Finlex →392/1985 — Kiinteistörekisterilaki

Kiinteistöistä ja muista maa- ja vesialueiden yksiköistä pidetään kiinteistörekisteriä sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Kiinteistörekisteri on osa kiinteistötietojärjestelmää.

Kiinteistöistä ja muista maa- ja vesialueiden rekisteriyksiköistä pidetään kiinteistörekisteriä. Kiinteistörekisteri sisältää tietoja yksiköiden ominaisuuksista ja sijainnista sekä yksiköitä koskevia muita tietoja sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Kiinteistörekisteri on osa kiinteistötietojärjestelmää. Kiinteistörekisteriin merkittäväksi säädetty tieto katsotaan kiinteistörekisteriin merkityksi silloin, kun tieto on tallennettu kiinteistötietojärjestelmään.

Kiinteistörekisteriin merkitään jakolain 284 §:n 1 momentissa ja kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1 momentissa mainitut kiinteistöt sekä jakolain 284 §:n 2 ja 3 momentissa mainitut yksiköt.

Kiinteistörekisteriin merkitään kiinteistöinä:

Muina rekisteriyksikköinä merkitään kiinteistörekisteriin yhteiset alueet sekä yleisistä teistä annetussa laissa (243/1954) ja maantielain (503/2005) 58 §:n 2 momentissa tarkoitetut tieoikeudella hallittavat liitännäisalueet.

Kiinteistörekisteriin merkitään kiinteistöinä:

Edellä 1 momentissa tarkoitetuista kiinteistöistä tontit, yleiset alueet ja lunastusyksiköt voivat olla rajoiltaan sekä vaaka- että pystysuunnassa määrättyjä kokonaisuuksia (kolmiulotteinen kiinteistö). Kolmiulotteiset kiinteistöt merkitään rekisteriin, jos ne sijaitsevat asemakaava-alueella, eikä asemakaavan sisällöstä muuta johdu. Kolmiulotteisen tontin merkintä rekisteriin edellyttää lisäksi sen sisältymistä sitovaan tonttijakoon.

Muina rekisteriyksikköinä merkitään kiinteistörekisteriin yhteiset alueet sekä yleisistä teistä annetussa laissa (243/1954) ja maantielain (503/2005) 58 §:n 2 momentissa tarkoitetut tieoikeudella hallittavat liitännäisalueet.

Eri yhteiset alueet merkitään kiinteistörekisteriin eri rekisteriyksikköinä. Yhtenä rekisteriyksikkönä merkitään kuitenkin:

Jos 1 momentin 1 kohdan mukaisen vesialueen ja vesijätön hallinto tai 3 kohdan mukaisten alueiden hallinto on ennen kiinteistörekisteriin merkitsemistä hoidettu erikseen yhteisaluelain (758/1989) mukaisesti eri osakaskuntien toimesta, merkitsemiseen yhdeksi rekisteriyksiköksi tarvitaan hallinnosta vastaavien osakaskuntien hakemus. Kiinteistörekisterin pitäjä voi tehdä edellä tarkoitetun merkitsemisen hakemuksetta, jos osakaskunnat antavat siihen suostumuksensa.

Jos 2 a §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettu vesialue ja vesijättö tai 3 kohdassa tarkoitetut maa-alueet on merkitty kiinteistörekisteriin eri rekisteriyksikköinä, saadaan ne osakaskuntien hakemuksesta kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä yhdistää yhdeksi rekisteriyksiköksi kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 134 §:n 2 momentin mukaista kiinteistötoimitusta suorittamatta. Kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä kiinteistötoimitusta suorittamatta voidaan yhdistää osakaskunnan hakemuksesta yhdeksi rekisteriyksiköksi myös sellaiset kiinteistörekisteriin eri yksikköinä merkityt yhteiset alueet, joiden hallinto on hoidettu saman osakaskunnan toimesta ja joilla on samat osakaskiinteistöt siten, että kunkin osakaskiinteistön osuus kustakin yhteisestä alueesta on samansuuruinen.

Kiinteistörekisterin pitäjä voi tehdä 1 momentissa tarkoitetun yhdistämisen hakemuksetta, jos osakaskunnat antavat siihen suostumuksensa.

Edellä 2 a §:ssä ja tässä pykälässä tarkoitetun hakemuksen tekemistä ja suostumuksen antamista koskeva päätös on tehtävä yhteisaluelain 7 §:n ja 15 §:n 1 momentin mukaisesti.

Kiinteistöt ja muut rekisteriyksiköt merkitään kiinteistörekisteriin kunnittain.

Rekisteriyksiköt merkitään kiinteistörekisteriin ryhmiteltyinä siten, että kunnassa samaan kylään kuuluvat yksiköt muodostavat oman ryhmän. Kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1 momentin mukaiset kiinteistöt ryhmitellään kuitenkin siten, että samaan kaupunginosaan kuuluvat yksiköt muodostavat oman ryhmän. Erityisestä syystä ryhmittelyssä voidaan noudattaa muuta perustetta.

Kiinteistöistä ja muista rekisteriyksiköistä pidetään kiinteistörekisteriä kunnittain.

Kiinteistörekisterin pitäjä päättää rekisteriyksikön omistajan hakemuksesta rekisteriyksikön nimen muuttamisesta. Päätöksen lähettämisestä sähköisenä viestinä säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 19 §:ssä.

Kiinteistörekisterin pitäjä voi omistajan hakemuksesta tai suostumuksella muuttaa kiinteistön laadun. Muuttamisen edellytyksenä on, ettei kiinteistön uusi laatu ole ristiriidassa kiinteistön käyttötarkoituksen kanssa eikä muuttaminen aiheuta epäselvyyttä kiinteistöjärjestelmässä. Jos laadultaan muutettavaan kiinteistöön kohdistuu kiinnityksiä, ei kiinteistön laatua saa muuttaa sellaiseksi, ettei se muutoksen jälkeen enää voisi olla kiinnityksen kohteena.

Edellä 3 momentissa tarkoitetun asian ratkaisee se kiinteistörekisterin pitäjä, jonka toimesta pitämään kiinteistörekisterin osaan kiinteistö laadultaan muutettuna kuuluisi.

Kullekin rekisteriyksikölle annetaan kiinteistötunnus, jonka muodostavat kunnan, 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun ryhmän ja rekisteriyksikön tunnukset.

Kiinteistötunnuksen antaa ja sen muuttaa kiinteistörekisterin pitäjä. Sellainen kiinteistötunnuksen muuttamista koskeva päätös, johon sisältyy rekisteriyksikön rekisteritunnuksen muutos, on annettava tiedoksi asianomaisen yksikön omistajalle tai haltijalle. Jos yksikön omistavat useat yhdessä tai jos rekisteritunnuksen muuttaminen koskee tilojen yhteistä aluetta, riittää tiedon antaminen jollekulle yksikön omistajista tai haltijoista taikka yhteisen alueen osakkaista.

Kullakin rekisteriyksiköllä tulee olla toisistaan poikkeava kiinteistötunnus. Kiinteistötunnuksen muodostumisesta säädetään asetuksella.

Kiinteistötunnuksen antaa ja muuttaa kiinteistörekisterin pitäjä. Sellainen kiinteistötunnuksen muuttamista koskeva päätös, johon sisältyy rekisteriyksikön ryhmä- tai yksikkönumeron muutos, on annettava tiedoksi asianomaisen rekisteriyksikön omistajalle tai haltijalle. Jos rekisteriyksikön omistavat useat yhdessä tai jos ryhmä- tai yksikkönumeron muuttaminen koskee kiinteistöjen yhteistä aluetta, voidaan tieto antaa jollekin rekisteriyksikön omistajista tai haltijoista taikka yhteisen alueen osakkaista.

Kiinteistörekisteriä pitää maanmittauskonttori. Kaavoitusalueiden jakolain 115 §:n 1 momentin mukaisista kiinteistöistä kiinteistörekisteriä pitää kuitenkin rakennuslautakunnan valvonnan alaisena kiinteistöinsinööri. Jos kunnassa on useampi kuin yksi kiinteistöinsinööri, annetaan johtosäännöllä tarpeellisia määräyksiä kiinteistörekisterin pitäjän määräämisestä.

Kiinteistörekisteriä pitää Maanmittauslaitos sen mukaan kuin Maanmittauslaitoksen keskushallinto määrää. Asemakaava-alueella, lukuun ottamatta maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 10 luvussa tarkoitettua ranta-asemakaava-aluetta, kiinteistörekisteriä pitää kuitenkin kunnan kiinteistöinsinööri, jos kunta päättää ottaa huolehtiakseen kiinteistörekisterin pidosta. Jos kunnassa on useita kiinteistöinsinöörejä, kunnan tulee määrätä kenen heistä on toimittava kiinteistörekisterin pitäjänä.

Kunta, joka toimii ennestään kiinteistörekisterin pitäjänä, voi päättää, ettei se ota huolehtiakseen kiinteistörekisterin pitämisestä sellaisen 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan osalta alueella, jolla ei ennestään ole asemakaavaa, jollei uusi asemakaava-alue rajoitu sellaiseen asemakaava-alueeseen, jonka osalta kunta ennestään huolehtii kiinteistörekisterin pitämisestä.

Kunta, joka huolehtii kiinteistörekisterin pitämisestä, voi päätöksellään siitä luopua. Jos kunta on päätöksellään aikaisemmin luopunut kiinteistörekisterin pitämisestä, se voi vain erityisestä syystä uudelleen ottaa huolehtiakseen kiinteistörekisterin pitämisen.

Vastuu kiinteistörekisterin pitämisestä siirtyy viidennen kalenterivuoden alusta sen kalenterivuoden jälkeen, jona kunta on tehnyt 1 tai 3 momentissa tarkoitetun päätöksen, jollei kunta sovi toisin Maanmittauslaitoksen kanssa.

Kiinteistöjen ja muiden rekisteriyksiköiden kiinteistörekisteriin merkitsemisen edellytyksistä on voimassa, mitä rekisteriyksiköiden maarekisteriin ja tonttikirjaan merkitsemisen edellytyksistä on erikseen säädetty.

Kiinteistöjen ja muiden rekisteriyksiköiden kiinteistörekisteriin merkitsemisen edellytyksistä on lisäksi voimassa, mitä niistä erikseen säädetään.

Rekisteriyksikköä koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään rekisteriyksikön sijaintikunnan nimi ja kuntanumero sekä, jos sellainen on annettu, rekisteriyksikön nimi.

Kiinteistörekisteriin merkitään lisäksi rekisteriyksikköä koskevina tietoina yksikön rekisteröimisajankohta sekä yksikön pinta-ala, laatu, rasitteet ja osuus yhteiseen alueeseen samoin kuin muita yksikköön kohdistuvia tietoja sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Jos kiinteistorekisteriin merkitty tieto poikkeaa merkinnän perusteena ollessa toimitusasiakirjassa olevasta tiedosta tai merkintä on puutteellinen taikka jos muu kiinteistörekisrissä oleva tieto on väärä tai rekisteristä puuttuu muuhun kuin toimitusasiakirjoihin perustuva siihen merkittävä tieto, rekisterin pitäjän on korjattava rekisterissä oleva virhe.

Korjauksesta on tiedotettava asianomaisen kiinteistön omistajalle tai haltijalle, jos tiedolla, jota korjaus koskee, on omistajalle tai haltijalle oleellista merkitystä. Jos kiinteistön omistavat useat yhdessä tai jos oikaisu koskee tilojen yhteistä aluetta, riittää tiedon antaminen jollekulle kiinteistön omistajista tai haltijoista tahi yhteisen alueen osakkaista.

Jos kiinteistörekisteriin merkitty muu kuin sijaintia tai pinta-alaa koskeva tieto poikkeaa merkinnän perusteena olleessa toimitusasiakirjassa olevasta tiedosta tai merkintä on puutteellinen taikka jos muu kiinteistörekisterissä oleva edellä tarkoitettu tieto on väärä tai rekisteristä puuttuu muuhun kuin toimitusasiakirjoihin perustuva siihen merkittävä tieto, rekisterin pitäjän on korjattava rekisterissä oleva virhe. Kiinteistön sijaintia ja pinta-alaa koskevan tiedon kiinteistörekisterin pitäjä voi tarkentaa tai muuttaa luotettavan selvityksen perusteella.

Tiedon korjaamisesta on tiedotettava asianomaisen kiinteistön omistajalle tai haltijalle, jos tiedolla, jota korjaus koskee, on omistajalle tai haltijalle oleellista merkitystä, eikä tiedon muuttamisesta ole hänelle aikaisemmin tiedotettu. Jos kiinteistön omistavat useat yhdessä tai jos oikaisu koskee kiinteistöjen yhteistä aluetta, riittää tiedon antaminen jollekulle kiinteistön omistajista tai haltijoista tai yhteisen alueen osakkaista.

Kiinteistörekisteri on julkinen. Jokaisella on oikeus kiinteistörekisterin pitäjän luona saada luettavakseen kiinteistörekisterissä olevat tiedot ja itse niitä jäljentää.

Kiinteistörekisterin pitäjän on pyydettäessä annettava kiinteistörekisteristä otteita. Otteista peritään valtiolle tai kunnalle maksu, joka vahvistetaan asetuksella valtion maksuperustelaissa (980/73) säädettyjen perusteiden mukaisesti.

Oikeushallintoviranomaisen ja maanmittaustoimiston oikeudesta antaa otteita kiinteistörekisteristä säädetään asetuksella.

Kiinteistörekisteritietojen julkisuuteen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) ja niitä koskevasta tietopalvelusta on voimassa, mitä kiinteistötietojärjestelmästä ja siitä tuotettavasta tietopalvelusta annetussa laissa (453/2002) säädetään.

Viranomaisella on oikeus saada tarvitsemiaan kiinteistörekisteritietoja.

Muille kuin viranomaisille kiinteistörekisterin pitäjä voi sopivalla tavalla antaa kiinteistörekisteritietoja.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tietojen antamisesta peritään valtiolle ja kunnalle maksu, johon sovelletaan, mitä 9 §:n 2 momentissa on säädetty otteesta perittävästä maksusta. Kiinteistönmuodostamistehtäviä hoitaville viranomaisille, oikeushallintoviranomaisille ja kunnille tiedot annetaan kuitenkin maksutta. Muiden viranomaisten oikeudesta saada tietoja maksutta säädetään asetuksella.

Sen lisäksi, mitä vahingonkorvauslaissa (412/74) on säädetty julkisyhteisön korvausvastuusta, on valtion, tai jos rekisteriä pitää kiinteistöinsinööri, asianomaisen kunnan korvattava virheellisestä kiinteistörekisteritiedosta aiheutunut vahinko, vaikkei vahingonkorvauslain 3 luvun 2 §:ssä tarkoitettua virhettä tai laiminlyöntiä olisikaan olemassa, jos tieto perustuu toimitukseen, joka on lopetettu tämän lain voimaantulon jälkeen. Edellytyksenä vahingon korvaamiselle on kuitenkin, ettei vahinko ole vähäinen ja ettei vahinkoa kärsinyt tiennyt eikä hänen olisi pitänyt tietää merkinnän virheellisyydestä.

Valtio tai kunta on 1 momentin mukaan korvausvelvollinen kuitenkin vain, jos virheelinen rekisteritieto koskee:

Muutoin on tässä pykälässä tarkoitettuun vahingon korvaamiseen sovellettava, mitä vahingonkorvauslaissa on säädetty.

Sen lisäksi, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 3 luvun 1 ja 2 §:ssä säädetään julkisyhteisön korvausvastuusta, on valtion tai, jos rekisteriä pitää kiinteistöinsinööri, asianomaisen kunnan korvattava virheellisestä kiinteistörekisteritiedosta aiheutunut vahinko, vaikkei viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitettua virhettä tai laiminlyöntiä olisikaan, jos tieto perustuu tämän lain voimaantulon jälkeen lopetettuun toimitukseen tai sellaiseen kiinteistörekisteriviranomaisen päätökseen, joka on tehty tämän lain voimaantulon jälkeen. Edellytyksenä vahingon korvaamiselle on kuitenkin, ettei vahinko ole vähäinen ja ettei vahinkoa kärsinyt tiennyt eikä hänen olisi pitänyt tietää tiedon virheellisyydestä.

Valtio tai kunta on 1 momentin mukaan korvausvelvollinen kuitenkin vain, jos virheellinen rekisteritieto koskee:

Muutoin on tässä pykälässä tarkoitettuun vahingon korvaamiseen sovellettava, mitä vahingonkorvauslaissa on säädetty.

Sen lisäksi, mitä vahingonkorvauslain (412/1974) 3 luvun 1 ja 2 §:ssä säädetään julkisyhteisön korvausvastuusta, on valtion tai, jos rekisteriä pitää kiinteistöinsinööri, asianomaisen kunnan korvattava virheellisestä kiinteistörekisteritiedosta aiheutunut vahinko, vaikkei viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitettua virhettä tai laiminlyöntiä olisikaan, jos tieto perustuu tämän lain voimaantulon jälkeen lopetettuun toimitukseen tai sellaiseen kiinteistörekisteriviranomaisen päätökseen, joka on tehty tämän lain voimaantulon jälkeen. Edellytyksenä vahingon korvaamiselle on kuitenkin, ettei vahinko ole vähäinen ja ettei vahinkoa kärsinyt tiennyt eikä hänen olisi pitänyt tietää tiedon virheellisyydestä.

Valtio tai kunta on 1 momentin mukaan korvausvelvollinen kuitenkin vain, jos virheellinen rekisteritieto koskee:

Luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 rikkomisesta aiheutuneen vahingon korvaamisesta säädetään kuitenkin mainitussa asetuksessa.

Jos vahinkoa kärsineellä on sopimussuhteen tai muun sellaisen erityisen perusteen nojalla oikeus saada joltakulta vahingonkorvausta 11 §:ssä tarkoitetusta vahingosta, siirtyy vahinkoa kärsineen oikeus korvauksen saamiseen valtiolle tai kunnalle siltä osin kuin valtio tai kunta on 11 §:n perusteella maksanut korvausta vahingosta.

Valtion tai kunnan oikeus saada korvausta 1 momentin nojalla alkaa siitä päivästä, jolloin valtio tai kunta on maksanut korvauksen vahinkoa kärsineelle taikka tuomioistuimen lainvoimaisella päätöksellä velvoitettu maksamaan korvausta. Korvauksen vaatimisesta päättää valtion osalta Maanmittauslaitos ja kunnan osalta kunnanhallitus. Korvauksesta voidaan osaksi tai kokonaan luopua, jos korvauksen vaatiminen vahingon suuruus ja muut olosuhteet huomioon ottaen on kohtuutonta.

Milloin useampi kuin yksi on 1 momentissa tarkoitetun korvausvelvollisuuden tai muun perusteen nojalla velvollinen maksamaan valtiolle tai kunnalle sen 11 §:n nojalla suorittaman korvauksen määrän, vastaavat he korvauksen suorittamisesta yhteisvastuullisesti. Se, jota ei ole tuomittu maksamaan täyttä korvausta, vastaa kuitenkin vain tuomitusta määrästä. Lisäksi korvausmäärän jakamiseen korvausvelvollisten kesken sovelletaan, mitä vahingonkorvauslain 6 luvun 3 §:ssä on säädetty.

Mitä 11 ja 12 §:ssä on säädetty virheellisestä kiinteistörekisteritiedosta aiheutuvasta vahingonkorvausvelvollisuudesta, sovelletaan myös sellaiseen vahinkoon, joka on aiheutunut virheellisestä tiedosta kiinteistörekisteriotteessa.

Jos muun kuin 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun viranomaisen antamassa kiinteistörekisteriotteessa on 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedon osalta virhe eikä virhe johdu kiinteistörekisterissä olevasta virheellisestä tiedosta, vahinko korvataan asianomaisen julkisyhteisön varoista.

Kiinteistörekisterin pitäjän on laadittava rekisteriin liittyvä kiinteistörekisterikartta, joka osoittaa voimassa olevat rekisteriyksiköt . Lisäksi karttaan merkitään muita seikkoja sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Kiinteistörekisterikartasta on rekisterin pitäjän pyydettäessä annettava otteita. Näistä perittävään maksuun sovelletaan, mitä 9 §:n 2 momentissa on säädetty kiinteistörekisterin otteesta perittävästä maksusta.

Sijaintitiedon on oltava numeerisessa muodossa siten, että kiinteistöjaotus voidaan tarpeen vaatiessa tulostaa kartaksi.

Kiinteistörekisteriä ja kiinteistörekisterikarttaa koskevista suoritteista peritään valtiolle ja kunnalle maksuja, joihin sovelletaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/92) säädetään.

Maksullisuudesta ja perittävien maksujen perusteista päättää maa- ja metsätalousministeriö. Kiinteistönmuodostamistehtäviä hoitaville viranomaisille sekä lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä pitäville viranomaisille tiedot kiinteistörekisteristä ja kiinteistörekisterikartasta annetaan sanottujen tehtävien hoitamista varten kuitenkin maksutta.

Tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettuun kiinteistörekisterin pitäjän päätökseen, jollei tässä laissa toisin säädetä, haetaan muutosta valittamalla maaoikeudelta noudattaen muutoin soveltuvin osin mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Kiinteistötunnuksen muuttamista tai rekisteritiedon korjaamista koskevaan kiinteistörekisterin pitäjän päätökseen saa valittamalla hakea muutosta vain, jos kysymys on 8 §:n 2 momentissa tarkoitetusta korjauksesta.

Kiinteistörekisterin pitäjän päätös, joka koskee rekisteriyksikön nimen tai kiinteistön laadun muuttamista, voidaan merkitä kiinteistörekisteriin ennen valitusajan päättymistä, jos päätös on tehty hakemuksen mukaisesti tai kiinteistön omistaja antaa siihen suostumuksensa.

Tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettuun kiinteistörekisterin pitäjän päätökseen, jollei tässä laissa toisin säädetä, haetaan muutosta valittamalla maaoikeuteen. Muutoksenhaussa maaoikeuteen noudatetaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia (808/2019).

Kiinteistötunnuksen muuttamista tai rekisteritiedon korjaamista koskevaan kiinteistörekisterin pitäjän päätökseen saa valittamalla hakea muutosta vain, jos kysymys on 8 §:n 2 momentissa tarkoitetusta korjauksesta.

Kiinteistörekisterin pitäjän päätös, joka koskee rekisteriyksikön nimen tai kiinteistön laadun muuttamista, voidaan merkitä kiinteistörekisteriin ennen valitusajan päättymistä, jos päätös on tehty hakemuksen mukaisesti tai kiinteistön omistaja antaa siihen suostumuksensa.

Tämän lain täytäntöönpanoa valvoo maanmittaushallitus.

Maanmittauslaitoksen keskushallinto antaa tarvittaessa määräyksiä ja ohjeita kiinteistörekisterin ja kiinteistörekisterikartan pitämisessä noudatettavasta menettelystä.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1985.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän lain voimaan tultua maanmittaushallituksen ja asianomaisten kuntien on viivyttelemättä ryhdyttävä toimiin kiinteistörekisterin aikaan saamiseksi ja käyttöön ottamiseksi. Kiinteistörekisterin käyttöön ottamisesta kunnassa säädetään asetuksella.

Kiinteistörekisterin käyttöön ottamisen jälkeen ei kunnassa olevista kiinteistöistä pidetä maarekisteriä tai tonttikirjaa.

Kiinteistörekisteriin ja siihen tehtäviin merkintöihin on kiinteistörekisterin käyttöön ottamisen jälkeen sovellettava, mitä muualla lainsäädännössä on säädetty maarekisteristä, tonttikirjasta, rekisterikartasta ja tonttiltirjakartasta sekä niin tehtävistä merkinnöistä. Mitä maarekisterin ja tonttikirjan otteesta sekä rekisterikartan ja tonttiidrjakartan otteesta on muualla lainsäädännössä säädetty, koskee kiinteistörekisterin käyttöön ottamisen jälkeen kiinteistörekisterin ja kiinteistörekisterikartan otetta.

Maanmittaushallitus voi määrätä, että tässä laissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitettuja tietoja merkitään myös maarekisteriin ja tonttiltirjaan.