Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (12)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 374/1990 | 13 | ||
| 1259/1988 | 3 | ||
| 652/1991 | 1991-06-01 | 22 | |
| 699/1991 | 1992-04-01 | 1 | |
| 694/1997 | 1997-10-01 | muutt. 24 § | |
| 991/1997 | 1998-01-01 | 48 | |
| 1117/2000 | 2001-05-01 | muutt. 19 §, lis. 30 a § | 10 |
| 534/2003 | 2004-01-01 | muutt. 8 § ja 38 §:ää | 4 |
| 845/2006 | 2006-10-01 | muutt. 21 §:ää | 7 |
| 376/2010 | 2010-12-01 | lis. 50 a § | 2 |
| 447/2011 | 2011-05-17 | muutt. 19 §:ää | 1 |
| 839/2011 | 2014-01-01 | muutt. 15 ja 20 § sekä 25, 25 a ja 28 §:ää | 7 |
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleisiä säännöksiä
1 §
Sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983) 2 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta voidaanrikoslain 45 luvun alaiselle henkilölle oikeudenkäynnissä tuomita kurinpitorangaistus tai kurinpitomenettelyssä määrätä kurinpitoseuraamuksena kurinpitorangaistus tai -ojennus niin kuin tässä laissa säädetään.
Sotilasoikeudenkäyntilaissa (326/83) tarkoitetusta rikoksesta voidaan rikoslain 45 luvun alaiselle henkilölle oikeudenkäynnissä tuomita kurinpitorangaistus tai kurinpitomenettelyssä määrätä kurinpitoseuraamuksena kurinpitorangaistus tai -ojennus niin kuin tässä laissa säädetään.
1§
Sotilasoikeudenkäyntilaissa (326/83) tarkoitetusta rikoksesta voidaan rikoslain 45 luvun alaiselle henkilölle oikeudenkäynnissä tuomita kurinpitorangaistus tai kurinpitomenettelyssä määrätä kurinpitoseuraamuksena kurinpitorangaistus tai -ojennus niin kuin tässä laissa säädetään.
2 §
Kurinpitorangaistuksia ovat aresti, kurinpitosakko, poistumisrangaistus ja varoitus.
Kurinpitorangaistuksia ovat aresti, kurinpitosakko ja varoitus.
Arestia tuomitaan vähintään yksi ja enintään kolmekymmentä vuorokautta, kurinpitosakkoa vähintään yhdeltä ja enintään kolmeltakymmeneltä päivältä sekä poistumisrangaistusta vähintään yksitoista ja enintään viisitoista vuorokautta.
Arestia tuomitaan vähintään yksi ja enintään kolmekymmentä vuorokautta sekä kurinpitosakkoa vähintään yhdeltä ja enintään kolmeltakymmeneltä päivältä.
Kurinpitomenettelyssä kurinpitosakkoa määrätään vähintään yhdeltä ja enintään kolmeltakymmeneltä päivältä sekä poistumisrangaistusta vähintään yksitoista ja enintään viisitoista vuorokautta.
Kurinpitomenettelyssä arestia määrätään vähintään yksi ja enintään viisitoista vuorokautta sekä kurinpitosakkoa vähintään yhdeltä ja enintään viideltätoista päivältä.
Kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on yksi viidesosa sakotettavan keskimääräisestä kokonaispäivätulosta, kuitenkin vähintään asevelvollisuuslain (452/1950) nojalla palvelevalle maksettavan suurimman päivärahan suuruinen. Asevelvollisuuslain tai naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain(194/1995) nojalla palvelevalle kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on hänen päivärahansa suuruinen tai, jollei hän saa päivärahaa, asevelvollisuuslain nojalla palvelevalle maksettavan suurimman päivärahan suuruinen.
Kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on yksi viidesosa sakotettavan keskimääräisestä kokonaispäivätulosta tai, jos hänellä ei ole palkkatuloa, hänen päivärahansa suuruinen.
2§
Kurinpitorangaistuksia ovat aresti, kurinpitosakko ja varoitus.
Arestia tuomitaan vähintään yksi ja enintään kolmekymmentä vuorokautta sekä kurinpitosakkoa vähintään yhdeltä ja enintään kolmeltakymmeneltä päivältä.
Kurinpitomenettelyssä arestia määrätään vähintään yksi ja enintään viisitoista vuorokautta sekä kurinpitosakkoa vähintään yhdeltä ja enintään viideltätoista päivältä.
Kurinpitosakon rahamäärä yhdeltä päivältä on yksi viidesosa sakotettavan keskimääräisestä kokonaispäivätulosta tai, jos hänellä ei ole palkkatuloa, hänen päivärahansa suuruinen.
3 §
Kurinpito-ojennuksia ovat poistumiskielto, ylimääräinen palvelus ja muistutus.
Poistumiskieltoa määrätään vähintään yksi ja enintään kymmenen vuorokautta sekä ylimääräistä palvelusta vähintään yksi ja enintään viisi kertaa.
Poistumiskieltoa määrätään vähintään yksi ja enintään viisitoista vuorokautta sekä ylimääräistä palvelusta vähintään yksi ja enintään viisi kertaa.
4 §
Sotilasoikeudenkäyntiasiana käsiteltävästä rikoksesta, josta on säädetty seuraamukseksi sakko, voidaan sakon asemesta tuomita kurinpitorangaistus tai kurinpitomenettelyssä määrätä kurinpitorangaistus tai -ojennus.
Kurinpitorangaistuksen asemesta saadaan tuomita sakkoon.
Kurinpitorangaistusta ei saa tuomita eikä kurinpitorangaistusta tai -ojennusta kurinpitomenettelyssä määrätä ehdollisesti.
5 §
Kurinpitorangaistuksesta tai -ojennuksesta sekä määräaikaisesta vankeusrangaistuksesta tai sakosta ei saa määrätä yhteistä rangaistusta, eikä niitä myöskään saa yhdistää määräaikaiseen vankeusrangaistukseen.
Kurinpitorangaistusta tai -ojennusta ei yhdistetä määräaikaiseen vankeusrangaistukseen eikä sakkoon.
Jos joku olisi tuomittava samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta kurinpitorangaistukseen, hänet tuomitaan yhteiseen kurinpitorangaistukseen. Arestia saa tällöin tuomita enintään neljäkymmentä vuorokautta, kurinpitosakkoa enintään neljältäkymmeneltä päivältä ja poistumisrangaistusta enintään kaksikymmentäviisi vuorokautta.
Jos joku olisi tuomittava samalla kertaa kahdesta tai useammasta rikoksesta kurinpitorangaistukseen, hänet tuomitaan yhteiseen kurinpitorangaistukseen. Arestia saa tällöin tuomita enintään neljäkymmentä vuorokautta ja kurinpitosakkoa enintään neljältäkymmeneltä päivältä.
Kurinpitomenettelyssä käytetään samasta rikoksesta kurinpitoseuraamuksena vain yhtä kurinpitorangaistus- tai ojennuslajia. Jos joku on syyllistynyt useaan rikokseen, jotka tulevat samanaikaisesti kurinpitoesimiehen käsiteltäviksi, syylliselle määrätään vain yksi kurinpitoseuraamus.
6 §
Rikosoikeudellista vanhentumista koskevia säännöksiä sovellettaessa rinnastetaan kurinpitorangaistus sakkoon.
Kurinpitomenettelyä ei kuitenkaan saa panna vireille sen jälkeen, kun vuosi on kulunut rikoksen tekemisestä.
7 §
Kurinpitorangaistuksen tai -ojennuksen määrääminen ei estä nostamasta syytettä tuomioistuimessa saman rikoksen johdosta, jos asian laatu sitä vaatii tai siihen muuten on erityistä syytä. Asiaa, josta syyte on pantu vireille tai joka on ratkaistu tuomioistuimessa, ei saa käsitellä kurinpitomenettelyssä.
8 §
Jos henkilö, jolle tuomitaan tai määrätään kurinpitoseuraamus, on ennen asian ratkaisemista ollut rikoksen johdosta vapautensa menettäneenä, kurinpitorangaistuksesta tai -ojennuksesta on tehtävä rikoslain 6 luvun 13 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Jos henkilö, jolle on tuomittu tai määrätty kurinpitoseuraamus, on ennen asian ratkaisemista ollut rikoksen johdosta vapautensa menettäneenä, on kurinpitorangaistuksesta tai ojennuksesta tehtävä rikoslain 3 luvun 11 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Edellä 1 momentissa tarkoitettua vähennystä laskettaessa yksi vapaudenmenetysvuorokausi vastaa yhtä arestivuorokautta, kahden päivän kurinpitosakkoa, kahta poistumisrangaistus- tai poistumiskieltovuorokautta sekä kolmea kertaa ylimääräistä palvelusta.
Jos rikoksentekijä on suorittanut kurinpitomenettelyssä määrätyn rangaistuksen tai kurinpito-ojennuksen joko kokonaan tai osaksi ja hänet tuomitaan sen jälkeen samasta rikoksesta tuomioistuimessa rangaistukseen, on tuomitusta rangaistuksesta vähennettävä vapaudenmenetystä vastaava määrä tai katsottava suoritettu kurinpitorangaistus tai ojennus hänen tekonsa täydeksi rangaistukseksi.
8§
Jos henkilö, jolle on tuomittu tai määrätty kurinpitoseuraamus, on ennen asian ratkaisemista ollut rikoksen johdosta vapautensa menettäneenä, on kurinpitorangaistuksesta tai ojennuksesta tehtävä rikoslain 3 luvun 11 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Jos rikoksentekijä on suorittanut kurinpitomenettelyssä määrätyn rangaistuksen tai kurinpito-ojennuksen joko kokonaan tai osaksi ja hänet tuomitaan sen jälkeen samasta rikoksesta tuomioistuimessa rangaistukseen, on tuomitusta rangaistuksesta vähennettävä vapaudenmenetystä vastaava määrä tai katsottava suoritettu kurinpitorangaistus tai ojennus hänen tekonsa täydeksi rangaistukseksi.
9 §
Sotilasvirassa palvelevalle sekä henkilölle, joka on nimitetty puolustusvoimissa virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen määrättynä sotilastehtävään, saadaan rauhan aikana kurinpitomenettelyssä määrätä vain kurinpitosakkoa tai antaa varoitus tai muistutus.
Sotilasvirassa tai -toimessa palvelevalle sekä värvätylle saadaan rauhan aikana kurinpitomenettelyssä määrätä vain kurinpitosakkoa ja antaa varoitus tai muistutus.
Sotilasvirkaan koulutettavalle oppilaalle saadaan 1 momentin estämättä määrätä kaikkia tässä laissa tarkoitettuja, kurinpitomenettelyssä määrättäviä seuraamuksia, jollei asetuksessa toisin säädetä.
Sotilasvirkaan tai -toimeen koulutettavalle oppilaalle saadaan 1 momentin estämättä määrätä kaikkia tässä laissa tarkoitettuja kurinpitoseuraamuksia, jollei asetuksessa toisin säädetä.
9§
Sotilasvirassa tai -toimessa palvelevalle sekä värvätylle saadaan rauhan aikana kurinpitomenettelyssä määrätä vain kurinpitosakkoa ja antaa varoitus tai muistutus.
Sotilasvirkaan tai -toimeen koulutettavalle oppilaalle saadaan 1 momentin estämättä määrätä kaikkia tässä laissa tarkoitettuja kurinpitoseuraamuksia, jollei asetuksessa toisin säädetä.
2 luku
Kurinpitomenettelyn edellytykset
10 §
Kurinpitorangaistus tai -ojennus saadaan määrätä, jos rikoksesta epäilty on myöntänyt syyllisyytensä tai jos hänen syyllisyyttään voidaan muuten pitää selvänä.
Asiaa ei kuitenkaan saa käsitellä kurinpitomenettelyssä, jos:
rikoksen tehnyt ei enää ole rikoslain 45 luvun alainen;
jos rikoksen tehnyt ei enää ole rikoslain 45 luvun alainen;
asianomistaja vaatii asian käsiteltäväksi tuomioistuimessa;
jos asianomistaja vaatii asian käsiteltäväksi tuomioistuimessa;
useista rikoksista jostakin on nostettava syyte tuomioistuimessa ja rikoksilla on yhteyttä keskenään; taikka
jos useista rikoksista jostakin on nostettava syyte tuomioistuimessa ja rikoksilla on yhteyttä keskenään;
samaan rikokseen osallisista jotakuta on syytettävä tuomioistuimessa eikä asian ratkaisemista erillisenä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena.
jos samaan rikokseen osallisista jotakuta on syytettävä tuomioistuimessa eikä asian ratkaisemista erillisenä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena; taikka
Asiaa ei kuitenkaan saa käsitellä kurinpitomenettelyssä:
jos rikoksen tehnyt ei enää ole rikoslain 45 luvun alainen;
jos asianomistaja vaatii asian käsiteltäväksi tuomioistuimessa;
jos useista rikoksista jostakin on nostettava syyte tuomioistuimessa ja rikoksilla on yhteyttä keskenään;
jos samaan rikokseen osallisista jotakuta on syytettävä tuomioistuimessa eikä asian ratkaisemista erillisenä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena; taikka
jos teolla on aiheutettu korvattavaa vahinkoa, jota siihen syyllinen ei ole korvannut tai kirjallisesti sitoutunut korvaamaan, taikka jos asianomistaja ei ole kirjallisesti luopunut korvausvaatimuksestaan.
10§
Kurinpitorangaistus tai -ojennus saadaan määrätä, jos rikoksesta epäilty on myöntänyt syyllisyytensä tai jos hänen syyllisyyttään voidaan muuten pitää selvänä.
Asiaa ei kuitenkaan saa käsitellä kurinpitomenettelyssä:
jos rikoksen tehnyt ei enää ole rikoslain 45 luvun alainen;
jos asianomistaja vaatii asian käsiteltäväksi tuomioistuimessa;
jos useista rikoksista jostakin on nostettava syyte tuomioistuimessa ja rikoksilla on yhteyttä keskenään;
jos samaan rikokseen osallisista jotakuta on syytettävä tuomioistuimessa eikä asian ratkaisemista erillisenä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena; taikka
jos teolla on aiheutettu korvattavaa vahinkoa, jota siihen syyllinen ei ole korvannut tai kirjallisesti sitoutunut korvaamaan, taikka jos asianomistaja ei ole kirjallisesti luopunut korvausvaatimuksestaan.
3 luku
Kurinpitoesimiehen toimivalta
11 §
Esimiestä, jolla on oikeus käyttää tässä laissa tarkoitettua kurinpitovaltaa, kutsutaan kurinpitoesimieheksi.
Kurinpitoesimiehiä ovat perusyksikön päällikkö ja hänen suoranaiset esimiehensä sekä 13 §:ssä säädetyin rajoituksin perusyksikön vääpeli.
Kurinpitoesimiehen kurinpitovallan alaisia ovat ne hänen alaisensa, joiden suoranainen esimies hän on.
12 §
Oikeus määrätä kurinpitorangaistus on joukko-osaston komentajalla ja häntä ylemmällä kurinpitoesimiehellä. Lisäksi joukkoyksikön komentajalla on oikeus määrätä asevelvollisena palvelevalle varoitus ja poistumisrangaistus ja perusyksikön päälliköllä varoitus.
Oikeus määrätä kurinpitorangaistus on joukko-osaston komentajalla ja häntä ylemmällä kurinpitoesimiehellä. Lisäksi joukkoyksikön komentajalla ja perusyksikön päälliköllä on oikeus määrätä asevelvollisena palvelevalle varoitus sekä arestia, joukkoyksikön komentajalla enintään kymmenen vuorokautta ja perusyksikön päälliköllä enintään viisi vuorokautta.
12§
Oikeus määrätä kurinpitorangaistus on joukko-osaston komentajalla ja häntä ylemmällä kurinpitoesimiehellä. Lisäksi joukkoyksikön komentajalla ja perusyksikön päälliköllä on oikeus määrätä asevelvollisena palvelevalle varoitus sekä arestia, joukkoyksikön komentajalla enintään kymmenen vuorokautta ja perusyksikön päälliköllä enintään viisi vuorokautta.
13 §
Oikeus määrätä kurinpito-ojennus on jokaisella kurinpitoesimiehellä. Perusyksikön vääpeli saa määrätä asevelvollisina palveleville muistutuksen sekä ylimääräistä palvelusta enintään kolme kertaa.
Oikeus määrätä kurinpito-ojennus on jokaisella kurinpitoesimiehellä. Perusyksikön päällikkö saa määrätä poistumiskieltoa kuitenkin enintään kymmenen vuorokautta ja perusyksikön vääpeli ainoastaan asevelvollisina palveleville muistutuksen sekä ylimääräistä palvelusta enintään kolme kertaa.
13§
Oikeus määrätä kurinpito-ojennus on jokaisella kurinpitoesimiehellä. Perusyksikön päällikkö saa määrätä poistumiskieltoa kuitenkin enintään kymmenen vuorokautta ja perusyksikön vääpeli ainoastaan asevelvollisina palveleville muistutuksen sekä ylimääräistä palvelusta enintään kolme kertaa.
14 §
Sama toimivalta kuin 12 ja 13 §:ssä mainitulla kurinpitoesimiehellä on myös vastaavassa tehtävässä olevalla esimiehellä sen mukaan kuin pääesikunta määrää. Lisäksi pääesikunta voi antaa joukko-osaston komentajaa ylempien kurinpitoesimiesten keskinäisestä kurinpidollisesta toimivallasta heidän hallinnollisesta ja sotilaallisesta toimivallastaan poikkeavia määräyksiä.
4 luku
Pakkokeinot
15 §
Sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettuihin rikoksiin sovellettavista ja 27 §:ssä mainituista pakkokeinoista ja niiden käyttämiseen oikeutetuista viranomaisista on pakkokeinolain (806/2011) säännösten ohella voimassa, mitä tässä laissa säädetään.
Sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettuihin rikoksiin sovellettavista pakkokeinoista ja niiden käyttämiseen oikeutetuista viranomaisista on yleisen lain säännösten ohella voimassa, mitä tässä laissa säädetään.
15§
Sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettuihin rikoksiin sovellettavista pakkokeinoista ja niiden käyttämiseen oikeutetuista viranomaisista on yleisen lain säännösten ohella voimassa, mitä tässä laissa säädetään.
16 §
Jos kurin, järjestyksen tai turvallisuuden säilyttäminen taikka palauttaminen sitä vaatii, saadaan 15 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta tavattu tai todennäköisin syin epäilty ottaa kiinni ja pidättää sekä erityisen painavista syistä vangita.
17 §
Rikoslain 45 luvun alainen henkilö saadaan lisäksi ottaa kiinni:
jos hänen lausumistaan uhkauksista tai muusta käyttäytymisestään voidaan päätellä hänen todennäköisesti syyllistyvän rikokseen; sekä
jos hän on tuntematon ja kieltäytyy antamasta henkilöllisyytensä selvittämiseksi tarpeellisia tietoja niitä tiedustelevalle esimiehelle tahi järjestyspartiolle tai vartio-, päivystys- tai poliisitehtävää suorittavalle sotilaalle taikka jos hän antaa henkilöllisyydestään ilmeisesti virheellisen tiedon.
18 §
Kiinniottamisen saa suorittaa:
sotilasvirassa palveleva sekä virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen puolustusvoimissa nimitetty, sotilastehtävään määrätty kiinniotettavan esimies;
sotilasvirassa tai -toimessa palveleva kiinniotettavan esimies;
vartio-, päivystys- tai poliisitehtävää suorittava sotilas;
sotilaalliseen turvaamis- tai järjestystehtävään määrätyn sotilasosaston päällikkö; sekä
muukin esimies, jolla 19 §:n mukaan on pidättämisoikeus.
19 §
Pidättämispäätöksen saa tehdä:
asianomaisen perusyksikön päällikkö ja häntä ylempi kurinpitoesimies;
asianomaisen perusyksikön päällikkö ja häntä ylempi kurinpitoesimies;
varuskunnan päällikkö ja komendantti;
varuskunnan päällikkö ja komendantti;
pääesikunnan tutkintaosaston päällikkö;
pääesikunnan sen osaston tai muun toimielimen päällikkö, jolle puolustusvoimissa tapahtuneiden rikosten tutkinta kuuluu; sekä
sotilaspoliisitehtävissä toimiva upseeri;
sotilaspoliisitehtävässä toimiva upseeri.
sotilaslakimies; sekä
Pidättämispäätöksen saa tehdä:
asianomaisen perusyksikön päällikkö ja häntä ylempi kurinpitoesimies;
varuskunnan päällikkö ja komendantti;
pääesikunnan sen osaston tai muun toimielimen päällikkö, jolle puolustusvoimissa tapahtuneiden rikosten tutkinta kuuluu; sekä
sotilaspoliisitehtävässä toimiva upseeri.
19§
Pidättämispäätöksen saa tehdä:
asianomaisen perusyksikön päällikkö ja häntä ylempi kurinpitoesimies;
varuskunnan päällikkö ja komendantti;
pääesikunnan sen osaston tai muun toimielimen päällikkö, jolle puolustusvoimissa tapahtuneiden rikosten tutkinta kuuluu; sekä
sotilaspoliisitehtävässä toimiva upseeri.
20 §
Vangitsemisesta säädetään pakkokeinolaissa.
Vangitsemismääräyksen saa antaa joukkoosaston komentaja ja häntä ylempi kurinpitoesimies.
20§
Vangitsemismääräyksen saa antaa joukkoosaston komentaja ja häntä ylempi kurinpitoesimies.
21 §
Kiinniotettua, pidätettyä tai vangittua henkilöä säilytetään päävartiossa tai muuten sotilasviranomaisen valvonnan alaisena taikka yleisessä vankilassa tai muussa säilytyspaikassa.
Pidätettyihin ja kiinni otettuihin sovelletaan, mitä poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetussa laissa (841/2006) säädetään.
Mitä poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annetussa laissa säädetään:
poliisista, koskee sotilasviranomaisen säilyttämien henkilöiden osalta sotilasviranomaista ja rajavartiolaitoksen säilyttämien henkilöiden osalta rajavartiolaitosta;
poliisimiehestä tai vartijasta, koskee tämän lain 18 §:ssä tarkoitettua kiinniottamiseen oikeutettua henkilöä ja poliisin tehtävien suorittamisesta puolustusvoimissa annetun lain (1251/1995) 2 §:ssä tarkoitettua poliisin tehtäviä hoitavaa virkamiestä sekä rajavartiolaitoksessa rajavartiomiestä;
säilytystilan esimiehestä, koskee päävartion tai muun valvotun tilan esimieheksi määrättyä virkamiestä ja rajavartiolaitoksessa säilytystilan esimiestä; sekä
oikaisuvaatimuksen ratkaisijasta, koskee asianomaista joukko-osaston komentajaa ja rajavartiolaitoksessa hallintoyksikön päällikköä.
Tutkintavankien kohteluun sovelletaan sotilasviranomaisen valvonnan alaisen tai poliisin säilyttämän henkilön osalta poliisin säilyttämien henkilöiden kohtelusta annettua lakia ja vankilassa säilytettävän henkilön osalta tutkintavankeuslakia (768/2005).
22 §
Kiinniottamisesta on viivytyksettä ilmoitettava pidättämiseen oikeutetulle.
Kiinniotettu henkilö on päästettävä vapaaksi viipymättä sen jälkeen, kun kuulustelu on päättynyt tai kun kiinniottamisen muu peruste on lakannut, kuitenkin viimeistään ennen kuin 24 tuntia on kulunut kiinniottohetkestä jollei häntä saman ajan kuluessa määrätä pidätettäväksi.
23 §
Kiinniottamiseen oikeutetulla henkilöllä on oikeus kiinniottamisen, pidättämisen tai arestirangaistuksen täytäntöönpanon aloittamisen yhteydessä tarkastaa henkilö sen varmistamiseksi, ettei tällä ole hallussaan esineitä tai aineita, jotka voivat vaarantaa säilyttämisen tai joilla tämä voi aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille.
Pidättämisestä on viivytyksettä ilmoitettava vangitsemiseen oikeutetulle.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut vaaralliset esineet tai aineet on otettava tarkastettavalta pois. Ne on palautettava hänelle vapaaksi päästämisen yhteydessä, jollei siihen ole lain mukaan estettä. Alkoholijuoman ja huumausaineen osalta on meneteltävä niin kuin 27 §:ssä säädetään.
Pidätetty henkilö on päästettävä vapaaksi viipymättä sen jälkeen, kun pidättämisen edellytyksiä ei enää ole, kuitenkin viimeistään ennen kuin kolme vuorokautta on kulunut kiinniottohetkestä, jollei sanotun ajan kuluessa tehdä päätöstä pidätetyn vangitsemisesta tai ryhdytä hänelle määrätyn arestin täytäntöönpanoon.
23§
Pidättämisestä on viivytyksettä ilmoitettava vangitsemiseen oikeutetulle.
Pidätetty henkilö on päästettävä vapaaksi viipymättä sen jälkeen, kun pidättämisen edellytyksiä ei enää ole, kuitenkin viimeistään ennen kuin kolme vuorokautta on kulunut kiinniottohetkestä, jollei sanotun ajan kuluessa tehdä päätöstä pidätetyn vangitsemisesta tai ryhdytä hänelle määrätyn arestin täytäntöönpanoon.
Pidätysajan jatkamisesta ja pidätetyn kuljettamiseen käytetyn ajan huomioon ottamisesta on voimassa, mitä siitä on erikseen säädetty.
24 §
Syytteen nostamiselle määrättävästä ajasta silloin, kun vastaaja on vangittuna, säädetään pakkokeinolaissa.
25 §
Takavarikon ja etsinnän saa pakkokeinolaissa mainittujen viranomaisten lisäksi määrätä toimitettavaksi pidättämiseen oikeutettu sotilasviranomainen.
Takavarikon ja etsinnän saa takavarikosta ja etsinnästä rikosasioissa annetussa laissa (260/ 59) mainittujen viranomaisten lisäksi määrätä toimitettavaksi pidättämiseen oikeutettu sotilasviranomainen.
Kiireellisessä tapauksessa saa kiinniottamiseen oikeutettu toimittaa takavarikon ja etsinnän ilman 1 momentissa tarkoitettua määräystä.
25 a §
Tämän lain 18 §:ssä tarkoitettu kiinniottamiseen oikeutettu sotilas saa määrätä puolustusvoimissa palvelevan moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajan tai muussa rikoslain 23 luvussa tarkoitetussa tehtävässä toimivan henkilön kokeeseen, joka tehdään tämän mahdollisesti nauttiman alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi. Koe voidaan tehdä ajotehtävää tai muutarikoslain 23 luvussa tarkoitettua tehtävää suorittavalle taikka tällaiseen tehtävään ryhtyvälle. Kokeesta kieltäytynyt on velvollinen alistumaan pakkokeinolain 8 luvun 30 §:ssä tarkoitettuun henkilönkatsastukseen.
Edellä tarkoitettu koe on tehtävä siten ja sellaisella menetelmällä, ettei siitä aiheudu tarpeetonta tai kohtuutonta haittaa tutkittavalle.
Pääesikunta antaa tarkemmat ohjeet kokeen tekemisestä.
26 §
Edellä tässä luvussa tarkoitetut sotilaat saavat käyttää pakkokeinoja puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai aluksella sekä kiireellisessä tapauksessa muuallakin.
Yksityisasunnossa he saavat toimittaa kotietsinnän kuitenkin vain, milloin sen tarkoituksena on sellaisen kiinniotettavan, pidätettävän tai vangittavan taikka kuulusteluun tai tuomioistuimeen tuotavan henkilön tavoittaminen, joka takaa- ajettaessa pakenee, taikka rikoksen teosta verekseltään jäljitetyn esineen takavarikoiminen.
27 §
Joukko-osaston komentajalla on oikeus puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai aluksella, ei kuitenkaan yksityisasunnossa, toimituttaa puolustusvoimien palveluksessa oleviin henkilöihin ja heidän hallinnassaan olevaan omaisuuteen kohdistuvia tarkastuksia ja etsintöjä puolustusvoimien aseita, ampumatarvikkeita ja räjähdysaineita sekä huumausaineita ja alkoholijuomia koskevien määräysten noudattamisen valvontaa varten tai näiden määräysten rikkomisen selville saamiseksi. Puolustusvoimien palveluksessa olevaan henkilöön, joka ei ole rikoslain 45 luvun alainen, etsintä ja tarkastus voidaan kohdistaa kuitenkin vain, jos on syytä epäillä edellä mainittuja määräyksiä rikotun.
Joukko-osaston komentajalla on oikeus puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai aluksella, ei kuitenkaan yksityisasunnossa, toimituttaa tarkastuksia ja etsintöjä puolustusvoimien aseita, ampumatarvikkeita ja räjähdysaineita sekä huumausaineita ja alkoholijuomia koskevien määräysten noudattamisen valvontaa varten tai näiden määräysten rikkomisen selville saamiseksi. Etsintä ja tarkastus voidaan kohdistaa vain rikoslain 45 luvun alaiseen henkilöön ja hänen hallussaan olevaan omaisuuteen.
Luvattomasti hallussa tavattu puolustusvoimien omaisuus, kuten aseet, ampumatarvikkeet ja räjähdysaineet sekä huumausaineet ja luvattomasti hallussa olleet alkoholijuomat saadaan ottaa talteen. Alkoholijuoma saadaan asetuksella säädettävin edellytyksin pitää sotilasviranomaisen hallussa tai hävittää. Huumausaineen osalta on meneteltävä niin kuin huumausainelaissa (1289/1993) säädetään.
Tarkastuksessa ja etsinnässä tavatut luvattomat aseet, ampumatarvikkeet, räjähdysaineet sekä huumausaineet ja alkoholijuomat saadaan ottaa talteen. Alkoholijuoma saadaan asetuksella säädettävin edellytyksin pitää sotilasviranomaisen hallussa tai hävittää. Huumausaineen osalta on meneteltävä niin kuin huumausainelaissa (41/72) on säädetty.
27§
Joukko-osaston komentajalla on oikeus puolustusvoimien käytössä olevalla alueella tai aluksella, ei kuitenkaan yksityisasunnossa, toimituttaa tarkastuksia ja etsintöjä puolustusvoimien aseita, ampumatarvikkeita ja räjähdysaineita sekä huumausaineita ja alkoholijuomia koskevien määräysten noudattamisen valvontaa varten tai näiden määräysten rikkomisen selville saamiseksi. Etsintä ja tarkastus voidaan kohdistaa vain rikoslain 45 luvun alaiseen henkilöön ja hänen hallussaan olevaan omaisuuteen.
Tarkastuksessa ja etsinnässä tavatut luvattomat aseet, ampumatarvikkeet, räjähdysaineet sekä huumausaineet ja alkoholijuomat saadaan ottaa talteen. Alkoholijuoma saadaan asetuksella säädettävin edellytyksin pitää sotilasviranomaisen hallussa tai hävittää. Huumausaineen osalta on meneteltävä niin kuin huumausainelaissa (41/72) on säädetty.
5 luku
Kurinpitoasian käsittely
28 §
Kun sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettu rikos on tullut kurinpitoesimiehen tietoon tai kun on syytä olettaa, että tällainen rikos on tehty, kurinpitoesimiehen on viipymättä huolehdittava, että asiassa toimitetaan esitutkinta. Tutkinnassa on soveltuvin osin noudatettava, mitä esitutkinnasta rikosasioissa on erikseen säädetty ja lisäksi tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä.
Kun sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettu rikos on tullut kurinpitoesimiehen tietoon tai on perusteltua aihetta otaksua rikoksen tapahtuneen, on kurinpitoesimiehen viipymättä huolehdittava asian tutkinnasta.
Tutkittaessa sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettua rikosta tutkinnanjohtajana on tämän lain 19 §:ssä tarkoitettu pidättämiseen oikeutettu sotilasviranomainen ja tutkijana puolustusvoimissa palveleva henkilö. Tutkijan tulee mikäli mahdollista olla rikostutkintaan perehtynyt. Mikäli mahdollista hänen tulee myös olla muu kuin kuulusteltavan suoranainen esimies. Asian laadun vaatiessa esitutkinta voidaan antaa poliisin tai erityisen tutkijalautakunnan toimitettavaksi. Yksittäinen kuulustelu tai muu tutkintatoimenpide voidaan antaa poliisin suoritettavaksi.
Kurinpitoasiaa tutkittaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä esitutkinnasta rikosasioissa on erikseen säädetty, ja lisäksi tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä.
Jos sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettua rikosta koskeva asia käsitellään kurinpitomenettelyssä, esitutkinta saadaan rikoksesta säädetystä rangaistuksesta riippumatta toimittaa suppeana. Suppeaan esitutkintaan sovelletaan tällöin, mitä esitutkintalain (805/2011) 11 luvun 2 §:ssä säädetään.
28§
Kun sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettu rikos on tullut kurinpitoesimiehen tietoon tai on perusteltua aihetta otaksua rikoksen tapahtuneen, on kurinpitoesimiehen viipymättä huolehdittava asian tutkinnasta.
Kurinpitoasiaa tutkittaessa on soveltuvin osin noudatettava, mitä esitutkinnasta rikosasioissa on erikseen säädetty, ja lisäksi tämän lain ja sen nojalla annetun asetuksen säännöksiä.
29 §
Kurinpitoesimiehen on tutkinnan päätyttyä viivytyksettä ryhdyttävä toimenpiteisiin rikokseen syyllistyneen rankaisemiseksi tai ojentamiseksi.
Kurinpitoesimies voi jättää esitutkinnan toimittamatta sekä esitutkinnan toimittamisen jälkeen kurinpitoseuraamuksen määräämättä, jos teko on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä taikka tekoa muutoin on pidettävä kurin ja järjestyksen ylläpitämisen kannalta vähäisenä.
Kurinpitoesimies voi kuitenkin jättää kurinpitoseuraamuksen määräämättä, jos teko on johtunut olosuhteet huomioon ottaen anteeksi annettavasta huomaamattomuudesta, ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä taikka tekoa muutoin on pidettävä kurin ja järjestyksen ylläpitämisen kannalta vähäisenä.
30 §
Jos kurinpitoesimiehen toimivalta on riittämätön asian ratkaisemiseen tai jos hän on esteellinen, asia on siirrettävä ylemmän kurinpitoesimiehen käsiteltäväksi. Asian saattamisesta toimivaltaiselle syyttäjälle säädetään sotilasoikeudenkäyntilaissa.
30 a §
Esitutkinta sotilasrikosasiassa on toimitettava, sen lisäksi mitä 28 §:ssä säädetään, kun syyttäjä niin määrää.
Jollei asiaa toimiteta syyttäjälle syyteharkintaan, kurinpitoesimiehen on ilmoitettava ratkaisustaan syyttäjälle, jonka määräyksestä asiassa on suoritettu esitutkinta. Ilmoituksen saatuaan syyttäjällä on oikeus ottaa asia syyteharkintaansa, jos asian laatu sitä vaatii tai siihen muutoin on erityistä syytä.
31 §
Kurinpitoesimiehen on ennen kurinpitorangaistuksen määräämistä henkilökohtaisesti kuultava syylliseksi epäiltyä sekä hankittava asiasta sotilaslakimiehen lausunto, jollei lausunnon hankkimisesta aiheudu asian käsittelylle huomattavaa viivästymistä. Jos kuuleminen erityisistä olosuhteista johtuen huomattavasti viivästyttäisi asian käsittelyä eikä ole aihetta olettaa, että kuulemisella voisi olla vaikutusta asian käsittelyyn, kurinpitoesimies voi kuitenkin määrätä kurinpitorangaistuksen syylliseksi epäiltyä henkilökohtaisesti kuulematta edellyttäen, että epäilty ei ole katsonut kuulemista tarpeelliseksi.
Kurinpitoesimiehen on ennen kurinpitorangaistuksen määräämistä tai asian saattamista syyttäjälle tarvittaessa henkilökohtaisesti kuultava syylliseksi epäiltyä sekä hankittava asiasta sotilaslakimiehen lausunto, jollei siitä aiheudu asian käsittelylle huomattavaa viivästymistä.
31§
Kurinpitoesimiehen on ennen kurinpitorangaistuksen määräämistä tai asian saattamista syyttäjälle tarvittaessa henkilökohtaisesti kuultava syylliseksi epäiltyä sekä hankittava asiasta sotilaslakimiehen lausunto, jollei siitä aiheudu asian käsittelylle huomattavaa viivästymistä.
32 §
Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa rikokseen sekä tarkoituksenmukainen syyllisen palvelusaseman kannalta. Kurinpitoseuraamuksia tuomittaessa tai määrättäessä on kiinnitettävä huomiota rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen.
Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa rikokseen sekä tarkoituksenmukainen syyllisen palvelusaseman kannalta.
Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen lajia ja määrää harkittaessa on otettava huomioon teon rangaistavuuteen rikoslain mukaan vaikuttavat perusteet sekä ne olosuhteet, joissa rikos on tehty, ja syyllisen aikaisempi palvelus ja muu käyttäytyminen. Seuraamusta voidaan korottaa, jos rikoksia on ollut useita tai jos teko on tehty koolla olevien sotilaiden läsnä ollessa niin, että sillä voi olla kuria ja järjestystä vaarantava vaikutus, taikka jos rikoksentekijä on tekoa tehdessään käyttänyt väärin esimiesasemaansa. Seuraamusta voidaan lieventää, jos teko on aiheutunut siitä, että esimies on siinä tilaisuudessa, jossa rikos tehtiin, moitittavalla menettelyllä rikoksentekijän vihastuttanut.
Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen lajia ja määrää harkittaessa on otettava huomioon teon rangaistavuuteen rikoslain mukaan vaikuttavat perusteet sekä ne olosuhteet, joissa rikos on tehty, ja syyllisen aikaisempi palvelus ja muu käyttäytyminen.
32§
Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa rikokseen sekä tarkoituksenmukainen syyllisen palvelusaseman kannalta.
Kurinpitorangaistuksen ja -ojennuksen lajia ja määrää harkittaessa on otettava huomioon teon rangaistavuuteen rikoslain mukaan vaikuttavat perusteet sekä ne olosuhteet, joissa rikos on tehty, ja syyllisen aikaisempi palvelus ja muu käyttäytyminen.
Seuraamusta voidaan korottaa, jos rikoksia on ollut useita tai jos teko on tehty koolla olevien sotilaiden läsnä ollessa niin, että sillä voi olla kuria ja järjestystä vaarantava vaikutus, taikka jos rikoksentekijä on tekoa tehdessään käyttänyt väärin esimiesasemaansa. Seuraamusta voidaan lieventää, jos teko on aiheutunut siitä, että esimies on siinä tilaisuudessa, jossa rikos tehtiin, moitittavalla menettelyllä rikoksentekijän vihastuttanut. Kurinpitoseuraamuksia määrättäessä on lisäksi kiinnitettävä huomiota rangaistuskäytännön yhtenäisyyteen.
33 §
Seuraamuksena on käytettävä kurinpito-ojennusta, jolleivät rikoksen laatu tai rikosten lukumäärä, kurin ja järjestyksen säilyttäminen, syyllisen aikaisempi palvelus taikka muut rikoksen tekemisessä ilmenneet seikat edellytä kurinpitorangaistuksen määräämistä.
2–3 momentit on kumottu L:lla 14.11.1997/991.
Kurinpitorangaistuksista on käytettävä arestia tai kurinpitosakkoa silloin, kun varoitusta ei voida pitää riittävänä.
33§
Seuraamuksena on käytettävä kurinpito-ojennusta, jolleivät rikoksen laatu tai rikosten lukumäärä, kurin ja järjestyksen säilyttäminen, syyllisen aikaisempi palvelus taikka muut rikoksen tekemisessä ilmenneet seikat edellytä kurinpitorangaistuksen määräämistä.
Kurinpitorangaistuksista on käytettävä arestia tai kurinpitosakkoa silloin, kun varoitusta ei voida pitää riittävänä.
Arestia saa määrätä alle 18-vuotiaalle henkilölle vain, milloin on ilmeistä, ettei hän muuten sopeudu sotilaskuriin.
6 luku
Kurinpitovalitus ja kurinpitomenettelyn valvonta (27.4.1990/374)
34 §
Kurinpitoasiassa määrättyyn kurinpitorangaistukseen saa hakea muutosta valittamalla (kurinpitovalitus) siitä sotilasoikeudenkäyntilain 5 tai 6 §:n mukaan määräytyvään toimivaltaiseen yleiseen tuomioistuimeen.
Kurinpitoasiassa tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Kurinpitoasiassa määrättyyn kurinpito-ojennukseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Se, jolle on kurinpitomenettelyssä määrätty kurinpitorangaistus, on oikeutettu saattamaan perusyksikön päällikön ja joukkoyksikön komentajan päätöksen tarkastuspyyntönä joukkoosaston komentajan tarkastettavaksi sekä vastaavasti joukko-osaston komentajan päätöksen, jolla rangaistus on määrätty, tätä lähinnä ylemmän kurinpitoesimiehen tarkastettavaksi.
34§
Kurinpitoasiassa tehtyyn päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Se, jolle on kurinpitomenettelyssä määrätty kurinpitorangaistus, on oikeutettu saattamaan perusyksikön päällikön ja joukkoyksikön komentajan päätöksen tarkastuspyyntönä joukkoosaston komentajan tarkastettavaksi sekä vastaavasti joukko-osaston komentajan päätöksen, jolla rangaistus on määrätty, tätä lähinnä ylemmän kurinpitoesimiehen tarkastettavaksi.
Kurinpito-ojennuksesta ei saa tehdä tarkastuspyyntöä.
35 §
Valitus on tehtävä kirjallisesti ja valituskirjelmä on toimitettava viimeistään kolmantena päivänä sen jälkeen, kun kurinpitoesimiehen päätös on annettu asianomaiselle tiedoksi, kurinpitorangaistuksen määränneelle kurinpitoesimiehelle tai 34 §:ssä tarkoitetun tuomioistuimen kansliaan. Valituskirjelmän saa edellä tarkoitetun ajan kuluessa toimittaa myös asetuksessa säädetylle muulle viranomaiselle, jonka on välittömästi toimitettava se edellä tarkoitetulle kurinpitoesimiehelle. Tuomioistuimen on välittömästi ilmoitettava edellä tarkoitetulle kurinpitoesimiehelle valituskirjelmän saapumisesta.
Tarkastuspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava viimeistään kolmantena päivänä sen jälkeen, kun kurinpitoesimiehen päätös on annettu asianomaiselle tiedoksi, tarkastuspyynnön ratkaisevalle kurinpitoesimiehelle. Tarkastuspyynnön saa sanotun ajan kuluessa toimittaa muullekin viranomaiselle, josta säädetään asetuksella.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun kurinpitoesimiehen on välittömästi toimitettava valituskirjelmä 34 §:ssä tarkoitetun tuomioistuimen kansliaan ja liitettävä siihen kurinpitoasiassa kertynyt asiakirja-aineisto.
Määräajan jälkeen tehty tarkastuspyyntö jätetään tutkimatta.
Kurinpitovalituksen katsotaan tulleen vireille tuomioistuimessa silloin, kun 2 momentissa tarkoitetut asiakirjat ovat saapuneet tuomioistuimen kansliaan. Tuomioistuimen on viivytyksettä annettava valittajalle ja sotilasoikeudenkäyntilain 4 §:ssä tarkoitetulle syyttäjälle tieto käsittelyn ajasta ja paikasta sekä valittajan poissaolon seurauksista.
35§
Tarkastuspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja toimitettava viimeistään kolmantena päivänä sen jälkeen, kun kurinpitoesimiehen päätös on annettu asianomaiselle tiedoksi, tarkastuspyynnön ratkaisevalle kurinpitoesimiehelle. Tarkastuspyynnön saa sanotun ajan kuluessa toimittaa muullekin viranomaiselle, josta säädetään asetuksella.
Määräajan jälkeen tehty tarkastuspyyntö jätetään tutkimatta.
36 §
Kurinpitoesimiehen on huolehdittava siitä, että valittajalla on palveluksen estämättä mahdollisuus laatia valituskirjelmä ja että hän voi osallistua kurinpitovalituksen oikeuskäsittelyyn.
Tarkastuspyyntö on käsiteltävä viivytyksettä. Päätös asiassa on tehtävä esittelystä.
Kurinpitovalituksen käsittelyssä noudatetaan, mitä sotilasoikeudenkäyntilaissa tarkoitettujen rikosasioiden käsittelystä säädetään. Seuraamuksena saadaan määrätä myös kurinpito-ojennus. Jos valittaja jää saapumatta oikeuteen ilmoittamatta laillista estettä, kurinpitovalitus voidaan käsitellä ja ratkaista valittajan poissaolosta huolimatta.
Kun tarkastuspyynnön käsittelee joukkoosaston komentajaa ylempi kurinpitoesimies, esittelijänä tulee olla sotilaslakimies tai pääesikunnan määräämä, oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut muu henkilö.
Kurinpitovalituksen tekemistä ja käsittelemistä ei estä se, että rangaistu on 39 §:ssä tarkoitetulla tavalla suostunut kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanoon.
36§
Tarkastuspyyntö on käsiteltävä viivytyksettä. Päätös asiassa on tehtävä esittelystä.
Kun tarkastuspyynnön käsittelee joukkoosaston komentajaa ylempi kurinpitoesimies, esittelijänä tulee olla sotilaslakimies tai pääesikunnan määräämä, oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut muu henkilö.
37 §
Syyttäjällä on oikeus nostaa syyte kurinpitovalituksena tuomioistuimeen saatetussa asiassa. Jos syyte nostetaan, asia lakkaa olemasta kurinpitoasia.
Kurinpitorangaistusta koskeva päätös on kumottava tai kurinpitorangaistusta lievennettävä, jos menettelyssä on tapahtunut olennainen virhe tai kurinpitoesimies on ylittänyt toimivaltansa taikka päätös on lopputulokseltaan virheellinen tai ilmeisesti kohtuuton.
Tuomioistuimen kurinpitovalitusasiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin.
Kumotessaan päätöksen voi tarkastuspyynnön käsittelevä esimies määrätä asian otettavaksi uudelleen käsiteltäväksi tai ottaa sen välittömästi itse ratkaistavakseen taikka saattaa asian toimivaltaiselle syyttäjälle.
37§
Kurinpitorangaistusta koskeva päätös on kumottava tai kurinpitorangaistusta lievennettävä, jos menettelyssä on tapahtunut olennainen virhe tai kurinpitoesimies on ylittänyt toimivaltansa taikka päätös on lopputulokseltaan virheellinen tai ilmeisesti kohtuuton.
Kumotessaan päätöksen voi tarkastuspyynnön käsittelevä esimies määrätä asian otettavaksi uudelleen käsiteltäväksi tai ottaa sen välittömästi itse ratkaistavakseen taikka saattaa asian toimivaltaiselle syyttäjälle.
38 §
Kurinpitoesimiehen on valvottava alaistensa kurinpitoesimiesten kurinpitovallan käyttöä.
Jos joukko-osaston komentaja tai häntä ylempi kurinpitoesimies tällöin havaitsee, että kurinpitomenettelyssä on tapahtunut olennainen virhe tai kurinpitoesimies on ylittänyt toimivaltansa taikka kurinpitoasiassa tehty päätös on lopputulokseltaan virheellinen tai ilmeisesti kohtuuton, hänen on kumottava päätös tai lievennettävä kurinpitoseuraamusta.
Jos joukko-osaston komentaja tai häntä ylempi kurinpitoesimies tällöin havaitsee, että kurinpitoasiassa tehdyssä päätöksessä on sellainen virhe kuin 37 §:ssä tarkoitetaan, hänen on meneteltävä niin kuin sanotussa pykälässä on säädetty.
Kumotessaan päätöksen esimies voi määrätä asian otettavaksi uudelleen käsiteltäväksi tai ottaa sen itse välittömästi ratkaistavakseen taikka saattaa asian toimivaltaiselle syyttäjälle. Asiaa uudelleen käsiteltäessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä rikoslain 6 luvun 16 §:ssä säädetään.
7 luku
Täytäntöönpano
39 §
Kurinpitomenettelyssä määrätyn rangaistuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä viivytyksettä, kun valitukselle säädetty määräaika on päättynyt tai, kun valitus on tuomioistuimessa ratkaistu.
Kurinpitomenettelyssä määrätyn rangaistuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä viivytyksettä, kun tarkastuspyynnön tekemiselle säädetty määräaika on päättynyt tai tarkastuspyyntöön on annettu päätös. Täytäntöönpano voidaan aloittaa aikaisemminkin, jos rangaistu antaa siihen kirjallisen suostumuksensa.
Täytäntöönpanoon voidaan rangaistun kirjallisella suostumuksella ryhtyä aikaisemminkin.
Tuomioistuimen tuomitseman arestin täytäntöönpano voidaan aloittaa, vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa, jos tuomittu antaa siihen kirjallisen suostumuksensa. Joukko-osaston komentaja tai häntä ylempi kurinpitoesimies voi 39 §:n 1 momentin estämättä määrätä kurinpitomenettelyssä määrätyn arestin pantavaksi heti täytäntöön, jos kurin, järjestyksen tai turvallisuuden säilyttäminen joukossa sitä välttämättä edellyttää.
39§
Kurinpitomenettelyssä määrätyn rangaistuksen täytäntöönpanoon on ryhdyttävä viivytyksettä, kun tarkastuspyynnön tekemiselle säädetty määräaika on päättynyt tai tarkastuspyyntöön on annettu päätös. Täytäntöönpano voidaan aloittaa aikaisemminkin, jos rangaistu antaa siihen kirjallisen suostumuksensa.
Tuomioistuimen tuomitseman arestin täytäntöönpano voidaan aloittaa, vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa, jos tuomittu antaa siihen kirjallisen suostumuksensa. Joukko-osaston komentaja tai häntä ylempi kurinpitoesimies voi 39 §:n 1 momentin estämättä määrätä kurinpitomenettelyssä määrätyn arestin pantavaksi heti täytäntöön, jos kurin, järjestyksen tai turvallisuuden säilyttäminen joukossa sitä välttämättä edellyttää.
40 §
Kurinpitoseuraamuksia varoitusta, kurinpitosakkoa, ylimääräistä palvelusta ja muistutusta lukuun ottamatta ei voida panna samanaikaisesti täytäntöön.
Jos samalla kertaa tulee täytäntöönpantavaksi erilajisia seuraamuksia, pannaan kurinpitorangaistukset täytäntöön ennen kurinpito-ojennuksia. Jos ojennuksen täytäntöönpano on jo aloitettu, se suoritetaan loppuun ennen kurinpitorangaistuksen täytäntöönpanon aloittamista.
41 §
Kurinpitomenettelyä valvova esimies saa määrätä kurinpitomenettelyssä määrätyn kurinpitorangaistuksen tai -ojennuksen täytäntöönpanon lykättäväksi tai keskeytettäväksi, jos hän on valvonnan tai kantelun käsittelyn yhteydessä havainnut kurinpitopäätöksessä olennaisen virheen.
Kurinpitomenettelyä valvova esimies saa määrätä kurinpitomenettelyssä määrätyn kurinpitorangaistuksen tai -ojennuksen täytäntöönpanon lykättäväksi tai keskeytettäväksi.
Joukko-osaston komentaja voi lykätä kurinpitoseuraamuksen täytäntöönpanoa tai keskeyttää täytäntöönpanon, jos rangaistun tai ojennetun terveydentila niin vaatii taikka jos on muu erityisen painava syy.
41§
Kurinpitomenettelyä valvova esimies saa määrätä kurinpitomenettelyssä määrätyn kurinpitorangaistuksen tai -ojennuksen täytäntöönpanon lykättäväksi tai keskeytettäväksi.
42 §
Aresti pannaan täytäntöön päävartiossa tai rangaistun ollessa muuten vartioituna. Ellei asetuksessa toisin säädetä, arestia ei saa määrätä suoritettavaksi siten, että rangaistu on velvollinen ottamaan osaa palvelukseen.
Kun aresti on pantava täytäntöön samalla kertaa kuin määräaikainen vankeusrangaistus tai sakon muuntorangaistus, suoritetaan myös aresti yleisessä rangaistuslaitoksessa.
43 §
Samalla kertaa täytäntöönpantavat arestit on täysin määrin laskettava yhteen. Rangaistusten näin yhteenlaskettu aika saa kuitenkin olla enintään neljäkymmentä vuorokautta.
Yhteenlaskettaessa rangaistuksia 42 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa on aresti muunnettava vankeudeksi siten, että yksi vuorokausi arestia vastaa yhtä päivää vankeutta. Jos tällöin on täytäntöönpantava kaksi tai useampia aresteja, on vankilanjohtajan ensin laskettava ne yhteen 1 momentissa säädetyllä tavalla.
Milloin aresti on 2 momentin mukaisesti laskettu yhteen muun rangaistuksen kanssa, katsotaan tuomitun ensin suorittavan arestin muuntorangaistuksen ja vasta sen jälkeen muun rangaistuksen.
44 §
Arestirangaistus, jonka suorittaminen on kesken silloin, kun rangaistu muusta kuin terveydellisestä syystä olisi kotiutettava, suoritetaan loppuun arestina niin kuin 42 §:ssä säädetään.
Arestirangaistus, jonka suorittaminen on kesken rangaistun kotiuttamis- tai muuna palveluksen päättymisajankohtana, suoritetaan loppuun arestina niin kuin 42 §:ssä on säädetty.
Aresti muunnetaan maksuksi, jos arestin täytäntöönpanoa ei ole aloitettu ennen kotiuttamista tai asevelvollinen kotiutetaan terveydellisestä syystä.
Jollei arestin täytäntöönpanoa ole aloitettu ennen 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa, muunnetaan arestirangaistus maksuksi, johon sisältyy kurinpitosakkoa yhtä monelta päivältä kuin rangaistukseen arestivuorokausia. Muuntamisen suorittaa joukko-osaston komentaja noudattaen 2 §:n 4 momentissa ja 43 §:n 1 momentissa säädettyjä perusteita.
Arestia maksuksi muunnettaessa vastaa kukin suorittamatta oleva täysi arestivuorokausi kahden päivän kurinpitosakkoa. Muuntamisen suorittaa joukko-osaston komentaja noudattaen 2 §:n 4 momentissa ja 43 §:n 1 momentissa säädettyjä perusteita.
44§
Arestirangaistus, jonka suorittaminen on kesken rangaistun kotiuttamis- tai muuna palveluksen päättymisajankohtana, suoritetaan loppuun arestina niin kuin 42 §:ssä on säädetty.
Jollei arestin täytäntöönpanoa ole aloitettu ennen 1 momentissa tarkoitettua ajankohtaa, muunnetaan arestirangaistus maksuksi, johon sisältyy kurinpitosakkoa yhtä monelta päivältä kuin rangaistukseen arestivuorokausia. Muuntamisen suorittaa joukko-osaston komentaja noudattaen 2 §:n 4 momentissa ja 43 §:n 1 momentissa säädettyjä perusteita.
45 §
Kurinpitosakko pannaan täytäntöön noudattaen sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta annettuja säännöksiä. Maksamatonta kurinpitosakkoa ei kuitenkaan saa muuntaa vankeudeksi.
Samassa järjestyksessä pannaan täytäntöön myös 44 §:n 2 momentissa ja 45 b §:ssä tarkoitettu maksu.
Samassa järjestyksessä pannaan täytäntöön myös 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu maksu.
45§
Kurinpitosakko pannaan täytäntöön noudattaen sakkorangaistuksen täytäntöönpanosta annettuja säännöksiä. Maksamatonta kurinpitosakkoa ei kuitenkaan saa muuntaa vankeudeksi.
Samassa järjestyksessä pannaan täytäntöön myös 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu maksu.
45 a §
Samalla kertaa täytäntöönpantavat poistumisrangaistukset on täysin määrin laskettava yhteen. Rangaistusten näin yhteenlaskettu aika saa kuitenkin olla enintään neljäkymmentä vuorokautta. Sama koskee samalla kertaa täytäntöönpantavien poistumiskielto-ojennusten yhteenlaskettua aikaa.
Jos poistumisrangaistuksen kanssa on samalla kertaa täytäntöönpantavana poistumiskielto-ojennus, katsotaan asianomaisen ensin suorittavan poistumisrangaistuksen. Poistumisrangaistuksen ja poistumiskielto-ojennuksen yhteenlaskettu aika saa olla enintään neljäkymmentä vuorokautta.
45 b §
Poistumisrangaistus, jonka täytäntöönpanoa ei ole vielä aloitettu tai jonka suorittaminen on kesken rangaistun kotiuttamisajankohtana, muunnetaan maksuksi.
Poistumisrangaistusta maksuksi muunnettaessa kukin suorittamatta oleva täysi poistumisrangaistusvuorokausi vastaa yhden päivän kurinpitosakkoa. Muuntamisen suorittaa joukko-osaston komentaja noudattaen 2 §:n 4 momentissa ja 45 a §:n 1 momentissa säädettyjä perusteita.
47 §
Kurinpito-ojennus on pantava täytäntöön viivytyksettä.
Kurinpito-ojennuksen täytäntöönpano raukeaa ojennetun kotiuttamis- tai muuna palveluksen päättymisajankohtana, kuitenkin viimeistään yhden vuoden kuluttua ojennuksen määräämisestä.
8 luku
Sota-aikaa koskevat poikkeussäännökset
48 §
Kurinpitoesimiehistä, toimivallasta kurinpitoasioissa, kurinpitoasiain käsittelystä ja valvonnasta sekä kurinpitoseuraamusten täytäntöönpanosta sota- aikana voidaan asetuksella antaa tämän lain säännöksistä poikkeavia säännöksiä.
49 §
Sotavangille ei saa tuomita tai kurinpitomenettelyssä määrätä muita rangaistuksia kuin mitä Suomea sitovissa kansainvälisissä sopimuksissa on määrätty.
Sotavangille tuomittavan tai määrättävän arestirangaistuksen yhdistämisessä sekä yhteenlaskemisessa ja muussa täytäntöönpanossa on niin ikään noudatettava 1 momentissa tarkoitettuja sopimuksia.
9 luku
Erinäisiä säännöksiä
50 §
Rikoslain 45 luvun alainen henkilö, joka katsoo oikeuksiaan tai etujaan loukatun taikka esimiehen menetelleen lain tahi virka- tai palvelusvelvollisuutensa vastaisesti, saa tehdä kantelun niin kuin siitä asetuksella säädetään.
50 a §
Tuomioistuimen on tehtävä määräämästään kurinpitorangaistuksesta merkintä oikeushallinnon valtakunnallisen tietojärjestelmän ratkaisu- ja päätösilmoitusjärjestelmään tiedon välittämiseksi sotilasviranomaisille. Merkinnän tekemiseen sovelletaan, mitä oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä annetussa laissa (372/2010) ja sen nojalla säädetään.
51 §
Tämä laki koskee soveltuvin osin myös rajavartiolaitosta ja suomalaista rauhanturvaamishenkilöstöä. Lakia sovellettaessa on rajavartiolaitoksessa ja rauhanturvaamisorganisaatiossa palvelevalla henkilöllä sama toimivalta kuin puolustusvoimissa vastaavassa tehtävässä palvelevalla.
Tämä laki koskee soveltuvin osin myös rajavartiolaitosta ja suomalaista valvontajoukkoa. Lakia sovellettaessa on rajavartiolaitoksessa ja suomalaisessa valvontajoukossa palvelevalla henkilöllä sama toimivalta kuin puolustusvoimissa vastaavassa tehtävässä palvelevalla.
51§
Tämä laki koskee soveltuvin osin myös rajavartiolaitosta ja suomalaista valvontajoukkoa. Lakia sovellettaessa on rajavartiolaitoksessa ja suomalaisessa valvontajoukossa palvelevalla henkilöllä sama toimivalta kuin puolustusvoimissa vastaavassa tehtävässä palvelevalla.
52 §
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
53 §
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.
Tämän lain säännöksiä arestirangaistusten yhteenlaskemisesta ja muuntamisesta sovelletaan järjestysrangaistuksena tuomittuun tai määrättyyn arestiin, jonka suorittaminen alkaa tämän lain voimaantulon jälkeen.
1259/1988
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.
Jos joku on pidätettynä tai vangittuna tämän lain voimaan tullessa tai jos aikaisemman lain nojalla toimeenpantu takavarikko on silloin voimassa, asian käsittelyyn sovelletaan, mitä pakkokeinolain 7 luvun 4 §:n 2–4 momentissa on säädetty.
HE 186/88, lvk.miet. 14/88, svk.miet. 217/88
374/1990
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1990.
Tätä lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa määrättyihin kurinpitorangaistuksiin.
HE 100/89, Toisen lvk.miet. 1/90, svk.miet. 19/90
652/1991
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1991.
Tätä lakia sovelletaan myös ennen lain voimaantuloa tehtyihin tekoihin, joista seuraamus tuomitaan tai määrätään tämän lain voimaantulon jälkeen. Poistumisrangaistusta ei kuitenkaan voida määrätä tai tuomita ennen lain voimaantuloa tehdystä teosta.
HE 242/90, Toisen lvk.miet. 19/90, svk.miet. 329/90
699/1991
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1992.
HE 40/90, lvk.miet. 15/90, svk.miet. 314/90
991/1997
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
HE 40/1997, LaVM 13/1997, EV 140/1997
1117/2000
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2001.
HE 100/2000, LaVM 8/2000, EV 139/2000
534/2003
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
HE 44/2002, LaVM 28/2002, EV 261/2002
845/2006
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.
HE 90/2005, HaVM 14/2006, EV 94/2006
376/2010
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010.
Ennen kuin korkein oikeus on liittynyt oikeushallinnon valtakunnalliseen tietojärjestelmään, se toimittaa 50 a §:ssä tarkoitetut tiedot lähettämällä päätöksestään jäljennöksen Oikeusrekisterikeskukselle tietojen välittämiseksi sotilasviranomaisille, jollei oikeusministeriön asetuksella säädetä tietojen toimittamisesta muulla tavoin.
HE 102/2009, LaVM 2/2010, EV 21/2010
447/2011
Tämä laki tulee voimaan 17 päivänä toukokuuta 2011.
HE 286/2010, LaVM 34/2010, EV 311/2010
839/2011
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
HE 222/2010, LaVM 44/2010, EV 374/2010