Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (8)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 667/1989 | 6 | ||
| 56/1988 | 8 | ||
| 19/1991 | 1991-08-01 | 3 | |
| 1576/1992 | 1993-01-01 | muutt. 62-64 §:ää | 2 |
| 371/1993 | 1993-08-01 | kum. 45-47 §:n ja 6 luvun | 1 |
| 819/1993 | 1994-01-01 | muutt. 62 §:n | 2 |
| 1084/1995 | 1995-09-01 | 60 | |
| 1277/1996 | 1997-01-01 | kum. 62 § | 1 |
Opetusministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 31 päivänä tammikuuta 1985 annetun harjoittelukoululain (143/85) nojalla:
1 luku
Yleisiä säännöksiä
1 §
Harjoittelukoulun hallintoa hoidetaan siten kuin tässä asetuksessa säädetään.
Harjoittelukoulun hallintoasiat, joista tässä asetuksessa ei ole säädetty, hoitaa korkeakoulu siten kuin asianomaisesta korkeakoulusta annetussa asetuksessa on säädetty tai asetuksen nojalla määrätty.
3 momentti on kumottu A:lla 25.8.1995/1084.
Helsingin yliopistossa 2 momentissa tarkoitetut hallintoasiat hoidetaan kuitenkin niin kuin Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksesta annetussa asetuksessa (597/74) on säädetty tai asetuksen nojalla määrätty.
2 luku
Johtokunta (25.8.1995/1084)
2 §
Harjoittelukoulun johtokunta hoitaa soveltuvin osin ne asiat, jotka kuuluvat peruskoulun ja kunnan lukion johtokuntien hoidettaviksi, ja lisäksi ne asiat, jotka sen hoidettaviksi erikseen säädetään.
Harjoittelukoulun johtokunnan tehtävänä on:
kehittää ja tukea koulun kasvatustyötä;
seurata harjoittelukoulun toimintaa sekä tehdä tarvittaessa ehdotuksia opetusväline- ja kirjastohankinnoista;
päättää työsuunnitelmasta ja asianomaisen aineen opettajia kuultuaan hyväksyttyjen oppikirjojen käyttöönottamisesta ja alistaa päätöksensä opettajankoulutusyksikölle sekä päättää koulun työjärjestyksestä ja peruskouluasetuksen (718/84) 116 §:ssä ja lukioasetuksen (719/84) 90 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä;
antaa lausunto koulun tulo- ja menoarvioesityksestä;
ylläpitää ja edistää koulun sisäistä, koulun ja kodin välistä sekä koulun ja kunnan koululaitoksen välistä yhteistyötä ja tiedotustoimintaa sekä järjestää oppilaiden huoltajille koulutyötä koskevia tiedotus- ja neuvottelutilaisuuksia;
antaa tarkemmat määräykset koulun lomista ja vapaapäivistä;
antaa koulun järjestyssäännöt opettajakuntaa, koulun muuta henkilökuntaa ja oppilaskuntia kuultuaan sekä saattaa ne korkeakoulun, koulun palveluksessa olevien sekä oppilaiden ja oppilaiden huoltajien tietoon;
antaa ohjeet opetusryhmän kokousten ja muiden vastaavien kokousten järjestämisestä sekä perusopetusryhmän ja sen luottamusoppilaan tehtävista;
valvoa ja kehittää koulussa tapahtuvaa oppilaiden harrastustoimintaa sekä vahvistaa tarvittaessa oppilaskuntien ja kerhojen säännöt;
määrätä yläasteen ja lukion oppilaskunnan kummankin erikseen asettamasta kolmesta ehdokkaasta oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja ja hänen sijaisensa lukuvuodeksi kerrallaan;
valvoa kouluruokailun, koulukuljetuksen ja muun oppilashuollon järjestämistä;
valvoa kouluyhteisön jäsenten oikeusturvaa ja ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien ilmaantuessa;
päättää koulun oppilaan erottamisesta;
päättää koulun oppilaiden muista kurinpitorangaistuksista siten kuin peruskoulun ja kunnan lukion osalta erikseen on säädetty;
vapauttaa oppilas kielen opiskelusta ja päättää tarvittaessa valinnaisaineen vaihtamisesta;
vapauttaa oppilas koulunkäynnistä kuukautta pitemmäksi ajaksi;
antaa lausunto kouluasteen rehtorin ja vararehtorin määräämisestä;
antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia koulun toimintaa koskevissa asioissa; sekä
suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille lain, asetuksen tai asian laadun mukaan kuuluvat.
Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö määrää tarkemmin johtokunnan tehtävistä.
Jos johtokunnan tietoon on tullut koulun opettajan tai muuhun henkilökuntaan kuuluvan sellainen menettely tai laiminlyönti, joka voi aiheuttaa huomautuksen, kurinpitomenettelyn tai syytteen, johtokunnan on siitä viipymättä ilmoitettava kirjallisesti korkeakoululle.
2 §
Harjoittelukoulun johtokunnan tehtävänä on:
kehittää ja tukea koulun kasvatustyötä;
seurata harjoittelukoulun toimintaa sekä tehdä tarvittaessa ehdotuksia opetusväline- ja kirjastohankinnoista;
päättää työsuunnitelmasta ja asianomaisen aineen opettajia kuultuaan hyväksyttyjen oppikirjojen käyttöönottamisesta ja alistaa päätöksensä opettajankoulutusyksikölle sekä päättää koulun työjärjestyksestä ja peruskouluasetuksen (718/84) 116 §:ssä ja lukioasetuksen (719/84) 90 §:ssä tarkoitetuista tehtävistä;
antaa lausunto koulun tulo- ja menoarvioesityksestä;
ylläpitää ja edistää koulun sisäistä, koulun ja kodin välistä sekä koulun ja kunnan koululaitoksen välistä yhteistyötä ja tiedotustoimintaa sekä järjestää oppilaiden huoltajille koulutyötä koskevia tiedotus- ja neuvottelutilaisuuksia;
antaa tarkemmat määräykset koulun lomista ja vapaapäivistä;
antaa koulun järjestyssäännöt opettajakuntaa, koulun muuta henkilökuntaa ja oppilaskuntia kuultuaan sekä saattaa ne korkeakoulun, koulun palveluksessa olevien sekä oppilaiden ja oppilaiden huoltajien tietoon;
antaa ohjeet opetusryhmän kokousten ja muiden vastaavien kokousten järjestämisestä sekä perusopetusryhmän ja sen luottamusoppilaan tehtävista;
valvoa ja kehittää koulussa tapahtuvaa oppilaiden harrastustoimintaa sekä vahvistaa tarvittaessa oppilaskuntien ja kerhojen säännöt;
määrätä yläasteen ja lukion oppilaskunnan kummankin erikseen asettamasta kolmesta ehdokkaasta oppilaskunnan ohjaajana toimiva opettaja ja hänen sijaisensa lukuvuodeksi kerrallaan;
valvoa kouluruokailun, koulukuljetuksen ja muun oppilashuollon järjestämistä;
valvoa kouluyhteisön jäsenten oikeusturvaa ja ryhtyä toimenpiteisiin epäkohtien ilmaantuessa;
päättää koulun oppilaan erottamisesta;
päättää koulun oppilaiden muista kurinpitorangaistuksista siten kuin peruskoulun ja kunnan lukion osalta erikseen on säädetty;
vapauttaa oppilas kielen opiskelusta ja päättää tarvittaessa valinnaisaineen vaihtamisesta;
vapauttaa oppilas koulunkäynnistä kuukautta pitemmäksi ajaksi;
antaa lausunto kouluasteen rehtorin ja vararehtorin määräämisestä;
antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia koulun toimintaa koskevissa asioissa; sekä
suorittaa ne muut tehtävät, jotka sille lain, asetuksen tai asian laadun mukaan kuuluvat.
Jos johtokunnan tietoon on tullut koulun opettajan tai muuhun henkilökuntaan kuuluvan sellainen menettely tai laiminlyönti, joka voi aiheuttaa huomautuksen, kurinpitomenettelyn tai syytteen, johtokunnan on siitä viipymättä ilmoitettava kirjallisesti korkeakoululle.
3 §
Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö valitsee harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut jäsenet ja jokaiselle jäsenelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä määrää jäsenten keskuudesta puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Johtokunnan sihteerinä toimii harjoittelukoulun rehtori.
Korkeakoulun hallintovirasto valitsee harjoittelukoululain (143/85) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut johtokunnan jäsenet ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.
Puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei voida valita kyseisen harjoittelukoulun palveluksessa olevaa henkilöä.
Korkeakoulun hallintovirasto valitsee johtokunnan jäsenistä puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita asianomaisen harjoittelukoulun palveluksessa olevaa henkilöä. Johtokunnan sihteerinä toimii harjoittelukoulun rehtori.
3 §
Korkeakoulun hallintovirasto valitsee harjoittelukoululain (143/85) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetut johtokunnan jäsenet ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen.
Korkeakoulun hallintovirasto valitsee johtokunnan jäsenistä puheenjohtajan. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Puheenjohtajaksi tai varapuheenjohtajaksi ei saa valita asianomaisen harjoittelukoulun palveluksessa olevaa henkilöä. Johtokunnan sihteerinä toimii harjoittelukoulun rehtori.
Edellä 1 momentissa tarkoitetut johtokunnan jäsenet ja varajäsenet sekä johtokunnan puheenjohtajan valitsee Helsingin yliopistossa pieni konsistori ja Åbo Akademi -nimisessä yliopistossa opettajankoulutusyksikkö.
4 §
Ennen kuin harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetut jäsenet ja varajäsenet valitaan, korkeakoulun opettajankoulutusyksikön tulee kuulla oppilaiden huoltajia. Ennen kuin harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu jäsen ja varajäsen valitaan, opettajankoulutusyksikön tulee pyytää koulun sijaintikunnalta jäsentä ja varajäsentä koskeva ehdotus.
Ennen johtokunnan jäsenten ja varajäsenten valitsemista korkeakoulun hallintoviraston tulee kuulla kokoon kutsumaansa oppilaiden huoltajien kokousta ja pyytää harjoittelukoulun sijaintikunnan kunnanhallitukselta harjoittelukoululain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu ehdotus.
Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö määrää, mitkä virkamiehet ja työsopimussuhteiset työntekijät kuuluvat harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun koulun muuhun henkilökuntaan.
Korkeakoulun hallintovirasto antaa ohjeet siitä, miten huoltajien kokous ilmoittaa ehdokkaansa johtokunnan jäseniksi ja varajäseniksi.
4 §
Ennen johtokunnan jäsenten ja varajäsenten valitsemista korkeakoulun hallintoviraston tulee kuulla kokoon kutsumaansa oppilaiden huoltajien kokousta ja pyytää harjoittelukoulun sijaintikunnan kunnanhallitukselta harjoittelukoululain 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu ehdotus.
Korkeakoulun hallintovirasto antaa ohjeet siitä, miten huoltajien kokous ilmoittaa ehdokkaansa johtokunnan jäseniksi ja varajäseniksi.
Korkeakoulun hallintovirasto määrää myös, mitkä viran- ja toimenhaltijat ja työsopimussuhteiset työntekijät kuuluvat harjoittelukoululain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettuun koulun muuhun henkilökuntaan.
Edellä 1-3 momentissa tarkoitetut toimenpiteet hoitaa Helsingin yliopistossa rehtorinvirasto ja Åbo Akademi -nimisessä yliopistossa opettajankoulutusyksikkö.
5 §
Jos johtokunnan jäsen tai varajäsen eroaa ennen toimikauden päättymistä, on hänen tilalleen valittava uusi jäsen tai varajäsen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
6 §
Johtokunnan kutsuu kokoon puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja.
Johtokunta on kutsuttava kokoon viipymättä, jos korkeakoulu, harjoittelukoulun rehtori tai vähintään kolmasosa johtokunnan jäsenistä sitä vaatii.
Kutsu johtokunnan kokoukseen on lähetettävä viimeistään seitsemän arkipäivää ennen kokousta. Kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Pakottavassa tapauksessa voi johtokunta läsnäolevien jäsenten yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi asian, jota ei ole kokouskutsussa mainittu.
7 §
Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään puolet johtokunnan muista jäsenistä on läsnä.
Puheenjohtajan tai muun jäsenen, joka on estynyt, on kutsuttava henkilökohtainen varajäsenensä kokoukseen.
8 §
Johtokunnan kokouksissa on korkeakoulun rehtorilla tai hänen määräämällään henkilöllä oikeus olla läsnä ja käyttää niissä puhevaltaa.
9 §
Johtokunta tekee päätöksensä esittelystä. Asiat esittelee harjoittelukoulun rehtori. Kouluasteen rehtori esittelee kuitenkin ne asiat, jotka koskevat vain hänen kouluastettaan.
Esittelymenettelyä ei noudateta valittaessa varapuheenjohtajaa, oppilaskunnan ohjaajana toimivaa opettajaa ja hänen sijaistaan eikä annettaessa lausuntoa kouluasteen rehtorin ja vararehtorin määräämisestä.
3–4 momentit on kumottu A:lla 25.8.1995/1084.
Asioista, jotka käsitellään johtokunnan kokouksessa, laaditaan esittelylista. Esittelylistaan merkitään päätöksentekoon osallistuneiden nimet ja kunkin asian kohdalle tehty päätös. Esittelylistat muodostavat johtokunnan kokouksen pöytäkirjan, jonka allekirjoittavat puheenjohtaja sekä esittelijä tai sihteeri.
10 §
Johtokunnan kokouksessa käsitellyistä asioista laaditut toimituskirjat allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa esittelijä tai, milloin esittelymenettelyä ei ole, kokouksen sihteeri.
Johtokunnan päätökset, joita ei anneta tiedoksi asianomaiselle, julkipannaan koulun ilmoitustaululle.
11 §
Johtokunnan kokouksessa päätetään muut kuin vaaliasiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
Kurinpitoasioissa äänestetään samaa menettelyä noudattaen kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
12 §
Vaali toimitetaan johtokunnassa enemmistövaalina. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä kukaan saa ehdotonta äänten enemmistöä, toimitetaan uusi äänestys kahden eniten ääniä saaneen kesken. Äänten mennessä tasan ratkaisee vaalin tuloksen arpa.
13 §
Jos esittelijän mielipide eroaa päätöksestä, hänellä on oikeus saada merkityksi mielipiteensä pöytäkirjaan.
14 §
Johtokunnan puheenjohtajan, jäsenen, sihteerin, esittelijän ja asiantuntijan kokouspalkkiosta ja matkakustannusten korvauksesta on voimassa, mitä valtion komiteoista on määrätty.
15 §
Harjoittelukoulun ala- ja yläasteen sekä lukion kouluyhteistyöstä on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun ja kunnan lukion kouluyhteistyöstä on säädetty.
3 luku
Rehtori, vararehtori ja opettajakunta
16 §
Harjoittelukoulussa, jossa on kaksi tai kolme kouluastetta, määrätään kullekin kouluasteelle oma kouluasteen rehtori.
Harjoittelukoulussa, jossa on kaksi tai kolme kouluastetta, harjoittelukoulun rehtorin viran haltija toimii yhden kouluasteen rehtorina ja toiselle tai kummallekin muulle kouluasteelle määrätään oma kouluasteen rehtori.
16 §
Harjoittelukoulussa, jossa on kaksi tai kolme kouluastetta, harjoittelukoulun rehtorin viran haltija toimii yhden kouluasteen rehtorina ja toiselle tai kummallekin muulle kouluasteelle määrätään oma kouluasteen rehtori.
Opettajankoulutusyksikkö määrää, minkä kouluasteen rehtorina harjoittelukoulun rehtorin virkaan nimitetty tai viran väliaikainen hoitaja toimii.
17 §
Harjoittelukoulun rehtorin virka katsotaan opettajan viraksi.
Kaksi tai kolme kouluastetta käsittävän harjoittelukoulun rehtorista käytetään nimitystä johtava rehtori.
18 §
Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö määrää kouluasteen rehtorin asianomaisella kouluasteella opettavista lehtoreista viideksi vuodeksi kerrallaan johtokunnan ja opettajakunnan annettua asiasta lausuntonsa. Opettajankoulutusyksikkö voi peruuttaa määräyksen, kun syytä siihen on.
Lehtorilla, joka on toiminut harjoittelukoulun rehtorina tai kouluasteen rehtorina vähintään kymmenen vuotta, on oikeus kieltäytyä vastaanottamasta kouluasteen rehtorin tehtävää.
Jos kouluasteen rehtorin tehtävä tulee avoimeksi ennen toimikauden päättymistä, määrätään uusi kouluasteen rehtori jäljellä olevaksi toimikaudeksi.
19 §
Harjoittelukoulussa tulee olla vararehtori, joka hoitaa harjoittelukoulun rehtorin tehtävät tämän estyneenä ollessa.
Harjoittelukoulussa, jossa on kaksi tai kolme kouluastetta, määrätään kullekin kouluasteelle vararehtori, joka hoitaa kouluasteen rehtorin tehtävät tämän estyneenä ollessa.
Harjoittelukoulun kouluasteella, jolla kouluasteen rehtorina toimii muu kuin harjoittelukoulun rehtori, tulee olla vararehtori, joka hoitaa kouluasteen rehtorin tehtävät tämän estyneenä ollessa.
Vararehtorin määräämisestä on voimassa, mitä kouluasteen rehtorin määräämisestä on säädetty.
20 §
Harjoittelukoulun rehtorin ja kouluasteen rehtorin tehtäviin kuuluu peruskoulun johtajan ja kunnan lukion rehtorin tehtävien lisäksi:
kehittää, suunnitella ja valvoa opetusharjoittelua;
johtaa, ohjata ja valvoa koulun kasvatus- ja opetustyötä, oppilashuoltoa sekä muuta toimintaa;
huolehtia kokeilun ja tutkimuksen edellyttämistä järjestelyistä sekä täydennyskoulutuksesta;
huolehtia siitä, että koulussa vallitsee yhteistyö ja hyvä järjestys sekä auttaa koulun palveluksessa olevia työrauhan ja järjestyksen ylläpitämisessä;
pitää yhteyttä valtion ja koulun sijaintikunnan kouluviranomaisiin; sekä
koulutusohjelmien opetussuunnitelmia noudattaen valmistaa kouluasteen rehtorin ja tehtävään määrättyjen opettajien avustamana harjoittelukoulua koskeva ehdotus opetusharjoittelusuunnitelmaa varten ja valvoa samojen henkilöiden avustamana hyväksytyn opetusharjoittelusuunnitelman toteuttamista;
hoitaa rehtorille harjoittelukoululaissa ja tässä asetuksessa säädetyt ja erikseen määrätyt tehtävät.
opettajankoulutusyksikön antamien ohjeiden mukaan valvoa harjoittelukoulussa suoritettavaan opetusharjoitteluun ja tutkimukseen kuuluvien tehtävien järjestämistä;
Harjoittelukoulun rehtorin tehtävänä on:
johtaa, ohjata ja valvoa koulun kasvatus- ja opetustyötä, oppilashuoltoa sekä muuta toimintaa;
huolehtia siitä, että koulussa vallitsee yhteistyö ja hyvä järjestys sekä auttaa koulun palveluksessa olevia työrauhan ja järjestyksen ylläpitämisessä;
koulutusohjelmien opetussuunnitelmia noudattaen valmistaa kouluasteen rehtorin ja tehtävään määrättyjen opettajien avustamana harjoittelukoulua koskeva ehdotus opetusharjoittelusuunnitelmaa varten ja valvoa samojen henkilöiden avustamana hyväksytyn opetusharjoittelusuunnitelman toteuttamista;
opettajankoulutusyksikön antamien ohjeiden mukaan valvoa harjoittelukoulussa suoritettavaan opetusharjoitteluun ja tutkimukseen kuuluvien tehtävien järjestämistä;
toimia johtokunnan sihteerinä ja huolehtia johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta;
laatia opettajien kanssa neuvoteltuaan ehdotus johtokunnalle koulun työsuunnitelmaksi;
seurata ja ohjata muiden opettajien opetusta;
osallistua johtajakoulutukseen;
kutsua tarvittaessa opettajakunta kokoon, toimia kokouksen puheenjohtajana sekä valvoa, että kokouksen päätökset merkitään pöytäkirjaan ja pannaan täytäntöön;
ottaa koulun oppilaat, jollei toisin ole säädetty;
vapauttaa oppilas koulunkäynnistä enintään yhden kuukauden ajaksi;
päättää peruskouluasetuksen 41 §:ssä tarkoitetun erityisopetuksen järjestämisestä;
ottaa koulun tuntiopettajat, jollei korkeakoulu toisin määrää;
korkeakoulun antamien ohjeiden mukaan ja tarvittaessa kouluasteen rehtorin avustamana järjestää tehtävien hoito koulun palveluksessa oleville tai hänelle itselleen sattuneen odottamattoman esteen ajaksi, kuitenkin enintään seitsemäksi päiväksi;
antaa lausunto yli seitsemän päivää kestävästä virkavapaudesta tai vapautuksesta tehtävien suorittamisesta;
tehdä tarvittaessa esitys opettajankoulutusyksikölle virkanimikkeen muuttamisesta tai viran täytön lykkäämisestä;
valmistaa vuosittain ehdotus koulun tulo- ja menoarvioksi, valvoa sen noudattamista ja määrärahojen käyttöä sekä huolehtia koulun hankinnoista korkeakoulun antamien ohjeiden mukaan;
valvoa koulurakennusten, kaluston ja muun irtaimiston käyttöä ja hoitoa;
antaa ne tilastolliset ja muut tiedot sekä kertomukset ja lausunnot, jotka asianomainen viranomainen määrää tai pyytää;
pitää yhteyttä kunnan kouluviranomaisiin;
ilmoittaa koulun palveluksessa oleville heidän tietoonsa saatettavista korkeakoulun ja muiden viranomaisten kirjeistä ja ilmoituksista; sekä
suorittaa kaikki muutkin tehtävät, jotka lain, asetuksen tai asian laadun mukaan hänelle kuuluvat.
Korkeakoulu määrää tehtävien jakamisesta rehtorin ja kouluasteen rehtoreiden välillä. Korkeakoulu voi määrätä rehtorin ja kouluasteen rehtorin toimivallasta yksityiskohtaisemmin kuin 1 momentissa säädetään.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut harjoittelukoulun rehtoria avustavat opettajat määrää rehtori lukuvuosittain opettajakuntaa kuultuaan.
20 §
Harjoittelukoulun rehtorin tehtävänä on:
johtaa, ohjata ja valvoa koulun kasvatus- ja opetustyötä, oppilashuoltoa sekä muuta toimintaa;
huolehtia siitä, että koulussa vallitsee yhteistyö ja hyvä järjestys sekä auttaa koulun palveluksessa olevia työrauhan ja järjestyksen ylläpitämisessä;
koulutusohjelmien opetussuunnitelmia noudattaen valmistaa kouluasteen rehtorin ja tehtävään määrättyjen opettajien avustamana harjoittelukoulua koskeva ehdotus opetusharjoittelusuunnitelmaa varten ja valvoa samojen henkilöiden avustamana hyväksytyn opetusharjoittelusuunnitelman toteuttamista;
opettajankoulutusyksikön antamien ohjeiden mukaan valvoa harjoittelukoulussa suoritettavaan opetusharjoitteluun ja tutkimukseen kuuluvien tehtävien järjestämistä;
toimia johtokunnan sihteerinä ja huolehtia johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta;
laatia opettajien kanssa neuvoteltuaan ehdotus johtokunnalle koulun työsuunnitelmaksi;
seurata ja ohjata muiden opettajien opetusta;
osallistua johtajakoulutukseen;
kutsua tarvittaessa opettajakunta kokoon, toimia kokouksen puheenjohtajana sekä valvoa, että kokouksen päätökset merkitään pöytäkirjaan ja pannaan täytäntöön;
ottaa koulun oppilaat, jollei toisin ole säädetty;
vapauttaa oppilas koulunkäynnistä enintään yhden kuukauden ajaksi;
päättää peruskouluasetuksen 41 §:ssä tarkoitetun erityisopetuksen järjestämisestä;
ottaa koulun tuntiopettajat, jollei korkeakoulu toisin määrää;
korkeakoulun antamien ohjeiden mukaan ja tarvittaessa kouluasteen rehtorin avustamana järjestää tehtävien hoito koulun palveluksessa oleville tai hänelle itselleen sattuneen odottamattoman esteen ajaksi, kuitenkin enintään seitsemäksi päiväksi;
antaa lausunto yli seitsemän päivää kestävästä virkavapaudesta tai vapautuksesta tehtävien suorittamisesta;
tehdä tarvittaessa esitys opettajankoulutusyksikölle virkanimikkeen muuttamisesta tai viran täytön lykkäämisestä;
valmistaa vuosittain ehdotus koulun tulo- ja menoarvioksi, valvoa sen noudattamista ja määrärahojen käyttöä sekä huolehtia koulun hankinnoista korkeakoulun antamien ohjeiden mukaan;
valvoa koulurakennusten, kaluston ja muun irtaimiston käyttöä ja hoitoa;
antaa ne tilastolliset ja muut tiedot sekä kertomukset ja lausunnot, jotka asianomainen viranomainen määrää tai pyytää;
pitää yhteyttä kunnan kouluviranomaisiin;
ilmoittaa koulun palveluksessa oleville heidän tietoonsa saatettavista korkeakoulun ja muiden viranomaisten kirjeistä ja ilmoituksista; sekä
suorittaa kaikki muutkin tehtävät, jotka lain, asetuksen tai asian laadun mukaan hänelle kuuluvat.
Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetut harjoittelukoulun rehtoria avustavat opettajat määrää rehtori lukuvuosittain opettajakuntaa kuultuaan.
21 §
Harjoittelukoulun kouluasteen rehtorin tehtävänä on:
hoitaa harjoittelukoulun rehtorin määräyksen mukaan 20 §:n 1 momentin 1, 2, 6, 7, 9, 12 ja 17-21 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä omalla kouluasteellaan;
huolehtia omaa kouluastettaan koskevien johtokunnan päätösten täytäntöönpanosta;
osallistua johtajakoulutukseen;
avustaa harjoittelukoulun rehtoria opetusharjoitteluun ja tutkimukseen kuuluvien tehtävien järjestämisessä; sekä
suorittaa ne muut tehtävät, jotka hänelle lain, asetuksen tai asian laadun mukaan kuuluvat.
22 §
Opetusministeriön luvalla voidaan harjoittelukoulun rehtorin ja kouluasteen rehtorin tehtävät järjestää toisinkin kuin 20 ja 21 §:ssä on säädetty.
23 §
Harjoittelukoulun opettajakunnan muodostavat harjoittelukoulun rehtori, lehtorit ja tuntiopettajat.
Opettajakunta voi jakaantua ja käyttää päätösvaltaa kouluasteittain, kun käsiteltävä asia koskee yhtä tai kahta kouluastetta.
24 §
Harjoittelukoulun opettajakunnan tehtävänä on sen lisäksi, mitä peruskoulun ja kunnan lukion opettajakunnasta on säädetty, tehdä johtokunnalle esitys oppilaan erottamisesta, käsitellä opetusharjoittelun järjestämiseen liittyviä asioita sekä valita edustajansa johtokuntaan.
4 luku
Työaika ja opetus
25 §
Harjoittelukoulun lukukausista, työajoista ja oppitunneista on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä peruskoulun ja kunnan lukion osalta on säädetty tai määrätty.
26 §
Harjoittelukoulun opetussuunnitelman tulee olla peruskoululaissa ja lukiolaissa tarkoitettujen opetussuunnitelman perusteiden mukainen, jollei opetusministeriö toisin määrää.
Harjoittelukoulun opetussuunnitelman tulee olla peruskouluasetuksen 27 §:ssä ja lukioasetuksen 26 §:ssä tarkoitettujen opetussuunnitelman perusteiden mukainen, jollei opetusministeriö toisin määrää.
Harjoittelukoulun opetussuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset hyväksyy johtokunta ja vahvistaa opettajankoulutusyksikkö.
Ehdotuksen opetussuunnitelmaksi sen työsuunnitelmaa lukuun ottamatta valmistelee johtokunnan asettama toimikunta. Opetussuunnitelman hyväksyy johtokunta ja vahvistaa korkeakoulu.
26 §
Harjoittelukoulun opetussuunnitelman tulee olla peruskouluasetuksen 27 §:ssä ja lukioasetuksen 26 §:ssä tarkoitettujen opetussuunnitelman perusteiden mukainen, jollei opetusministeriö toisin määrää.
Ehdotuksen opetussuunnitelmaksi sen työsuunnitelmaa lukuun ottamatta valmistelee johtokunnan asettama toimikunta. Opetussuunnitelman hyväksyy johtokunta ja vahvistaa korkeakoulu.
Mitä edellä on säädetty opetussuunnitelman valmistelusta, hyväksymisestä ja vahvistamisesta, noudatetaan myös, kun opetussuunnitelmaa muutetaan.
27 §
Harjoittelukoulun opetussuunnitelmassa määrätään yhteisenä, vapaaehtoisena ja valinnaisena aineena opetettavat kielet ja niitä opiskelevien määriä koskevat tavoitteet sekä kielenopetuksen järjestämisen yleiset perusteet ja edellytykset.
Opetettavien kielten lukumäärä voi olla suurempi kuin peruskoulussa ja kunnan lukiossa opetettavista kielistä on säädetty.
Opetussuunnitelman kielenopetusta koskevaa osaa laadittaessa otetaan huomioon valtioneuvoston hyväksymä kielenopetuksen yleissuunnitelma. Ennen kuin johtokunta hyväksyy opetussuunnitelman, sen tulee pyytää suunnitelman kielenopetusta koskevasta osasta lääninhallituksen ja koulun sijaintikunnan lausunto.
28 §
Ehdotuksen työsuunnitelmaksi laativat harjoittelukoulun rehtori ja kouluasteen rehtorit yhteistoimin opettajien kanssa. Työsuunnitelman hyväksyy johtokunta ja vahvistaa opettajankoulutusyksikkö. Opettajankoulutusyksikkö voi johtokuntaa kuultuaan tehdä tarpeellisiksi katsomansa muutokset työsuunnitelmaan.
Opettajankoulutusyksikkö voi päättää, että työsuunnitelmaa ei alisteta sen vahvistettavaksi.
29 §
Luokattomana toimivan kouluasteen tuntimäärä, joka saadaan käyttää opetussuunnitelmassa vahvistettujen oppiaineiden opettamiseen, lasketaan samoin kuin kouluasteen tuntimäärä lasketaan sen toimiessa luokallisena.
Harjoittelukoululain 10 §:ssä tarkoitetuista tunneista johtokunta voi siirtää kultakin kouluasteelta enintään kaksi tuntia perusopetusryhmää kohti muiden kouluasteiden käytettäväksi.
Harjoittelukoululain 10 §:ssä tarkoitetuista tunneista johtokunta voi siirtää kultakin kouluasteelta enintään kaksi tuntia ala-asteen tai yläasteen perusopetusryhmää kohti ja enintään 18 tuntia lukiota kohti toisen kouluasteen käytettäväksi.
29 §
Harjoittelukoululain 10 §:ssä tarkoitetuista tunneista johtokunta voi siirtää kultakin kouluasteelta enintään kaksi tuntia perusopetusryhmää kohti muiden kouluasteiden käytettäväksi.
30 §
1 momentti on kumottu A:lla 25.8.1995/1084.
Harjoittelukoulun ala-asteella tukiopetukseen on varattava kaksi tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti, yläasteella vähintään puoli tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti ja lukiossa puoli tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti.
Korkeakoulu voi oikeuttaa harjoittelukoulun käyttämään tukiopetukseen harjoittelukoululain 10 §:ssä säädettyjen tuntimäärien lisäksi enintään 4 tuntia viikossa kouluastetta kohti ulkomailta palanneiden oppilaiden opetuksen tai muun erityisen syyn vuoksi.
30 §
Harjoittelukoulun ala-asteella tukiopetukseen on varattava kaksi tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti, yläasteella vähintään puoli tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti ja lukiossa puoli tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti.
31 §
Jos harjoittelukoulun perusasteella opetetaan ala-asteella alkavana yhteisenä aineena kahta tai useampaa vierasta kieltä taikka vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta kieltä, perusasteen oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa enintään kahdella tunnilla viikossa kutakin edellä mainittua kieltä kohti, yhtä kieltä lukuunottamatta, kullakin vuosiluokalla, jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan.
Jos harjoittelukoulun lukiossa opetetaan ensimmäisenä vieraana kielenä kahta tai useampaa kieltä taikka vastaavasti toista kotimaista kieltä ja yhtä tai useampaa vierasta kieltä, lukion oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa enintään kahdella tunnilla viikossa kutakin edellä mainittua kieltä kohti, yhtä kieltä lukuunottamatta, kullakin vuosiluokalla, jolla asianomaisen kielen opetusta annetaan.
Korkeakoulun opettajankoulutusyksikkö voi harjoittelukoululain 11 §:n 2 momentissa mainituilla perusteilla korottaa harjoittelukoulun perusasteen opetukseen käytettävää tuntimäärää enintään kolme tuntia viikossa jokaista perusopetusryhmää kohti ja lukion tuntimäärää enintään 30 tuntia viikossa.
Opetusministeriö voi korkeakoulun hakemuksesta opetusharjoittelun ja tutkimuksen vuoksi, peruskoululain (476/83) 27 §:n 4 momentissa tarkoitetun vapaaehtoisen aineen opettamista varten tai muusta erityisestä syystä korottaa opetukseen käytettävää tuntimäärää enintään kolme tuntia viikossa harjoittelukoulun jokaista perusopetusryhmää kohti.
32 §
Peruskouluasetuksen 40 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisopetuksen järjestämiseksi harjoittelukoulun perusasteen oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää saadaan korottaa enintään neljä tuntia viikossa perusopetusryhmää kohti.
Peruskouluasetuksen 41 §:ssä tarkoitetun erityisopetuksen järjestämiseksi saadaan harjoittelukoulun perusasteen oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää korottaa enintään neljällä tunnilla viikossa perusopetusryhmää kohti.
32 §
Peruskouluasetuksen 41 §:ssä tarkoitetun erityisopetuksen järjestämiseksi saadaan harjoittelukoulun perusasteen oppiaineiden opettamiseen käytettävää tuntimäärää korottaa enintään neljällä tunnilla viikossa perusopetusryhmää kohti.
33 §
Harjoittelukoulussa, jossa annetaan harjoittelukoululain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua esiopetusta erillisessä perusopetusryhmässä, opetussuunnitelmassa vahvistettuun perusopetusryhmän toimintaan saadaan käyttää enintään 25 tuntia viikossa.
Harjoittelukoulussa, jossa annetaan harjoittelukoululain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua esiopetusta erillisessä perusopetusryhmässä, saadaan opetussuunnitelmassa vahvistettuun perusopetusryhmän toimintaan käyttää enintään 25 tuntia viikossa esiopetusta antavan lehtorin virkaa tai ylimääräistä tointa kohti.
Muuten esiopetuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun esiopetuksesta on säädetty tai määrätty.
34 §
Opettajankoulutusyksikkö voi, jos oppilaan arvostelua tai vuosiluokalta siirtämistä koskeva päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa opettajan tai opettajat toimittamaan uuden arvostelun tai määrätä, mikä arvosana oppilaalle on annettava, taikka määrätä oppilaan vuosiluokalta siirtämisestä.
35 §
Opetusministeriö voi myöntää harjoittelukoululle poikkeuksia peruskoulun ja kunnan lukion säännöksistä, jotka koskevat vuosiluokkia, oppiaineita, opetus-tai työsuunnitelmaa, oppitunnin pituutta, oppilaiden työaikaa sekä oppilasarvostelua.
7 luku
Tutkimus
52 §
Harjoittelukoulussa toimeenpantavaan tutkimukseen liittyvässä kokeilussa ja muissa järjestelyissä tutkijoita avustavat ne harjoittelukoulun opettajat, joiden opettamissa ryhmissä tai aineissa tutkimusta suoritetaan.
Harjoittelukoulussa voi tutkimusta varten olla erityisiä opetusryhmiä.
53 §
Tutkimuksen järjestämisestä harjoittelukoululain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetussa oppilaitoksessa korkeakoulun on tarvittaessa tehtävä kirjallinen sopimus asianomaisen oppilaitoksen ylläpitäjän kanssa.
Edellä 1 momentissa mainitusta sopimuksesta tulee ilmetä tutkimuksen tarkoitus ja sisältö, missä opetusryhmissä ja aineissa tutkimusta järjestetään tai miten tutkimus muutoin pannaan toimeen sekä ketkä asianomaisen oppilaitoksen opettajista osallistuvat siihen.
8 luku
Oppilaat
54 §
Harjoittelukoulun oppilaasta, koulun työrauhan ylläpitämisestä ja oppilaan kurinpitorangaistuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä niistä peruskoulun ja kunnan lukion oppilaan osalta on säädetty, jollei tässä asetuksessa ole toisin säädetty.
55 §
Jos oppilas on siirrettävä erityisluokalle, harjoittelukoulun rehtori tekee asiasta tarpeelliset selvitykset saatuaan esityksen sen kunnan koululautakunnalle, jossa oppilaalla on kotipaikka.
9 luku
Opettajat ja muu henkilökunta
56 §
Harjoittelukoulun lehtorin virkaan vaaditaan:
ylempi korkeakoulututkinto;
ylempi korkeakoulututkinto;
kelpoisuus peruskoulun tai kunnan lukion vastaavaan opettajan virkaan;
kelpoisuus peruskoulun tai kunnan lukion vastaavaan opettajan virkaan;
vähintään 35 opintoviikon laajuiset kasvatustieteen opinnot tai muut vastaavat opinnot;
kasvatustieteessä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot, joihin ei lueta opetusharjoittelua, tai kasvatustieteessä, kasvatus- ja opetusopissa taikka kasvatusopin virkatutkinnossa arvosana cum laude approbatur;
vähintään kahden vuoden kokemus päätoimisena opettajana peruskoulussa, lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa tai sellaisessa oppilaitoksessa, johon kuuluu peruskoulua, peruskoulun osaa tai lukiota vastaava kouluaste, sekä
opetustaidossa vähintään arvosana hyvin hyvä, joka ei saa olla kymmentä vuotta vanhempi; sekä
hyvä opetustaito.
vähintään kahden vuoden kokemus virkaan kuuluvien aineiden opetuksessa peruskoulussa tai lukiossa taikka harjoittelukoulussa.
Harjoittelukoulun lehtorin virkaan ja ylimääräiseen toimeen vaaditaan:
ylempi korkeakoulututkinto;
kelpoisuus peruskoulun tai kunnan lukion vastaavaan opettajan virkaan;
kasvatustieteessä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot, joihin ei lueta opetusharjoittelua, tai kasvatustieteessä, kasvatus- ja opetusopissa taikka kasvatusopin virkatutkinnossa arvosana cum laude approbatur;
opetustaidossa vähintään arvosana hyvin hyvä, joka ei saa olla kymmentä vuotta vanhempi; sekä
vähintään kahden vuoden kokemus virkaan kuuluvien aineiden opetuksessa peruskoulussa tai lukiossa taikka harjoittelukoulussa.
Aineenopettajana toimivalta lehtorilta vaaditaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kelpoisuuden sijasta kelpoisuus kunnan lukion vanhemman lehtorin virkaan.
Viran hakijan tulee opetustaitonsa osoittamiseksi antaa opetusnäyte. Hakija voidaan vapauttaa näytteen antamisesta, jos hakemusasiakirjojen tai aikaisemman näytteen perusteella todetaan, että hänellä on virkaan vaadittava opetustaito.
Opinto-ohjaajana toimivalta lehtorilta ei vaadita 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua arvosanaa, jos hänen soveltuvuutensa opinto-ohjaajan tehtäviin on koulutuksessa arvosteltu vähintään arvosanalla hyvin hyvä.
56 §
Harjoittelukoulun lehtorin virkaan ja ylimääräiseen toimeen vaaditaan:
ylempi korkeakoulututkinto;
kelpoisuus peruskoulun tai kunnan lukion vastaavaan opettajan virkaan;
kasvatustieteessä vähintään 35 opintoviikon laajuiset opinnot, joihin ei lueta opetusharjoittelua, tai kasvatustieteessä, kasvatus- ja opetusopissa taikka kasvatusopin virkatutkinnossa arvosana cum laude approbatur;
opetustaidossa vähintään arvosana hyvin hyvä, joka ei saa olla kymmentä vuotta vanhempi; sekä
vähintään kahden vuoden kokemus virkaan kuuluvien aineiden opetuksessa peruskoulussa tai lukiossa taikka harjoittelukoulussa.
Aineenopettajana toimivalta lehtorilta vaaditaan 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun kelpoisuuden sijasta kelpoisuus kunnan lukion vanhemman lehtorin virkaan.
Opinto-ohjaajana toimivalta lehtorilta ei vaadita 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettua arvosanaa, jos hänen soveltuvuutensa opinto-ohjaajan tehtäviin on koulutuksessa arvosteltu vähintään arvosanalla hyvin hyvä.
Hakijalta, joka on harjoittelukoulun rehtorin tai lehtorin viran tai ylimääräisen toimen haltija, ei vaadita uutta opetustaidon arvosanaa, vaikka arvosanan antamisesta olisi kulunut yli kymmenen vuotta.
56 a §
Henkilö, joka on saanut erivapauden 56 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuun peruskoulun tai kunnan lukion vastaavaan opettajan virkaan, täyttää mainitussa kohdassa säädetyn kelpoisuusvaatimuksen.
Henkilö, joka on saanut erivapauden 56 §:n 2 momentissa tarkoitettuun kunnan lukion vastaavaan vanhemman lehtorin virkaan, täyttää mainitussa momentissa säädetyn kelpoisuusvaatimuksen.
57 §
Harjoittelukoulun rehtorin virkaan vaaditaan harjoittelukoulun lehtorin kelpoisuus sekä perehtyneisyys opetushallintoon. Opetusnäytteestä on voimassa, mitä lehtorin viran hakijan osalta säädetään.
Harjoittelukoulun rehtorin virkaan vaaditaan harjoittelukoulun lehtorin kelpoisuus sekä perehtyneisyys kouluhallintoon. Virkaan ei kuitenkaan vaadita uutta opetustaidon arvosanaa, vaikka arvosanan antamisesta olisi kulunut yli kymmenen vuotta.
57 §
Harjoittelukoulun rehtorin virkaan vaaditaan harjoittelukoulun lehtorin kelpoisuus sekä perehtyneisyys kouluhallintoon. Virkaan ei kuitenkaan vaadita uutta opetustaidon arvosanaa, vaikka arvosanan antamisesta olisi kulunut yli kymmenen vuotta.
58 §
Harjoittelukoulun lehtorin viran tai toimen väliaikaiselta hoitajalta ja viransijaiselta sekä tuntiopettajalta vaaditaan sama kelpoisuus kuin vastaavan lehtorin viran haltijalta. Tästä vaatimuksesta voidaan kuitenkin poiketa kelpoisuusehdot täyttävän hakijan puuttuessa ja erityisestä syystä muulloinkin.
59 §
Harjoittelukoulun rehtorin ja lehtorin viran täyttämisestä on voimassa, mitä korkeakoulun lehtorin viran täyttämisestä on säädetty.
Harjoittelukoulun rehtorin viran sekä lehtorin viran tai ylimääräisen toimen täyttämisestä on voimassa, mitä korkeakoulun lehtorin viran täyttämisestä on säädetty.
Harjoittelukoulun muiden virkojen täyttämisestä on voimassa, mitä korkeakoulun vastaavien virkojen täyttämisestä on säädetty.
Harjoittelukoulun virkojen, toimien ja ylimääräisten toimien täyttämisestä on muuten voimassa, mitä korkeakoulujen virkojen ja toimien täyttämisestä on säädetty.
59 §
Harjoittelukoulun rehtorin viran sekä lehtorin viran tai ylimääräisen toimen täyttämisestä on voimassa, mitä korkeakoulun lehtorin viran täyttämisestä on säädetty.
Harjoittelukoulun virkojen, toimien ja ylimääräisten toimien täyttämisestä on muuten voimassa, mitä korkeakoulujen virkojen ja toimien täyttämisestä on säädetty.
60 §
Lehtorin viran tai ylimääräisen toimen hakijalle voi opettajankoulutusyksikkö hakuajan kuluessa tehdystä kirjallisesta pyynnöstä myöntää enintään kahden kuukauden lisäajan 56 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun opetustaidon osoittamista varten kesä-, heinä- ja elokuun aikaa tähän lukematta.
Jos yhdelle hakijoista on myönnetty edellä tarkoitettu lisäaika, saavat kaikki hakijat käyttää sitä hyväkseen.
61 §
Harjoittelukoulun lehtorin ja tuntiopettajan tehtävistä on sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa on säädetty, soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoulun ja kunnan lukion opettajan tehtävistä on säädetty.
Opettajankoulutusyksikkö voi velvoittaa harjoittelukoulun lehtorin ja päätoimisen tuntiopettajan osallistumaan opettajankoulutukseen otettavien opiskelijoiden valintaan.
61 a §
Harjoittelukoulun koulupsykologilta vaaditaan virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja syventävät opinnot tai arvosana laudatur psykologiassa sekä perehtyneisyys lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan psykologiseen työhön.
Harjoittelukoulun koulukuraattorilta vaaditaan sosiaalihuoltajan tutkinto taikka muu virkaan soveltuva korkeakoulututkinto ja tutkintoon sisältyvä tai erikseen hankittu riittävä sosiaalityön koulutus. Lisäksi virkaan vaaditaan perehtyneisyys lasten ja nuorten keskuudessa tehtävään sosiaalityöhön.
10 luku
Kunnan osuudet
62 §
Oppilaan kotikunnan maksuosuudesta on soveltuvin osin voimassa, mitä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen (820/92) 4 §:n 1 momentissa, 6 §:ssä, 7 §:n 1 momentissa, 8 §:n 1 ja 2 momentissa ja 10 §:ssä säädetään.
Kouluhallitus määrää vuosittain sen korvauksen, jonka kunta on velvollinen maksamaan valtiolle harjoittelukoulua käyvistä oppilaista.
62 §
Kouluhallitus määrää vuosittain sen korvauksen, jonka kunta on velvollinen maksamaan valtiolle harjoittelukoulua käyvistä oppilaista.
63 §
Kun määrätään harjoittelukoululain 19 §:ssä tarkoitettu, kunnan maksettavaksi kuuluva osa perustamishankkeen hinnasta, ei oteta huomioon lisäkustannuksia, jotka johtuvat koulun tilojen suunnittelusta, rakentamisesta ja varustamisesta erityisesti opetusharjoittelun järjestämistä silmällä pitäen.
Yliopisto ilmoittaa opetusministeriölle 1 momentissa tarkoitetun, kunnan maksettavaksi kuuluvan osan määräämistä varten tarvittavat tiedot.
11 luku
Muutoksenhaku
64 §
Kunnan oikeudesta hakea muutosta harjoittelukoululain 19 §:ssä tarkoitettuihin päätöksiin on soveltuvin osin voimassa, mitä kuntien valtionosuuslain (688/92) 25 §:ssä ja 26 §:n 1 momentissa säädetään.
Muutoksenhausta 62 ja 63 §:ssä tarkoitettuihin kouluhallituksen päätöksiin on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.
64 §
Muutoksenhausta 62 ja 63 §:ssä tarkoitettuihin kouluhallituksen päätöksiin on voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.
Päätöstä, joka on annettu 62 tai 63 §:n nojalla, on noudatettava siitä tehdystä valituksesta huolimatta. Jos kunnan osuus valituksen johdosta muuttuu, tämä otetaan huomioon kunnan seuraavia osuuksia perittäessä.
65 §
Oppilasta koskevaan päätökseen voidaan vaatia oikaisua kirjallisesti opettajankoulutusyksikkönä toimivan tiedekunnan tiedekuntaneuvostolta 14 päivän kuluessa siitä päivästä, jona oikaisua vaativa on saanut tiedon päätöksestä, kun päätöksellä on ratkaistu:
harjoittelukoulun oppilaaksi ottaminen;
oppilaan muu kuin satunnainen vapauttaminen jonkin aineen opiskelusta;
lukion suoritusajan pidentäminen;
oppilaan katsominen eronneeksi lukiosta; tai
lukion oppilaan pidättäminen koulunkäynnistä.
Johtokunnan päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla kirjallisesti opettajankoulutusyksikölle 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkipantu koulun ilmoitustaululle tai, milloin päätös on annettava asianomaiselle tiedoksi, tämän saatua tiedon päätöksestä. Muutoksenhausta on muuten voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty.
Muutoksen hakemisesta oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun tiedekuntaneuvoston päätökseen on voimassa, mitä säädetään muutoksen hakemisesta kyseisen korkeakoulun hallintoelimen päätökseen.
Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:
työsuunnitelmaa;
työjärjestystä;
uuden oppikirjan käyttöönottamista; tai
oppilaalle annettavaa kirjallista varoitusta.
Päätökseen, jolla peruskoululaissa tai lukiolaissa tarkoitettua oppilashuoltoa koskeva asia on ratkaistu oppilaan tai hänen huoltajansa hakemuksesta, haetaan muutosta valittamalla lääninoikeudelle kuten muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) säädetään.
65 §
Johtokunnan päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla kirjallisesti opettajankoulutusyksikölle 14 päivän kuluessa siitä, kun päätös on julkipantu koulun ilmoitustaululle tai, milloin päätös on annettava asianomaiselle tiedoksi, tämän saatua tiedon päätöksestä. Muutoksenhausta on muuten voimassa, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty.
Valitusta ei saa tehdä päätöksestä, joka koskee:
työsuunnitelmaa;
työjärjestystä;
uuden oppikirjan käyttöönottamista; tai
oppilaalle annettavaa kirjallista varoitusta.
66 §
Opettajakunnan, oppilaskunnan, harjoittelukoulun rehtorin, kouluasteen rehtorin, lehtorin ja tuntiopettajan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla, ellei 2 momentissa toisin säädetä.
Harjoittelukoulun rehtorin päätökseen, jolla hän on hylännyt 20 §:n 1 momentin 11 kohdassa, peruskouluasetuksen 38 §:n 4 momentissa tai lukioasetuksen 34 §:ssä tarkoitetun hakemuksen, sekä harjoittelukoulun rehtorin tai kouluasteen rehtorin päätökseen 20 §:n 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetussa asiassa voidaan hakea muutosta valittamalla kirjallisesti opettajankoulutusyksikölle 14 päivän kuluessa siitä, kun asianomainen on saanut tiedon päätöksestä.
67 §
Päätökseen, jolla kouluhallitus tai opettajankoulutusyksikkö on ratkaissut valitusasian, ei saa hakea muutosta valittamalla.
Päätökseen, jolla kouluhallitus on ratkaissut harjoittelukoululain 13 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun asian, ei saa hakea muutosta valittamalla.
68 §
Oikaisuvaatimuksesta tai valituksesta huolimatta voidaan muu kuin oppilaan kurinpitoa koskeva päätös panna täytäntöön, jollei muutoksenhaku täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi.
Valituksesta huolimatta voidaan muu kuin oppilaan kurinpitorangaistusta koskeva päätös panna täytäntöön, jollei muutoksenhaku täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi.
68 §
Valituksesta huolimatta voidaan muu kuin oppilaan kurinpitorangaistusta koskeva päätös panna täytäntöön, jollei muutoksenhaku täytäntöönpanon vuoksi käy hyödyttömäksi.
13 luku
Voimaantulosäännökset
71 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1985.
Tällä asetuksella kumotaan 15 päivänä kesäkuuta 1973 annettu harjoittelukouluasetus (502/73) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
72 §
Henkilö, joka tämän asetuksen voimaan tullessa on harjoittelukoulun rehtorin viran taikka lehtorin viran tai ylimääräisen toimen haltija, säilyttää kelpoisuutensa rehtorin virkaan sekä lehtorin virkaan ja ylimääräiseen toimeen sen estämättä, mitä 56 ja 57 §:ssä on säädetty.
73 §
Sen estämättä, mitä 26 ja 27 §:ssä on säädetty, kielenopetusta annetaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaan, kunnes opetussuunnitelma on vahvistettu.
Elämänkatsomustiedon sekä peruskoululain 28 §:n 2 ja 3 momentissa ja lukiolain (477/83) 19 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun uskonnonopetuksen osalta opetussuunnitelmaan kuuluvista asioista päättää ennen opetussuunnitelmien vahvistamista opettajankoulutusyksikkö.
74 §
Johtokuntaan lukuvuodeksi 1985–86 tulevat oppilasjäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä valitaan ennen tämän asetuksen voimaantuloa pidettävissä yläasteen ja lukion oppilaiden kokouksissa.
56/1988
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1988.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
667/1989
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1989.
Virkaan, joka on julistettu haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan aikaisempia kelpoisuusvaatimuksia.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntööpanemiseksi tarpeellisiin toimiin.
19/1991
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1991.
Sen estämättä, mitä on säädetty kouluasteen rehtoreiden ja vararehtoreiden toimikaudesta, määrätään harjoittelukouluun, jossa on kaksi tai kolme kouluastetta, uusi kouluasteen rehtori ja kouluasteen vararehtori toimikaudeksi, joka alkaa 1 päivänä elokuuta 1991 ja päättyy samanaikaisesti kuin saman koulun muiden kouluasteen rehtoreiden ja vararehtoreiden toimikaudet.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1576/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Kuntien maksuosuuksiin, jotka perustuvat ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleisiin säännöksiin, sovelletaan 62–64 §:ä sellaisina kuin ne ovat tämän asetuksen voimaan tullessa, kunnes nämä maksuosuudet on määrätty ja maksuosuuksia koskevat valitukset ratkaistu.
Sen estämättä, mitä 62 §:ssä säädetään, kunnan maksuosuuteen harjoittelukoulua käyvistä oppilaista ei vuoden 1993 osalta sovelleta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun asetuksen 4 §:n 1 momenttia.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
371/1993
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.
Harjoittelukouluasetuksen 46 §:n ja 6 luvun säännöksiä sovelletaan kuitenkin 31 päivään toukokuuta 1995. Opetustaito arvostellaan mainitun asetuksen 46 §:n mukaan vain asetuksen 6 luvussa tarkoitettujen opetusnäytteiden perusteella.
Sen estämättä, mitä harjoittelukouluasetuksen 48 §:n 1 momentissa säädetään, opetusnäytteet voidaan antaa aikaisintaan vuoden kuluttua kelpoisuustodistuksen saamisesta tai edellisten opetusnäytteiden antamisesta. Näytteiden antajalla tulee olla mainitun asetuksen 46 §:ssä tarkoitettu tai aikaisempien säännösten mukainen vastaava opetustaidon arvosana.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.
819/1993
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1084/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Virkaan, joka julistetaan haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, vaaditaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukainen kelpoisuus.
Johtosäännöt ja muut vastaavat harjoittelukouluja koskevat määräykset, jotka ovat voimassa tämän asetuksen tullessa voimaan, pysyvät edelleen voimassa, kunnes uudet johtosäännöt tai vastaavat määräykset annetaan. Johtosääntöjä ja muita määräyksiä ei sovelleta niiltä osin, kuin ne ovat ristiriidassa tämän asetuksen kanssa.
1277/1996
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.