Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (3)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1308/1992 | 1993-01-01 | ||
| 687/1993 | 1993-08-01 | 30 | |
| 1464/1993 | 1994-01-01 | 15 |
Opetusministerin esittelystä säädetään steinerpedagogisista erityiskouluista 12 päivänä joulukuuta 1986 annetun lain (932/86) nojalla:
1 luku
Soveltamisala
1 §
Steinerpedagogisella erityiskoululla tarkoitetaan tässä asetuksessa steinerpedagogisista erityiskouluista annetussa laissa (932/86) mainittua Marjatta-koulua Helsingissä ja Sylvia-kodin koulua Lahdessa.
2 luku
Hallinto ja ohjesääntö
2 §
Koululla tulee olla ylläpitäjän asettama johtokunta, joksi voidaan määrätä myös koulua ylläpitävän yhdistyksen hallitus. Johtokuntaan kuuluu lisäksi jäseninä enintään kolme opettajakunnan keskuudestaan valitsemaa opettajaa. Muita koulun opettajia ei johtokuntaan saa kuulua.
3 §
Koulussa on opettajakunta, johon kuuluvat koulun opettajat siten kuin ohjesäännössä määrätään.
Opettajakunta valitsee keskuudestaan vuodeksi kerrallaan opettajakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
4 §
Koululla tulee olla ohjesääntö, jossa on määräykset
koulun nimestä ja sijoituspaikasta;
koulun toimintamuodosta;
koulun opetuskielestä;
koulun hallintoelinten kokoonpanosta, asettamistavasta, päätösvaltaisuudesta ja tehtävistä;
toimielinten tai toimenhaltijoiden toimivallan ja tehtävien jaosta;
opettajien ja muun henkilökunnan tehtävistä, oikeuksista ja kurinpidosta;
nimikirjan pitämisestä koulun henkilökunnasta;
koulun työajasta;
oppilaaksi ottamisesta, oppilasarvostelusta, luokalta siirtämisestä ja oppilaan vapauttamisesta jonkin aineen opiskelusta; sekä
muista koulua koskevista asioista, jotka kouluhallitus tai koulu katsoo sellaisiksi, että niistä on määrättävä ohjesäännössä.
Ohjesäännöstä päättää johtokunta.
Ohjesäännön ja sen muutokset vahvistaa kouluhallitus.
5 §
Jollei kouluhallitus katso voivansa vahvistaa koulun ohjesääntöä, sen on palautettava ohjesääntö koululle. Palauttaessaan ohjesäännön kouluhallituksen tulee ilmoittaa syy vahvistamisen epäämiseen.
Jos kouluhallitus katsoo, että voimassa oleva ohjesääntö ei ole lain ja asetuksen mukainen tai tarkoituksenmukainen, sen on vaadittava ohjesäännön muuttamista. Jollei vaatimusta noudateta, on kouluhallituksen saatettava asia opetusministeriön ratkaistavaksi.
3 luku
Opetus
6 §
7 §
Koulun oppilas saa, mikäli häntä ei ole vapautettu jonkin aineen opiskelusta, opetusta ja ohjausta vähintään niin monta tuntia viikossa kuin vastaavasti peruskoulun oppilaan osalta on säädetty tai määrätty, jollei ohjesäännössä erityisestä syystä toisin määrätä.
8 §
Opetusryhmien koosta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskoululaissa ja -asetuksessa on säädetty tai niiden nojalla määrätty 11-vuotisen oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden osalta.
9 §
Koululla tulee olla opettajakunnan laatima ja opetushallituksen vahvistama opetussuunnitelma, jota opetuksessa on noudatettava. Opetussuunnitelmassa määrätään koulutyön yleisestä järjestelystä, työajasta, oppiaineista ja niiden oppimääristä sekä viikko- ja kokonaistuntimääristä, opetukseeen käytettävästä tuntimäärästä kokonaisuudessaan ja oppiaineittain, oppilasarvostelusta, tuki- ja terapiaopetuksen antamisesta, oppilaan ohjauksesta ja koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä kerhotoiminnasta.
Koululla tulee olla opettajakunnan laatima ja kouluhallituksen vahvistama opetussuunnitelma, jota on opetuksessa noudatettava. Opetussuunnitelmassa määrätään koulutyön yleisestä järjestelystä, työajasta, oppiaineista ja niiden oppimääristä sekä viikko- ja kokonaistuntimääristä, opetukseen käytettävästä tuntimäärästä kokonaisuudessaan ja oppiaineittain, oppilasarvostelusta, tuki- ja terapiaopetuksen antamisesta, oppilaan ohjauksesta ja koulun ulkopuolella tapahtuvasta opetuksesta sekä kerhotoiminnasta.
Koulun lukuvuosittaista työn järjestämistä varten opettajakunta laatii opetussuunnitelmaan perustuvan työsuunnitelman, jonka hyväksyy johtokunta.
Opetussuunnitelmaan kuuluu vuotuisena osana työsuunnitelma, josta on voimassa soveltuvin osin, mitä peruskoulun työsuunnitelmasta on säädetty. Työsuunnitelman vahvistaa johtokunta.
9 §
Koululla tulee olla opettajakunnan laatima ja kouluhallituksen vahvistama opetussuunnitelma, jota on opetuksessa noudatettava. Opetussuunnitelmassa määrätään koulutyön yleisestä järjestelystä, työajasta, oppiaineista ja niiden oppimääristä sekä viikko- ja kokonaistuntimääristä, opetukseen käytettävästä tuntimäärästä kokonaisuudessaan ja oppiaineittain, oppilasarvostelusta, tuki- ja terapiaopetuksen antamisesta, oppilaan ohjauksesta ja koulun ulkopuolella tapahtuvasta opetuksesta sekä kerhotoiminnasta.
Opetussuunnitelmaan kuuluu vuotuisena osana työsuunnitelma, josta on voimassa soveltuvin osin, mitä peruskoulun työsuunnitelmasta on säädetty. Työsuunnitelman vahvistaa johtokunta.
Opetussuunnitelman vahvistamisesta on vastaavasti voimassa, mitä 5§:ssä on säädetty.
10 §
Koulussa opetetaan sen mukaan kuin opetussuunnitelmassa määrätään äidinkieltä, toista kotimaista kieltä, vieraita kieliä, matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa, uskontoa, ympäristöoppia, kansalaistaitoa, historiaa, yhteiskuntaoppia, teknologiaa, biologiaa, maantietoa, taidetietoa, musiikkia, kuvaamataitoa, eurytmiaa, kotitaloutta, tekstiilityötä, teknistä työtä ja liikuntaa. Opetussuunnitelmaan voidaan sisällyttää muitakin kuin edellä mainittuja aineita ja varata tunteja opinto- ja muuta ohjausta varten.
Seitsemänneltä vuosiluokalta lähtien voidaan osaa oppiaineista opettaa myös valinnaisena.
3 momentti on kumottu A:lla 12.7.1993/687.
Opetuksessa käytettävien oppikirjojen tulee olla kouluhallituksen hyväksymiä.
4 luku
Oppilaat
11 §
Oppilas otetaan kouluun kunnan tai huoltajan tekemän ilmoituksen perusteella ohjesäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla.
Oppilaat otetaan kouluun koululautakunnan tai huoltajien tekemän ilmoituksen perusteella ohjesäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun kunnan ilmoituksen tekee se kunta, jossa oppilaalla on väestötietolain (507/93) mukainen kotipaikka lukukauden alussa.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun koululautakunnan ilmoituksen tekee sen kunnan koululautakunta, jossa oppilaalla on väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka lukukauden alussa.
Kouluun otetuista sekä koulusta eronneista oppivelvollisuusikäisistä oppilaista on ilmoitettava oppilaan kotikunnalle.
Kouluun otetuista sekä koulusta eronneista oppivelvollisuusikäisistä oppilaista on ilmoitettava oppilaan kotikunnan koululautakunnalle.
11 §
Oppilaat otetaan kouluun koululautakunnan tai huoltajien tekemän ilmoituksen perusteella ohjesäännössä tarkemmin määrättävällä tavalla.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun koululautakunnan ilmoituksen tekee sen kunnan koululautakunta, jossa oppilaalla on väestökirjalain (141/69) mukainen kotipaikka lukukauden alussa.
Kouluun otetuista sekä koulusta eronneista oppivelvollisuusikäisistä oppilaista on ilmoitettava oppilaan kotikunnan koululautakunnalle.
12 §
Koululla tulee olla opettajakunnan laatimat järjestyssäännöt.
Koululla tulee olla opettajakunnan laatimat järjestyssäännöt. Oppilaita koskevissa järjestys-, kurinpito- ja rangaistusasioissa noudatetaan soveltuvin osin mitä peruskoulun osalta on säädetty ja määrätty.
12 §
Koululla tulee olla opettajakunnan laatimat järjestyssäännöt. Oppilaita koskevissa järjestys-, kurinpito- ja rangaistusasioissa noudatetaan soveltuvin osin mitä peruskoulun osalta on säädetty ja määrätty.
13 §
Koulussa voi olla oppilaskunta- ja kerhotoimintaa.
5 luku
Opettajat ja muu henkilökunta
14 §
Koulussa on esiasteen erityisluokanopettajan ja erityisluokanopettajan toimia sekä steinerkoulun aineenopettajan toimia vastaavia erityisluokanopettajien toimia. Opettajantoimia tulee olla niin monta kuin opetustuntien määrä pysyvästi edellyttää. Tarpeen mukaan kouluun voidaan ottaa myös tuntiopettajia.
15 §
Esiasteen erityisluokanopettajan toimeen on kelpoinen henkilö, joka on kelpoinen soveltuvaan erityisluokanopettajan virkaan tai joka on suorittanut lastentarhanopettajan tutkinnon ja toimea vastaavalle erityisopetuksen osa-alueelle suuntautuneet erilliset erityisopettajan opinnot tai toimea vastaavalla opintosuunnalla erityisopettajan tutkinnon taikka joka on suorittanut steinerkoulujen opettajan- ja erityisopettajankoulutuslaitoksessa opetushallituksen riittäviksi katsomat opinnot. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä perehtyneisyys steinerpedagogisen erityiskoulun esiasteen erityisluokanopettajan tehtäviin.
Esiasteen erityisluokanopettajan toimeen on kelpoinen henkilö, joka on kelpoinen soveltuvaan erityisluokanopettajan virkaan tai joka on suorittanut lastentarhanopettajan tutkinnon ja toimea vastaavalle erityisopetuksen osa-alueelle suuntautuneet erilliset erityisopettajan opinnot tai toimea vastaavalla opintosuunnalla erityisopettajan tutkinnon taikka joka on suorittanut steinerkoulujen opettajan- ja erityisopettajankoulutuslaitoksessa kouluhallituksen riittäviksi katsomat opinnot. Lisäksi hänellä tulee olla riittävä perehtyneisyys steinerpedagogisen erityiskoulun esiasteen erityisluokanopettajan tehtäviin.
Kelpoisuusehtona muihin 14 §:ssä mainittuihin toimiin on opetusharjoittelua lukuun ottamatta peruskoulun vastaavan opettajan kelpoisuus tai steinerkoulujen opettajankoulutuslaitoksessa suoritetut opetushallituksen riittäviksi katsomat opinnot taikka steinerpedagogisessa erityisopettajankoulutuslaitoksessa suoritetut opetushallituksen riittäviksi katsomat lääkintäpedagogiset opinnot sekä kaikissa kolmessa tapauksessa riittävä perehtyneisyyys steinerpedagogisen erityiskoulun opettajan tehtäviin.
Kelpoisuusehtona muihin 14§:ssä mainittuihin toimiin on opetusharjoittelua lukuun ottamatta peruskoulun vastaavan opettajan kelpoisuus tai steinerkoulujen opettajainkoulutuslaitoksessa suoritetut kouluhallituksen riittäviksi katsomat opinnot taikka steinerpedagogisessa erityisopettajankoulutuslaitoksessa suoritetut kouluhallituksen riittäviksi katsomat lääkintäpedagogiset opinnot sekä kaikissa kolmessa tapauksessa riittävä perehtyneisyys steinerpedagogisen erityiskoulun opettajan tehtäviin.
Väliaikaiseksi, sijaiseksi tai tuntiopettajaksi voidaan enintään lukuvuodeksi kerrallaan ottaa henkilö, jolla on opettajakunnan harkinnan mukaan tarpeelliset tiedot ja taidot sekä kyky antaa erityisopetusta, vaikka hän ei täytäkään 1 ja 2 momenteissa säädettyjä kelpoisuusehtoja.
16 §
Opettajan ja tuntiopettajan ottamisesta päättää opettajakunta.
Opettajan toimeen nimittämisestä, toimien väliaikaisesta täyttämisestä sekä sijaisen ja tuntiopettajan ottamisesta päättää opettajakunta.
16 §
Opettajan toimeen nimittämisestä, toimien väliaikaisesta täyttämisestä sekä sijaisen ja tuntiopettajan ottamisesta päättää opettajakunta.
Samoin kuuluu opettajakunnalle opettajaan kohdistuvan, peruskoululain 63§:ssä tarkoitetun kurinpidollisen rangaistuksen määrääminen.
17 §
Opettajien ja koulun muun henkilökunnan palkkauksen perusteista ja opetusvelvollisuudesta sekä tuntiopettajien palkkioiden perusteista on voimassa, mitä niistä on opetusministeriön päätöksellä määrätty tai erikseen sovittu.
18 §
Koulun johtokunta voi kouluhallituksen luvalla perustaa toimia, joiden haltijat suorittavat muita kuin opetustehtäviä, ja ottaa tilapäisiä työntekijöitä.
19 §
Steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain 5 a §:ssä tarkoitettuun henkilöstöön kuuluneella on oikeus valtion varoista kustannettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeeseen soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan kuin virka- tai työsuhteessa valtioon olleella henkilöllä.
Koulun opettajan toimen haltijalla ja edellä 18§:ssä tarkoitetulla henkilöllä on oikeus valtion varoista kustannettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeeseen soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan kun virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä.
19 §
Koulun opettajan toimen haltijalla ja edellä 18§:ssä tarkoitetulla henkilöllä on oikeus valtion varoista kustannettavaan vanhuus-, työkyvyttömyys- ja työttömyyseläkkeeseen soveltuvin osin samojen perusteiden mukaan kun virka- tai työsuhteessa valtioon olevalla henkilöllä.
20 §
Edellä 19§:ssä tarkoitetun henkilön jälkeen suoritetaan valtion varoista perhe-eläkettä noudattaen soveltuvin osin, mitä siitä virka- tai työsuhteessa valtioon olleen henkilön osalta on säädetty.
21 §
Eläkkeen perusteena oleva palkka määräytyy siten, että perusteena pidetään asianomaiselle valtionavun perusteeksi hyväksytyn yksityisten valtionapulaitosten toimiehtosopimuksen mukaan tulevaa palkkausta.
22 §
Eläkkeen ja perhe-eläkkeen myöntää valtiokonttori. Hakemus on tehtävä valtiokonttorin vahvistamalla lomakkeella ja siihen on liitettävä valtiokonttorin määräämä selvitys.
6 luku
Rahoitus (11.12.1992/1308)
23 §
1 momentti on kumottu A:lla 12.7.1993/687.
Hakemus steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain 3§:n 1 momentissa tarkoitetun oikeuden saamiseksi on toimitettava kouluhallitukselle, joka toimittaa sen omine lausuntoineen opetusministeriön ratkaistavaksi.
Jatkuvan valtionosuuden saamiseksi vaaditaan:
että koulu toimii steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain tarkoittamana kouluna;
että koulua ei ylläpidetä taloudellisen voiton tavoittelemiseksi;
että kouluhuoneisto sijaintinsa, opetustilojensa ja kuntonsa puolesta sekä muutoinkin vastaa tarkoitustaan ja että koululla on tarpeelliset opetusvälineet;
että oppilaiden terveydenhoito on tyydyttävästi järjestetty; sekä
että koulun opettajilla on opetushallituksen riittäviksi katsomat tiedot ja taidot opettamissaan aineissa.
että koulun opettajilla on kouluhallituksen riittäviksi katsomat tiedot ja taidot opettamissaan aineissa.
24 §
Valtionavun ja sen ennakon myöntää hakemuksesta kouluhallitus. Hakemukseen on liitettävä kouluhallituksen tarpeelliseksi katsoma selvitys.
Kulloinkin kulumassa olevan vuoden menoja varten suoritetaan koululle valtionavun ennakkona kunkin kuukauden 11 päivänä tai, milloin tämä päivä on lauantai tai pyhäpäivä, ensimmäisenä sitä seuraavana arkipäivänä kahdestoista osa arvioitavan valtionavun määrästä.
Milloin kustannusten on arvioitava muodostuvan yleisen kustannustason muuttumisen, toiminnan tehostumisen, laajentumisen tai supistumisen taikka muun vastaavan syyn vuoksi vähintään 5 prosenttia suuremmiksi tai pienemmiksi kuin edellisenä vuotena, ennakkoa korotetaan tai alennetaan muutosta vastaavasti.
Milloin koululle edelliseltä kalenterivuodelta maksettu ennakko on oleellisesti pienempi kuin kouluhallitukselle saapuneen valtionaputilityksen perusteella arvioitu valtionapu, kouluhallitus voi suorittaa kohtuullisen määrän lisäennakkoa.
7 luku
Valvonta
25 §
Koulu on opetusministeriön ja asianomaisen lääninhallituksen valvonnan ja tarkastuksen alainen.
Koulu on kouluhallituksen ja asianomaisen lääninhallituksen valvonnan ja tarkastuksen alainen.
Opetusministeriölle ja lääninhallitukselle on annettava kulloinkin tarvittavat koulua koskevat tiedot.
Kouluhallitukselle, lääninhallitukselle ja niiden määräämälle tarkastajalle on esitettävä kulloinkin tarvittavat koulua koskevat tiedot.
Koulun tulee toimittaa tilastokeskukselle koulua koskevat tilastotiedot.
25 §
Koulu on kouluhallituksen ja asianomaisen lääninhallituksen valvonnan ja tarkastuksen alainen.
Kouluhallitukselle, lääninhallitukselle ja niiden määräämälle tarkastajalle on esitettävä kulloinkin tarvittavat koulua koskevat tiedot.
26 §
Opetusministeriö voi koulun toiminnassa ilmenneen epäkohdan vuoksi erottaa koulun johtokunnan ja määrätä yhden tai useamman toimitsijan johtokunnalle kuuluvin valtuuksin määräajan huolehtimaan koulun hallinnosta. Koulun ylläpitäjän on maksettava toimitsijoille opetusministeriön määräämä palkkio.
Vuotuinen työsuunnitelma on toimitettava lääninhallitukselle tiedoksi viipymättä lukuvuoden alettua. Jos työsuunnitelmaa muutetaan lukuvuoden aikana, on muutoksista ilmoitettava lääninhallitukselle.
26 §
Vuotuinen työsuunnitelma on toimitettava lääninhallitukselle tiedoksi viipymättä lukuvuoden alettua. Jos työsuunnitelmaa muutetaan lukuvuoden aikana, on muutoksista ilmoitettava lääninhallitukselle.
Koulun tulee toimittaa tilastokeskukselle koulua koskevat tiedot.
27 §
Opetusministeriö voi, annettuaan koululle tilaisuuden määräajassa tai välittömästi poistaa koulun toiminnassa ilmenneen epäkohdan, evätä koululta oikeuden saada valtionosuutta.
Jos koulun toiminnassa ilmenee epäkohtia, on kouluhallituksen viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Kouluhallitus voi asettaa määräajan epäkohdan korjaamista varten.
27 §
Jos koulun toiminnassa ilmenee epäkohtia, on kouluhallituksen viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin niiden poistamiseksi. Kouluhallitus voi asettaa määräajan epäkohdan korjaamista varten.
Jollei kouluhallituksen esittämää vaatimusta epäkohdan poistamisesta ole otettu huomioon, on kouluhallituksen ilmoitettava asiasta opetusministeriölle.
Opetusministeriö voi, annettuaan koululle tilaisuuden kysymyksessä olevan epäkohdan poistamiseen, evätä oikeuden valtionavun saamiseen osittain tai kokonaan.
8 luku
Erinäisiä säännöksiä
28 §
Koulun tilikausi on kalenterivuosi. Yhden tilintarkastajan tulee olla joko Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.
Koulun tilikausi on kalenterivuosi. Kirjanpidossa on noudatettava kouluhallituksen antamia ohjeita. Yhden tilintarkastajan tulee olla joko Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.
28 §
Koulun tilikausi on kalenterivuosi. Kirjanpidossa on noudatettava kouluhallituksen antamia ohjeita. Yhden tilintarkastajan tulee olla joko Keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja.
29 §
Koulun rakennusohjelmalle, rakennuspiirustuksille ja työselityksille on ennen rakennustöiden aloittamista hankittava kouluhallituksen hyväksyminen.
30 §
Muutosta päätökseen ei saa hakea valittamalla sellaisessa asiassa, jossa ei voi hakea muutosta peruskoulua korvaavassa koulussa ja yksityisessä lukiossa.
Muutoksenhausta koulun johtokunnan ja opettajakunnan päätökseen on soveltuvin osin voimassa, mitä muutoksenhausta johtokunnan päätökseen on peruskoulua korvaavasta koulusta ja yksityisestä lukiosta annetussa asetuksessa (720/84) säädetty.
30 §
Muutoksenhausta koulun johtokunnan ja opettajakunnan päätökseen on soveltuvin osin voimassa, mitä muutoksenhausta johtokunnan päätökseen on peruskoulua korvaavasta koulusta ja yksityisestä lukiosta annetussa asetuksessa (720/84) säädetty.
Oppilaan kantelun johdosta tehtävästä oikaisusta arvosteluun ja uuden arvostelun toimittamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä peruskouluasetuksen 49 §:ssä on säädetty.
31 §
Kouluhallituksen steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain tai tämän asetuksen nojalla antamaan valtionapua koskevaan päätökseen voi koulun ylläpitäjä kirjallisesti vaatia oikaisua kouluhallitukselta vuoden kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta.
Kouluhallituksen oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen haetaan muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa (154/50) on säädetty.
32 §
Steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain, tämän asetuksen tai koulun ohjesäännön nojalla tehdystä oppilasta koskevasta päätöksestä voidaan valittaa lääninhallitukseen kuten peruskoulua korvaavassa koulussa ja yksityisessä lukiossa.
Kouluhallituksen muuhun kuin 26§:n 3 momentissa tai 27§:n 1 momentissa tarkoitettuun steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain tai tämän asetuksen nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla opetusministeriölle siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty.
Menettelystä, muutoksenhausta ja lääninhallituksen toimivallasta 1 momentissa tarkoitetuissa asioissa on voimassa, mitä peruskoulua korvaavasta koulusta ja yksityisestä lukiosta säädetään.
Opetusministeriön steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain tai tämän asetuksen nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
32 §
Kouluhallituksen muuhun kuin 26§:n 3 momentissa tai 27§:n 1 momentissa tarkoitettuun steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain tai tämän asetuksen nojalla antamaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla opetusministeriölle siinä järjestyksessä kuin muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty.
Opetusministeriön steinerpedagogisista erityiskouluista annetun lain tai tämän asetuksen nojalla antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
33 §
Koulun hallintoasioiden käsittelyssä on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa (598/82) on säädetty.
34 §
Koulun asiakirjoja saadaan hävittää ainoastaan valtionarkiston suostumuksella.
35 §
Opetusministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta.
9 luku
Voimaantulo
36 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1987.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Sen estämättä, mitä 15§:ssä on säädetty, on steinerpedagogisen erityiskoulun palveluksessa tämän asetuksen voimaan tullessa oleva opettaja edelleen kelpoinen 14§:ssä tarkoitettuun toimeen.
1308/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
687/1993
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.
1464/1993
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Ennen asetuksen voimaantuloa maksetusta eläkkeen perusteena olevasta palkasta on voimassa, mitä siitä on säädetty tällä asetuksella kumotussa 21 §:ssä.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.