Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Sosiaali- ja terveysministeriö on 20 päivänä elokuuta 1948 annetun tapaturmavakuutuslain 18 a §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on 10 päivänä heinäkuuta 1981 annetussa laissa (526/81), päättänyt:
1 §
Yleiset määräyksetTapaturmavakuutuslain 18 a §:ssä tarkoitetun yleisen haitan suuruuden määrittämistä varten vammat ja sairaudet jaetaan niiden aiheuttaman haitan vaikeusasteen mukaan 20 haittaluokkaan siten kuin jäljempänä tässä päätöksessä määrätään. Luokka 20 tarkoittaa suurinta haittaa ja luokka 1, jota käytetään ainoastaan silmien ja sormien vammoissa ja sairauksissa, pienintä haittaa. Haitat, jotka muussa kuin silmä- ja sormivammaisuudessa ovat lievempiä kuin luokassa 2, eivät vähäisyytensä takia ole tarkoin arvioitavissa.
Haittaluokka määritetään etsimällä 3 §:n mukaisesta haittaluokkataulukosta sairautta tai vammaa tarkoin tai läheisesti vastaava tai siihen verrattava nimike. Jos sairauden tai vamman laajuuden tai erityisen laadun vuoksi tällaista nimikettä ei voida soveltaa, käytetään yleisempää nimikettä (yläraaja kokonaisuutena, alaraajat kokonaisuutena, yleinen toiminnanvajavuus). Jos sairaudesta tai vammasta aiheutuu erityisen kivulloisuuden, huonon amputaatiotyngän tai muun vastaavan syyn vuoksi enemmän toiminnanvajavuutta kuin siihen sen laadun vuoksi muuten kuuluisi, haittaluokkaa voidaan korottaa.
Haittaluokkaa määritettäessä otetaan huomioon ainoastaan sairauden, vamman ja toiminnanvajavuuden laatu, mutta ei yksilöllisiä olosuhteita kuten ammattia. Toimintakykyä verrataan samanikäisen terveen henkilön toimintakykyyn.
2 §
Yhteinen haittaKahden tai useamman sairauden tai vamman aiheuttama yhteinen haitta on yleensä pienempi kuin yksittäisten haittojen summa. Tällöin arvioinnissa voidaan käyttää sekä sopivaa yleisempää nimikettä että yleisen toiminnanvajavuuden käsitettä (A. 16. Yleinen toiminnanvajavuus). Kohtuullinen pienennys on eräissä tapauksissa pääteltävissä kaavasta
| A | x | B | ||||||
| K | = | A | + | B | –– | ––––––––– | ||
| 20 | ||||||||
Kaavassa K on kokonaishaitan luokka sekä A ja B ovat eri sairauksien tai vammojen taulukon mukaiset haittaluokat.
Jos sairaudet tai vammat kohdistuvat toisiaan korvaaviin parillisiin elimiin ja aiheuttavat kumpaankin huomattavan toiminnanvajavuuden, voi kokonaishaitta olla yksittäisten haittojen summa tai suurempikin.
Uutta sairautta tai vammaa erikseen arvioitaessa aikaisempi sairaus tai vamma voi aiheuttaa haittaluokan korottamisen, jos sairaudet tai vammat kohdistuvat toisiaan korvaaviin parillisiin elimiin aiheuttaen niihin molempiin huomattavan toiminnanvajavuuden. Haittaluokkaa voidaan korottaa myös, jos uusi sairaus tai vamma kohdistuu elimeen tai toimintaan, joka ennestään on vammautuneelle henkilölle poikkeuksellisen tärkeä hänen vammaisuutensa takia.
3 §
HaittaluokkataulukkoA. SOMAATTISTEN SAIRAUKSIEN, VIKOJEN JA VAMMOJEN AIHEUTTAMA TOIMINNANVAJAVUUS
1. Sormet ja välikämmenluut
2. Yläraaja, paitsi sormet
Alaraaja
| Varpaan menetys | 0 |
| Isovarpaan ja vähintään kahden muun varpaan menetys | 2 |
| Neljän varpaan paitsi isovarpaan menetys | 2 |
| Jalkapöydän luiden amputaatio | 3 |
| Jalan tai nilkan amputaatio | 4–5 |
| Alanilkkanivel jäykkä, hyvä asento | 2 |
| Ylänilkkanivel jäykkä, hyvä asento | 3 |
| Ylänilkkanivel jäykkä, huono asento (esim. pes equinus eli pystyjalka) | 4 |
| Koko nilkka jäykkä | 3 |
| Säären amputaatio | 6 |
| Polvi liikkuu 0–90° | 0 |
| Polvi liikkuu 10–60° | 3 |
| Polvi jäykkä, hyvä asento | 4 |
| Polven ojennus huomattavan heikko | 3 |
| Rento polvi | 2–4 |
| Lonkkanivel jäykkä, hyvä asento | 5 |
| Lonkkanivelen vaikea toiminnanvajavuus | 8–10 |
| Hyvin toimiva lonkan tai polven tekonivel | 4 |
| Reiden amputaatio | 10 |
| Koko alaraaja menetetty | 12 |
| Molempien säärien amputaatio | 14 |
| Toisen säären ja toisen reiden amputaatio | 16 |
| Molempien reisien amputaatio | 18 |
| Molempien alaraajojen täydellinen menetys | 20 |
| Alaraaja lyhentynyt 4 cm | 2 |
| Pohjehermon täydellinen halvaus | 3 |
| Sääri- tai reisihermon täydellinen halvaus | 4 |
Alaraajat kokonaisuutena
Kaularanka
| Haittaluokka | |
| Lievä toiminnanvajavuus: | |
| Lieviä liikerajoituksia, voi pitää käsiä koholla, lieviä yläraajojen neurologisia oireita | 0–3 |
| Keskivaikea toiminnanvajavuus: | |
| Kohtalaisia liikerajoituksia, voi pukeutua ja riisuutua, yläraajojen kohollapito vaikeutunut, lieviä neurologisia löydöksiä yläraajoissa | 4–6 |
| Vaikea toiminnanvajavuus: | |
| Huomattava liikerajoitus, haitallinen virheasento, huomattavia neurologisia löydöksiä yläraajoissa, tukilaite saattaa olla jatkuvasti tarpeen | 7–10 |
Selkä
| Haittaluokka | |
| Selän taivutusliikkeet lievästi rajoittuneet, liikkuminen lähes häiriötöntä, vähäisiä alaraajojen neurologisia löydöksiä | 0–3 |
| Keskivaikea toiminnanvajavuus: | |
| Kohtalainen ryhtivirhe, selän liikkeet tuntuvasti rajoittuneet, kumartuminen ja kääntyminen, huomattavasti vaikeutuneet, merkittäviä alaraajojen neurologisia löydöksiä | 4–8 |
| Vaikea toiminnanvajavuus: | |
| Pysyvä vaikea-asteinen ryhtivirhe, rintakehän tai lantion vaikea epämuotoisuus, selkäranka täysin jäykkä, riisuuntuminen ja pukeutuminen huomattavasti vaikeutuneet, vaikeita molempien alaraajojen neurologisia puutosoireita | 9–14 |
6. Pää, kasvot
7. Aivot
8. Kehitysvammaisuus
Selkäydin
| Haittaluokka | |
| Lievä selkäydinvammaisuus: | |
| Alaraajojen toiminta on vähäisessä määrin häiriytynyt muutamien lihasryhmien halvausten takia | 0–5 |
| Keskivaikea selkäydinvammaisuus: | |
| Alaraajojen toimintahäiriö vaikeuttaa huomattavasti kävelyä, mutta kävely on mahdollista apuvälineiden avulla. Rakon ja peräsuolen toiminta on täysin tai lähes täysin hallittavissa | 6–10 |
| Vaikea selkäydinvammaisuus: | |
| Liikkumista ja omatoimisuutta haittaavia halvauksia raajoissa spastisuutta. Rakon ja peräsuolen hallinta puutteellinen | 11–15 |
| Erittäin vaikea selkäydinvammaisuus: | |
| Alaraajojen täydellinen halvaus. Alaraajojen täydellinen halvaus ja merkittäviä halvauksia yläraajoissa. Liikkumisen ja omatoimisuuden estäviä halvauksia sekä ylä- että alaraajoissa häiritsevää spastisuutta. Alaraajojen täydellinen halvaus ja vaikea halvaus yläraajoissa rakon ja peräsuolen hallinta puuttuu | 16–20 |
10. Silmät ja näkökyky
11. Korvat ja kuulokyky, nenä, suu, kurkunpää, nielu ja ruokatorvi
12. Hengityselimet
13. Verenkiertoelimet
14. Vatsaontelon ja lantionseudun elimet ja vatsanpeitteet
Iho
| Haittaluokka | |
| Pysyvä alttius ihottumaan, joka on vältettävissä yksinkertaisella suojauksella tai tiettyjä tehtäviä välttämällä, ihottuma vähäoireinen ja ajoittainen | 0–2 |
| Ihottumaa on lähes jatkuvasti tai sitä aiheuttavia ärsykkeitä on vaikea välttää, tila hoidolla hallittavissa | 3–5 |
| Jatkuva ihottuma, joka aiheuttaa merkittäviä rajoituksia päivittäisiin toimintoihin | 6–10 |
| Laaja-alainen, jatkuvasti aktiivi- ja yleisoireita aiheuttava vaikea ihottuma | 11–15 |
16. Yleinen toiminnanvajavuus
B. MIELISAIRAUKSIEN JA MUIDEN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN AIHEUTTAMA TOIMINNANVAJAVUUS
Toiminnanvajavuuden arvion tulee perustua pitkäaikaiseen sairaustilan tuntemiseen tai alan erikoislääkärin suorittamiin tutkimuksiin.
Kun mielisairaus tai muu mielenterveyden häiriö on aiheuttanut pitkäaikaisesti ja edelleen aiheuttaa toistuvaisluontoisesti yksilön osallistumista ja toimintakykyä rajoittavia tilanteita, voidaan vaikeusaste arvioida seuraavasti:
| Haittaluokka | |
| Lievä toiminnanvajavuus: | |
| Sairaus tai häiriö on luonteeltaan pysyvää, ajoittain vaikeutuvaa ja siitä on kahden vuoden ajalta taannehtivasti saatavissa pysyvyyttä varmentavia tietoja. Toimintakykyalentuu kriisikausien aikana. Hoito kohdistuu ensisijaisesti näihin kriisikausiin ja on tuloksellista siinä määrin, että kriisikausia lukuun ottamatta potilaan toimintakyky on tallella | 0–5 |
| Keskivaikea toiminnanvajavuus: | |
| Sairaus tai häiriö on luonteeltaan pitkäaikaista ja kriisikaudet useammin toistuvia sekä siitä on saatavissa taannehtivasti riittäviä haitan pysyvyyttä varmentavia tietoja. Toimintakyky vaikeutuu ratkaisevasti sairaudesta johtuen pitkäksikin aikaa. Hoito on pitkäaikaista ja säännöllistä, pääasiallisesti avohoidossa | 6–10 |
| Vaikea toiminnanvajavuus: | |
| Sairaus tai häiriö on luonteeltaan kroonista ja toimintakyky on pysyvästi alentunut siten, että potilas tarvitsee ajoittain laitoshoitoa. Hoidon tarve on säännöllistä ja jatkuvaa ja siitä huolimatta ilmenee jatkuvasti oireita tai toimintahäiriöitä | 11–15 |
| Erittäin vaikea toiminnanvajavuus: | |
| Sairaus tai häiriö on erittäin vakavaa, jatkuvaa ja pysyvää sekä toimintakyky on pysyvästi heikko. Hoidon ja hoivan tarve edellyttää päivittäistä avo- tai laitoshoitoa | 16–20 |