Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (10)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 634/1997 | 4 | ||
| 487/1991 | 1991-04-01 | 4 | |
| 168/1992 | 1992-03-01 | muutt. 10 ja 12 §:ää | 1 |
| 1375/1994 | 1995-03-01 | osin poikkeuks., ks. voim.tulosäännös | 12 |
| 752/1996 | 1997-01-01 | 3 | |
| 364/1998 | 1998-06-01 | 8 | |
| 722/2000 | 2001-01-01 | 23 | |
| 1200/2003 | 2004-01-01 | 4 | |
| 1191/2004 | 2005-01-01 | 28 | |
| 11/2006 | 2006-02-01 | muutt. 32 §:ää | 1 |
Eduskunta on 13 päivänä helmikuuta 1987 valtiopäiväjärjestyksen 90 §:n nojalla hyväksynyt eduskunnan kanslialle seuraavan ohjesäännön:
1 §
Eduskunnan kanslian tehtävänä on luoda eduskunnalle edellytykset suorittaa sille valtioelimenä kuuluvat tehtävät.
Eduskunnan kanslian päällikkönä on eduskunnan pääsihteeri.
2 §
Eduskunnan kanslia jakaantuu keskuskansliaan ja hallinto-osastoon. Lisäksi kansliassa on valiokuntasihteeristö.
Valiokuntasihteeristön päällikkönä on eduskunnan apulaispääsihteeri. Keskuskanslian päällikkönä on eduskunnan lainsäädäntöjohtaja. Hallinto-osaston päällikkönä on eduskunnan hallintojohtaja.
Valiokuntasihteeristön päällikkönä on eduskunnan apulaispääsihteeri. Keskuskanslian päällikkönä on vanhempi eduskuntasihteeri. Hallinto-osaston päällikkönä on hallintojohtaja.
3 §
Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto, ruotsin kielen toimisto ja asiakirjatoimisto.
Keskuskansliassa on pöytäkirjatoimisto, ruotsalainen toimisto, asiakirjatoimisto ja tietopalvelu.
Hallinto-osastossa on hallintotoimisto, tilitoimisto, kiinteistötoimisto ja tietohallintotoimisto.
Hallinto-osastossa on hallintotoimisto, tilitoimisto ja kiinteistötoimisto.
Kansliatoimikunnan päätöksellä toimistoon voidaan perustaa jaostoja.
Toimiston päällikkönä on toimistopäällikkö. Tietohallintotoimiston päällikkönä on tietohallintopäällikkö. Jaoston päällikkönä on apulaistoimistopäällikkö, jaostopäällikkö tai kansliatoimikunnan määräämä muu eduskunnan kanslian virkamies.
Toimiston päällikkönä on toimistopäällikkö. Kiinteistötoimiston päällikkönä toimii kuitenkin isännöitsijä. Jaoston päällikkönä on apulaistoimistopäällikkö, jaostopäällikkö tai kansliatoimikunnan määräämä muu eduskunnan kanslian virkamies.
4 §
Eduskunnan kansliassa on lisäksi kansainvälisten asiain yksikkö, tieto- ja viestintäyksikkö sekä turvallisuusyksikkö, jotka perustehtävissään ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alaisia. Tieto- ja viestintäyksikössä on Eduskunnan kirjasto, sisäinen tietopalvelu ja eduskuntatiedotus.
Eduskunnan kansliassa on lisäksi tiedotusyksikkö ja kansainvälisten asiain yksikkö sekä turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alaisia.
Kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä on kansainvälisten asiain yksikön johtaja, tieto- ja viestintäyksikön päällikkönä tieto- ja viestintäjohtaja ja turvallisuusyksikön päällikkönä turvallisuusjohtaja. Eduskunnan kirjaston päällikkönä on Eduskunnan kirjaston johtaja, sisäisen tietopalvelun päällikkönä tietopalvelupäällikkö ja eduskuntatiedotuksen päällikkönä tiedotuspäällikkö.
Tiedotusyksikön päällikkönä on kansliatoimikunnan tehtävään määräämä tiedotussihteeri ja kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä kansainvälisten asiain sihteeri.
4§
Eduskunnan kansliassa on lisäksi tiedotusyksikkö ja kansainvälisten asiain yksikkö sekä turvallisuuspäällikkö, jotka perustehtävissään ovat suoraan puhemiehen ja pääsihteerin alaisia.
Tiedotusyksikön päällikkönä on kansliatoimikunnan tehtävään määräämä tiedotussihteeri ja kansainvälisten asiain yksikön päällikkönä kansainvälisten asiain sihteeri.
5 §
Keskuskanslian tehtävänä on huolehtia eduskunnan täysistuntoihin liittyvistä valmistelu-, täytäntöönpano- ja palvelutehtävistä, valtiopäiväasiakirjojen ja rekisterien valmistamisesta ja julkaisemisesta sekä asiakirjojen jakelusta ja varastoinnista.
Keskuskanslian tehtävänä on huolehtia eduskunnan täysistuntoihin liittyvistä valmistelu-, täytäntöönpano- ja palvelutehtävistä, valtiopäiväasiakirjojen ja rekisterien valmistamisesta ja julkaisemisesta, asiakirjojen jakelusta ja varastoinnista sekä eduskuntatyössä tarvittavien tietojen hankkimisesta.
5§
Keskuskanslian tehtävänä on huolehtia eduskunnan täysistuntoihin liittyvistä valmistelu-, täytäntöönpano- ja palvelutehtävistä, valtiopäiväasiakirjojen ja rekisterien valmistamisesta ja julkaisemisesta, asiakirjojen jakelusta ja varastoinnista sekä eduskuntatyössä tarvittavien tietojen hankkimisesta.
6 §
Pöytäkirjatoimiston tehtävänä on laatia täysistuntojen pöytäkirjat.
7 §
Ruotsin kielen toimiston tehtävänä on: (12.2.1991/487)
kääntää Suomen perustuslain 51 §:ssä tarkoitetut asiakirjat ruotsin kielelle;
kääntää valtiopäiväjärjestyksen 88§:n 2 momentissa tarkoitetut asiakirjat ruotsin kielelle;
kääntää eduskunnan toimintaan liittyvät muut kuin 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ruotsin tai suomen kielelle;
avustaa ruotsinkielisten eduskunnan vastausten ja kirjelmien laadinnassa;
järjestää tulkkaus täysistunnossa ja valiokunnissa.
8 §
Asiakirjatoimiston tehtävänä on:
huolehtia valtiopäiväasiakirjojen toimittamisesta, painattamisesta, asiasanoituksesta, asiakirjojen muusta käyttöön välittämisestä sekä eduskunnan muista painatustöistä;
huolehtia valtiopäiväasiakirjojen toimittamisesta ja painattamisesta sekä eduskunnan muista painatustöistä;
toimittaa valtiopäiväasiakirjojen julkaisusarjaa;
huolehtia valtiopäiväasiakirjojen jakelusta ja varastoinnista yhdessä eduskunnan kanslian muiden yksiköiden kanssa;
huolehtia valtiopäiväasiakirjojen jakelusta ja varastoinnista yhdessä eduskunnan kanslian muiden yksiköiden, eduskunnan kirjaston ja valtion painatuskeskuksen kanssa;
laatia ja ylläpitää valtiopäiväasioita ja eduskuntatyötä koskevia rekistereitä sekä toimittaa niihin perustuvia hakemistoja;
laatia ja ylläpitää valtiopäiväasioiden rekistereitä ja toimittaa niiden pohjalta hakemistoja;
huolehtia keskuskanslian yhteisistä tekstinkäsittelypalveluista; sekä
huolehtia keskuskanslian yhteisistä konekirjoituspalveluista; sekä
huolehtia eduskunnan monistuspalveluista.
9§
Tietopalvelun tehtävänä on hankkia kansanedustajien ja eduskunnan kanslian eduskuntatyössä tarvitsemia tietoja.
10 §
Hallinto-osasto huolehtii kansliatoimikunnan kokousten järjestelystä.
Hallinto-osasto käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat:
eduskunnan talousarviota ja taloudenhoitoa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua;
eduskunnan tulo- ja menoarviota ja taloudenhoitoa sekä toiminnan ja talouden suunnittelua;
eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ja valtiontilintarkastajain kanslian talousarviota sekä kirjanpitoa ja maksuliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen toimielinten kanssa;
eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian sekä Eduskunnan kirjaston tulo- ja menoarviota sekä kirjanpitoa ja maksuliikettä samoin kuin yhteistyötä mainittujen toimielinten kanssa;
eduskuntataloa ja eduskunnan käytössä olevia muita tiloja sekä niiden kalustoa;
edustajanpalkkiosta annetun lain (328/47) mukaisia ja niihin verrattavia toimenpiteitä; sekä
eduskunnan henkilöstöhallintoa, mikäli asia ei kuulu keskuskanslian tai valiokuntasihteeristön käsiteltäviin.
Osasto käsittelee ne muut eduskunnan kanslian hallintoasiat, jotka eivät kuulu toisille toimintayksiköille.
11 §
Hallintotoimisto huolehtii, jollei kansliatoimikunta toisin määrää, pöytäkirjan pitämisestä kansliatoimikunnan kokouksissa ja pöytäkirjan otteiden antamisesta.
Hallintotoimisto käsittelee lisäksi asiat, jotka koskevat:
kaluston ja konttorikoneiden hankintaa, käyttöä ja hoitoa;
kaluston, konttorikoneiden ja atk-laitteiden hankintaa, käyttöä ja hoitoa;
2 kohta on kumottu P:llä 14.5.1998/364
kansanedustajien ylimääräisiä eläkkeitä;
eduskunnan henkilöstöhallintoa, mukaan lukien henkilöstökoulutuksen ja sisäisen tiedotuksen, sikäli kuin asia kuuluu hallinto- osaston käsiteltäviin;
virastopalvelujen järjestämistä; sekä
työsuojelua ja työterveydenhoitoa.
Toimisto käsittelee myös ne muut hallinto-osaston asiat, jotka eivät kuulu toisille toimintayksiköille.
12 §
Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia eduskunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilintarkastajain kanslian talousarvioon, kirjanpitoon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtävistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä (460/1988) ja tiliohjesäännössä on tarkemmin säädetty ja määrätty.
Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia eduskunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian sekä eduskunnan kirjaston tulo- ja menoarvioon, kirjanpitoon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtävistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja tiliohjesäännössä on tarkemmin säädetty ja määrätty.
12§
Tilitoimiston tehtävänä on huolehtia eduskunnan samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian sekä eduskunnan kirjaston tulo- ja menoarvioon, kirjanpitoon ja maksuliikkeeseen liittyvistä tehtävistä siten kuin eduskunnan tilisäännössä ja tiliohjesäännössä on tarkemmin säädetty ja määrätty.
13 §
Kiinteistötoimisto huolehtii eduskunnan isännöitsijäntoimeen kuuluvista asioista.
Kiinteistötoimiston tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat:
eduskunnan kiinteistöjen käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa;
eduskunnan kiinteistöjen käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa;
kalusteiden huoltoa ja kunnossapitoa;
kalusteiden huoltoa ja kunnossapitoa;
eduskunnan kiinteistöjen siivoushuoltoa;
eduskunnan kiinteistöjen siivoushuoltoa;
eduskunnan ulkoalueiden talonmiestehtäviä; sekä
eduskunnan ulkoalueiden talonmiestehtäviä;
LVI- ja sähköteknisten laitteiden käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa.
LVI- ja sähköteknisten laitteiden käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa; sekä
Kiinteistötoimiston tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat:
eduskunnan kiinteistöjen käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa;
kalusteiden huoltoa ja kunnossapitoa;
eduskunnan kiinteistöjen siivoushuoltoa;
eduskunnan ulkoalueiden talonmiestehtäviä;
LVI- ja sähköteknisten laitteiden käyttöä, huoltoa ja kunnossapitoa; sekä
muuta isännöitsijäntoimeen kuuluvaa.
13 a §
Tietohallintotoimisto huolehtii eduskunnan tietotekniikkapalvelujen saatavuudesta ja laadusta sekä sovittaa yhteen tietojärjestelmien kehittämistä.
Tietohallintotoimiston tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat:
tietotekniikan tai tietojärjestelmien käyttöä, huoltoa ja kehittämistä;
tietotekniikkaan liittyvien hankintojen, palvelujen ja koulutuksen järjestämistä; sekä
tietoturvaa.
14 §
Valiokuntasihteeristön tehtävänä on huolehtia valiokuntien tarvitsemista sihteeripalveluista sekä valiokunnissa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja siihen liittyvien avustavien toimintojen järjestämisestä.
Euroopan unionin toimielinten kanssa tapahtuvaa eduskunnan suhteiden hoitamista varten on valiokuntasihteeristössä EU-sihteeristö, johon kuuluvat kansliatoimikunnan määräämät virkamiehet. Kansliatoimikunta antaa tarkempia määräyksiä EU-sihteeristön tehtävistä.
15 §
Tieto- ja viestintäyksikön tehtävänä on huolehtia eduskunnan kirjastopalveluista, eduskunnan sisäisestä tietopalvelusta ja eduskuntatiedotuksesta.
Tiedotusyksikkö huolehtii muusta kuin henkilöstöhallintoon kuuluvasta tiedotustoiminnasta.
Eduskunnan kirjasto palvelee eduskuntaa toimialaansa kuuluvin tavoin, toimii eduskunnan keskusarkistona sekä julkisena oikeudellista tietoa, yhteiskuntatietoa ja eduskuntatietoa välittävänä keskuskirjastona.
Sisäinen tietopalvelu huolehtii kansanedustajien ja muiden eduskunnassa työskentelevien tietopalveluista.
Eduskuntatiedotus huolehtii tiedotustoiminnasta, yhteensovittaa eduskunnan muiden toimintayksiköiden tiedotusta ja antaa siinä tarvittavaa asiantuntijatukea.
15§
Tiedotusyksikkö huolehtii muusta kuin henkilöstöhallintoon kuuluvasta tiedotustoiminnasta.
16 §
Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa puhemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälisten asiain hoitamisessa lukuun ottamatta suhteita Euroopan unionin toimielimiin. Kansliatoimikunta antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä yksikön tehtävistä.
Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa puhemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälisten asiain hoitamisessa.
16§
Kansainvälisten asiain yksikkö avustaa puhemiestä, pääsihteeriä sekä eduskunnan eri toimielimiä ja toimintayksiköitä kansainvälisten asiain hoitamisessa.
17 §
Turvallisuusyksikön tehtävänä on vastata eduskunnan turvallisuusjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä kaikissa olosuhteissa sekä pelastustoiminnasta ja väestönsuojelusta.
Turvallisuuspäällikön tehtävänä on huolehtia eduskunnan turvallisuusjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä sekä toimia eduskunnan suojelujohtajana.
17§
Turvallisuuspäällikön tehtävänä on huolehtia eduskunnan turvallisuusjärjestelmän toimivuudesta ja kehittämisestä sekä toimia eduskunnan suojelujohtajana.
18 §
Pääsihteerin eduskunnan toimintaan liittyvistä tehtävistä on säädetty eduskunnan työjärjestyksen (40/2000) 75 §:ssä.
Pääsihteerin eduskunnan toimintaan liittyvistä tehtävistä on säädetty eduskunnan työjärjestyksessä (377/83).
Pääsihteerin tehtävänä eduskunnan kanslian päällikkönä on kansliatoimikunnan alaisuudessa johtaa ja valvoa kanslian toimintaa. Tällöin hänen tehtävänään on:
huolehtia yleisesti siitä, että kanslialla on työskentelyn vaatima toimintavalmius ja että kanslian toimintaa suunnitellaan ja johdetaan tehokkaasti ja henkilökunnan sijoitus ja käyttö eri tehtäviin on tarkoituksenmukainen;
tehdä kansliatoimikunnalle tarpeellisiksi katsomiansa esityksiä kanslian toiminnan kehittämiseksi;
valvoa erityisesti kansliaa koskevien lainsäädäntö- ja muiden tärkeimpien asioiden valmistelua;
esitellä kansliatoimikunnassa sen määräämät kanslian keskeisimmät nimitysasiat;
käsitellä asiat, jotka kansliatoimikunta niiden laadun vuoksi on antanut pääsihteerin tehtäväksi; sekä
ratkaista hänen päätettäväkseen säädetyt ja määrätyt asiat.
19 §
Esimiestehtävissä toimivien tehtävänä on:
johtaa, valvoa, kehittää ja suunnitella yksikkönsä ja alaistensa toimintaa sekä toimialaansa kuuluvien asioiden hoitoa;
jakaa tehtävät alayksiköille tai virkamiehille sekä huolehtia asioiden tehokkaasta ja joutuisasta valmistelusta;
käsitellä tärkeimmät yksikölle kuuluvat asiat;
huolehtia alaisensa henkilökunnan kehittämisestä ja asianmukaisten työskentelytilojen ja -välineiden järjestämisestä;
seurata yleistä kehitystä toimialallaan; sekä
ratkaista heidän päätettäväkseen säädetyt ja määrätyt asiat.
20 §
Apulaispääsihteerin tehtävänä on sen lisäksi, mitä eduskunnan työjärjestyksessä ja tämän ohjesäännön 19 §:ssä on säädetty:
avustaa pääsihteeriä hänen tehtäviensä hoitamisessa;
huolehtia valiokuntien toiminnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta;
johtaa ja valvoa valiokuntien apuna valiokuntien sihteerien toimintaa; sekä
johtaa ja valvoa valiokuntien apuna valiokuntasihteerien toimintaa; sekä
huolehtia mahdollisuuksien mukaan muutoinkin eduskunnan lainsäädäntötyön teknisestä tasosta ja sen kehittämisestä.
21 §
Lainsäädäntöjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19 §:ssä on säädetty:
toimia eduskunnan notaarina;
toimia eduskunnan notaarina;
huolehtia täysistuntojen päiväjärjestysten laadinnasta;
huolehtia täysistuntojen päiväjärjestysten laadinnasta;
avustaa pääsihteeriä täysistuntoon liittyvissä valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävissä;
avustaa pääsihteeriä täysistuntoon liittyvissä valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävissä;
ohjata ja valvoa pöytäkirjojen laadintaa sekä eduskunnan lainsäädäntötyöhön liittyvien tilastojen ja rekisterien laadintaa; sekä
ohjata ja valvoa pöytäkirjojen laadintaa sekä eduskunnan lainsäädäntötyöhön liittyvien tilastojen ja rekisterien laadintaa; sekä
valvoa eduskunnan tarkistajien tehtävään liittyvien asiakirjojen valmistelua.
valvoa eduskunnan tarkistajien tehtävään liittyvien asiakirjojen valmistelua.
Vanhemman eduskuntasihteerin tehtävänä on sen lisäksi, mitä eduskunnan työjärjestyksessä ja tämän ohjesäännön 19§:ssä on säädetty:
toimia eduskunnan notaarina;
huolehtia täysistuntojen päiväjärjestysten laadinnasta;
avustaa pääsihteeriä täysistuntoon liittyvissä valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävissä;
ohjata ja valvoa pöytäkirjojen laadintaa sekä eduskunnan lainsäädäntötyöhön liittyvien tilastojen ja rekisterien laadintaa; sekä
valvoa eduskunnan tarkistajien tehtävään liittyvien asiakirjojen valmistelua.
21§
Vanhemman eduskuntasihteerin tehtävänä on sen lisäksi, mitä eduskunnan työjärjestyksessä ja tämän ohjesäännön 19§:ssä on säädetty:
toimia eduskunnan notaarina;
huolehtia täysistuntojen päiväjärjestysten laadinnasta;
avustaa pääsihteeriä täysistuntoon liittyvissä valmistelu- ja täytäntöönpanotehtävissä;
ohjata ja valvoa pöytäkirjojen laadintaa sekä eduskunnan lainsäädäntötyöhön liittyvien tilastojen ja rekisterien laadintaa; sekä
valvoa eduskunnan tarkistajien tehtävään liittyvien asiakirjojen valmistelua.
22 §
Vanhemman eduskuntasihteerin tehtävänä on huolehtia edustajien tekemien kysymysten ja aloitteiden sekä muiden vastaavien valtiopäiväasiakirjojen vastaanottamisesta ja käsittelyn käynnistämisestä sekä keskuskanslialle kuuluvan palvelutoiminnan järjestämisestä. Vanhempi eduskuntasihteeri toimii tarvittaessa eduskunnan notaarina.
Eduskuntasihteerin tehtävänä on huolehtia edustajien tekemien kysymysten ja aloitteiden sekä muiden vastaavien valtiopäiväasiakirjojen vastaanottamisesta ja käsittelyn käynnistämisestä sekä keskuskanslialle kuuluvan palvelutoiminnan järjestämisestä. Eduskuntasihteeri toimii tarvittaessa eduskunnan notaarina.
2 momentti on kumottu P:llä 20.6.2000/722
Eduskuntasihteerin tehtävänä on lisäksi ohjata, yhteensovittaa ja valvoa ruotsalaisen toimiston, asiakirjatoimiston ja tietopalvelun toimintaa.
22§
Eduskuntasihteerin tehtävänä on huolehtia edustajien tekemien kysymysten ja aloitteiden sekä muiden vastaavien valtiopäiväasiakirjojen vastaanottamisesta ja käsittelyn käynnistämisestä sekä keskuskanslialle kuuluvan palvelutoiminnan järjestämisestä. Eduskuntasihteeri toimii tarvittaessa eduskunnan notaarina.
Eduskuntasihteerin tehtävänä on lisäksi ohjata, yhteensovittaa ja valvoa ruotsalaisen toimiston, asiakirjatoimiston ja tietopalvelun toimintaa.
23 §
Eduskuntasihteerin tehtävänä on avustaa keskuskanslian palvelutoiminnassa. Lisäksi eduskuntasihteeri toimii tarvittaessa eduskunnan notaarina.
Apulaiseduskuntasihteerin tehtävänä on avustaa keskuskanslian palvelutoiminnassa. Lisäksi apulaiseduskuntasihteeri toimii tarvittaessa eduskunnan notaarina.
23§
Apulaiseduskuntasihteerin tehtävänä on avustaa keskuskanslian palvelutoiminnassa. Lisäksi apulaiseduskuntasihteeri toimii tarvittaessa eduskunnan notaarina.
24 §
Hallintojohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19 §:ssä on säädetty:
huolehtia kansliatoimikunnan kokousten järjestelyistä ja toimia esittelijänä kansliatoimikunnassa sekä esitellä eduskunnan virkamiehistä annetun lain (1197/2003) 10 ja 71 §:n nojalla pääsihteerin ratkaistavaksi kuuluvat asiat;
huolehtia kansliatoimikunnan kokousten järjestelyistä ja toimia esittelijänä kansliatoimikunnassa;
toimia eduskunnan hallinnassa olevien kiinteistöjen isännöitsijänä;
vastata eduskunnan kanslian hallinnon tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä eduskunnan oikeusasiamiehen ja valtiontilintarkastajain kanslian kanssa;
vastata eduskunnan kanslian hallinnon tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta sekä tarpeellisen yhteistyön järjestämisestä eduskunnan oikeusasiamiehen, valtiontilintarkastajain ja Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunnan kanslian sekä eduskunnan kirjaston kanssa;
huolehtia eduskunnan kanslian toimintaan osoitettujen voimavarojen ja organisaation rakenteen sekä suunnittelu-, päätöksenteko-, toiminta- ja seurantajärjestelmien tarkoituksenmukaisuudesta ja muutenkin kanslian henkilöstö- ja muun hallinnon jatkuvasta suunnittelusta ja kehittämisestä; sekä
johtaa ja valvoa kanslian hallintoon kuuluvien määräaikaistehtävien suorittamista ja muita hallintoon liittyviä toimintoja.
25 §
Valiokuntien sihteerien tehtävistä on määrätty puhemiesneuvoston vahvistamissa valiokuntien yleisohjeissa.
Erikoisvaliokuntien sihteerien tehtävistä on määrätty puhemiesneuvoston vahvistamissa erikoisvaliokuntien sihteerien johtosäännössä ja erikoisvaliokuntien yleisohjeissa.
25§
Erikoisvaliokuntien sihteerien tehtävistä on määrätty puhemiesneuvoston vahvistamissa erikoisvaliokuntien sihteerien johtosäännössä ja erikoisvaliokuntien yleisohjeissa.
25 a §
Tieto- ja viestintäjohtajan tehtävänä on sen lisäksi, mitä 19 §:ssä on säädetty, vastata eduskuntaviestinnän toteuttamisesta ja kehittämisestä, eduskunnan muiden toimintayksiköiden tiedotuksen yhteensovittamisesta ja tiedotuksessa tarvittavan asiantuntijatuen antamisesta.
26 §
Valiokuntasihteeristön, keskuskanslian, hallinto-osaston, tieto- ja viestintäyksikön, kansainvälisten asiain yksikön ja turvallisuusyksikön päällikkö ratkaisee yksikkönsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koskevat matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtävää virkamatkaa varten, ja pääsihteerin ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosiloman ajankohtaa.
Valiokuntasihteeristön ja keskuskanslian sekä hallinto-osaston päällikkö ratkaisee yksikkönsä henkilökunnan osalta asiat, jotka koskevat matkamääräyksen antamista kotimaassa tehtävää virkamatkaa varten ja pääsihteerin ohjeiden mukaan asiat, jotka koskevat vuosiloman ajankohtaa.
Jos asia koskee pääsihteeriä tai 1 momentissa mainittua päällikköä, ratkaisee asian puhemies.
27 §
Hallintojohtaja ratkaisee, sen mukaan kuin kansliatoimikunta ohjeissaan määrää, irtaimisto- ja laitehankintoja sekä vuokrausta, huoltoa ja korjausta koskevat asiat samoin kuin muut eduskunnan kanslian hallintoa ja määrärahojen käyttöä koskevat asiat, jotka eivät ole merkitykseltään laajakantoisia tai periaatteellisia.
Hallintojohtaja ratkaisee myös asiat, jotka koskevat:
virkavapauden myöntämistä eduskunnan kanslian virkamiehelle sairauden vuoksi taikka äitiys-, isyys- tai vanhempainloman tai hoitovapaan johdosta taikka palkattomana enintään yhdeksi kuukaudeksi muun kuin edellä mainitun syyn johdosta;
enintään yhden kuukauden pituista viranhoitoa 1 kohdassa tarkoitetuissa virkavapaustapauksissa;
ikälisän tai muun säännönmukaisen palkanlisän myöntämistä; sekä
eläkkeitä koskevien valvontatietojen antamista valtiokonttorille.
Jos 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu muu kuin lakisääteinen virkavapaus ja 2 kohdassa tarkoitettu asia koskee keskuskansliaan tai valiokuntasihteeristöön kuuluvaa virkamiestä, ei hallintojohtaja saa ratkaista asiaa vastoin mainitun toimintayksikön päällikön lausuntoa.
28 §
Eduskunnan kanslian virkamies ratkaisee esittelystä ne päätösvaltaansa kuuluvat asiat, joista kansliatoimikunta on niin määrännyt.
Esittelystä ratkaistujen asioiden toimituskirjat allekirjoittaa ratkaisija ja varmentaa esittelijä.
29 §
Kansliatoimikunta voi, jos katsoo asian laadun sitä vaativan, omasta aloitteestaan tai pääsihteerin esityksestä yksittäistapauksessa ottaa käsiteltäväkseen muuten virkamiehen ratkaistaviin kuuluvan asian.
Pääsihteeri voi ottaa yksittäistapauksessa ratkaistavakseen muulle eduskunnan kanslian virkamiehelle kuuluvan asian, jos hän katsoo asian laadun sitä vaativan.
30 §
Jos syntyy epätietoisuutta siitä, kenen eduskunnan kanslian virkamiehen ratkaistaviin asia kuuluu, pääsihteeri voi ratkaista toimivaltakysymyksen tai saattaa sen kansliatoimikunnan päätettäväksi.
31 §
Asia, joka koskee keskuskansliaa, hallinto-osastoa ja valiokuntasihteeristöä tai ainakin kahden mainitun toimintayksikön toimialaa, käsitellään siinä toimintayksikössä, jonka toimialaan asia pääasiallisesti kuuluu. Valmistelun tulee tapahtua tarpeen mukaan yhteistoiminnassa toisten toimintayksiköiden kanssa. Epäselvässä tapauksessa pääsihteeri määrää, missä toimintayksikössä asia on käsiteltävä.
32 §
Kelpoisuusehtona vaaditaan:
pääsihteeriltä ja apulaispääsihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön hyvä tuntemus;
pääsihteeriltä ja apulaispääsihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön hyvä tuntemus;
hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta;
hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta;
lainsäädäntöjohtajalta ja vanhemmalta eduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön tuntemusta;
vanhemmalta eduskuntasihteeriltä ja eduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön tuntemusta;
tieto- ja viestintäjohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
valiokuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön;
kansainvälisten asiain yksikön johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
toimistopäälliköltä ja apulaistoimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin asioihin;
turvallisuusjohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
kansainvälisten asiain sihteeriltä ja tiedotussihteeriltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
valiokuntaneuvokselta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön tai, jos hänen pääasiallisena tehtävänään ei ole käsitellä lainsäädäntöasioita, asianomaisen valiokunnan toimialan hyvä tuntemus;
turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; sekä
toimistopäälliköltä, tietohallintopäälliköltä, henkilöstöpäälliköltä, apulaistoimistopäälliköltä ja atk-päälliköltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin asioihin;
apulaiseduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmistelutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta.
tietopalvelupäälliköltä, tiedotuspäälliköltä, apulaistietopalvelupäälliköltä ja apulaistiedotuspäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
kirjaston johtajalta, johtavalta tietoasiantuntijalta, palvelujohtajalta, arkistopäälliköltä ja verkkopalveluasiantuntijalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu informaatioalan opinnot, sekä hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
eduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmistelutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta;
kansainvälisten asiain yksikön apulaisjohtajalta ja kansainvälisten asiain neuvokselta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja kansainvälisten asiain sihteeriltä soveltuva korkeakoulututkinto sekä kaikilta mainituilta hyvä perehtyneisyys yksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
työterveyslääkäriltä lääketieteen lisensiaatin tutkinto sekä hyvä perehtyneisyys työterveyshuoltoon; sekä
intendentiltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys viran toimialaan kuuluviin asioihin.
Kelpoisuusehtona vaaditaan:
pääsihteeriltä ja apulaispääsihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, hyvä perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön hyvä tuntemus;
hallintojohtajalta oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys hallintotoimiin sekä eduskuntatyön tuntemusta;
vanhemmalta eduskuntasihteeriltä ja eduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto, perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön sekä eduskuntatyön tuntemusta;
valiokuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto tai virkaan soveltuva muu ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys lainvalmistelutyöhön;
toimistopäälliköltä ja apulaistoimistopäälliköltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimiston toimialaan kuuluviin asioihin;
kansainvälisten asiain sihteeriltä ja tiedotussihteeriltä virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin;
turvallisuuspäälliköltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja hyvä perehtyneisyys toimintayksikön toimialaan kuuluviin asioihin; sekä
apulaiseduskuntasihteeriltä oikeustieteen kandidaatin tutkinto ja perehtyneisyyttä lainvalmistelutyöhön tai eduskuntatyön tuntemusta.
Kelpoisuusehtona muilta kuin 1 momentissa mainituilta eduskunnan kanslian virkamiehiltä vaaditaan virkaan, toimeen tai tehtävään soveltuva koulutus ja se, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut omaavansa sellaisen taidon ja kyvyn, jota viran, toimen tai tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
33 §
Asianosainen, joka on tyytymätön eduskunnan kanslian virkamiehen päätökseen, voi saattaa päätöksen kansliatoimikunnan käsiteltäväksi vaatimalla sitä kirjallisesti 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
34 §
Pääsihteerin sijaisesta on säädetty eduskunnan työjärjestyksen 75 §:ssä.
Pääsihteerin sijaisesta on säädetty eduskunnan työjärjestyksen 9§:ssä.
Apulaispääsihteerin sijaisena valiokuntasihteeristön päällikön tehtävissä toimii kansliatoimikunnan määräämä virkamies. Lainsäädäntöjohtajan sijaisena toimii vanhempi eduskuntasihteeri. Hallintojohtajan sijaisena toimii hallintotoimiston toimistopäällikkö tai tämänkin ollessa estynyt hallinto-osaston muut toimistojen päälliköt virkaikäjärjestyksessä.
Tieto- ja viestintäjohtajan ja turvallisuusjohtajan sijaisena toimii kansliatoimikunnan määräämä virkamies. Tietopalvelupäällikön sijaisena toimii apulaistietopalvelupäällikkö, tiedotuspäällikön sijaisena apulaistiedotuspäällikkö ja kirjaston johtajan sijaisena tieto- ja viestintäjohtajan määräämä johtava tietoasiantuntija.
Toimistopäällikön sijaisena toimii apulaistoimistopäällikkö.
Toimistopäällikön sijaisena toimii apulaistoimistopäällikkö. Hallintotoimiston toimistopäällikön sijaisena toimii henkilöstöpäällikkö ja tietohallintopäällikön sijaisena atk-päällikkö.
Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa sijaisen määrää asianomainen esimies.
Toimistopäällikön sijaisena toimii apulaistoimistopäällikkö. Hallintotoimiston toimistopäällikön sijaisena toimii henkilöstöpäällikkö, kiinteistötoimiston toimistopäällikön sijaisena toimii turvallisuuspäällikkö ja tietohallintopäällikön sijaisena atk-päällikkö.
Muissa kuin edellä mainituissa tapauksissa sijaisen määrää asianomainen esimies.
35 §
Toimintayksiköiden sekä virkamiesten tehtävistä ja työnjaoista määrätään tarvittaessa tarkemmin kansliatoimikunnan ja asianomaisten esimiesten päätöksillä.
Toimintayksiköiden sekä virkamiesten tehtävistä ja työnjaosta määrätään tarvittaessa tarkemmin eduskunnan kanslian johtosäännössä sekä kansliatoimikunnan ja asianomaisten esimiesten päätöksillä.
Eduskunnan kanslian virkamies on velvollinen esimiestensä määräyksestä suorittamaan muitakin kuin vahvistetun työnjaon mukaan hänelle kuuluvia tehtäviä.
36 §
Yhteistoiminnan toteuttamisesta eduskunnan kansliassa on määrätty kansliatoimikunnan vahvistamassa yhteistoimintaohjeessa.
Virastodemokratian toteuttamisesta eduskunnan kansliassa on määrätty kansliatoimikunnan vahvistamassa virastodemokratiaohjesäännössä.
36§
Virastodemokratian toteuttamisesta eduskunnan kansliassa on määrätty kansliatoimikunnan vahvistamassa virastodemokratiaohjesäännössä.
37 §
Tarkempia määräyksiä tämän ohjesäännön täytäntöönpanosta voidaan antaa kansliatoimikunnan vahvistamassa eduskunnan kanslian johtosäännössä ja kansliatoimikunnan päätöksillä.
38 §
Tämä ohjesääntö tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987.
Tällä ohjesäännöllä kumotaan eduskunnan 2 päivänä joulukuuta 1977 hyväksymä eduskunnan kanslian ohjesääntö siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Tämän ohjesäännön 32 §:n säännökset kelpoisuusehdoista eivät koske virkamiestä siinä virassa, toimessa tai tehtävässä, jossa hän ohjesäännön voimaan tullessa on tai johon hänet tätä ennen on nimitetty.
Samalla eduskunta on päättänyt, että
eduskunnan kanslian ohjesääntö julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.
487/1991
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1991. Ennen päätöksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanoa varten tarvittaviin toimenpiteisiin.
168/1992
Nämä ohjesäännön muutokset tulevat voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992.
1375/1994
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.
PNE 1/94, HaVM 14/94
752/1996
Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.
PNE 2/96, HaVM 13/96, EK 21b/96
634/1997
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1997.
364/1998
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1998.
PNE 1/1998, EK 12/1998
722/2000
Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.
PNE 3/2000, PeVM 11/2000, EK 16b/2000
1200/2003
Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
PNE 1/2003, HaVM 10/2003, EK 41/2003
1191/2004
Tämä eduskunnan päätös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.
11/2006
Tämä eduskunnan kanslian ohjesäännön muutos tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2006.
PNE 2/2005, PeVM 8/2005, EK 34/2005