Lukuohje ja menetelmäkuvaus

Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.

Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.

13
Pykälää
33
Muutossäädöstä
366
Aiempaa sanamuotoa
Voimassa
Tila
Merkinnät: Voimaantulopäivä Muutossäädös Aiempi sanamuoto
Muutossäädökset (33)
SäädösVoimaanHuomautusMuutoskohtia
243/19921992-04-01
878/19921992-10-018
1195/19921992-12-09muutt. 9 ja 10 §:ää
290/19931993-04-013
403/19941994-06-01muutt. 9 §:ää
501/19941994-07-01
1027/19941994-12-01muutt. 9 ja 10 §:ää
497/19961996-07-15muutt. 9 §:ää ja 10 §:n 4 ja 5 mom.
311/19971997-04-15muutt. 9 ja 10 §:ää
1033/19971997-12-01muutt. 10 §:ää
731/19981998-10-15muutt. 10 §:ää
694/19991999-12-01kum. 3 §1
481/20012001-06-15muutt. 1 a ja 10 §:ää
752/20012001-09-01muutt. 9 ja 10 §:ää
960/20032003-12-01muutt. 9 ja 10 §:ää
349/20052005-06-01muutt. 10 §:ää
418/20052005-10-01muutt. 9 §
985/20062007-01-01muutt. 10 §:ää
1270/20062007-01-01muutt. 10 §:ää
505/20072007-05-01muutt. 1 a, 9 ja 10 §:ää
972/20082009-01-01muutt. 9 ja 10 §:ää
1131/20092010-01-01muutt. 9 §:ää
258/20102010-05-01muutt. 9 ja 10 §:ää
630/20112011-07-01muutt. 10 §:ää
374/20132013-06-01muutt. 9 ja 10 §:ää
371/20142014-05-19muutt. 9 §:ää
49/20162016-02-01muutt. 10 §:ää
148/20192019-02-01muutt. 10 §:ää
1332/20192020-01-01muutt. 9 ja 10 §:ää
612/20202020-09-01muutt. 9 §:ää
1125/20202021-01-01muutt. 9 ja 10 §:ää26
463/20222022-07-01muutt. 1 a ja 10 §:ää3
1258/20252026-01-01muutt. 9 ja 10 §:ää76

Valtiovarainministerin esittelystä säädetään 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion virkaehtosopimuslain (664/70) 2 §:n 4 momentin ja 3 §:n 3 momentin, sellaisina kuin ne ovat 24 päivänä lokakuuta 1986 annetussa laissa(764/86), sekä 28 §:n nojalla:

1988-01-01

1 §

Valtion neuvotteluviranomainen

Valtion virkaehtosopimuslaissa tarkoitettuna valtion neuvotteluviranomaisena on valtiovarainministeriö.

1993-04-01290/1993

1 a §

Työnantajayhdistys
2022-07-01463/2022

Valtion liikelaitoksista annetussa laissa (1062/2010) tarkoitetun liikelaitoksen virkamiesten palvelussuhteen ehtoja koskevissa asioissa työnantajaa edustavina neuvottelu- ja sopimusosapuolina ovat:

1)

Palvelualojen työnantajat PALTA ry;

2)

sen jäsenenä oleva liikelaitos.

Valtion neuvotteluviranomainen voi huolehtia yhdistykselle kuuluvista neuvottelu-, edunvalvonta-, tutkimus- ja tietohuoltotehtävistä ja sen muistakin valmistelutehtävistä sen mukaan kuin valtion neuvotteluviranomaisen ja yhdistyksen kesken on sovittu.

Mitä 4–8 §:ssä on säädetty, ei sovelleta 1 momentissa tarkoitetun liikelaitoksen osalta.

1988-01-01

2 §

Neuvottelukunta

Valtion virkaehtosopimuslain mukaista neuvottelutoimintaa sekä valtion virkamiesten palvelussuhteen ehtoja ja työrauhaa koskevissa asioissa voidaan asettaa neuvottelukunta avustamaan valtion neuvotteluviranomaista.

1999-12-01694/1999

3 §

3 § on kumottu A:lla 21.5.1999/694.

1988-01-01

4 §

Määräykset ja ohjeet virkaehtosopimusneuvottelujen käymisestä

Valtion neuvotteluviranomainen voi antaa hallinnonalan neuvotteluviranomaiselle määräyksiä ja ohjeita virkaehtosopimusneuvotteluiden käymisestä ja tarkentavan virkaehtosopimuksen tekemisestä sekä hallinnonalan neuvotteluviranomaiselle ja muullekin valtion viranomaiselle määräyksiä ja ohjeita virkaehtosopimusten valmistelua ja virkamiesten työrauhaa koskevissa asioissa.

1988-01-01

5 §

Tarkentavan virkaehtosopimuksen aiheuttamat lisämenot

Valtion neuvotteluviranomainen voi oikeuttaa hallinnonalan neuvotteluviranomaisen tekemään tarkentavan virkaehtosopimuksen vain, jos siitä valtiolle aiheutuvista lisämenoista on sovittu voimassa olevassa virkaehtosopimuksessa.

1988-01-01

6 §

Tarkentavan virkaehtosopimuksen tarkastaminen

Hallinnonalan neuvotteluviranomaisen on toimitettava neuvottelutulos tai esitys tarkentavaksi virkaehtosopimukseksi valtion neuvotteluviranomaisen tarkastettavaksi. Sopimusta ei saa valtion puolesta allekirjoittaa, ellei valtion neuvotteluviranomainen ole hyväksynyt sitä.

1992-10-01878/1992

Edellä 1 momentissa säädetty ei kuitenkaan koske valtion liikelaitoksista annetussa laissa (627/87) tarkoitetun liikelaitoksen neuvottelutulosta tai esitystä tarkentavaksi virkaehtosopimukseksi taikka tarkentavaa virkaehtosopimusta.

1988-01-01

7 §

Soveltamismääräykset ja -ohjeet

Valtion neuvotteluviranomainen antaa tarvittaessa määräykset ja ohjeet virkaehtosopimusten sekä valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 momentissa tarkoitettujen valtioneuvoston päätösten täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

Hallinnonalan neuvotteluviranomainen antaa tarvittaessa määräykset ja ohjeet tekemiensä tarkentavien virkaehtosopimusten sekä, valtion neuvotteluviranomaisen määräyksestä, omalta osaltaan taikka alaisensa hallinnon osalta muunkin virkaehtosopimuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta.

1988-01-01

8 §

Paikallisneuvottelut käyvä viranomainen

Valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen mukaiset paikallisneuvottelut virkaehtosopimusten soveltamis- ja tulkintakysymyksistä käy valtion edustajana hallinnonalan neuvotteluviranomainen, ellei valtion neuvotteluviranomainen toisin määrää, tai, jos hallinnonalan neuvotteluviranomaista ei ole määrätty, valtion neuvotteluviranomaisen määräämä viranomainen.

2021-01-011125/2020

9 §

Eräät toimivaltajärjestelyt

Virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 momentin 2 kohtaa sovellettaessa yhtenä virastona tai laitoksena pidetään keskushallintoa sekä sen alaista piiri- ja paikallishallintoa, jotka valtion talousarviossa ovat samassa luvussa.

Jäljempänä 3–5 momentissa säädetään viraston tai laitoksen oikeudesta päättää virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 momentin 2 kohdan nojalla virkamiestensä palkkauksesta ja luontoiseduista eräiden sellaisten virastojen ja laitosten osalta, joiden toiminnasta aiheutuviin menoihin osoitetaan määräraha yhdellä toimintamenomomentilla.

Ministeriö, jonka toimialaan asianomainen virasto tai laitos kuuluu, päättää virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauksista ja luontoiseduista:

1)

viraston tai laitoksen päällikön osalta;

2)

oikeusministeriön hallinnonalan virastojen ja laitosten osalta;

3)

puolustusvoimien osalta, jos asia koskee kahta tai useampaa alueellista esikuntaa tai koko puolustusvoimia;

2026-01-011258/2025
4)

Lupa- ja valvontaviraston osastopäälliköiden osalta; päätösvalta näiden virkojen osalta on kuitenkin sillä ministeriöllä, joka Lupa- ja valvontavirastosta annetun lain (530/2025) 18 §:n perusteella vastaa osastopäällikön viran täyttämistä koskevan esityksen valmistelusta valtiovarainministeriön lausunnon saatuaan.

Virkaan nimitettyjen virkamiesten palkkauksesta ja luontoiseduista päättää kuitenkin 3 momentin estämättä:

1)

Poliisihallitus paikallisten poliisilaitosten sekä muiden Poliisihallituksen alaisten poliisiyksiköiden virkamiesten osalta, jos asia koskee kahta tai useampaa poliisiyksikköä; valtakunnallisten yksiköiden osalta päätökset tekee kuitenkin sisäministeriö;

2)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos valtion koulukotien, valtion mielisairaaloiden ja vankiterveydenhuollon yksikön osalta;

2026-01-011258/2025
3)

Rikosseuraamuslaitos omalta osaltaan;

4)

Syyttäjälaitos omalta osaltaan;

5)

Tuomioistuinvirasto omalta osaltaan sekä tuomioistuinten, tuomarinvalintalautakunnan ja tuomarinkoulutuslautakunnan osalta.

Valtion virkamieslain (750/1994) 9 §:n 1 momentin mukaisesti virkasuhteeseen nimitettyjen virkamiesten palkkauksista päättää:

1)

nimittävä viranomainen virastojen tai laitosten päälliköiden sekä paikallispoliisin ja poliisin valtakunnallisten yksiköiden osalta;

2026-01-011258/2025
2)

oikeusministeriö hallinnonalansa osalta lukuun ottamatta Rikosseuraamuslaitosta, joka tekee päätökset omalta osaltaan, sekä Syyttäjälaitosta, joka tekee päätökset omalta osaltaan, ja Tuomioistuinvirastoa, tuomioistuimia, tuomarinvalintalautakuntaa ja tuomarinkoulutuslautakuntaa, joiden osalta päätökset tekee Tuomioistuinvirasto.

Ministeriö, jonka toimialaan kuuluu valtion työnantaja- ja henkilöstöpolitiikka, voi valtuuttaa sellaisen viraston tai laitoksen, jonka toiminnasta aiheutuviin menoihin ei osoiteta määrärahaa yhdellä toimintamenomomentilla, ratkaisemaan valtion virkaehtosopimuslain 5 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetut asiat.

2021-01-011125/2020

10 §

Työnantajavirkamiehet

Muussa kuin 5 momentissa tarkoitetussa tapauksessa työnantajavirkamiesten tulee valtion neuvotteluviranomaisen määräyksestä tai hallinnonalan neuvotteluviranomaisen omalta osaltaan tai alaisensa hallinnon osalta antamasta määräyksestä edustaa valtiota valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen mukaisissa virkaehtosopimuksista käytävissä neuvotteluissa ja niiden valmistelussa. Lisäksi heidän tulee edustaa valtiota valtion virkaehtosopimusten neuvottelumenettelystä tehdyn pääsopimuksen mukaisissa neuvotteluissa virkaehtosopimusten soveltamis- ja tulkintakysymyksistä sekä virkamiesten työrauhaa koskevissa asioissa. Heidän tulee muutoinkin toimia työnantajan edustajina.

Työnantajavirkamiehiä ovat työnantajavirkaan nimitetyt sekä työnantajaviran tehtäviä tai 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä pääasiallisesti hoitavat, valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentin mukaisesti virkasuhteeseen nimitetyt virkamiehet.

Työnantajavirkoja ovat seuraavat:

1)

ministeriön osaston päällikön virka sekä sitä vastaavat ja ylemmät ministeriön virat;

2)

ministeriön yleisen osaston taikka hallinto- tai järjestelyosaston tai näitä vastaavan ministeriön osaston apulaisosastopäällikön virka;

3)

keskusviraston, lukuun ottamatta pääesikuntaa ja Ruokavirastoa, ylijohtajan ja osaston päällikön virat sekä niitä vastaavat ja ylemmät virat;

4)

3 kohdassa tarkoitetun keskusviraston yleisen osaston taikka hallinto-osaston tai näitä vastaavan osaston tai vastaavan muun toimintayksikön apulaispäällikön virka;

5)

1–4 kohdassa tarkoitettujen ministeriöiden ja virastojen yleisen osaston, hallinto- tai järjestelyosaston tai hallintotoimiston taikka vastaavia tehtäviä hoitavien yksiköiden muutkin kuin mainituissa kohdissa tarkoitetut esittelijän sekä sitä vastaavat ja ylemmät virat, joiden haltijoiden pääasiallisena tehtävänä on valtion henkilöstöhallintoasioiden käsitteleminen;

2026-01-011258/2025
6)

muiden virastojen ja laitosten päällikön virat, lukuun ottamatta tuomioistuimia, Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivaa Euroopan kriminaalipolitiikan instituuttia, Rajavartiolaitosta, Puolustusvoimia ja valtion oppilaitoksia;

7)

piirihallinnon piirien päällikön virat.

2026-01-011258/2025

Työnantajavirkoja ovat lisäksi seuraavat:

1)

valtioneuvoston kanslia: toimialajohtajan ja henkilöstöyksikön päällikön tehtävään määrätyn virkamiehen virka sekä henkilöstöyksikössä henkilöstöasioita käsittelevä hallitusneuvos, hallitussihteeri ja neuvotteleva virkamies;

2)

oikeuskanslerinvirasto: apulaisoikeuskansleri, kansliapäällikkö, esittelijäneuvos osastopäällikkönä, esittelijäneuvos apulaisosastopäällikkönä ja resurssihallinta-asiantuntija;

3)

ulkoministeriö: osastopäällikön sekä sitä vastaavaan ja ylempään tehtävään määrätty virkamies, henkilöstöjohtajan ja henkilöstöpäällikön tehtävään määrätty virkamies sekä henkilöstöhallintoasioita käsittelevä virkamies;

4)

ulkomaanedustus: edustuston päällikön tehtävään määrätty virkamies;

5)

oikeusministeriö: demokratia- ja julkisoikeusosaston esikuntapäällikkönä toimivan virkamiehen virka, kriminaalipolitiikka- ja rikosoikeusosaston rikosprosessiyksikön päällikkönä toimivan virkamiehen virka, rikoksentorjunta ja seuraamukset -yksikön päällikkönä toimivan virkamiehen virka ja hallinto- ja ohjausosaston henkilöstöyksikön henkilöstöpäällikkö ja sellainen yksikön hallitusneuvos, jonka tehtäviin kuuluu henkilöstöhallinnollisia tehtäviä;

6)

ylimmät tuomioistuimet: kansliapäällikkö;

7)

hovioikeudet: presidentti ja kansliapäällikkö;

8)

hallinto-oikeudet: ylituomari, hallintojohtaja ja hallintopäällikkö;

9)

erityistuomioistuimet: työtuomioistuimen presidentti, markkinaoikeuden ylituomari ja kansliapäällikkö sekä vakuutusoikeuden ylituomari ja kansliapäällikkö;

10)

käräjäoikeudet: viraston päällikkönä toimiva laamanni sekä hallintojohtaja ja hallintopäällikkö;

11)

Syyttäjälaitos: apulaisvaltakunnansyyttäjä, hallintojohtaja, henkilöstöasioita hoitava johtava asiantuntija, johtava aluesyyttäjä ja johtava maakunnansyyttäjä;

12)

Oikeuspalveluvirasto: hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja ja toimialajohtaja;

13)

Oikeusrekisterikeskus: henkilöstöasioista vastaava toimialajohtaja ja henkilöstöpäällikkö;

14)

Rikosseuraamuslaitos: vastuualueiden johtajat, rikosseuraamuskeskusten johtajat, operatiivisesta johtamisesta vastaavan yksikön päällikkö, henkilöstöpalveluista vastaavan yksikön päällikkö sekä työnantajatoiminnasta vastaavan yksikön päällikkö ja viimeksi mainitun yksikön virat, joiden haltijoiden tehtävänä on yksikön työnantajatoimintaan kuuluvan henkilöstöhallinnon hoitaminen sekä virkaehtosopimusten neuvottelu, valmistelu ja soveltamisen ohjaus;

15)

sisäministeriö: henkilöstö- ja hallintojohtaja, talous- ja suunnittelujohtaja sekä poliisiosaston, pelastusosaston ja maahanmuutto-osaston hallintoasioita käsittelevän yksikön päällikkö;

16)

Maahanmuuttovirasto: apulaispäällikkö, henkilöstöasioista vastaava johtaja, henkilöstöpäällikkö ja HR-juristi;

17)

Poliisihallitus: yksikön päällikkö, henkilöstöpäällikkö, neuvottelupäällikkö, hallintolakimies, joka hoitaa poliisihallinnon neuvottelutoiminnan tehtäviä päätehtävänään, ja työmarkkina-asiantuntija;

18)

poliisilaitokset: poliisipäällikkö, apulaispoliisipäällikkö ja sellaisen virkamiehen virka, joka vastaa henkilöstöhallinnollisista asioista viraston ohjesäännön mukaisesti;

19)

keskusrikospoliisi: apulaispäällikkö ja sellainen virkamies, joka hoitaa henkilöstöhallinnollisia asioita suoraan päällikön alaisena;

20)

suojelupoliisi: apulaispäällikkö;

21)

Poliisiammattikorkeakoulu: rehtori ja sellainen virkamies, joka hoitaa henkilöstöhallinnollisia asioita suoraan rehtorin alaisena;

22)

pelastustoimi: Pelastusopiston rehtori ja hallintojohtaja;

23)

Rajavartiolaitos: Rajavartiolaitoksen päällikkö, Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ja hallitusneuvos sekä Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikön, henkilöstöosaston, teknillisen osaston sekä raja- ja meriosaston apulaisosastopäällikön, vartioston komentajan, Raja- ja merivartiokoulun johtajan ja vartiolentolaivueen komentajan tehtävässä oleva upseeri sekä henkilöstöosaston henkilöstövoimavarayksikön päällikkö, HR-palveluyksikön päällikkö, neuvottelupäällikkö, palvelussuhdepäällikkö, virkaehtosopimusasiantuntija ja ylitarkastaja;

24)

Puolustusvoimat: Puolustusvoimain komentaja, pääesikunnan päällikkö, kenraali, amiraali, Puolustusvoimien asessori, maa-, meri- ja ilmavoimien henkilöstöpäällikön tehtävässä oleva upseeri, joukko-osaston komentajan tehtävässä oleva upseeri, sotilaslaitoksen sekä sitä vastaavan hallintoyksikön johtajan tai päällikön tehtävässä oleva virkamies, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen apulaisjohtajan tehtävässä oleva virkamies, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikuntapäällikön tehtävässä oleva upseeri, pääesikunnan henkilöstöosaston osastopäällikön ja apulaisosastopäällikön tehtävässä oleva upseeri, toimistopäällikkö, sotilaslakimies ja ylitarkastaja;

25)

valtiovarainministeriö: apulaisosastopäällikkö ja sitä vastaavat virat, kehittämis- ja hallintotoiminnossa henkilöstöasioita käsittelevien virkamiesten virat, Valtion työmarkkinalaitoksen virkamiesten virat sekä Valtion työmarkkinalaitoksen viestinnästä vastaavien virkamiesten virat;

26)

Valtion taloudellinen tutkimuskeskus: ylijohtajan ensimmäisenä sijaisena toimiva tutkimusjohtaja sekä talous- ja hallintojohtaja;

27)

Valtiokonttori: henkilöstöjohtaja sekä välittömästi pääjohtajan alainen osastonjohtaja ja yksikönjohtaja;

28)

Verohallinto: yksikön ja toimintayksikön päällikön virka sekä ne johtajan ja henkilöstöjuristin virat, joiden haltijoiden pääasiallisena tehtävänä on viraston virkaehtosopimuksia koskeviin sopimusneuvotteluihin osallistuminen tai näiden sopimusten valmistelu;

29)

Tulli: osastopäällikköinä toimivat johtajat sekä esikunnan päällikkönä toimiva johtaja, lakiasiainjohtaja, talousjohtaja, henkilöstöjohtaja ja viraston virka- ja työehtosopimuksia koskeviin sopimusneuvotteluihin osallistuvat lakimiehet;

30)

Tilastokeskus: toimintayksiköiden johtajina toimivien virat, henkilöstöpäällikkö ja henkilöstöasioista vastaava lakimies;

31)

Ahvenanmaan valtionvirasto: hallintopäällikkö;

32)

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus: välittömästi toimitusjohtajan alaisuudessa toimivat yksikköjen johtajat, työnantaja-asioista vastaava johtaja ja henkilöstöpäällikkö;

33)

työ- ja elinkeinoministeriö: ohjausyksikön johtajan tehtävään määrätty virkamies ja työvoiman maahanmuutto- ja kotouttamisyksikön johtajan tehtävään määrätty virkamies;

34)

Kansallisarkisto: osaamisalueiden ja palveluiden johtajat;

35)

Suomen Akatemia: yksiköiden johtajat ja hallinnon ryhmän päällikkö sekä johtava henkilöstöasiantuntija;

36)

Ulosottolaitos: apulaisvaltakunnanvouti, johtava kihlakunnanvouti, palvelujohtaja sekä keskushallinnon hallintoyksikössä henkilöstöasioita käsittelevät johtava hallintovouti ja hallintovouti;

37)

Museovirasto: ylijohtaja, johtaja, osastonjohtajat, hallintojohtaja, kehittämisjohtaja ja henkilöstöpäällikkö;

38)

Oikeushallinnon erityisviranomaiset -virasto: hallintopalveluyksikön johtaja ja henkilöstöasioita hoitava erityisasiantuntija;

39)

tietosuojavaltuutetun toimisto: apulaistietosuojavaltuutetut ja hallintopäällikkö;

40)

yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto: hallintopäällikkö;

41)

kuluttajariitalautakunta: varapuheenjohtaja;

42)

Hätäkeskuslaitos: Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja, hallinto- ja tukipalveluosaston johtaja, henkilöstöpäällikkö ja hätäkeskusalueiden päälliköt;

43)

Ruokavirasto: linjan johtaja, toimintakokonaisuuden johtaja, henkilöstöpäällikkö ja sellainen henkilöstöyksikön lakimies, jonka tehtäviin kuuluu viraston virkaehtosopimuksia koskeviin sopimusneuvotteluihin osallistuminen ja näiden sopimusten valmistelu;

44)

Maanmittauslaitos: pääjohtaja, keskushallinnon ylijohtaja, maanmittausneuvos, toimintayksikön ylijohtaja, hallintojohtaja, henkilöstöjohtaja ja henkilöstölakimies;

45)

Luonnonvarakeskus: pääjohtajan välittömässä alaisuudessa olevat yksikönjohtajat ja palveluryhmien johtajat sekä henkilöstö- ja palvelussuhdeasioita käsittelevä lakimies;

46)

liikenne- ja viestintäministeriö: yksikön ja toimintayksikön johtaja;

47)

Ilmatieteen laitos: toimialajohtaja ja henkilöstöyksikön päällikkö;

48)

elinvoimakeskus: osastopäällikkö;

49)

Työllisyys-, kehittämis- ja hallintokeskus: johtaja, henkilöstöjohtaja ja ne johtavat lakimiehet, joiden tehtäviin kuuluu viraston virkaehtosopimuksia koskeviin sopimusneuvotteluihin osallistuminen, näiden sopimusten valmistelu tai virkaehtosopimusten soveltamisen ohjaus virastossa;

50)

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto: johtaja ja henkilöstöpäällikkö;

51)

Geologian tutkimuskeskus: operatiivisesta toiminnasta vastaava johtaja, henkilöstöasioista vastaava johtaja, tieteellisestä tutkimuksesta vastaava johtaja, taloudesta ja toimintajärjestelmästä vastaava johtaja sekä henkilöstöpäällikkö;

52)

Innovaatiorahoituskeskus Business Finland: hallintoasioista vastaava johtaja, henkilöstöjohtaja ja henkilöstöpäällikkö;

53)

Energiavirasto: hallintoasioista vastaava johtaja;

54)

sosiaali- ja terveysministeriö: henkilöstö- ja hallintoyksikön henkilöstösuunnittelija;

55)

sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta: johtajan tehtävässä toimiva virkamies ja hallintopäällikkö;

56)

Säteilyturvakeskus: johtaja, apulaisjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja lakiasiainpäällikkö;

57)

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus: johtaja, hallintojohtaja ja henkilöstöpäällikkö;

58)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos: osaston johtaja, henkilöstöasioista vastaavan yksikön päällikkö, henkilöstöpäällikkö ja henkilöstöasioita hoitava lakimies;

59)

Kriisinhallintakeskus: johtaja, hallintopäällikkö ja henkilöstöpäällikkö;

60)

työneuvosto: korkeampipalkkainen sihteeri;

61)

ympäristöministeriö: tulosalueen päällikkö ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen johtaja;

62)

Suomen ympäristökeskus: välittömästi pääjohtajan alaisen toimintayksikön päällikkö, palvelujohtaja, tutkimusjohtaja, henkilöstöpäällikkö ja henkilöstöjuristi;

63)

Kilpailu- ja kuluttajavirasto: ylijohtajat, hallintojohtaja sekä ne hallintoyksikön asiantuntijavirat, joiden haltijoiden pääasiallisena tehtävänä on viraston virkaehtosopimuksia koskeviin sopimusneuvotteluihin osallistuminen, näiden sopimusten valmistelu tai virkaehtosopimusten soveltamisen ohjaus virastossa;

64)

Patentti- ja rekisterihallitus: välittömästi pääjohtajan alaiset tulosalueiden johtajat sekä Työyhteisöpalvelut ja hallinto -tulosalueen Henkilöstö- ja oikeudelliset palvelut -yksikön päällikkö ja Lakiasiat-tiimin tiimiesihenkilö;

65)

Lupa- ja valvontavirasto: ympäristöosaston yksiköiden päälliköt, työsuojeluosaston yksiköiden päälliköt, sosiaali- ja terveysalan osaston yksiköiden päälliköt, yleisen osaston yksiköiden päälliköt, henkilöstöyksikön ryhmäpäälliköt ja henkilöstöasioista vastaava lakimies;

66)

Digi- ja väestötietovirasto: pääjohtajan alaisuudessa toimivat ylijohtajat, henkilöstöjohtaja sekä henkilöstöasioista vastaava lakimies;

67)

Rahoitusvakausvirasto: viraston henkilöstöasioista vastaavan yksikön päällikön virka;

68)

Liikenne- ja viestintävirasto: ylijohtaja, turvallisuusjohtaja, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, henkilöstöjohtaja ja henkilöstöyksikön päällikkö;

69)

valtion koulukodit: viraston päällikön suorina alaisina toimivat henkilöstöasioista vastaavat päälliköt;

70)

valtion mielisairaalat Vanhan Vaasan sairaala ja Niuvanniemen sairaala: viraston päällikön suorina alaisina toimivat henkilöstöasioista vastaavat päälliköt;

71)

Vankiterveydenhuollon yksikkö: viraston päällikön suorina alaisina toimivat henkilöstöasioista vastaavat päälliköt.

Edellä 1 a §:ssä tarkoitettujen liikelaitosten työnantajavirkoja, joiden haltijoiden tehtäviin kuuluu toimia työnantajan edustajana, ovat toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, johtaja, hallintojohtaja sekä laitoksen henkilöstöasioita hoitavan yksikön virat, joiden haltijat käsittelevät palvelussuhdeasioita.

1992-10-01878/1992

11 §

Tarkemmat määräykset

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa valtiovarainministeriö.

1992-10-01878/1992

12 §

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988.

Tällä asetuksella kumotaan 2 päivänä heinäkuuta 1971 annettu valtion virkaehtosopimusasetus (577/71) myöhempine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen 9 §:ssä tarkoitettujen työnantajavirkamiesten palkkauksista on voimassa mitä siitä on säädetty, määrätty tai sovittu, kunnes valtiovarainministeriö valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n 4 momentin (764/86) nojalla toisin määrää.

243/1992

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1992.

Tällä asetuksella työnantajaviroiksi muutettujen virkojen palkkauksista on voimassa mitä siitä on säädetty, määrätty tai sovittu, kunnes valtiovarainministeriö valtion virkaehtosopimuslain 2 §:n 4 momentin nojalla toisin määrää.

878/1992

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1992.

1195/1992

Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä joulukuuta 1992.

290/1993

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1993.

403/1994

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1994.

501/1994

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.

1027/1994

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.

497/1996

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä heinäkuuta 1996. Kuopion asevarikon päällikkönä ja ilmavoimien viestikoulun johtajana toimiviin virkamiehiin asetusta sovelletaan kuitenkin vasta siitä lukien kun heidän voimassa oleva toimikautensa Upseeriliitto ry:n hallituksessa päättyy.

311/1997

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1997.

1033/1997

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997.

731/1998

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 1998.

694/1999

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

481/2001

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2001.

752/2001

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.

960/2003

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2003.

349/2005

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2005.

418/2005

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2005.

985/2006

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tällä lailla kumotaan:

1) ortodoksisesta kirkkokunnasta 8 päivänä elokuuta 1969 annettu laki (521/1969) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen;

2) Suomen ortodoksisen kirkkokunnan virka- ja työehtovaliokunnasta 10 päivänä helmikuuta 1984 annettu laki (158/1984);

3) 19 päivänä elokuuta 1994 annetun valtion virkamieslain (750/1994) 68 §, sellaisena kuin se on laissa 939/1996;

4) 6 päivänä marraskuuta 1970 annetun valtion virkaehtosopimuslain (664/1970) 1 §:n 2 momentti sellaisena kuin se on laissa 940/1996; sekä

5) 23 päivänä joulukuuta 1987 annetun valtion virkaehtosopimusasetuksen (1203/1987) 10 §:n 4 momentin 31 kohta, sellaisena kuin se on laissa 878/1992.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ortodoksisen kirkollishallituksen, hiippakuntahallinnon ja ortodoksisen seminaarin ylläpito siirretään tämän lain tullessa voimaan valtiolta ortodoksiselle kirkolle. Kirkollishallituksen, hiippakuntahallinnon ja seminaarin virkamiesten palkkauksesta ja matkakorvauksista aiheutuvat kustannukset sekä muut toimintamenot siirtyvät ortodoksisen kirkon vastattavaksi.

Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha käytettäväksi valtionavustukseen ortodoksiselle kirkolle sen toiminnasta aiheutuviin kohtuullisiin kustannuksiin. Määrärahan mitoituksen perusteena on ennen tämän lain voimaantuloa kirkollishallituksen, hiippakuntahallinnon ja ortodoksisen seminaarin ylläpidosta valtiolle aiheutuneiden menojen ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnille ja laitoksille myönnettyjen valtionavustusten määrä sekä arvioitu kustannustason muutos. Kustannustason muutos lasketaan, jollei perustellusta syystä muuta johdu, yleisen hintatason muutoksen perusteella. Valtionavustukseen sovelletaan muutoin, mitä valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään.

Kirkon ja seurakuntien virkasuhteet muuttuvat tämän lain tullessa voimaan työsopimussuhteiksi, ja virat lakkaavat ilman eri toimenpiteitä. Työntekijöihin ja palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä laissa säädetään tai sen nojalla säädetään tai määrätään ja mitä työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovitaan.

Tämän lain voimaan tullessa virassa koeajalla olevan papin, diakonin tai kanttorin koeaika päättyy neljän kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta tai, jos koeaika tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan päättyisi tätä aikaisemmin, tänä aikaisempana ajankohtana.

Jos kirkon virkasuhteesta työsopimussuhteeseen 120 §:n nojalla siirtyvän työntekijän palvelussuhde on alkanut ennen 1 päivää tammikuuta 1993, hänen eläkeoikeudestaan on voimassa, mitä virkasuhteessa valtioon olevan henkilön oikeudesta eläkkeeseen säädetään.

Edellä 118 §:n 2 momentin 1 kohdassa mainitun lain 21 §:ssä tarkoitetusta seurakunnan virkasuhteesta työsopimussuhteeseen siirtyvällä työntekijällä on oikeus kirkon keskusrahastosta maksettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys-, työttömyys- ja osa-aikaeläkkeeseen sekä hänen omaisillaan perhe-eläkkeeseen soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virkasuhteessa valtioon olevalla henkilöllä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut työntekijät ovat velvollisia osallistumaan eläketurvan kustantamiseen soveltuvin osin samojen säännösten mukaan kuin virkasuhteessa valtioon oleva henkilö.

Ennen tämän lain voimaantuloa kirkon tai seurakunnan viranomaisessa vireille tulleisiin hallintoasioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Uuteen käsittelyyn palautettuihin asioihin sovelletaan kuitenkin tämän lain säännöksiä.

Ojennuslautakunnan ja kirkollisen ylioikeuden toimikausi päättyy tämän lain tullessa voimaan, ja niissä vireillä olevat asiat raukeavat. Suomen ortodoksisen kirkkokunnan virka- ja työehtovaliokunnan ja kirkolliskokouksen valmisteluvaliokunnan valmisteltavina olevat asiat siirtyvät kirkollishallitukselle. Ennen tämän lain voimaantuloa toistaiseksi valittujen luostarin johtokuntien toimikausi päättyy viiden vuoden kuluttua tämän lain voimaantulosta.

Muut ennen tämän lain voimaantuloa valitut kirkon ja seurakuntien toimielimet jatkavat tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisen toimikautensa loppuun. Ennen tämän lain voimaantuloa valittujen luottamushenkilöiden vaalikelpoisuuteen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Kirkossa ja seurakunnissa tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat ohje- ja johtosäännöt jäävät voimaan. Jos ohje- tai johtosäännön taikka työjärjestyksen määräys on ristiriidassa tämän lain tai kirkkojärjestyksen kanssa, noudatetaan tätä lakia tai kirkkojärjestystä.

HE 59/2006, HaVM 20/2006, EV 131/2006

1270/2006

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

505/2007

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.

972/2008

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

1131/2009

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

258/2010

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2010.

630/2011

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

374/2013

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2013.

371/2014

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä toukokuuta 2014.

49/2016

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2016.

148/2019

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2019.

1332/2019

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020.

612/2020

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2020.

1125/2020

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2021.

463/2022

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2022.

1258/2025

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.