Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (8)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 362/1990 | 3 | ||
| 677/1990 | 4 | ||
| 214/1994 | 1994-05-01 | muutt. 7 §:ää | |
| 407/1995 | 1995-06-01 | lis. 25 a §:n | 19 |
| 1020/1997 | 1997-12-01 | muutt. 7 § | 2 |
| 1261/1999 | 2000-01-01 | lis. 11 a ja 11 b § ja uusi väliotsikko | 4 |
| 288/2002 | 2002-04-22 | muutt. 2 §:ää | 1 |
| 485/2006 | 2006-10-01 | muutt. 16 § | 13 |
Oikeusministerin esittelystä säädetään 30 päivänä huhtikuuta 1987 annetun esitutkintalain (449/87) ja samana päivänä annetun pakkokeinolain(450/87) 1 luvun 7 §:n ja 7 luvun 3 §:n nojalla:
1 §
KirjaaminenKun asianomistaja tai joku muu ilmoittaa poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle rikoksesta tai tapahtumasta, jota hän pitää rikoksena, ilmoitus on viipymättä kirjattava.
Ilmoitus kirjataan merkitsemällä esitutkinnan toimittamista varten tarvittavat tiedot tapahtumasta ja asianosaisista. Jos ilmoitus on puutteellinen, on ilmoituksen tekijää kehotettava täydentämään sitä.
Ilmoitus voidaan tallentaa automaattisen tietojenkäsittelyn avulla pidettävään tiedostoon.
2 §
Ilmoituksen siirtoJos ilmoitus rikoksesta on tehty sellaiselle esitutkintaviranomaiselle, jonka tehtäviin esitutkinnan toimittaminen asiassa ei kuulu, tämän on kuitenkin kirjattava ilmoitus ja toimitettava se ja muu asiassa kertynyt aineisto asianomaiselle esitutkintaviranomaiselle.
Kun asianomistaja ilmoittaa poliisille tai muulle esitutkintaviranomaiselle toisen Euroopan unionin jäsenvaltion alueella tehdystä rikoksesta, asianomistajan ilmoitus ja hänen vaatimuksensa on toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jonka alueella rikos on tehty, jos kysymys on vakavasta rikoksesta tai jos asianomistaja ei ole voinut tehdä ilmoitusta tekopaikan valtiossa.
3 §
Ilmoitus asianomistajalle toimenpiteistäEsitutkintaviranomaisen on mahdollisuuksien mukaan tehtävä selkoa asianomistajalle siitä, mihin toimenpiteisiin rikoksesta tehdyn ilmoituksen tai esitutkintaviranomaisen tietoon muuten tulleen rikoksen johdosta ryhdytään.
4 §
Ilmoitus asianomistajalle esitutkinnan toimittamatta jättämisestäJos asianomistaja on tehnyt rikoksesta ilmoituksen tai rikokseen syyllistyneelle rangaistusta vaatimatta pyytänyt asianomistajarikoksen esitutkinnan toimittamista esitutkintalain (449/87) 3 §:n 4 momentin perusteella, mutta esitutkintaa ei kuitenkaan toimiteta, hänelle on ilmoitettava syy siihen.
5 §
Asianomistajalle asianomistajarikoksen esitutkinnan toimittamisesta tehtävät ilmoituksetKun asianomistaja ilmoittaa esitutkintaviranomaiselle asianomistajarikoksesta tai kun asianomistajarikoksen esitutkinta aloitetaan esitutkintalain 3 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa, asianomistajalle on ilmoitettava, että esitutkinta toimitetaan tai sitä jatketaan vain, jos hän vaatii rikokseen syyllistyneelle rangaistusta, ja että se lopetetaan, jos hän peruuttaa rangaistusvaatimuksensa. Ilmoitukset tehdään, milloin se on mahdollista, rikoksesta tehtävää ilmoitusta vastaanotettaessa tai ilmoitettaessa asianomistajalle tutkinnan aloittamisesta ja viimeistään asianomistajaa kuulusteltaessa.
Kun asianomistajarikoksen esitutkinta toimitetaan syyttäjän pyynnöstä esitutkintalain 3 §:n 3 momentin nojalla, asianomistajalle on viipymättä ilmoitettava tutkinnan aloittamisesta.
6 §
Ilmoitus asianomistajalle oikeudesta korvaukseenJos asianomistaja on kärsinyt rikoksen johdosta vahinkoa, josta hänellä ilmeisesti on oikeus saada korvausta rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain (935/73) nojalla, esitutkintaviranomaisen on ilmoitettava asianomistajalle oikeudesta korvaukseen ja tarvittaessa opastettava häntä korvauksen hakemisessa.
7 §
Ilmoitus syyttäjälleEsitutkintaviranomaisen on sen lisäksi, mitä esitutkintalain (449/1987) 15 §:n 1 momentissa säädetään, ilmoitettava syyttäjälle sellaisista rikosasioista, joista tämä on erikseen pyytänyt ilmoittamaan.
Esitutkintaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava tutkittavakseen tulleesta rikosasiasta syyttäjälle, kun jotakuta epäillään rikoksesta:
josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kymmenen vuotta vankeutta;
jolla on laaja yhteiskunnallinen merkitys;
joka on aiheuttanut suuren henkilö-, ympäristö- tai varallisuusvahingon taikka vahingon vaaran;
jonka tutkinta edellyttää erityistä taloudellisten asioiden tuntemusta;
jonka osalta on epätietoisuutta oikeuspaikasta tai syyttäjän toimivallasta;
joka liittyy tutkittavina olevien muiden rikosten kanssa syyttäjän käsiteltäväksi tulevaan laajaan asiakokonaisuuteen; taikka
joka liittyy jo syyttäjän tai tuomioistuimen käsiteltävänä olevaan rikosasiaan.
7 §
Ilmoitus syyttäjälleEsitutkintaviranomaisen on viipymättä ilmoitettava tutkittavakseen tulleesta rikosasiasta syyttäjälle, kun jotakuta epäillään rikoksesta:
josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään kymmenen vuotta vankeutta;
jolla on laaja yhteiskunnallinen merkitys;
joka on aiheuttanut suuren henkilö-, ympäristö- tai varallisuusvahingon taikka vahingon vaaran;
jonka tutkinta edellyttää erityistä taloudellisten asioiden tuntemusta;
jonka osalta on epätietoisuutta oikeuspaikasta tai syyttäjän toimivallasta;
joka liittyy tutkittavina olevien muiden rikosten kanssa syyttäjän käsiteltäväksi tulevaan laajaan asiakokonaisuuteen; taikka
joka liittyy jo syyttäjän tai tuomioistuimen käsiteltävänä olevaan rikosasiaan.
Syyttäjälle on ilmoitettava myös sellaisista rikosasioista, joista hän on erikseen pyytänyt ilmoittamaan.
Ilmoitus tehdään toimittamalla syyttäjälle rikoksesta kirjatun ilmoituksen jäljennös tai antamalla tälle muu selostus asiasta.
Syyttäjän esityksestä lääninsyyttäjä voi vapauttaa esitutkintaviranomaisen tekemästä ilmoitusta 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja erikseen määrättyjä rikoksia koskevista asioista.
8 §
Rikoksesta epäillyn henkilöllisyyden paljastaminenRikoksesta epäillyn nimen tai hänen kuvansa saa antaa julkisuuteen vain, jos se on välttämätöntä rikoksen selvittämiseksi, epäillyn kiinni saamiseksi tai muusta erityisen painavasta syystä.
9 §
Oikeus antaa esitutkintaa koskevia tietoja julkisuuteenOikeus antaa tietoja esitutkinnasta julkisuuteen on tutkinnanjohtajalla ja hänen esimiehellään sekä esimiehen määräämällä muulla virkamiehellä.
10 §
MääritelmäTässä asetuksessa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta henkilöä.
11 §
Lasten kohtelu esitutkinnassaLasta on kohdeltava esitutkinnassa hänen ikänsä ja kehitystasonsa edellyttämällä tavalla. Erityisesti on huolehdittava siitä, ettei lapselle aiheuteta tarpeettomasti haittaa koulussa, työpaikalla tai muussa hänelle tärkeässä ympäristössä.
Lapsiin kohdistuvat tutkintatoimenpiteet on mahdollisuuksien mukaan annettava tähän tehtävään erityisesti perehtyneiden poliisimiesten suoritettaviksi. Esitutkintaviranomaisen on tarvittaessa neuvoteltava lääkärin tai muun asiantuntijan kanssa siitä, voidaanko lapseen kohdistaa tutkintatoimenpiteitä.
Viittätoista vuotta nuoremman lapsen kuulustelemisesta säädetään 14 §:ssä.
11 a §
Ilmoitus sotilasviranomaiselle toimenpiteistä. Kun sotilas noudetaan esitutkintaan, otetaan kiinni, pidätetään, vangitaan tai päästetään vapaaksi, on siitä ilmoitettava viipymättä sen hallintoyksikön päällikölle, jossa asianomainen sotilas palvelee.
11 b §
Esitutkintapöytäkirjan toimittaminen sotilasviranomaiselle. Sotilasoikeudenkäyntiasiana tutkittavasta rikoksesta laadittu esitutkintapöytäkirja on toimitettava viipymättä sotilasviranomaiselle.
12 §
Päihtyneen kuulusteleminenJos joku on siinä määrin päihtynyt alkoholista tai muusta huumaavasta aineesta, että hänen ei voida olettaa ymmärtävän kuulustelun merkitystä, häntä saa kuulustella vain, jos se on rikoksen selvittämiseksi välttämätöntä. Kuulustelupöytäkirjaan on tällöin tehtävä merkintä kuulusteltavan tilasta ja siitä, miksi kuulustelemista on pidetty välttämättömänä. Kuulustellulle on varattava tilaisuus myöhemmin uudestaan tarkastaa kertomuksensa. Sen tarkastamisesta on voimassa, mitä esitutkintalain 39 §:n 2 momentissa säädetään.
13 §
Sieluntoiminnaltaan häiriintyneessä tilassa olevan kuulusteleminenJos kuulusteltavan ei voida olettaa ymmärtävän kuulustelun merkitystä sieluntoiminnan häiriön, järkytyksen tai muun vastaavan syyn takia, sovelletaan vastaavasti, mitä 12 §:ssä on säädetty. Kuulustelemisesta on tarvittaessa neuvoteltava kuulusteltavan läheisten ja lääkärin kanssa.
14 §
Kuulusteleminen ja tutkinta, kun epäilty on viittätoista vuotta nuorempiKun viittätoista vuotta nuoremman lapsen epäillään syyllistyneen rikolliseen tekoon, lasta voidaan kuulustella teon johdosta. Teon johdosta voidaan myös toimittaa tutkinta sen selvittämiseksi, onko viisitoista vuotta täyttänyt ollut osallisena rikoksessa, tai teolla menetetyn omaisuuden saamiseksi takaisin taikka jos tutkinnanjohtaja katsoo siihen olevan erityistä syytä tai jos sosiaalilautakunta sitä pyytää. Tutkinnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä esitutkinnasta rikosasiassa on säädetty.
Kun viittätoista vuotta nuoremman lapsen epäillään syyllistyneen rikolliseen tekoon, häntä saadaan kuulustella vain, jos se on tarpeen sen selvittämiseksi, onko viisitoista vuotta täyttänyt ollut osallisena rikoksessa, tai rikollisella teolla menetetyn omaisuuden saamiseksi takaisin taikka jos muuten on erityisen tärkeää saada lapselta tietoja rikollisesta teosta, eivätkä tiedot ole muulla tavalla vaikeudetta saatavissa.
14 §
Viittätoista vuotta nuoremman kuulusteleminenKun viittätoista vuotta nuoremman lapsen epäillään syyllistyneen rikolliseen tekoon, häntä saadaan kuulustella vain, jos se on tarpeen sen selvittämiseksi, onko viisitoista vuotta täyttänyt ollut osallisena rikoksessa, tai rikollisella teolla menetetyn omaisuuden saamiseksi takaisin taikka jos muuten on erityisen tärkeää saada lapselta tietoja rikollisesta teosta, eivätkä tiedot ole muulla tavalla vaikeudetta saatavissa.
15 §
Ilmoitus kuulustelusta ja pöytäkirjan toimittaminen sosiaalilautakunnalleKun lasta kuulustellaan epäiltynä, sosiaalilautakunnalle on varattava tilaisuus lähettää edustajansa kuulusteluun, jollei tätä ole lastensuojelulain (683/83) 15 §:n 2 momentin perusteella pidettävä ilmeisen tarpeettomana. Esitutkintaviranomaisen on viipymättä toimitettava kuulustelupöytäkirja sosiaalilautakunnalle.
Kun lasta kuulustellaan epäiltynä, sosiaalilautakunnalle on varattava tilaisuus lähettää edustajansa kuulusteluun, jollei tätä ole lastensuojelulain (683/83) 15§:n 2 momentin perusteella pidettävä ilmeisen tarpeettomana.
15 §
Ilmoitus sosiaalilautakunnalle kuulustelustaKun lasta kuulustellaan epäiltynä, sosiaalilautakunnalle on varattava tilaisuus lähettää edustajansa kuulusteluun, jollei tätä ole lastensuojelulain (683/83) 15§:n 2 momentin perusteella pidettävä ilmeisen tarpeettomana.
16 §
Merkinnät kuulustelupöytäkirjaanKuulustelusta laadittavaan kuulustelupöytäkirjaan merkitään kuulustelukertomuksen lisäksi:
kuulustelun alkamis- ja päättymisaika, paikka, kuulustelija sekä muut läsnäolijat;
kuulustelun alkamis- ja päättymisaika, paikka, kuulustelija sekä muut läsnäolijat;
kuulusteltavan henkilötiedot ja epäiltynä kuulusteltavasta myös siviilisääty, elatusvelvollisuus, tulot ja varallisuus sekä moottoriajoneuvolla tehtyä liikennerikosta tai -rikkomusta tutkittaessa tiedot ajokortista;
kuulusteltavan henkilötiedot ja epäiltynä kuulusteltavasta myös siviilisääty, elatusvelvollisuus, tulot ja varallisuus sekä moottoriajoneuvolla tehtyä liikennerikosta tai -rikkomusta tutkittaessa tiedot ajokortista;
kuulusteltavan asema esitutkinnassa ja sen muuttuminen;
kuulusteltavan asema esitutkinnassa ja sen muuttuminen;
esitutkintalain 29 §:ssä tarkoitettujen tiedustelujen ja ilmoitusten tekeminen;
esitutkintalain 29§:ssä tarkoitettujen tiedustelujen ja ilmoitusten tekeminen; sekä
esitutkintalain 39 §:n 2 tai 3 momentin mukainen kuulustelukertomuksen tarkastaminen; sekä
esitutkintalain 39§:n 2 tai 3 momentin mukainen kuulustelukertomuksen tarkastaminen.
esitutkintalain 5 §:ssä tarkoitettu asianomistajan ja rikoksesta epäillyn kannanotto asian käsittelemisestä käräjäoikeudessa kirjallisessa menettelyssä.
Kuulustelusta laadittavaan kuulustelupöytäkirjaan merkitään kuulustelukertomuksen lisäksi:
kuulustelun alkamis- ja päättymisaika, paikka, kuulustelija sekä muut läsnäolijat;
kuulusteltavan henkilötiedot ja epäiltynä kuulusteltavasta myös siviilisääty, elatusvelvollisuus, tulot ja varallisuus sekä moottoriajoneuvolla tehtyä liikennerikosta tai -rikkomusta tutkittaessa tiedot ajokortista;
kuulusteltavan asema esitutkinnassa ja sen muuttuminen;
esitutkintalain 29§:ssä tarkoitettujen tiedustelujen ja ilmoitusten tekeminen; sekä
esitutkintalain 39§:n 2 tai 3 momentin mukainen kuulustelukertomuksen tarkastaminen.
Asianomistajana kuulusteltavan yhteisön laillisen edustajan kuulustelupöytäkirjaan merkitään yhteisön tunnistamiseksi tarpeelliset tiedot sekä edustajan asema yhteisössä.
Kuulustelupöytäkirjaan merkitään myös:
syy kuulustelun toimittamiseen kello 21:n ja 6:n välisenä aikana;
syy kuulustelun toimittamiseen kello 21:n ja 6:n välisenä aikana;
syy, jonka vuoksi jonkun pääsy kuulustelutilaisuuteen on evätty esitutkintalain 31 §:n nojalla tai joku on poistettu sieltä mainitun lain 35 §:n nojalla, sekä mainitun lain 36 §:n mukainen tilaisuuden varaaminen asianomaisille tietojen saamiseen ja kysymysten tekemiseen; sekä
syy, jonka vuoksi jonkun pääsy kuulustelutilaisuuteen on evätty esitutkintalain 31§:n nojalla tai joku on poistettu sieltä mainitun lain 35§:n nojalla, sekä mainitun lain 36§:n mukainen tilaisuuden varaaminen asianomaisille tietojen saamiseen ja kysymysten tekemiseen, sekä
tilaisuuden varaaminen sosiaalilautakunnalle edustajansa lähettämiseen lapsen kuulusteluun sekä sosiaalilautakunnan edustajan läsnäolo.
tilaisuuden varaaminen sosiaalilautakunnalle edustajansa lähettämiseen lapsen kuulusteluun sekä sosiaalilautakunnan edustajan läsnäolo.
Kuulustelupöytäkirjaan merkitään myös:
syy kuulustelun toimittamiseen kello 21:n ja 6:n välisenä aikana;
syy, jonka vuoksi jonkun pääsy kuulustelutilaisuuteen on evätty esitutkintalain 31§:n nojalla tai joku on poistettu sieltä mainitun lain 35§:n nojalla, sekä mainitun lain 36§:n mukainen tilaisuuden varaaminen asianomaisille tietojen saamiseen ja kysymysten tekemiseen, sekä
tilaisuuden varaaminen sosiaalilautakunnalle edustajansa lähettämiseen lapsen kuulusteluun sekä sosiaalilautakunnan edustajan läsnäolo.
16 §
Merkinnät kuulustelupöytäkirjaanKuulustelusta laadittavaan kuulustelupöytäkirjaan merkitään kuulustelukertomuksen lisäksi:
kuulustelun alkamis- ja päättymisaika, paikka, kuulustelija sekä muut läsnäolijat;
kuulusteltavan henkilötiedot ja epäiltynä kuulusteltavasta myös siviilisääty, elatusvelvollisuus, tulot ja varallisuus sekä moottoriajoneuvolla tehtyä liikennerikosta tai -rikkomusta tutkittaessa tiedot ajokortista;
kuulusteltavan asema esitutkinnassa ja sen muuttuminen;
esitutkintalain 29§:ssä tarkoitettujen tiedustelujen ja ilmoitusten tekeminen; sekä
esitutkintalain 39§:n 2 tai 3 momentin mukainen kuulustelukertomuksen tarkastaminen.
Asianomistajana kuulusteltavan yhteisön laillisen edustajan kuulustelupöytäkirjaan merkitään yhteisön tunnistamiseksi tarpeelliset tiedot sekä edustajan asema yhteisössä.
Kuulustelupöytäkirjaan merkitään myös:
syy kuulustelun toimittamiseen kello 21:n ja 6:n välisenä aikana;
syy, jonka vuoksi jonkun pääsy kuulustelutilaisuuteen on evätty esitutkintalain 31§:n nojalla tai joku on poistettu sieltä mainitun lain 35§:n nojalla, sekä mainitun lain 36§:n mukainen tilaisuuden varaaminen asianomaisille tietojen saamiseen ja kysymysten tekemiseen, sekä
tilaisuuden varaaminen sosiaalilautakunnalle edustajansa lähettämiseen lapsen kuulusteluun sekä sosiaalilautakunnan edustajan läsnäolo.
17 §
Kuulustelupöytäkirjan ottaminen ääni- tai kuvatallenteeseenKuulustelukertomus voidaan ottaa kokonaan tai osittain ääni- tai kuvatallenteeseen. Tallentamisesta on ennen sen aloittamista ilmoitettava kuulusteltavalle.
18 §
Ääni- tai kuvatallenteeseen otetun kuulustelukertomuksen tarkastaminenJos kuulustelukertomus otetaan ääni- tai kuvatallenteeseen, kuulusteltavan on kuulustelun päätyttyä annettava kuunnella äänitys ja tehdä kertomukseensa tarpeelliset korjaukset ja lisäykset.
Jos kuulustelukertomus tallennetaan tai kuulusteltavan lausumien perusteella sanellaan tallenteeseen myöhempää kirjoittamista varten, kuulustelukertomus tarkastetaan kuulusteltavan valinnan mukaan 1 momentissa säädetyin tavoin tai kuten kirjoitettu kuulustelukertomus.
19 §
Esitutkintaa koskevat merkinnätEsitutkintapöytäkirjaan on tehtävä merkintä:
siitä, että asianosaisen esitutkintalain 12 §:n mukaiseen pyyntöön lisätutkimuksien toimittamisesta ei ole suostuttu, sekä siitä, että asianosaisen tarjoamaa aineistoa ei ole asiaan kuulumattomana otettu vastaan;
toimenpiteestä, johon tutkinnanjohtaja tai tutkija on esitutkintalain 16 §:n 3 momentin nojalla ryhtynyt esteellisenä;
erityisestä syystä, jonka vuoksi esitutkinnassa ollut on esitutkintalain 21 §:n 3 momentin nojalla velvoitettu saapumaan tai noudettu uudelleen esitutkintaan aikaisemmin kuin 12 tunnin kuluttua edellisestä tutkintakerrasta; sekä
siitä, että joltakulta on esitutkintalain 45 §:n nojalla evätty oikeus toimia avustajana esitutkinnassa.
20 §
Merkinnät pakkokeinojen käyttämisestäEsitutkintapöytäkirjaan on merkittävä syyteharkinnassa ja oikeudenkäynnissä tarvittavat tiedot esitutkinnassa käytetyistä pakkokeinoista.
21 §
Kiellon tiedoksiantaminenEsitutkintalain 48 §:n 1 momentissa tarkoitettu kielto on annettava saajalleen kirjallisena todisteellisesti tiedoksi. Kiellossa on mainittava ne seikat, joita asianomaista kielletään ilmaisemasta, kiellon voimassaoloaika sekä seuraukset kiellon rikkomisesta.
22 §
Pidättämisen kirjaaminenPidättämisestä on kirjattava:
pidätetyn henkilötiedot;
rikos, josta pidätettyä epäillään;
pakkokeinolain (450/87) 1 luvun 3 §:n 1 momentin 2 kohdan a, b tai c alakohdassa tarkoitettu pidättämisen erityinen edellytys;
pidättämisestä päättänyt virkamies;
kiinniottamisaika tai pakkokeinolain 1 luvun 13§:n 1 momentissa tarkoitettu saapumisaika esitutkintaan;
pidättämispäätöksen tekoaika;
aika, jolloin pidätetylle on ilmoitettu vangitsemisvaatimuksen tekemisestä;
vangitsemisvaatimuksen ja vangitsemispäätöksen tekoaika;
vapaaksi päästämisen aika;
milloin ja kenelle pakkokeinolain 1 luvun 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehty ja, jos ilmoitus on tehty vastoin pidätetyn tahtoa, syy siihen; sekä
pidätetyn kahlehtiminen ja erillistilaan sijoittaminen sekä toimenpiteen syy ja kesto.
Mitä 1 momentissa on säädetty, on soveltuvin osin noudatettava myös, kun joku on muuten kuin pidättämispäätöksen nojalla sijoitettu pidätettyjen tiloihin.
23 §
Vangitsemisvaatimuksen tekoajan ja kiinniottamisajan kirjaaminenTuomioistuimen on kirjattava kirjallisen vangitsemisvaatimuksen saapumisaika taikka suullisesti tai puhelimitse tehdyn vangitsemisvaatimuksen tekoaika sekä vaatimuksen tekijän ilmoittama epäillyn kiinniottamisaika.
Tuomioistuimen on kirjattava kirjallisen vangitsemisvaatimuksen saapumisaika taikka suullisesti tai puhelimitse tehdyn vangitsemisvaatimuksen tekoaika.
23 §
Vangitsemisvaatimuksen tekoajan kirjaaminenTuomioistuimen on kirjattava kirjallisen vangitsemisvaatimuksen saapumisaika taikka suullisesti tai puhelimitse tehdyn vangitsemisvaatimuksen tekoaika.
24 §
Viranomaisten yhteistoiminta vangitsemisasiassaVangitsemisvaatimuksen tekijän on viipymättä toimitettava syyttäjälle vangitsemisvaatimuksen toistekappale. Jos vangitsemisvaatimus ja syyte käsitellään eri tuomioistuimissa, toistekappale on toimitettava sille syyttäjälle, jonka toimialueella syyte vangitsemisvaatimuksen perusteena olevasta rikoksesta on käsiteltävä.
25 §
Ilmoitus matkustuskiellostaMatkustuskieltoon määräämisestä, matkustuskieltoa koskevan päätöksen muuttamisesta, tilapäisen poistumisluvan myöntämisestä ja matkustuskiellon kumoamisesta on toimenpiteestä päättäneen viranomaisen viipymättä ilmoitettava poliisille tiedon tallentamiseksi poliisin tietojärjestelmään.
25 a §
PöytäkirjaTelekuuntelusta, televalvonnasta ja teknisestä tarkkailusta on pidettävä pöytäkirja, johon on merkittävä:
telekuuntelun osalta:
televalvonnan osalta:
teknisen tarkkailun osalta:
26 §
VoimaantulosäännösTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.
362/1990
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1990.
677/1990
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990.
214/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.
407/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1995.
1020/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997.
1261/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.
288/2002
Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä huhtikuuta 2002.
485/2006
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2006.