Finlex →610/1986 — Laki tasa-arvovaltuutetusta ja tasa-arvolautakunnasta

Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/86) säädettyjä tehtäviä varten on tasa-arvovaltuutetun virka ja tasa-arvolautakunta.

Siitä, minkä ministeriön hallinnonalaan tasa- arvovaltuutettu ja tasa- arvolautakunta kuuluvat, säädetään erikseen.

Tasa-arvovaltuutetun tehtävänä on:

Asetuksella voidaan tasa-arvovaltuutetulle antaa myös muita hänen toimialaansa soveltuvia tehtäviä.

Tasa-arvovaltuutettu voi avustaa syrjinnän kohteeksi joutunutta tämän oikeuksien turvaamisessa sekä tarvittaessa avustaa tätä oikeudenkäynnissä, joka koskee hyvityksen tai korvauksen suorittamista, jos hän katsoo, että asialla on lain soveltamisen kannalta huomattava merkitys.

Jos tasa-arvovaltuutetun tai hänen määräämänsä virkamiehen avustaman henkilön vastapuoli häviää asian oikeudenkäynnissä, hänet on velvoitettava korvaamaan valtiolle avustamisesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta asianosaisten kesken on säädetty.

Toimistopäällikkö voi toimia tasa-arvovaltuutetun sijaisena sekä tasa- arvovaltuutetun määräyksestä käyttää tämän sijasta puhevaltaa.

Tasa-arvovaltuutetun ratkaistavaksi kuuluva asia voidaan siirtää toimistopäällikön ratkaistavaksi siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Tasa-arvovaltuutetulla on valta ottaa itse ratkaistavakseen asia, joka on siirretty toimistopäällikön ratkaistavaksi.

Tasa-arvolautakunnan tehtävänä on käsitellä ja ratkaista ne asiat, jotka naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain mukaan kuuluvat sen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi.

Tasa-arvolautakunnassa on puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä. Tasa- arvolautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet toimivat virkavastuulla.

Puheenjohtajan ja muut jäsenet sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen määrää valtioneuvosto kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Yksi jäsenistä määrätään varapuheenjohtajaksi. Jos puheenjohtaja, jäsen tai varajäsen toimikautenaan eroaa tai kuolee, on tilalle määrättävä toinen henkilö jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Tasa-arvolautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja heidän varajäsenensä tulee olla oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita. Lautakunnassa tulee olla edustettuna tasa-arvoasioiden ja työelämän tuntemus.

Tasa-arvolautakunnassa tulee olla sekä miehiä että naisia.

Tasa-arvolautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja kaikki muut jäsenet ovat läsnä. Poissaolevan sijaan tulee hänen varajäsenensä.

Asetuksella voidaan säätää, että tasa-arvolautakunnan puheenjohtaja voi päättää lautakunnan puolesta asian valmisteluun liittyvistä toimenpiteistä.

Asia pannaan tasa-arvolautakunnassa vireille tasa-arvovaltuutetun kirjallisella hakemuksella.

Hakemuksesta on käytävä ilmi:

Hakemus on tasa-arvolautakunnan toimesta annettava tiedoksi sille, johon vaatimus kohdistuu. Tiedoksiantoon on liitettävä kehotus määräajassa vastata hakemukseen.

Käsittely tasa-arvolautakunnassa on kirjallista. Lautakunta voi kuitenkin kutsua tasa-arvovaltuutetun ja muun asiaan osallisen kuultavaksi lautakunnan kokoukseen. Jos asiaan osallinen, johon vaatimus on kohdistettu, kutsutaan asiassa kuultavaksi, on hänet velvoitettava saapumaan asian käsittelyyn uhalla, että asia voidaan hänen poissaolostaan huolimatta ratkaista.

Tasa-arvolautakunnassa äänestettäessä on äänestyksen tulosta määrättäessä noudatettava, mitä oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa on säädetty.

Tasa-arvovaltuutetun ja tasa-arvolautakunnan asia- ja toimituskirjat annetaan maksuitta.

Asiaan osalliset vastaavat itse kuluistaan, jotka käsittely lautakunnassa on aiheuttanut.

Tasa-arvolautakunnan antama päätös sekä kutsu on annettava tiedoksi siten kuin tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/66) säädetään.

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.