Finlex →307/1986 — Laki hakemusasioiden käsittelystä yleisessä alioikeudessa

Tätä lakia sovelletaan yleisessä alioikeudessa sellaisten asioiden käsittelyyn, jotka alioikeus voi ottaa käsiteltävikseen hakemuksesta, ilmoituksesta tai omasta aloitteestaan (hakemusasia).

Jos muussa laissa tai ennen tämän lain voimaantuloa annetussa asetuksessa on tästä laista poikkeava säännös, noudatetaan sitä. Säännöstä, joka koskee alioikeuden kokoonpanoa tai yhden tuomarin toimivaltaa taikka edellyttää asian käsittelemistä istunnossa, ei kuitenkaan noudateta, jos säännös on laissa, joka on annettu ennen tämän lain voimaantuloa, tai asetuksessa.

Jos asiassa kansliassa on annettu päätös tai tehty toimenpide ja asia muussa laissa, joka on annettu ennen tämän lain voimaantuloa, tai asetuksessa olevan säännöksen perusteella olisi vielä saatettava istunnossa käsiteltäväksi, noudatetaan tällaista säännöstä vain, jos asia tämän lain perusteella on käsiteltävä istunnossa. Tällaisessa tapauksessa kansliassa annettu päätös tai tehty toimenpide on väliaikainen sen mukaan kuin siitä on erikseen säädetty.

Hakemusasia käsitellään alioikeuden kansliassa tai istunnossa.

Silloin kun istunto pidetään 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa, istunto voidaan pitää tuomioistuimen kansliapaikkakunnalla silloinkin, kun sen kanslia sijaitsee tuomiopiirin ulkopuolella.

Alioikeus voi päättää välitoimenpiteestä 1 momentissa mainitussa kokoonpanossa myös sellaisessa asiassa, joka 5 §:n mukaan on käsiteltävä täysilukuisessa alioikeudessa.

Täysilukuinen alioikeus voi kuitenkin istunnossa aina käsitellä hakemusasian.

Hakemusasian käsittelyä pyydetään kirjallisella hakemuksella, jossa on ilmoitettava:

Hakemukseen on liitettävä tarpeelliset asiakirjat. Hakemus on hakijan tai sen laatijan allekirjoitettava.

Hakemus on annettava kansliaan tai alioikeudelle istunnossa taikka toimitettava postitse tai lähetin välityksellä kansliaan. Hakemus saadaan esittää myös suullisesti, jos asia selvästi käy ilmi esitetyistä asiakirjoista. Samalla on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot.

Mitä tässä pykälässä ja jäljempänä tässä laissa on säädetty hakemuksesta, koskee soveltuvin osin myös ilmoitusta.

Hakemusasia tulee vireille, kun hakemus on esitetty kansliassa tai istunnossa taikka toimitettu postitse tai lähetin välityksellä kansliaan.

Hakemusasia on otettava kansliassa käsiteltäväksi heti tai viimeistään seitsemäntenä päivänä asian vireilletulosta, jollei ole pätevää estettä.

Kun asiaa käsitellään kansliassa, hakija saa toimittaa kirjallisen lausumansa ja muut asiakirjat postitse tai lähetin välityksellä kansliaan.

Jos hakemus on puutteellinen, hakijaa on kehotettava täydentämään hakemustaan määräajassa, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta. Hakijalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin hakemus on puutteellinen.

Jos hakemus on toimitettu kansliaan eikä asiaa 3 §:n 2 momentissa tai 5 §:ssä mainitusta syystä voida käsitellä kansliassa, asia on siirrettävä istunnossa tapahtuvaan käsittelyyn.

Milloin hakemus on esitetty istunnossa, joka toimitetaan 4 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa, eikä asiaa 5 §:ssä mainitusta syystä voida käsitellä sanotussa kokoonpanossa, asia on siirrettävä käsiteltäväksi täysilukuisen alioikeuden istunnossa.

Jos ennen asian ratkaisemista on ryhdyttävä muuhun toimenpiteeseen, jonka hakija on velvollinen suorittamaan, hakijaa on kehotettava suorittamaan se määräajassa.

Jos hakija ei noudata hänelle 9 tai 11 §:n mukaan annettua kehotusta, asia on jätettävä tutkimatta, jollei asiaa laiminlyönnistä huolimatta voida ratkaista. Erityisestä syystä asian käsittely voidaan kuitenkin lykätä.

Kehotuksessa on mainittava laiminlyönnistä aiheutuva seuraamus.

Milloin asian käsittely lykätään tai siirretään, hakija velvoitetaan jatkamaan hakemustaan uhalla, että asia muutoin jätetään sillensä.

Milloin hakija ei ole ollut saapuvilla hakemusasian käsittelyssä, hänelle ilmoitetaan jatkokäsittelystä, suoritettavista toimenpiteistä ja asetetusta uhasta postitse saantitodistusta vastaan, jollei ole syytä käyttää muunlaista tiedoksiantotapaa.

Hakemusasia ratkaistaan tekemällä päätös tai hakemuksessa tarkoitettu muu toimenpide.

Päätös laaditaan erilliseksi asiakirjaksi. Sen tulee sisältää tuomioistuimen nimi, päätöksen antamispäivä ja -paikka, asiaan osallisten nimet sekä lyhyt selostus asiasta, perustelut, sovelletut lainkohdat ja lopputulos. Jos hakemus hyväksytään eikä asia ole ollut riitainen eikä täydellisen päätöksen laatimiseen ole muuta erityistä syytä, päätökseen ei tarvitse sisältyä selostusta asiasta eikä perusteluja.

Jos asia ratkaistaan tekemällä hakemuksessa tarkoitettu toimenpide, siitä laaditaan todistus. Tällainen todistus samoin kuin päätös, johon ei sisälly selostusta asiasta eikä perusteluja, voidaan myös kirjoittaa tai liittää hakemukseen tai sen perusteena olevaan asiakirjaan.

Hakemusasian ratkaisu annetaan kansliassa tai julistetaan istunnossa. Päätös saadaan antaa kansliassa myös istunnossa käsitellyssä laajassa tai vaikeassa asiassa, jos päätöstä ei tuomioistuimen jäsenten neuvottelun tai päätöksen laatimisen vuoksi voida julistaa heti käsittelyn päätyttyä.

Kansliassa päätös on annettava viimeistään neljäntenätoista päivänä kansliassa tai istunnossa suoritetun käsittelyn päättymisestä. Käsittelyn päättyessä saapuvilla olevalle asiaan osalliselle on ilmoitettava päätöksen antamispäivä. Sille asiaan osalliselle, joka ei ole ollut käsittelyn päättyessä saapuvilla, päätöksen antamispäivä on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen päätöksen antamista kirjallisesti silloin, kun hakemusasia ratkaistaan toisin kuin hakija tai muu asiaan osallinen on pyytänyt.

Silloin kun päätöksen antamispäivä 2 momentin mukaisesti on ilmoitettava asiaan osalliselle, päätöksen on antamispäivästä alkaen oltava nähtävänä kansliassa.

Hakemusasiasta laaditaan pöytäkirja vain silloin, kun se on tarpeen suullisen lausuman kirjaamiseksi taikka kun siihen on muu erityinen syy.

Asiakirjoista ja pöytäkirjasta muodostetaan erillinen asiakirjavihko. Jollei pöytäkirjaa laadita, asiakirjavihkoon tulee sisällyttää tarpeelliset tiedot hakemuksesta ja asian käsittelystä.

Hakemusasioista pidetään päiväkirjaa. Tarkemmat määräykset päiväkirjasta ja asiakirjavihkon muodostamisesta antaa oikeusministeriö.

Toimituskirjana hakija on velvollinen lunastamaan päätöksen tai todistuksen tehdystä toimenpiteestä.

Toimituskirjan antamisen ajasta ja toimituskirjasta perittävästä maksusta on säädetty erikseen.

Hakemusasiassa tehtyyn ratkaisuun haetaan muutosta hovioikeudelta oikeudenkäymiskaaren 25 luvussa säädetyssä järjestyksessä.

Alioikeuden kansliaan toimitettujen, hovioikeudelle osoitettujen kirjelmien ja niihin liittyvien asiakirjojen lisäksi alioikeuden on lähetettävä hovioikeuteen hakemusasian asiakirjavihko.

Mikäli tässä laissa ei toisin säädetä, hakemusasian käsittelyssä on soveltuvin osin noudatettava, mitä riita-asian käsittelystä alioikeudessa on voimassa.

Toimitettaessa asiakirjoja 6 §:n 3 momentissa ja 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa kansliaan postitse tai lähetin välityksellä on soveltuvin osin noudatettava eräiden asiakirjain lähettämisestä tuomioistuimille annetun lain (248/65) säännöksiä.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1987.

Tällä lailla kumotaan 19 päivänä elokuuta 1898 annetun holhouslain 77 §, tuomiokuntain hoidosta 7 päivänä kesäkuuta 1935 annetun lain 23 a §, sellaisena kuin se on 5 päivänä helmikuuta 1965 annetussa laissa (50/65), sekä perintöasiain päiväkirjasta 26 päivänä marraskuuta 1965 annettu asetus(611/65) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.