Finlex →1184/1988 — Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta

Rintamaveteraani voi saada kuntoutusta siten kuin tässä laissa säädetään. Kuntoutusta ei kuitenkaan anneta, jos rintamaveteraanilla on oikeus saada vahingon tai ammattitaudin perusteella kuntoutusta sotilasvammalain (404/48), liikennevakuutuslain (279/59), tapaturmavakuutuslain (608/48) tai maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/81) taikka näitä vastaavan aikaisemman lain nojalla.

Rintamaveteraanilla tarkoitetaan henkilöä, jolle on annettu rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus.

Rintamaveteraanin aviopuoliso voi osallistua kuntoutukseen yhdessä veteraanin kanssa sen mukaan kuin asetuksella säädetään.

Kuntoutuksen tarkoituksena on rintamaveteraanin toimintakyvyn edistäminen ja säilyttäminen niin, että hän mahdollisimman pitkään selviytyy itsenäisesti jokapäiväisistä toiminnoistaan. Kuntoutus voidaan järjestää avo- tai laitoskuntoutuksena ja siihen kuuluu tarpeellinen tutkimus ja hoito.

Kuntoutukseen voidaan valita rintamaveteraani, jolle kuntoutuksen antaminen toimintakyvyn edistämiseksi, säilyttämiseksi tai muusta syystä on tarpeellista.

Rintamaveteraaneja kuntoutukseen valittaessa tulee ottaa huomioon kuntoutuksen tarve ja kiireellisyys. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että veteraanilla, jonka vamma tai sairaus aiheuttaa toimintakyvyn häiriötä, on mahdollisuus päästä kuntoutukseen.

Kuntoutukseen otettavat hyväksyy se rintamaveteraanin kotikunnan monijäseninen toimielin, joka huolehtii kansanterveystyön toimeenpanoon kuuluvista tehtävistä. Toimielin voi määrätä alaisensa viranhaltijan päättämään kuntoutukseen hyväksymisestä vahvistamiensa perusteiden ja ohjeiden mukaan. Rintamaveteraanin, jolla ei ole kotikuntaa Suomessa, hyväksyy kuntoutukseen Valtiokonttori.

Perusteiden ja ohjeiden tulee perustua 2 §:ssä tarkoitettuihin valintaperusteisiin sekä ohjeisiin, jotka sosiaali- ja terveysministeriö kuntoutukseen kuuluvasta tutkimuksesta ja hoidosta antaa.

Kuntoutus annetaan lääninhallituksen erikseen hyväksymässä sairaanhoito- tai muussa tutkimus- ja hoitolaitoksessa tai terveyskeskuksessa.

Kuntoutusta voi antaa yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain (152/1990) 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu palvelujen tuottaja ja 3 momentissa tarkoitettu itsenäinen ammatinharjoittaja, terveyskeskus, erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitettu sairaala ja siitä erillään oleva sairaanhoidon toimintayksikkö sekä Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta annetussa laissa (1064/1989) tarkoitettu toimintayksikkö.

Ulkomailla vakinaisesti asuvan rintamaveteraanin kuntoutus voidaan järjestää myös kuntoutettavan asuinmaassa sijaitsevassa kuntoutusyksikössä. Suomen ulkopuolella annettavan kuntoutuspalvelun hankkimisesta ja järjestämisestä päättää Valtiokonttori.

Kuntoutuksesta sekä siihen liittyvästä ylläpidosta aiheutuneet tarpeelliset kustannukset korvataan valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa. Tämän lain mukaisesta kuntoutuksesta ja siihen liittyvästä ylläpidosta aiheutuneiden kustannusten korvaamiseen voidaan käyttää myös arpajaislain (1047/2001) 17 §:ssä tarkoitettua rahapeliyhtiön tuottoa valtion talousarvioon tarkoitusta varten varatun määrärahan rajoissa.

Valtiokonttori jakaa 1 momentissa tarkoitetun määrärahan kunnille kunnan 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen käyttöön 9 §:ssä tarkoitettuja matkakustannuksia lukuun ottamatta. Määrärahan myöntäminen perustuu Valtiokonttorin arvioon kunnassa asuvien rintamaveteraanien määrästä.

Kunta voi järjestää palvelut itse tai hankkia kuntoutuspalvelut 4 §:n mukaan kuntoutuspalveluja antamaan oikeutetuilta palvelujen tuottajilta.

Jollei tästä laista muuta johdu, noudatetaan kunnille suoritettavaan korvaukseen soveltuvin osin, mitä kuntien ja kuntainliittojen valtionosuuksista ja -avustuksista annetussa laissa (35/73) on valtionosuuden suorittamisesta käyttökustannuksiin säädetty. Valtion asianomaisena viranomaisena toimii tapaturmavirasto.

Määräraha suoritetaan kuntien terveyslautakunnille ennakkona. Ennakko maksetaan siitä poiketen, mitä 1 momentissa tarkoitetussa laissa on säädetty, neljännesvuosittain yhtä suurina erinä helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa tapaturmaviraston arvioon perustuvan kuntakohtaisen kiintiön mukaisena.

Tapaturmavirasto vahvistaa kunnittain korvauksen lopullisen määrän. Korvausten kokonaismäärä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää.

Kunnille jaettava määräraha suoritetaan kunnan 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle ennakkona. Ennakko maksetaan neljännesvuosittain yhtä suurina erinä helmi-, touko-, elo- ja marraskuussa Valtiokonttorin arvioon perustuvan kuntakohtaisen kiintiön mukaisena.

Valtiokonttori vahvistaa kunnilta saamansa selvityksen perusteella kunnittain korvauksen lopullisen määrän. Kunnan on palautettava ennakkona liikaa saamansa määrä Valtiokonttorille sen asettamassa määräajassa.

Korvausten kokonaismäärä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää.

Kunnalle korvataan terveyskeskuksessa järjestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset keskimääräisten kustannusten mukaisesti noudattaen soveltuvin osin, mitä kansanterveyslain 25§:ssä on säädetty. Kunnan terveyskeskukselle suoritettavaa korvausta laskettaessa ei kustannuksista vähennetä palvelujen käyttäjiltä perittäviä yleisiä maksuja eikä korvauksia.

Tapaturmavirasto vahvistaa, ottaen huomioon toiminnasta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, yksityisille laitoskuntoutusta antaville toimintayksiköille valtion varoista kunnan suoritettavien korvausten määrät ja perusteet. Tapaturmavirasto voi vahvistaa korvausten perusteet myös avokuntoutusta järjestäville yksityisille toimintayksiköille.

Kunnalle korvataan terveyskeskuksessa järjestetystä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset noudattaen, mitä terveydenhuoltolain (1326/2010) 58 §:ssä säädetään. Kunnan terveyskeskukselle suoritettavaa korvausta laskettaessa palvelujen käyttäjiltä perittäviä asiakasmaksuja ei kuitenkaan lueta korvauksesta vähennettäviksi toimintatuloiksi.

Valtiokonttori vahvistaa muille laitoskuntoutusta antaville toimintayksiköille kuin terveyskeskuksille valtion varoista kunnan suoritettavien korvausten määrät ja perusteet.

Valtiokonttori vahvistaa Suomen ulkopuolella annettavasta kuntoutuksesta valtion varoista suoritettavien korvausten määrät ja perusteet.

Tämän lain nojalla järjestettävästä kuntoutuksesta ei rintamaveteraanilta peritä maksua tai korvausta.

Tämän lain nojalla järjestettävästä kuntoutuksesta ei peritä maksua tai korvausta 1 §:n mukaan kuntoutukseen oikeutetulta henkilöltä.

Kuntoutusmäärärahasta korvataan rintamaveteraanille kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset siltä osin kuin niitä ei korvata muun lain perusteella.

Matkakustannuksista korvataan tämän lain nojalla se määrä, jonka matka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käytettäessä. Jollei veteraani ole käyttänyt halvinta matkustustapaa, todelliset matkakustannukset voidaan erityisistä syistä korvata kokonaan tai osittain.

Kuntoutusmäärärahasta korvataan 1 §:n mukaan kuntoutukseen oikeutettujen henkilöiden kuntoutuksesta aiheutuneet matkakustannukset siltä osin kuin niitä ei korvata muun lain perusteella.

Matkakustannuksista korvataan tämän lain nojalla se määrä, jonka matka olisi tullut maksamaan halvinta matkustustapaa käytettäessä. Jollei kuntoutukseen oikeutettu ole käyttänyt halvinta matkustustapaa, todelliset matkakustannukset voidaan erityisistä syistä korvata kokonaan tai osittain.

Korvauksen tämän lain nojalla korvattavista matkakustannuksista myöntää ja maksaa kansaneläkelaitos valtion varoista noudattaen soveltuvin osin, mitä sairausvakuutuslaissa (364/63) on säädetty matkakustannusten korvauksen suorittamisesta.

Valtiokonttori suorittaa kansaneläkelaitokselle ennakkoa matkakustannusten suorittamiseksi siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Valtion korvauksen lopullinen määrä ei saa ylittää ennakkona maksettujen korvausten määrää.

Jos korvauksen saamiseksi matkakustannuksiin on annettu virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja tai salattu tietoja ja tämä on vaikuttanut korvauksen myöntämiseen, korvaus on palautettava kokonaan tai asianomaiselta osalta välittömästi valtiolle 16 prosentin vuotuisine korkoineen korvauksen nostopäivästä lukien.

Kuntoutettavan ansionmenetyksen korvaamisesta ja muusta toimeentuloturvasta kuntoutuksen aikana on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään.

Osa rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan varatusta määrärahasta voidaan käyttää kuntoutuksen tutkimus- ja seurantatyöhön. Määrärahan osasta ja sen käytöstä päättää sosiaali- ja terveysministeriö lääkintöhallituksen tehtyä asiasta esityksen.

Osa rintamaveteraanien kuntoutustoimintaan varatusta määrärahasta voidaan käyttää kuntoutuksen tutkimus- ja seurantatyöhön. Määrärahan osasta ja sen käytöstä päättää sosiaali- ja terveysministeriö.

Rintamaveteraanille korvataan sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaisista kotipalveluista, 7 kohdan mukaisista asumispalveluista ja 9 kohdan mukaisista liikkumista tukevista palveluista, omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) mukaisesta omaishoidon tuesta sekä terveydenhuoltolain 24 §:n mukaisista sairaanhoitopalveluista aiheutuneet kustannukset (kotona asumista tukevat palvelut).

Rintamaveteraanilta ei peritä maksua tai korvausta kotona asumista tukevista palveluista.

Kunnalle tai kuntayhtymälle korvataan kustannukset, jotka ovat aiheutuneet 12 a §:ssä tarkoitettujen palvelujen järjestämisestä. Sairaanhoitopalveluista aiheutuneet kustannukset korvataan kuitenkin vain siltä osin kuin kysymyksessä on koti-, päivä- tai yösairaanhoito taikka lääkinnällinen kuntoutus.

Valtiokonttori korvaa kotona asumista tukevien palveluiden järjestämisestä aiheutuneet kustannukset ennakkona. Kunnan tai kuntayhtymän on tehtävä selvitys määrärahan käytöstä ja palautettava ennakkona liikaa saamansa määrä Valtiokonttorille sen asettamassa määräajassa.

Tässä laissa tarkoitettuihin tapaturmaviraston, terveyslautakunnan ja kansaneläkelaitoksen päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla muussa kuin 10§:n 3 momentin tarkoittamassa tapauksessa.

Jos terveyslautakunnalle 3§:n nojalla kuuluva asia on siirretty viranhaltijan päätettäväksi, ei viranhaltijan päätökseen saa valittamalla hakea muutosta. Viranhaltijan on saatettava asia terveyslautakunnan ratkaistavaksi, jos päätökseen tyytymätön 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan sitä kirjallisesti vaatii. Päätökseen on liitettävä ohjeet, joista ilmenee, miten päätökseen tyytymättömän on meneteltävä asian saattamiseksi lautakunnan käsiteltäväksi.

Tässä laissa tarkoitettuihin Valtiokonttorin, 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen ja kansaneläkelaitoksen päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla muussa kuin 10 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa.

Jos 3 §:n 1 momentissa tarkoitetulle toimielimelle sanotun lainkohdan nojalla kuuluva asia on siirretty viranhaltijan päätettäväksi, viranhaltijan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Viranhaltijan on saatettava asia toimielimen ratkaistavaksi, jos päätökseen tyytymätön 14 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan vaatii sitä kirjallisesti. Päätökseen on liitettävä ohjeet, joista ilmenee, miten päätökseen tyytymättömän on meneteltävä asian saattamiseksi toimielimen käsiteltäväksi.

Tarkemmat säännökset korvauksen suorittamisesta ja tämän lain muusta täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Tapaturmavirasto voi antaa määräyksiä korvausten suorittamisesta ja kuntoutuksen järjestämistä koskevasta menettelystä.

Tarkemmat säännökset korvauksen suorittamisesta ja tämän lain muusta täytäntöönpanosta annetaan asetuksella. Valtiokonttori voi antaa määräyksiä korvausten suorittamisesta ja kuntoutuksen järjestämistä koskevasta menettelystä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989. Lailla kumotaan rintamaveteraanien kuntoutuksesta 14 päivänä tammikuuta 1983 annettu laki (60/83) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.