Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (5)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 52/1992 | 1992-03-01 | 2 | |
| 570/1992 | 1993-01-01 | 20 | |
| 990/1994 | 1994-12-01 | 6 | |
| 541/1997 | 1998-01-01 | 17 | |
| 1087/1999 | 2000-01-01 | muutt. 13 § | 2 |
Liikenneministerin esittelystä säädetään tielaitoksesta 19 päivänä tammikuuta 1990 annetun lain (47/90) 2 ja 4 §:n nojalla:
1 §
Tielaitoksessa on keskushallinto sekä sen alaiset palveluyksiköt, tiepiirit ja tuotantoalueet.
Tielaitoksessa on keskushallintona tiehallitus sekä sen alaisena tiepiirien muodostama aluehallinto.
1 §
Tielaitoksessa on keskushallintona tiehallitus sekä sen alaisena tiepiirien muodostama aluehallinto.
2 §
Tielaitoksen keskushallinnon tehtävänä on ohjata ja kehittää tielaitoksen toimintaa sekä vastata laitoksen yhtenäisyydestä, yleisestä hallinnosta ja tiehallinnosta.
Tiehallituksessa on hallinto-osasto, suunnitteluosasto ja tuotanto-osasto.
2 §
Tiehallituksessa on hallinto-osasto, suunnitteluosasto ja tuotanto-osasto.
3 §
Tuotantoalueiden tehtävänä on tuottaa tielaitoksen toimialaan kuuluvia rakentamis-, kunnossapito- ja muita tienpidon tuotannollisia palveluja ja tuotteita.
Hallinto-osastolle kuuluvat yleistä hallintoa koskevat asiat, suunnitteluosastolle tieverkkosuunnittelua ja tiensuunnittelua koskevat asiat sekä tuotanto-osastolle teiden rakentamista ja kunnossapitoa koskevat asiat.
Palveluyksiköiden tehtävänä on tuottaa tienpitoa varten tarvittavia asiantuntija-, kehittämis- ja suunnittelupalveluja.
3 §
Hallinto-osastolle kuuluvat yleistä hallintoa koskevat asiat, suunnitteluosastolle tieverkkosuunnittelua ja tiensuunnittelua koskevat asiat sekä tuotanto-osastolle teiden rakentamista ja kunnossapitoa koskevat asiat.
4 §
Tielaitokselle kuuluvien tehtävien alueellista hoitamista varten maa on jaettu tiepiireihin, joiden rajat ja hallintopaikat määrää liikenneministeriö.
Tiepiiriä johtaa ja sen toiminnasta vastaa tiejohtaja.
Tiepiiriä johtaa ja sen toiminnasta vastaa piiri-insinööri.
5 §
Tiepiiri huolehtii tienpidosta alueellaan laitoksen toimintaperiaatteiden sekä piirille asetettujen tavoitteiden ja piirin voimavarojen mukaisesti.
Pääjohtaja voi määrätä tiepiirin suorittamaan tehtäviä toisen piirin alueella.
6 §
Tielaitoksen toimintaa ohjaa ja valvoo valtioneuvoston enintään neljän vuoden määräajaksi nimeämä johtokunta.
Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kuusi muuta jäsentä, joista kaksi on määrättävä tielaitoksen edustavimpien henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä.
Liikenneministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.
7 §
Johtokunnan tehtävänä on:
päättää tielaitoksen yleisistä toimintalinjoista ja tavoitteista ottaen huomioon liikenneministeriön asettamat tavoitteet;
päättää tielaitoksen yleisistä toimintalinjoista ja tavoitteista ottaen huomioon liikenneministeriön asettamat tavoitteet;
päättää tielaitoksen hallinnon järjestämisestä;
päättää tielaitoksen hallinnon järjestämisestä;
päättää tielaitoksen talousarvioehdotuksesta, tutkimus- ja kehittämisohjelmasta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja pitkän aikavälin suunnitelmista;
päättää tielaitoksen tulo- ja menoarvioehdotuksesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja pitkän aikavälin suunnitelmista;
käsitellä tielaitoksen tavoitteiden toteutumista sekä hyväksyä laitoksen tilinpäätös;
käsitellä tielaitoksen tavoitteiden toteutumista sekä hyväksyä laitoksen tilinpäätös;
antaa laitoksen määräykset ja ohjeet, mikäli se ei ole siirtänyt niitä pääjohtajan tai laitoksen muun virkamiehen annettaviksi; sekä
päättää merkittävistä tutkimus- ja kehittämistehtävistä;
käsitellä muita laitoksen kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti merkittäviä asioita, joiden esittelystä johtokunnalle päättää johtokunnan puheenjohtaja.
antaa laitoksen määräykset ja ohjeet, mikäli se ei ole siirtänyt niitä pääjohtajan tai laitoksen muun virkamiehen annettaviksi; sekä
Johtokunnan tehtävänä on:
päättää tielaitoksen yleisistä toimintalinjoista ja tavoitteista ottaen huomioon liikenneministeriön asettamat tavoitteet;
päättää tielaitoksen hallinnon järjestämisestä;
päättää tielaitoksen tulo- ja menoarvioehdotuksesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja pitkän aikavälin suunnitelmista;
käsitellä tielaitoksen tavoitteiden toteutumista sekä hyväksyä laitoksen tilinpäätös;
päättää merkittävistä tutkimus- ja kehittämistehtävistä;
antaa laitoksen määräykset ja ohjeet, mikäli se ei ole siirtänyt niitä pääjohtajan tai laitoksen muun virkamiehen annettaviksi; sekä
käsitellä muita laitoksen kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti merkittäviä asioita, joiden esittelystä johtokunnalle päättää johtokunnan puheenjohtaja.
7 §
Johtokunnan tehtävänä on:
päättää tielaitoksen yleisistä toimintalinjoista ja tavoitteista ottaen huomioon liikenneministeriön asettamat tavoitteet;
päättää tielaitoksen hallinnon järjestämisestä;
päättää tielaitoksen tulo- ja menoarvioehdotuksesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja pitkän aikavälin suunnitelmista;
käsitellä tielaitoksen tavoitteiden toteutumista sekä hyväksyä laitoksen tilinpäätös;
päättää merkittävistä tutkimus- ja kehittämistehtävistä;
antaa laitoksen määräykset ja ohjeet, mikäli se ei ole siirtänyt niitä pääjohtajan tai laitoksen muun virkamiehen annettaviksi; sekä
käsitellä muita laitoksen kannalta laajakantoisia ja periaatteellisesti merkittäviä asioita, joiden esittelystä johtokunnalle päättää johtokunnan puheenjohtaja.
8 §
Johtokunta on päätösvaltainen, kun sen kokouksessa on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä neljä muuta jäsentä.
Johtokunnan kokouksessa päätetään asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut.
Johtokunta vahvistaa tarkemmat määräykset asian käsittelystä johtokunnassa.
9 §
Tielaitosta johtaa ja sen toiminnasta vastaa pääjohtaja apunaan ylijohtaja, johtajat, tiejohtajat ja tuotantoalueiden johtajat huomioon ottaen tielaitokselle kuuluvat tehtävät ja sille asetetut tavoitteet.
Tielaitosta johtaa ja sen toiminnasta vastaa pääjohtaja apunaan ylijohtaja, johtajat ja piiri-insinöörit huomioon ottaen tielaitokselle kuuluvat tehtävät ja sille asetetut tavoitteet.
Laitoksen johtotehtävissä olevat vastaavat heidän johdettavakseen kuuluvan toiminnan tuloksellisuudesta ja kehittämisestä.
10 §
Tielaitokselle kuuluvat asiat ratkaisee:
johtokunta;
pääjohtaja; tai
muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on työjärjestyksessä annettu.
Johtokunnassa käsiteltävät asiat ja asiat, joissa tielaitoksen keskushallinto on valitusviranomainen, ratkaistaan esittelystä.
Johtokunnassa käsiteltävät asiat ja asiat, joissa tiehallitus on valitusviranomainen, ratkaistaan esittelystä.
11 §
Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei ratkaista johtokunnassa tai joita hän ei ole siirtänyt muun virkamiehen ratkaistavaksi.
2 momentti on kumottu L:lla 26.6.1992/570.
Asiat, joissa tiehallitus on valitusviranomainen, pääjohtaja ratkaisee ylijohtajan, asianomaisen johtajan tai muun virkamiehen esittelystä.
12 §
Tielaitoksen pääjohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa, johtamiskokemusta ja hyvää perehtyneisyyttä toimialaan. Ylijohtajalta ja johtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja hyvää perehtyneisyyttä toimialaan.
Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena tielaitoksen virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Tielaitoksen tiejohtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja laajaa perehtyneisyyttä tienpidon tehtäviin.
Lisäksi vaaditaan:
pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto ja hallinnon tuntemusta;
ylijohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä tielaitoksen toimialaan kuuluviin tehtäviin;
johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä alaan kuuluviin tehtäviin; sekä
piiri-insinööriltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyyttä alaan kuuluviin tehtäviin.
Tuotantoalueen johtajalta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto, käytännössä osoitettua johtamistaitoa ja laajaa perehtyneisyyttä tuotannon tehtäviin.
Pääjohtajalta, ylijohtajalta, johtajalta ja piiri-insinööriltä vaaditaan myös käytännössä osoitettua johtamistaitoa.
12 §
Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena tielaitoksen virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Lisäksi vaaditaan:
pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto ja hallinnon tuntemusta;
ylijohtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä tielaitoksen toimialaan kuuluviin tehtäviin;
johtajalta virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyyttä alaan kuuluviin tehtäviin; sekä
piiri-insinööriltä virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto ja perehtyneisyyttä alaan kuuluviin tehtäviin.
Pääjohtajalta, ylijohtajalta, johtajalta ja piiri-insinööriltä vaaditaan myös käytännössä osoitettua johtamistaitoa.
13 §
Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto.
Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.
13 §
Pääjohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä.
Ylijohtajan, johtajan ja piiri-insinöörin nimittää valtioneuvosto.
Tässä pykälässä mainitut virat täytetään haettavaksi julistamatta.
14 §
Virkojen sijoittelusta määrätään tarkemmin tielaitoksen työjärjestyksessä.
Pääjohtaja sijoittaa muut kuin 13§:ssä mainitut virat tiehallitukseen, palveluyksiköihin tai tiepiireihin.
14 §
Pääjohtaja sijoittaa muut kuin 13§:ssä mainitut virat tiehallitukseen, palveluyksiköihin tai tiepiireihin.
15 §
Ylijohtajan, johtajan, tiejohtajan ja tuotantoalueen johtajan nimittää tai ottaa johtokunta.
Tiehallitukseen sijoitetut virat täyttää ja tiehallituksen työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa johtokunta, jollei tätä oikeutta ole työjärjestyksessä annettu pääjohtajalle, ylijohtajalle, johtajalle tai muulle virkamiehelle.
Keskushallintoon, tuotantoalueille ja palveluyksikköihin sijoitetut virat täyttää sekä keskushallinnon ja palveluyksiköiden työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa pääjohtaja, jollei tätä oikeutta ole työjärjestyksessä annettu muulle virkamiehelle.
Palveluyksiköihin sijoitetut virat täyttää ja palveluyksikköjen työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa pääjohtaja, jollei tätä oikeutta ole työjärjestyksessä annettu muulle virkamiehelle.
Tiepiireihin sijoitetut virat täyttää ja tiepiirin työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa tiejohtaja, jollei työjärjestyksessä määrätä toisin.
Apulaispiiri-insinöörin nimittää johtokunta. Muut tiepiireihin sijoitetut virat täyttää ja tiepiirien työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa piiri-insinööri, jollei työjärjestyksessä ole toisin määrätty.
Tuotantoalueen työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa tuotantoalueen johtaja, jollei työjärjestyksessä määrätä toisin.
15 §
Tiehallitukseen sijoitetut virat täyttää ja tiehallituksen työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa johtokunta, jollei tätä oikeutta ole työjärjestyksessä annettu pääjohtajalle, ylijohtajalle, johtajalle tai muulle virkamiehelle.
Palveluyksiköihin sijoitetut virat täyttää ja palveluyksikköjen työsopimussuhteisen henkilöstön ottaa pääjohtaja, jollei tätä oikeutta ole työjärjestyksessä annettu muulle virkamiehelle.
Apulaispiiri-insinöörin nimittää johtokunta. Muut tiepiireihin sijoitetut virat täyttää ja tiepiirien työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa piiri-insinööri, jollei työjärjestyksessä ole toisin määrätty.
16 §
Tilapäisen virkamiehen ottaa se viranomainen tai virkamies, joka nimittää vastaavan vakinaisen virkamiehen, jollei työjärjestyksessä ole toisin määrätty.
17 §
Pääjohtajalle myöntää virkavapautta liikenneministeriö. Yli vuoden kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin valtioneuvosto, jollei se perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen.
2 momentti on kumottu A:lla 21.11.1994/990.
Virkamiehelle, jonka nimittää valtioneuvosto, myöntää virkavapautta pääjohtaja. Yli vuoden kestävän virkavapauden myöntää kuitenkin liikenneministeriö, jollei se perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen.
Virkavapauden muulle keskushallinnon virkamiehelle kuin pääjohtajalle myöntää keskushallinto ja tiepiirien virkamiehille tiepiiri sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Virkavapauden myöntämisestä tuotantoalueen tai palveluyksikön virkamiehille määrätään työjärjestyksessä.
Virkavapauden muille kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille tiehallituksen virkamiehille myöntää tiehallitus ja tiepiirien virkamiehille tiepiiri sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään. Virkavapauden myöntämisestä palveluyksikön virkamiehille määrätään työjärjestyksessä.
18 §
Viran hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää virkavapauden, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
Pääjohtajan viran ollessa avoinna päättää viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta enintään vuodeksi liikenneministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvosto. Muun avoinna olevan viran väliaikaisen hoitajan ottaa sama viranomainen tai virkamies, joka määrää viransijaisen, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
19 §
Jos pääjohtaja on estynyt, hänen sijaisenaan toimii ylijohtaja. Johtokunta voi tarvittaessa määrätä pääjohtajan esityksestä hänelle myös muita sijaisia.
Pääjohtajan ollessa estynyt toimii hänen sijaisenaan ylijohtaja. Pääjohtajan esityksestä liikenneministeriö voi määrätä hänelle myös muita sijaisia.
Ylijohtajan, johtajan, tiejohtajan ja tuotantoalueen johtajan sijaisen määrää pääjohtaja.
Ylijohtajan ja johtajan sijaisen määrää pääjohtaja.
3 momentti on kumottu A:lla 24.1.1992/52.
Piiri-insinöörin sijaisena toimii apulaispiiri-insinööri ja tämänkin ollessa estynyt pääjohtajan piiri-insinöörin esityksestä määräämä virkamies.
20 §
Mitä 17 §:ssä säädetään virkamiehistä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilökuntaan.
Mitä 17 ja 18§:ssä on säädetty virkamiehistä noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilökuntaan.
20 §
Mitä 17 ja 18§:ssä on säädetty virkamiehistä noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilökuntaan.
21 §
Tielaitoksen keskushallinto kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja virastoissa valtion etua ja oikeutta kaikissa tielaitosta koskevissa asioissa.
Tiehallitus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja virastoissa valtion etua ja oikeutta kaikissa tielaitosta koskevissa asioissa.
Tielaitoksen keskushallinnon johtajalla on oikeus joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta valvoa laitosta koskevissa asioissa valtion etua ja oikeutta tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa, välimiesmenettelyssä ja toimituksissa sekä edustaa niissä tielaitosta.
Tielaitoksen oikeudellisten asioiden hoidosta vastaavan yksikön päälliköllä on oikeus joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta valvoa laitosta koskevissa asioissa valtion etua ja oikeutta tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa, välimiesmenettelyssä ja toimituksissa sekä edustaa niissä tielaitosta.
Tiepiirin päällikkö tai hänen valtuuttamansa on oikeutettu edustamaan valtiota tiepiiriä koskevissa asioissa, joissa keskushallinnon edustaja ei esiinny.
Tiepiirin päällikkö tai hänen valtuuttamansa on oikeutettu edustamaan valtiota tiepiiriä koskevissa asioissa, joissa tiehallituksen edustaja ei esiinny.
21 §
Tiehallitus kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa ja virastoissa valtion etua ja oikeutta kaikissa tielaitosta koskevissa asioissa.
Tielaitoksen oikeudellisten asioiden hoidosta vastaavan yksikön päälliköllä on oikeus joko itse tai valtuuttamansa asiamiehen kautta valvoa laitosta koskevissa asioissa valtion etua ja oikeutta tuomioistuimissa, muissa viranomaisissa, välimiesmenettelyssä ja toimituksissa sekä edustaa niissä tielaitosta.
Tiepiirin päällikkö tai hänen valtuuttamansa on oikeutettu edustamaan valtiota tiepiiriä koskevissa asioissa, joissa tiehallituksen edustaja ei esiinny.
22 §
Tielaitoksella on oikeus, jollei erikseen ole toisin säädetty tai määrätty:
ostaa ja vuokrata maa- ja vesialueita;
antaa vuokralle hallintaansa kuuluvia maa- ja vesialueita ja rakennuksia sekä määrätä niistä suoritettavat vuokrat voimassa olevien säännösten rajoissa;
lainata tai vuokrata muille valtion virastoille ja laitoksille taikka muutoin yleishyödyllisiin tarkoituksiin ajoneuvoja, koneita, laitteita ja muita varastoesineitä, jollei niitä tarvita tielaitoksen omaan käyttöön; sekä
maksua vastaan tehdä ja luovuttaa ulkopuolisille toimialaansa kuuluvia töitä ja suoritteita.
Edellä 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetuista maksuista säädetään erikseen.
23 §
Pääjohtaja antaa työjärjestyksessä tarkemmat määräykset tielaitoksen sisäisestä työnjaosta ja hallinnon järjestämisestä.
Pääjohtaja antaa johtokunnan päättämissä rajoissa työjärjestyksessä tarkemmat määräykset tielaitoksen sisäisestä työnjaosta ja hallinnon järjestämisestä. Työjärjestyksessä voidaan määrätä osastojen ulkopuolisista yksiköistä.
23 §
Pääjohtaja antaa johtokunnan päättämissä rajoissa työjärjestyksessä tarkemmat määräykset tielaitoksen sisäisestä työnjaosta ja hallinnon järjestämisestä. Työjärjestyksessä voidaan määrätä osastojen ulkopuolisista yksiköistä.
24 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1990.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
52/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
570/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
990/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.
541/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998. Asetuksen 12 §:n 1 ja 2 momentti tulevat kuitenkin voimaan jo 1 päivänä heinäkuuta 1997.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1087/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.