
huolehtia ilmansuojelulain 9 §:n ja 9 a §:n nojalla annettavien valtioneuvoston yleisten ohjeiden ja määräysten valmistelusta ja täytäntöönpanosta;
huolehtia ilmansuojelulain 9 §:n nojalla annettavien valtioneuvoston yleisten ohjeiden ja määräysten valmistelusta ja täytäntöönpanosta;
ohjata alueellisen ympäristökeskuksen ja kunnan ilmansuojelutehtäviä hoitavan viranomaisen ilmansuojelulain mukaista toimintaa sekä ilmansuojelun yleistä toteutumista;
ohjata ja valvoa ilmansuojeluviranomaisten toimintaa sekä ilmansuojelun yleistä toteutumista;
seurata, ohjata ja sovittaa yhteen eri hallinnonalojen ilmansuojelutoimia;
edistää ilmansuojelututkimusta;
huolehtia ilmansuojelun tietorekisterin pitämisestä ja alan tietojärjestelmän kehittämisestä;
edistää ilmansuojelualan koulutusta; sekä
huolehtia ilmansuojelun yleisestä valistus- ja tiedotustoiminnasta.
päättää tarvittaessa, mitä tietoja Suomen ympäristökeskuksen ja alueellisten ympäristökeskusten on kerättävä parhaan käyttökelpoisen tekniikan seuraamiseksi, ja näiden tietojen luovuttamisesta Suomen ympäristökeskukselle.
2 §
Alueellisen ympäristökeskuksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä ilmansuojelulaissa säädetään, ohjata ja kehittää ilmansuojelua toimialueellaan ja tässä tarkoituksessa erityisesti:
valvoa ja seurata ilmansuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista toimialueellaan;
valvoa ja seurata ilmansuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista läänissä;
2 kohta on kumottu A:lla 20.5.1996/324.
käsitellä ilmansuojelulain mukaiset ilmoitukset ja tehdä muiden johdosta päätökset;
seurata ja edistää ilmansuojelun huomioon ottamista toimialueellaan toteutettavissa suunnitelmissa ja muissa hankkeissa;
seurata ja edistää ilmansuojelun huomioonottamista läänissä toteutettavissa suunnitelmissa ja muissa hankkeissa;
antaa ohjeita ja neuvoja kunnan ilmansuojelulain mukaisista tehtävistä huolehtivalle viranomaiselle tämän tehtävien hoitamisesta;
antaa ohjeita ja neuvoja kunnan ilmansuojeluviranomaisen tehtävien suorittamisesta;
antaa ohjeita ja neuvoja toiminnanharjoittajalle ilmansuojelutoimista;
antaa ohjeita ja neuvoja ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittajalle ilmansuojelutoimien suorittamisesta; sekä
huolehtia ilmansuojelua koskevien tietojen keräämisestä toimialueellaan ja näiden tietojen siirtämisestä ilmansuojelun tietorekisteriin;
huolehtia ilmansuojelua koskevien tietojen keräämisestä läänissä.
huolehtia toimialueellaan ilmansuojelun valistus-, koulutus- ja tiedotustoiminnasta; sekä
huolehtia parhaan käyttökelpoisen tekniikan seurannan edellyttämien tietojen keräämisestä.
Lääninhallituksen tehtävänä on erityisesti:
valvoa ja seurata ilmansuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista läänissä;
käsitellä ilmansuojelulain mukaiset ilmoitukset ja tehdä muiden johdosta päätökset;
seurata ja edistää ilmansuojelun huomioonottamista läänissä toteutettavissa suunnitelmissa ja muissa hankkeissa;
antaa ohjeita ja neuvoja kunnan ilmansuojeluviranomaisen tehtävien suorittamisesta;
antaa ohjeita ja neuvoja ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittajalle ilmansuojelutoimien suorittamisesta; sekä
huolehtia ilmansuojelua koskevien tietojen keräämisestä läänissä.
2§
Lääninhallituksen tehtävänä on erityisesti:
valvoa ja seurata ilmansuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista läänissä;
käsitellä ilmansuojelulain mukaiset ilmoitukset ja tehdä muiden johdosta päätökset;
seurata ja edistää ilmansuojelun huomioonottamista läänissä toteutettavissa suunnitelmissa ja muissa hankkeissa;
antaa ohjeita ja neuvoja kunnan ilmansuojeluviranomaisen tehtävien suorittamisesta;
antaa ohjeita ja neuvoja ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittajalle ilmansuojelutoimien suorittamisesta; sekä
huolehtia ilmansuojelua koskevien tietojen keräämisestä läänissä.
3 §
Kunnan ilmansuojelutehtäviä hoitavan viranomaisen tehtävänä on erityisesti:
huolehtia paikallisten olojen edellyttämästä ilmanlaadun seurannan järjestämisestä sekä tähän liittyvästä ilmaan tulevien päästöjen vaikutusten yleisestä tarkkailusta;
huolehtia paikallisten olojen edellyttämästä ilman laadun seurannan järjestämisestä sekä tähän liittyvästä ilmaan tulevien päästöjen vaikutusten yleisestä tarkkailusta;
valvoa ja seurata ilmansuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista sekä tarvittaessa ilmoittaa alueelliselle ympäristökeskukselle seikat, jotka edellyttävät alueellisen ympäristökeskuksen tai ympäristöministeriön toimia;
valvoa ja seurata ilmansuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista sekä tarvittaessa ilmoittaa lääninhallitukselle seikat, jotka edellyttävät lääninhallituksen tai sisäasiainministeriön toimenpiteitä;
edistää kunnan toimielinten yhteistoimintaa ilmansuojelun alalla sekä seurata ilmansuojelun toteutumista kunnan eri hallinnonaloilla ja tehdä tätä koskevia esityksiä ja aloitteita;
edistää kunnan toimielinten yhteistoimintaa ilmansuojelun alalla sekä seurata ilmansuojelun toteutumista kunnan eri hallinnonaloilla ja tehdä tätä koskevia esityksiä ja aloitteita;
edistää ilmansuojelussa yhteistoimintaa muiden kuntien kunnan ilmansuojelulain mukaisia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa;
edistää yhteistoimintaa muiden kuntien ilmansuojeluviranomaisten kanssa;
huolehtia kunnan ilmansuojelutehtävien kannalta tarpeellisten tietojen hankkimisesta ja näiden tietojen antamisesta ilmansuojelun tietorekisteriin merkittäviksi; sekä
huolehtia kunnan ilmansuojelutehtävien kannalta tarpeellisten tietojen hankkimisesta; sekä.
huolehtia ilmansuojelun paikallisesta valistus-, koulutus- ja tiedotustoiminnasta.
huolehtia ilmansuojelun paikallisesta valistus-, koulutus- ja tiedotustoiminnasta.
Kunnan ilmansuojeluviranomaisen tehtävänä on erityisesti:
huolehtia paikallisten olojen edellyttämästä ilman laadun seurannan järjestämisestä sekä tähän liittyvästä ilmaan tulevien päästöjen vaikutusten yleisestä tarkkailusta;
valvoa ja seurata ilmansuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista sekä tarvittaessa ilmoittaa lääninhallitukselle seikat, jotka edellyttävät lääninhallituksen tai sisäasiainministeriön toimenpiteitä;
edistää kunnan toimielinten yhteistoimintaa ilmansuojelun alalla sekä seurata ilmansuojelun toteutumista kunnan eri hallinnonaloilla ja tehdä tätä koskevia esityksiä ja aloitteita;
edistää yhteistoimintaa muiden kuntien ilmansuojeluviranomaisten kanssa;
huolehtia kunnan ilmansuojelutehtävien kannalta tarpeellisten tietojen hankkimisesta; sekä.
huolehtia ilmansuojelun paikallisesta valistus-, koulutus- ja tiedotustoiminnasta.
3§
Kunnan ilmansuojeluviranomaisen tehtävänä on erityisesti:
huolehtia paikallisten olojen edellyttämästä ilman laadun seurannan järjestämisestä sekä tähän liittyvästä ilmaan tulevien päästöjen vaikutusten yleisestä tarkkailusta;
valvoa ja seurata ilmansuojelulain ja sen nojalla annettujen säännösten, määräysten ja ohjeiden noudattamista sekä tarvittaessa ilmoittaa lääninhallitukselle seikat, jotka edellyttävät lääninhallituksen tai sisäasiainministeriön toimenpiteitä;
edistää kunnan toimielinten yhteistoimintaa ilmansuojelun alalla sekä seurata ilmansuojelun toteutumista kunnan eri hallinnonaloilla ja tehdä tätä koskevia esityksiä ja aloitteita;
edistää yhteistoimintaa muiden kuntien ilmansuojeluviranomaisten kanssa;
huolehtia kunnan ilmansuojelutehtävien kannalta tarpeellisten tietojen hankkimisesta; sekä.
huolehtia ilmansuojelun paikallisesta valistus-, koulutus- ja tiedotustoiminnasta.
4 §
Ilmansuojelulain 6 §:n mukaisia asiantuntijaviranomaisia ovat sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen ympäristökeskus sekä tyyppihyväksyntäviranomaisena toimiva ajoneuvohallintokeskus. Saman pykälän mukaisia ilmansuojelun asiantuntijalaitoksia ovat maatalouden tutkimuskeskus, metsäntutkimuslaitos, ilmatieteen laitos, valtion teknillinen tutkimuskeskus ja kansanterveyslaitos.
Ilmansuojelulain 6 §:n mukaisena ilmansuojelun asiantuntijaviranomaisena toimii lääkintöhallitus. Saman pykälän mukaisina ilmansuojelun asiantuntijalaitoksina toimivat maatalouden tutkimuskeskus, metsäntutkimuslaitos, ilmatieteen laitos, valtion teknillinen tutkimuskeskus ja kansanterveyslaitos.
4§
Ilmansuojelulain 6 §:n mukaisena ilmansuojelun asiantuntijaviranomaisena toimii lääkintöhallitus. Saman pykälän mukaisina ilmansuojelun asiantuntijalaitoksina toimivat maatalouden tutkimuskeskus, metsäntutkimuslaitos, ilmatieteen laitos, valtion teknillinen tutkimuskeskus ja kansanterveyslaitos.
5 §
Asiantuntijaviranomaisen ja asiantuntijalaitoksen tehtävänä on:
antaa ympäristöministeriölle, alueelliselle ympäristökeskukselle, kunnalle, kunnan ilmansuojelulain mukaisista tehtävistä huolehtivalle viranomaiselle ja kunnan ympäristölupaviranomaiselle pyynnöstä lausuntoja ilmansuojelulain mukaisten ilmalupahakemusten johdosta ja muissa ilmansuojelulain täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa;
antaa ilmansuojeluviranomaisen pyynnöstä lausuntoja ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusten johdosta ja muissa ilmansuojelulain täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa;
avustaa 1 kohdassa tarkoitettuja viranomaisia näiden pyynnöstä ilmansuojelulain 18 §:n mukaiseen tarkastukseen liittyvän tutkimuksen suorittamisessa;
avustaa ilmansuojeluviranomaista tämän pyynnöstä ilmansuojelulain 18 §:n mukaiseen tarkastukseen liittyvän tutkimuksen suorittamisessa;
suorittaa 1 kohdassa tarkoitettujen viranomaisten pyynnöstä ilmansuojelulain toimeenpanon kannalta tarpeellisia selvityksiä ja tutkimuksia;
suorittaa ilmansuojeluviranomaisen pyynnöstä ilmansuojelulain toimeenpanon kannalta tarpeellisia selvityksiä ja tutkimuksia; sekä
antaa ilmansuojeluviranomaiselle muuta asiantuntija-apua.
käsitellä tyyppihyväksyntähakemus, seurata tyyppihyväksyntäpäätöksen noudattamista ja suorittaa tyyppihyväksyntään sekä tuotannon vaatimustenmukaisuuden seurantaan liittyviä testauksia ja tarkastuksia siten kuin niistä valtioneuvoston päätöksellä erikseen säädetään.
Asiantuntijaviranomaisen ja asiantuntijalaitoksen tehtävänä on:
antaa ilmansuojeluviranomaisen pyynnöstä lausuntoja ilmansuojelulain mukaisten ilmoitusten johdosta ja muissa ilmansuojelulain täytäntöönpanoon liittyvissä asioissa;
avustaa ilmansuojeluviranomaista tämän pyynnöstä ilmansuojelulain 18 §:n mukaiseen tarkastukseen liittyvän tutkimuksen suorittamisessa;
suorittaa ilmansuojeluviranomaisen pyynnöstä ilmansuojelulain toimeenpanon kannalta tarpeellisia selvityksiä ja tutkimuksia; sekä
antaa ilmansuojeluviranomaiselle muuta asiantuntija-apua.
Asiantuntijaviranomainen ja asiantuntijalaitos voivat antaa lausuntoja tai tehdä selvityksiä ja tutkimuksia myös toiminnanharjoittajalle tämän toimeksiannosta.
Asiantuntijaviranomainen ja asiantuntijalaitos voivat antaa lausuntoja tai suorittaa selvityksiä ja tutkimuksia myös ilman pilaantumisen vaaraa aiheuttavan toiminnan harjoittajalle tämän toimeksiannosta.
5 a §
Suomen ympäristökeskuksen on sen lisäksi, mitä edellä 5 §:ssä säädetään, erityisesti huolehdittava parhaan käyttökelpoisen tekniikan seurannasta, arvioinnista ja siihen liittyvästä tiedottamisesta sekä huolehdittava ilmansuojelun tietorekisterin tietojen keräämisen järjestämisestä, tietojen ylläpidon järjestämisestä ja tietojärjestelmien kehittämisestä.
Suomen ympäristökeskus voi sopia, että ilmansuojelun tietorekisterin tai sen osan ylläpidosta vastaa joku ilmansuojelun asiantuntijalaitos.
6 §
Edellä 5 §:ssä tarkoitettujen asiantuntijatehtävien suorittamisesta peritään maksuja siten kuin valtion maksuperustelain (150/92) nojalla on säädetty tai määrätty.
Edellä 5 §:ssä mainittujen asiantuntijatehtävien suorittamisesta peritään maksuja siten kuin valtion maksuperustelain (980/73) nojalla on säädetty tai säädetään.
6§
Edellä 5 §:ssä mainittujen asiantuntijatehtävien suorittamisesta peritään maksuja siten kuin valtion maksuperustelain (980/73) nojalla on säädetty tai säädetään.
2 luku
Luvanhakuvelvollisuus (26.4.1996/306)
7 §
Seuraavien laitosten toiminnalle tai niiden toiminnan olennaiseen muuttamiseen on haettava ilmansuojelulain mukainen ilmalupa:
sellutehdas;
rauta- tai terästehdas, sintraamo tai rautalejeerinkien valmistuslaitos;
sementti-, kalkki-, asbestituote- tai mineraalivillatehdas;
ongelmajätteiden käsittelylaitos;
jätteenpolttolaitos tai muu laitos, joka on tarkoitettu jätteenpolttoa varten;
jätteenpolttolaitos tai muu laitos, jossa poltetaan jätettä vähintään 1 tonni tunnissa tai 500 tonnia vuodessa;
tekokuituja tai niiden raaka-aineita valmistava tehdas;
sellainen öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta tai muuta poltettavaa ainetta käyttävä voimalaitos tai kattilalaitos taikka muu laitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia (MW) tai jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa yli 54 terajoulea (TJ);
öljyä, kivihiiltä, puuta, turvetta tai muuta poltettavaa ainetta käyttävä voimalaitos tai kattilalaitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 5 megawattia (MW) tai jossa käytettävän polttoaineen energiamäärä on vuodessa yli 54 terajoulea (TJ);
muita kuin rautametalleja jalostava metallitehdas tai pasutuslaitos;
epäorgaanisia teollisuuskemikaaleja, kuten happoja, emäksiä, klooria, pigmenttejä tai titaanidioksidia valmistava tehdas;
lannoitetehdas;
raakaöljyn jalostamo;
orgaanisia peruskemikaaleja valmistava tehdas;
rautametallivalimo, jonka tuotanto on vuodessa vähintään 500 tonnia taikka muu valimo tai sulatto, jonka tuotanto on vuodessa vähintään 200 tonnia;
rehuvalkuaista valmistava tehdas tai luujauhotehdas;
tekokumia tai muoviraaka-aineita valmistava tehdas;
kiinteä tai tietylle alueelle yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi sijoitettava siirrettävä kivenmurskaamo tai asfalttiasema;
akkutehdas;
lastulevy- tai vaneritehdas; sekä
haihtuvia liuottimia sisältäviä aineita kuluttava muu kuin edellä mainittu laitos, jossa näiden liuottimien kulutus, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva tai jäävä osuus, on vähintään 50 tonnia vuodessa tai vastaava huippukulutus vähintään 100 kg tunnissa;
haihtuvia liuottimia sisältäviä aineita kuluttava muu kuin edellä mainittu laitos, jonka näiden liuottimien kulutus, kun siitä vähennetään tuotteisiin sitoutuva tai jäävä osuus, on vähintään 50 tonnia vuodessa tai jonka vastaava huippukulutus on vähintään 100 kg tunnissa.
kloorifluorihiilivety-yhdisteitä tai niitä sisältäviä aineita tai valmisteita käyttävä laitos, jossa näitä yhdisteitä kulutetaan tuotteiden tai valmisteiden valmistuksessa vähintään 1 tonni vuodessa;
7 a §
Toiminnanharjoittajan, joka varastoi muita polttonesteitä kuin raskasta polttoöljyä, sekä toiminnanharjoittajan, joka varastoi muita haihtuvia orgaanisia kemikaaleja, on haettava ilmansuojelulain mukainen ilmalupa toiminnalleen tai sen olennaiseen muuttamiseen, jos toiminnanharjoittajan samassa toimipaikassa olevien varastosäiliöiden tilavuus on yhteensä yli 10 000 m 3 tai jos säiliöt ovat varastoalueella, missä tällaisten säiliöiden tilavuus on yhteensä yli 50 000 m3.
Varastoalueella tarkoitetaan aluetta, missä on kaksi tai useampia edellä 1 momentissa tarkoitettuja varastoja, joiden käytössä on yhteisiä laitteistoja, liikennealueita, purkaus- ja lastauslaitureita tai niihin verrattavia järjestelyjä.
Sotilaskäyttöön ja rajavartiolaitoksen käyttöön liittyvään kemikaalien varastointiin sekä huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa (1390/92) tarkoitetulle valtion varmuusvarastolle haettua ilmalupaa koskeviin tietoihin sovelletaan, mitä yleisten asiakirjojen julkisuudesta annetun lain 9 §:ssä ja eräitä poikkeuksia yleisten asiakirjojen julkisuudesta sisältävän asetuksen 1 §:ssä säädetään.
8§
Ilmoitus on laadittava sisäasiainministeriön vahvistaman kaavan mukaan ja toimitettava sen läänin lääninhallitukselle, jonka alueella toimintaa harjoitetaan. Sisäasiainministeriö antaa yksityiskohtaisemmat ohjeet ilmoituksen tekemisestä.
9§
Ilmoituksen tulee sisältää:
toiminnan harjoittajan nimi tai toiminimi ja kotipaikka sekä laitoksen nimi ja sijaintipaikka;
tiedot laitoksen tuotannosta;
tiedot ilmansuojelun kannalta merkityksellisistä prosesseista;
tiedot käytettävistä poltto- ja raaka-aineista sekä niiden kulutuksesta;
käytettävissä olevat tiedot ilman laadusta sillä alueella, jolla toiminnasta aiheutuvaa ilman pilaantumista saattaa esiintyä;
tiedot ilmaan tulevien päästöjen määrästä ja koostumuksesta;
selvitys tai arvio päästöjen todennäköisestä leviämisestä ja niiden vaikutuksesta ilman laatuun;,
tiedot päästöjen vähentämiseen tähtäävistä toimista sekä puhdistuslaitteiden erotuskyvystä ja käytön tarkkailusta;
tiedot ilmaan tulevien päästöjen, niiden vaikutusten ja ilman laadun tarkkailun järjestämisestä sekä käytettävistä mittausmenetelmistä ja -laitteista taikka näitä koskevista suunnitelmista;
selvitys muista toteutetuista tai suunnitteilla olevista ilmansuojelutoimista;
selvitys 8, 9 ja 10 kohdissa tarkoitettujen toimien aiheuttamista kustannuksista; sekä
muut ilmoituksen käsittelemiseksi tarvittavat tiedot.
Ilmoituksesta on käytävä ilmi, mihin aineistoon ja laskenta-, tutkimus- ja arviointimenetelmään annetut tiedot perustuvat.
Lääninhallitus voi pyytää toiminnan harjoittajalta myös muita ilmoituksen käsittelemiseksi tarpeellisia tietoja.
10§
Ilmoitukseen on liitettävä:
laitoksen sijaintia osoittava peruskartta tai sen ote mittakaavassa 1:2000;
asemapiirros, josta ilmenee laitoksen rakennuksien sekä ilmansuojelun kannalta merkityksellisten prosessien ja päästökohtien sijainti; sekä
ilmaan kohdistuvien vaikutusten arvioimisen kannalta tarpeelliset piirustukset rakennuksista sekä muista rakenteista ja laitteista.
11§
Jos ilmoitus koskee laitoksen toiminnan olennaista muuttamista, ilmoituksessa tulee olla soveltuvin osin 9 ja 10 §:ssä mainitut tiedot ja liitteet sekä selvitykset siitä, miten toiminnan muuttaminen vaikuttaa edellä mainituissa pykälissä tarkoitettuihin seikkoihin.
12§
Jos lääninhallitus voi saada 9 ja 10 §:ssä tarkoitetut tiedot toiselta viranomaiselta, sisäasiainministeriö voi sallia sisällöltään ja liitteiltään edellä mainituissa pykälissä säädettyä suppeamman ilmoituksen tekemisen.
13§
Ilmansuojelulain 13 §:ssä tarkoitettua lupaa ilmoituksen tekemiseen säädettyä ajankohtaa myöhemmin on haettava kirjallisesti hyvissä ajoin ennen laitosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden alkamista. Sisäasiainministeriölle osoitettu hakemus toimitetaan asianomaiselle lääninhallitukselle. Samalla on esitettävä ne erityiset syyt, joihin hakemus perustuu.
14§
Lääninhallituksen on tiedotettava sille tehdystä ilmoituksesta kuuluttamalla vähintään neljäntoista päivän ajan asianomaisen kunnan ilmoitustaululla siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa (34/25) on säädetty. Kuulutuksesta tulee ilmetä ainakin toiminnan harjoittajan nimi tai toiminimi ja kotipaikka, laitoksen nimi, toimiala ja sijaintipaikka sekä tiedot muistutuksen tekemistavasta ja -ajasta. Kuulutuksen julkaisemisesta lääninhallituksen on lisäksi ilmoitettava riittävän ajoissa vähintään yhdessä paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. Lehti-ilmoituskustannukset suoritetaan valtion varoista ja peritään toiminnan harjoittajalta. Kustannukset saadaan periä ilman tuomiota tai päätöstä siinä järjestyksessä kuin laissa verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin (367/61) on säädetty. Kunnan ilmansuojeluviranomaisen on pidettävä asianomaisessa kunnassa saatavilla ilmoitettua toimintaa koskevat tiedot tarpeellisilta osin.
Muistutus ilmoituksen johdosta on lääninhallitukselle osoitettuna toimitettava kunnan ilmansuojeluviranomaiselle ennen kuulutusajan päättymistä. Kunnan ilmansuojeluviranomaisen on toimitettava lausuntonsa ilmoituksesta ja sen johdosta tehdyistä muistutuksista sekä jätetyt muistutukset mahdollisimman pian lääninhallitukselle.
15§
Lääninhallituksen tulee käsitellä ilmoitus joutuisasti ja suorittaa siihen liittyvät tarpeelliset toimintaa koskevat tarkastukset.
16§
Päätöksen, jonka lääninhallitus tekee ilmansuojelulain 15§:n 1 ja 2 momentin tai 17 §:n nojalla tulee sisältää ainakin seuraavat seikat:
riittävän yksityiskohtaiset tiedot toiminnan harjoittajasta ja laitoksesta;
maininta pyydetyistä lausunnoista ja mahdollisesti tehdyistä muistutuksista sekä niiden pääasiallinen sisältö tarpeellisilta osin;
tiedot suoritetuista tarkastuksista;
tiedot toiminnan harjoittajan kuulemisesta ennen päätöksen tekemistä sekä siitä, onko toiminnan harjoittaja esittänyt suunnitelman ilman pilaantumisen ehkäisemiseksi tarpeellisista toimista;
seikat, joihin päätös perustuu, kuten ilmansuojelulain nojalla annetut yleiset määräykset ja ohjeet sekä tutkimukset ja selvitykset;
mahdolliset ilmansuojelulain 15 §:n 1 momentin mukaiset laitosta koskevat erityiset määräykset ja niiden voimassaoloaika; sekä
valitusosoitus.
17§
Lääninhallitus lähettää ilmoituksen johdosta tekemänsä päätöksen tiedoksi laitoksen sijaintikunnan ja sellaisen kunnan ilmansuojeluviranomaiselle, jossa laitoksen toiminnalla saattaa olla merkitystä ilman pilaantumisen kannalta sekä terveyslautakunnalle ja rakennuslautakunnalle. Päätöksen tekemisestä on lääninhallituksen tiedotettava julkisesti noudattamalla soveltuvin osin, mitä edellä 14 §:n 1 momentissa on säädetty.
3 luku
Erinäisiä säännöksiä
18 §
Ympäristöministeriön on varattava niille viranomaisille, laitoksille ja yhteisöille, joiden toimialaan tai tehtäviin ilmansuojelulain 9, 9 a ja 10 §:n nojalla annettavat valtioneuvoston tai ympäristöministeriön yleiset ohjeet tai määräykset voivat olennaisesti liittyä, kuten valtiovarainministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, liikenneministeriölle, alueellisille ympäristökeskuksille, Suomen Kuntaliitolle, teollisuuden ja voimatalouden keskusjärjestöille sekä ilmansuojelun alalla toimiville kansalaisjärjestöille, tilaisuus lausunnon antamiseen yleisiä ohjeita ja määräyksiä koskevista ehdotuksista.
Sisäasiainministeriön on varattava valtiovarainministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, liikenneministeriölle, lääninhallitukselle, kuntien keskusjärjestöille, teollisuuden ja voimatalouden keskusjärjestöille, ilmansuojelun alalla toimiville kansalaisjärjestöille sekä muille viranomaisille, laitoksille ja yhteisöille, joiden toimialaan tai tehtäviin ohjeet ja määräykset voivat olennaisesti liittyä, tilaisuus lausunnon antamiseen ilmansuojelulain 9 §:n nojalla annettavia valtioneuvoston yleisiä ohjeita ja määräyksiä koskevista ehdotuksista.
18§
Sisäasiainministeriön on varattava valtiovarainministeriölle, sosiaali- ja terveysministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle, kauppa- ja teollisuusministeriölle, liikenneministeriölle, lääninhallitukselle, kuntien keskusjärjestöille, teollisuuden ja voimatalouden keskusjärjestöille, ilmansuojelun alalla toimiville kansalaisjärjestöille sekä muille viranomaisille, laitoksille ja yhteisöille, joiden toimialaan tai tehtäviin ohjeet ja määräykset voivat olennaisesti liittyä, tilaisuus lausunnon antamiseen ilmansuojelulain 9 §:n nojalla annettavia valtioneuvoston yleisiä ohjeita ja määräyksiä koskevista ehdotuksista.
19 §
Ilmansuojelulain 18 §:n mukaisesta tarkastuksesta on tehtävä pöytäkirja, josta ilmenee tarkastuksen aika ja kohde, siihen osallistuneet henkilöt sekä tarkastuksen kulku ja tarkastuksessa esiin tulleet ilmansuojelun kannalta merkitykselliset seikat tarpeellisessa laajuudessa.
20 §
Ilmansuojelun tietorekisteriin merkitään ilmansuojelulain nojalla haetuista ilmaluvista saatavat tiedot sekä muut ilmansuojelun suunnittelun, valvonnan ja tutkimuksen kannalta tarpeelliset tiedot siten kuin ympäristöministeriö asiasta erikseen määrää.
Ilmansuojelun tietorekisteriin merkitään ilmansuojelulain nojalla tehtävistä ilmoituksista saatavat tiedot sekä muut ilmansuojelun suunnittelun, valvonnan ja tutkimuksen kannalta tarpeelliset tiedot.
Suomen ympäristökeskus antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tietorekisterin tietojen ke- räämisestä, tarkistamisesta ja käyttämisestä sekä muista rekisteriin liittyvistä asioista.
Sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tietorekisterin tietojen keräämisestä, tarkistamisesta ja käyttämisestä sekä muista rekisteriin liittyvistä asioista.
20§
Ilmansuojelun tietorekisteriin merkitään ilmansuojelulain nojalla tehtävistä ilmoituksista saatavat tiedot sekä muut ilmansuojelun suunnittelun, valvonnan ja tutkimuksen kannalta tarpeelliset tiedot.
Sisäasiainministeriö antaa tarvittaessa tarkempia ohjeita tietorekisterin tietojen keräämisestä, tarkistamisesta ja käyttämisestä sekä muista rekisteriin liittyvistä asioista.
21§
Ilmoituksenvaraisia laitoksia koskevia tietoja voidaan antaa ilmansuojelun tietorekisteristä ilmansuojeluviranomaisille, ilmansuojelun asiantuntijaviranomaisille ja -laitoksille, muille viranomaisille ilmansuojeluun liittyvän tehtävän suorittamista varten ja toiminnan harjoittajalle tämän omasta laitoksesta.
Sisäasiainministeriön luvalla voidaan laitoksia koskevia tietoja antaa ilmansuojelun tutkimus- ja selvitystyötä varten myös muille kuin 1 momentissa mainituille viranomaisille ja laitoksille.
Tietoja yrityksen taloudellisesta asemasta taikka liike- tai ammattisalaisuudesta ei ilman asianomaisen laitoksen lupaa saa antaa muulle kuin ilmansuojelulain 31 §:n 2 momentissa mainitulle viranomaiselle ja laitokselle.
22§
Ilmansuojelun neuvottelukunnan tehtävänä on:
edistää ilmansuojelua ja ilmansuojelutehtävien hoitoa ja yhteensovittamista;
antaa viranomaisille näiden pyytämiä ilmansuojelua koskevia lausuntoja;
tehdä esityksiä ja aloitteita ilmansuojelulainsäädännön, alan hallinnon sekä tutkimus-, koulutus-, valistus- ja tiedotustoiminnan kehittämiseksi;
valmistella sisäasiainministeriön toimeksiannosta ilmansuojelulain täytäntöönpanoon liittyviä asioita; sekä
suorittaa muita sisäasiainministeriön neuvottelukunnalle antamia, sen toimialaan kuuluvia valmistelutehtäviä.
23§
Ilmansuojelun neuvottelukunnan asettaa valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto kutsuu neuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä enintään 16 jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Neuvottelukunnassa on oltava ainakin ilmansuojelun kannalta keskeisten valtion viranomaisten ja laitosten edustajat sekä kuntien keskusjärjestöjen, teollisuuden ja voimatalouden keskusjärjestöjen sekä alan kansalaisjärjestöjen edustajat.
Neuvottelukunnan pääsihteerin, joka voi olla päätoiminen, ottaa sisäasiainministeriö.
Neuvottelukunnasta on muutoin voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.
24§
Kunnan on haettava ilmansuojelulain 29 §:n 2 momentissa tarkoitettua ilmansuojelutoimenpiteen hyväksymistä valtionosuuteen oikeuttavaksi ennen toimenpiteen aloittamista kirjallisella hakemuksella lääninhallitukselta. Hakemuksessa on selvitettävä toimenpide ja sen merkitys kunnan ilmansuojelutehtävien hoidon kannalta sekä toimenpiteen toteuttamisajankohta ja kustannusarvio.
Sisäasiainministeriö antaa lääninhallituksille yleisiä ohjeita 1 momentissa tarkoitettujen hakemusten käsittelystä.
4 luku
Voimaantulo
25 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1982.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
26 §
Sellaisesta tämän asetuksen 7 §:ssä mainitusta laitoksesta, jonka toiminta on aloitettu tai jonka toiminnan aloittamisen kannalta on ryhdytty olennaisiin toimiin ennen ilmansuojelulain voimaantuloa, ilmoitus on tehtävä:
7 §:n 1–6 kohdassa mainitusta laitoksesta sekä sellaisesta 7 kohdassa tarkoitetusta voimalaitoksesta tai kattilalaitoksesta, jonka suurin polttoaineteho on yli 50 megawattia (MW), 31 päivään maaliskuuta 1984 mennessä;
muusta 7 kohdassa tarkoitetusta voimalaitoksesta tai kattilalaitoksesta sekä 8–12 kohdassa mainitusta laitoksesta 31 päivään maaliskuuta 1985 mennessä; sekä
13–19 kohdassa mainitusta laitoksesta 31 päivään maaliskuuta 1986 mennessä.
Jos edellä 1 momentissa tarkoitetussa laitoksessa aiotaan ennen laitosta koskevan määräajan loppumista olennaisesti muuttaa ilmansuojelun kannalta merkityksellisiä prosesseja, laitteita tai puhdistusmenetelmiä, koko laitoksen toimintaa koskeva ilmoitus on tehtävä edellä 1 momentissa mainitusta määräajasta poiketen ennen muutoksen toteuttamista noudattaen soveltuvin osin mitä ilmansuojelulain 13 §:n 1 momentissa on säädetty. Edellä säädetty koko laitoksen toimintaa koskeva ilmoitusvelvollisuus alkaa kuitenkin aikaisintaan 1 päivänä lokakuuta 1983.
Jos 7 §:n 7 kohdassa tarkoitettu voimalaitos tai kattilalaitos, jonka suurin polttoaineteho on yli 50 megawattia (MW), sijaitsee toiminnan harjoittajan hallitseman 7 §:n 8–12 kohdassa mainitun laitoksen välittömässä läheisyydessä ja tuottaa sen käyttöön höyryä tai kuumaa vettä, voimalaitoksesta tai kattilalaitoksesta voidaan tehdä ilmoitus edellä 1 momentissa mainitusta määräajasta poiketen samanaikaisesti kuin tehdään ilmoitus edellä tarkoitetusta 7 §:n 8–12 kohdassa mainitusta laitoksesta. Toiminnan harjoittajan on tiedotettava ilmoituksen tekemisen siirtämisestä ja sen perusteesta lääninhallitukselle kirjallisesti viimeistään 31 päivään maaliskuuta 1984 mennessä.
687/1986
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1986.
Sellaisesta tämän asetuksen 7 §:n 7 kohdan mukaisesta laitoksesta, josta ei ole tehty ilmansuojelulain mukaista ilmoitusta ennen tämän asetuksen voimaantuloa, ilmoitus on tehtävä 31 päivään joulukuuta 1987 mennessä.
517/1989
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1989.
Sellaisesta tämän asetuksen 7 §:n 20 kohdan mukaisesta laitoksesta, josta ei ole tehty ilmansuojelulain mukaista ilmoitusta ennen tämän asetuksen voimaantuloa, ilmoitus on tehtävä 31 päivään joulukuuta 1989 mennessä.
940/1991
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1991.
1231/1991
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1991.
773/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992.
815/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992.
Edellä 7 a §:ssä tarkoitetusta toiminnasta, joka on aloitettu tai jonka aloittamiseksi on ryhdytty olennaisiin toimiin ennen tämän asetuksen voimaantuloa ja josta ei ole tehty ilmansuojelulain mukaista ilmoitusta ennen tämän asetuksen voimaantuloa, on ilmoitus tehtävä 30 päivään syyskuuta 1993 mennessä.
841/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992.
306/1996
Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä toukokuuta 1996.
Ilmalupa on haettava edellä 7 §:ssä tarkoitetulle toiminnalle, josta on hyväksytty tai tehty ilmoitus ilmansuojelulain nojalla ennen tämän asetuksen voimaantuloa, seuraavasti:
1) 1–7 kohdassa mainituille 31 päivään joulukuuta 2002 mennessä; sekä
2) 8–22 kohdassa mainituille 31 päivään joulukuuta 2000 mennessä.
Jos edellä 2 momentissa tarkoitettua toimintaa varten on haettu ilmalupa säädetyssä määräajassa, toimintaa voidaan jatkaa aikaisemmin annetun päätöksen mukaisesti, kunnes ilmalupa on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.
Jos toiminnasta ei ole aiemmin tarvinnut tehdä ilmoitusta ilmansuojelulain nojalla ja toimintaa varten on haettava ilmalupa 7 §:n 1 momentin 13 kohdan nojalla, on lupaa haettava vuoden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Toimintaa voidaan jatkaa kunnes ilmalupa koskeva asia on ratkaistu lainvoimaisella päätöksellä.
324/1996
103/1998
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 1998.
375/1998
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1998.
694/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.