Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (8)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 937/1989 | kumoaa A:n 15 §:n | 1 | |
| 546/1990 | 1990-07-01 | osin 1.1.1991 | 16 |
| 330/1991 | 1991-03-01 | 3 | |
| 421/1992 | 1992-07-01 | 8 | |
| 805/1992 | 1993-01-01 | muutt. 6 c §:n | 3 |
| 732/1996 | 1996-12-01 | muutt. 13 §:ää | 1 |
| 989/1998 | 1999-01-01 | kum. 18 § | 1 |
| 873/2006 | 2006-11-01 | kum. 9-12 ja 15 § | 5 |
Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 5 päivänä elokuuta 1983 annetun lastensuojelulain (683/83) 25, 32 ja 47 §:n nojalla:
1 §
Lastensuojelulain (683/83) 4 §:n 2 momentissa tarkoitetuista sosiaalilautakunnan hyväksymistä yleisistä perusteista ja ohjeista tulee käydä ilmi, miten kunnassa:
kehitetään lasten ja nuorten kasvuoloja sekä tuetaan kasvatusta;
järjestetään perhe- ja yksilökohtainen lastensuojelu, kuten avohuollon tukitoimet, perhehoito, laitoshuolto, sekä jälkihuolto;
järjestetään lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa laissa (361/83) sosiaalilautakunnalle säädetyt tehtävät ottaen huomioon, mitä niistä on lisäksi lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetussa asetuksessa(848/83) säädetty; sekä
järjestetään lastensuojelulain 44 §:n 1 momentissa tarkoitettua kokeilu- ja kehittämistoimintaa.
2 §
Sosiaalilautakunnan on lastensuojelua järjestäessään oltava tarvittaessa yhteistyössä kunnan ja sen osa-alueiden eri toimintayksiköiden ja viranhaltijoiden samoin kuin muiden kuntien ja kuntainliittojen sekä muiden palveluja järjestävien yhteisöjen ja laitosten kanssa riittävien palvelujen ja asiantuntemuksen turvaamiseksi kunnassa.
Perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua järjestäessään kunnan on huolehdittava siitä, että palveluja on tarvittavassa laajuudessa saatavissa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan.
2 a §
Lastensuojelulain 7 §:ssä tarkoitettujen koulupsykologien ja koulukuraattorien työ on pyrittävä järjestämään paikallisiin olosuhteisiin soveltuvalla tavalla oppilasmäärään ja saatavilla oleviin palveluihin suhteutettuna. Koulupsykologien ja koulukuraattorien toiminnan tulee tapahtua pääosin koulussa.
Koulupsykologin ja koulukuraattorin tulee osallistua alansa asiantuntijoina kouluyhteisön toiminnan sekä opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun ja kehittämiseen.
Koulupsykologin ja koulukuraattorin tulee toimia yhteistyössä oppilaan, hänen vanhempiensa, häntä hoitavien ja kasvattavien henkilöiden, kouluyhteisön sekä koulutoimen, sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa.
3 §
Lastensuojelun tehtävissä toimiva sosiaalityöntekijä valmistelee lapsen huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat asiat sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tuomioistuimelle annettavan selvityksen yhteistyössä lasten huoltoon perehtyneen toisen työntekijän kanssa. Sosiaalityöntekijä voi kuitenkin valmistella asian yksin, jos asian kiireellisyys sitä edellyttää tai jos yhteistyö erityisestä syystä on ilmeisen tarpeetonta.
4 §
Huoltosuunnitelma laaditaan yhdessä asianomaisten kanssa. Huoltosuunnitelmaan kirjataan ne olosuhteet ja asiat, joihin pyritään vaikuttamaan sekä keinot ja arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Suunnitelmasta on myös käytävä ilmi, kuinka usein suunnitelma on tarkistettava.
Huostaanotettua tai avohuollon tukitoimena sijoitettua lasta koskevaan huoltosuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijoituksen tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen ja häntä hoitaville ja kasvattaville henkilöille sekä se, miten yhteistoiminta ja yhteydenpito lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa toteutetaan ja se, miten jälkihuolto toteutetaan.
Huostaanotettua lasta koskevaan huoltosuunnitelmaan kirjataan lisäksi sijaishuollon tarkoitus ja tavoitteet, erityisen tuen ja avun järjestäminen lapselle, hänen vanhemmilleen tai sijaishuoltajille sekä miten toteutetaan yhteistoiminta lapsen vanhempien ja muiden hänelle läheisten henkilöiden kanssa ja miten jälkihuolto toteutetaan.
Huoltosuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa erillisellä hoito- ja kasvatussuunnitelmalla.
5 §
Lapsen hoito ja huolto on järjestettävä ja lasta kohdeltava siten, että hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Lapsen hoito ja huolto on lisäksi järjestettävä niin, että sijoituspaikan etäisyys ei ole este yhteydenpidolle hänelle tärkeisiin henkilöihin.
Edellä 3§:ssä tarkoitetun sosiaalityöntekijän ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaavan työntekijän tulee olla yhteistyössä sijaishuoltoon sijoitetun lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa näiden tarvitseman huollon jatkuvuuden turvaamiseksi.
Kun lapselle järjestetään lastensuojelulain 11 §:n 2 momentin mukaisesti yhteistyössä terveydenhuollon viranomaisten kanssa hoito vakavan mielenterveyden häiriön perusteella, hoidon tulee tapahtua lapsille tai perheille tarkoitetussa mahdollisimman kodinomaisessa ja lapsen kuntoutumisen vaatimat edellytykset täyttävässä perheessä, perhekodissa tai hoitoyksikössä.
Edellä 3 §:ssä tarkoitetun sosiaalityöntekijän ja lapsen hoidosta ja kasvatuksesta sijaishuollossa vastaavan työntekijän tulee olla yhteistyössä sijaishuoltoon sijoitetun lapsen ja hänen vanhempiensa kanssa näiden tarvitseman huollon jatkuvuuden turvaamiseksi. (15.6.1990/546)
6§
Sosiaalilautakunnan on lastensuojelulain 27§:ssä tarkoitetun perheen sopivuutta harkitessaan kiinnitettävä erityistä huomiota perheen ihmissuhteisiin ja mahdollisuuksiin ottaa huomioon ja tyydyttää sijoitettavan lapsen tarpeet lapsen edun mukaisesti samoin kuin perheen yhteistyökykyyn sosiaalilautakunnan ja lapsen vanhempien kanssa. Lisäksi on selvitettävä, hyväksyvätkö perheen jäsenet lapsen ja voiko lapsi saada perheen muihin jäseniin nähden tasavertaisen aseman.
6 c §
Kun lapsi tai nuori on sijoitettu kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimia, sijaishuoltoa tai jälkihuoltoa koskevien säännösten mukaisesti, hänen itsenäistymistään varten on kalenterikuukausittain varattava määrä, joka vastaa vähintään 30 prosenttia hänen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/92) 14 §:ssä tarkoitetuista tuloistaan, korvauksistaan tai saamisistaan(itsenäistymisvarat). Määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta huomioon.
Jollei lapsella tai nuorella ole sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:ssä tarkoitettuja tuloja, korvauksia tai saamisia taikka jos ne ovat riittämättömät, hänelle on annettava kunnan varoista hänen itsenäistymistään varten tarpeelliset varat, kuitenkin enintään määrä, joka on yhtä suuri kuin perhehoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta annetun asetuksen (420/92) 3 §:ssä tarkoitettu käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä.
6 e §
Edellä 6 c §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa on lapselle tai nuorelle hänen omaan käyttöönsä annettava kalenterikuukaudessa käyttövaroja iästä ja kasvuympäristöstä riippuen seuraavasti:
alle 15-vuotiaalle lapselle määrä, joka vastaa hänen yksilöllistä tarvettaan; ja
15 vuotta täyttäneelle lapselle tai nuorelle vähintään määrä, joka vastaa yhtä kolmasosaa lapsen elatuksen turvaamisesta annetun lain (122/77) 8 §:ssä säädetystä yhdelle lapselle suoritettavan korkeamman elatustuen määrästä.
Käyttövaroja ei anneta aikana, jona lapsi tai nuori kykenee itse itsensä elättämään.
7 §
Henkilölle, jolle on uskottu lapsen huolto lapsen vanhempien ohella tai sijasta ja jonka luona lapsi asuu, tulee tarvittaessa turvata perhehoitajalain (312/92) 4 §:n 1 ja 2 momentissa mainitut edellytykset lapsen hoitamiseksi ja kasvattamiseksi.
Perhesopimukseen on kirjattava valmennuksen ja koulutuksen järjestäminen, tarvittavat sosiaalipalvelut, yhteydenpitotavat lapsen vanhempien ja hänelle läheisten henkilöiden kanssa, lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvien kulujen korvaaminen sekä hoitopalkkion suuruus.
7§
Perhesopimukseen on kirjattava valmennuksen ja koulutuksen järjestäminen, tarvittavat sosiaalipalvelut, yhteydenpitotavat lapsen vanhempien ja hänelle läheisten henkilöiden kanssa, lapsen ylläpidosta ja hoidosta aiheutuvien kulujen korvaaminen sekä hoitopalkkion suuruus.
Henkilölle, jolle on uskottu lapsen huolto lapsen vanhempien ohella tai sijasta ja jonka luona lapsi asuu, tulee turvata tarvittaessa 1 momentissa mainitut edellytykset lapsen hoitamiseksi ja kasvattamiseksi.
8 §
Lastensuojelulaitoksessa on yksi tai useampi asuinyksikkö. Useampiyksikköisen laitoksen yksiköt voivat toimia erillisinä. Asuinyksikössä saadaan hoitaa yhdessä enintään kahdeksaa lasta tai nuorta ja samaan rakennusryhmään sijoitettuna enintään 24:ää lasta tai nuorta. Kiireellisissä tapauksissa asuinyksikössä tai laitoksessa voidaan lyhytaikaisesti sekä äiti- ja lapsikodissa myös muutoin hoitaa useampaakin lasta tai nuorta.
Lastensuojelulaitoksessa tulee asuinyksikköä kohden olla lasten ja nuorten tarvitsemaan huoltoon sekä hoitoon nähden riittävä henkilökunta, kuitenkin vähintään viisi hoito- ja kasvatustehtävissä toimivaa työntekijää.
Perheryhmäkodin, äiti- ja lapsikodin taikka seitsemänpaikkaisen tai sitä pienemmän laitoksen tai itsenäistyville nuorille tarkoitetun asuinyksikön kohdalla voidaan poiketa henkilöstöä koskevasta säännöksestä, jos lasten ja nuorten hoito sekä kasvatus laitoksessa voidaan muutoin turvata.
Lääninhallitus voi erityisestä syystä myöntää lastensuojelulaitokselle luvan poiketa tämän pykälän säännöksistä.
Sosiaalihallitus voi erityisestä syystä myöntää lastensuojelulaitokselle luvan poiketa tämän pykälän säännöksistä.
9§
Sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta tavata tai pitää yhteyttä vanhempiinsa ja muihin hänelle läheisiin henkilöihin voidaan rajoittaa lastensuojelulain 25 §:ssä mainituilla edellytyksillä, milloin se lisäksi on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä. Rajoitusta koskevan päätöksen tulee olla määräaikainen, ja siinä on mainittava henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu. Päätöksessä on lisäksi mainittava, millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa yhteydenpidon rajoitus toteutetaan.
Lastensuojelulaitoksen johtaja voi päättää lyhytaikaisesta rajoituksesta, jolloin rajoitus voi kestää enintään yhden kuukauden. Jos rajoitusta on tarpeen jatkaa tai se on tarpeen määrätä kuukautta pidemmäksi ajaksi, päättää asiasta sosiaalilautakunta.
10§
Lastensuojelulain 32§:ssä tarkoitettua kieltoa, rajoitusta tai eristämistä ei saa määrätä laajempana eikä pidemmäksi ajaksi eikä myöskään jatkaa kauemmin kuin lapsen hoito tai kasvatus välttämättä edellyttää.
Edellä 1 momentissa mainituista erityisistä rajoituksista tekee päätöksen laitoksen johtaja.
Eristämistä voidaan jatkaa uudella päätöksellä vain, jos lapsi eristämisen jälkeen on edelleen vaaraksi itselleen tai muille taikka jos eristäminen on edelleen lapsen hoidon kannalta erityisen perusteltua. Edellytyksenä on lisäksi, ettei lapsen hoitoa ole tarkoituksenmukaisempaa järjestää muulla tavalla. Ennen eristämisen jatkamista koskevan päätöksen tekemistä on lapselle suoritettava lääkärintarkastus, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta.
11§
Kun lapsi on määrätty eristettäväksi, on samalla määrättävä, kenen tehtävänä on huolehtia lapsen turvallisuudesta. Lapsen olosuhteet eristämisen aikana on järjestettävä niin, että lapsi saa jatkuvan huolenpidon ja riittävän hoidon sekä mahdollisuuden keskustella työntekijän kanssa.
12§
Lastensuojelulaitoksen on asianmukaisesti kirjattava lastensuojelulain 31 ja 32§:ssä säädetyt kiellot ja rajoitukset, jolloin on myös mainittava toimenpiteiden syyt, alkamisen ja päättymisen ajankohta sekä mahdolliset vaikutukset hoito- ja kasvatussuunnitelmaan. Lapsella on oikeus saada tietää häntä koskevista merkinnöistä.
13 §
Lasta sijaishuoltoon tai avohuollon tukitoimena sijoitettaessa on noudatettava, mitä lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (619/96) 3 §:ssä säädetään.
Lasta sijaishuoltoon sijoitettaessa on noudatettava, mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 9§:n 1 ja 3 momentissa on säädetty.
Lastensuojelulain 18 §:n 2 momentissa tarkoitettuna erittäin painavana syynä kiireellisen huostaanoton keston pidentämiseen voidaan pitää sitä, että asian ratkaiseminen edellyttää erityisen laajaa selvitystyötä esimerkiksi, kun on syytä olettaa lapsen joutuneen pahoinpitelyn tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi tai kun lastensuojelulain 17 §:n 1 momentissa säädetty kuultavien henkilöiden määrä on suuri.
13§
Lasta sijaishuoltoon sijoitettaessa on noudatettava, mitä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 9§:n 1 ja 3 momentissa on säädetty.
14 §
Huostaanottoa, sijaishuoltoon sijoittamista, huostassapitämisen lakkaamista, yhteydenpidon rajoittamista ja eristämistä koskevassa asiassa tehtävä päätös on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman kaavan mukaisesti.
Huostaanottoa, sijaishuoltoon sijoittamista, huostassapitämisen lakkaamista, perhehoitosopimusta, yhteydenpidon rajoittamista ja eristämistä koskevassa asiassa tehtävä päätös on laadittava sosiaalihallituksen vahvistaman kaavan mukaisesti.
14§
Huostaanottoa, sijaishuoltoon sijoittamista, huostassapitämisen lakkaamista, perhehoitosopimusta, yhteydenpidon rajoittamista ja eristämistä koskevassa asiassa tehtävä päätös on laadittava sosiaalihallituksen vahvistaman kaavan mukaisesti.
15§
Lääninoikeuden tulee pyytää lausunto lääninhallituksen sosiaali- ja terveysosastolta käsitellessään huostaanottoa, sijaishuoltoon sijoittamista ja huostassapitämisen lakkaamista koskevaa asiaa sekä tarvittaessa muissakin lastensuojeluasioissa.
16§
Lääninhallituksen on seurattava lastensuojelulaitoksen toimintaa ja valvottava erityisten rajoitusten käyttöä.
17 §
Lastensuojelulain 41 §:n 1 momentissa tarkoitetussa ilmoituksessa on mainittava:
lapsen, hänen vanhempiensa tai muun huoltajansa sekä lapsen hoitoonsa ottaneen henkilön osoite- ja henkilötiedot;
lapsen sijoittaja; sekä
selvitys sijoituksen alkamisesta, päättymisestä ja perusteesta.
Sosiaalilautakunnan on selvitettävä lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa sekä tuettava hoitajaa järjestämällä tarpeelliset tukitoimet lapsen hoidon ja kasvatuksen edistämiseksi ottaen erityisesti huomioon, mitä lastensuojelulain 13 §:ssä säädetään.
Sosiaalilautakunnan on tarvittaessa selvitettävä lapsen hoitoonsa ottaneelle henkilölle hänen oikeutensa ja velvollisuutensa.
Sosiaalilautakunnan on pidettävä luetteloa yksityisesti sijoitetuista lapsista.
18§
Yksityisten koulukotien opetustoiminnassa noudatetaan soveltuvin osin valtion kasvatuslaitoksista annettua asetusta (769/78).
19 §
Sosiaali- ja terveysministeriön on annettava lastensuojelulain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräys sille kunnalle, jonka on katsottava voivan järjestää perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun lapselle tai nuorelle tämän edun kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
Sosiaalihallituksen on annettava lastensuojelulain 45 §:n 2 momentissa tarkoitettu määräys sille kunnalle, jonka on katsottava voivan järjestää perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun lapselle tai nuorelle tämän edun kannalta tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun määräyksen yhteydessä kunnalle on annettava tarpeelliset asiakirjat ja tiedot lapsen tai nuoren lastensuojelun järjestämiseksi.
20 §
Tarkempia ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.
Tarkempia ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaalihallitus.
20§
Tarkempia ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaalihallitus.
21 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloitettuun toimintaan ei sovelleta 8 §:n säännöstä. Pykälän 2 momentissa tarkoitettua henkilökunnan vähimmäismitoitusta pyritään soveltamaan kuitenkin mainittuun toimintaan viimeistään 1 päivästä tammikuuta 1990.
Ennen 1 päivänä tammikuuta 1984 huostaanotettujen lasten huoltosuunnitelmat on tarkistettava tämän asetuksen mukaisesti vuoden 1984 kuluessa.
937/1989
546/1990
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990 kuitenkin siten, että 6 a–6 b ja 7 § tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.
330/1991
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa ollut sosiaalihallituksen vahvistama 14 §:ssä tarkoitettu kaava on edelleen voimassa, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö toisin määrää.
421/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1992.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
805/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
732/1996
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.
989/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
873/2006
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2006.