Finlex →1271/1990 — Osuuspankkilaki

Osuuspankit ja 41 a ja 41 b §:ssä tarkoitetut osakeyhtiömuotoiset pankit sekä osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki, jotka kuuluvat jäseninä (jäsenluottolaitos) niitä ohjaamaan oikeutettuun osuuskuntaan (keskusyhteisö), muodostavat yhdessä keskusyhteisön, keskusyhteisön konsolidointiryhmään kuuluvien yhteisöjen ja jäsenluottolaitosten luottolaitostoiminnasta annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuihin konsolidointiryhmiin kuuluvien yhteisöjen kanssa tässä laissa tarkoitetunosuuspankkien yhteenliittymän, jos:

Keskusyhteisön konsolidointiryhmään luetaan keskusyhteisö, sen omistusyhteisö sekä luotto- tai rahoituslaitos tai palveluyritys, joka on keskusyhteisön tai sen omistusyhteisön tytäryritys. Konsolidointiryhmään luetaan lisäksi luotto- tai rahoituslaitos tai palveluyritys, jolla on keskusyhteisön tai sen omistusyhteisön tai niiden tytäryritysten kanssa yhteinen hallinto tai jota johdetaan keskusyhteisön, sen omistusyhteisön tai niiden tytäryrityksen kanssa yhteisesti.

Keskusyhteisön johtokunnan puheenjohtaja toimii 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun liikepankin johtokunnan puheenjohtajana. Keskusyhteisön hallintoneuvoston jäsenet muodostavat liikepankin hallintoneuvoston jäsenten enemmistön. Keskusyhteisö on luottolaitostoiminnasta annetun lain 3 §:ssä tarkoitettu rahoituslaitos.

Keskusyhteisöllä on velvollisuus antaa jäsenluottolaitoksille ohjeita niiden toiminnasta maksuvalmiuden, vakavaraisuuden ja riskien hallinnan turvaamiseksi sekä velvollisuus valvoa niiden toimintaa.

Keskusyhteisö ei saa antaessaan ohjeita, suorittaessaan valvontaa, myöntäessään lupia tai muutoin hoitaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviään asettaa jäsenluottolaitoksia keskenään eriarvoiseen asemaan ilman perusteltua syytä.

Keskusyhteisön ja siihen kuuluvien luottolaitosten konsolidoidun maksuvalmiuden on oltava turvattu luottolaitostoiminnasta annetun lain 7 luvun mukaisesti. Maksuvalmiuden tukena on oltava kassavaranto, joka on vähintään 10 prosenttia näiden kaikista veloista, lukuun ottamatta sellaisia velkoja, jotka jäsenluottolaitokset ovat saaneet Suomen valtion määrättyyn tarkoitukseen antamista varoista, sekä velkoja Suomen Pankille.

Keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten konsolidoituun kassavarantoon luetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 67 §:n 2 momentissa tarkoitetuista eristä:

Jäsenluottolaitoksella tulee olla luottolaitostoiminnasta annetun lain 67 §:n mukainen kassavaranto. Jäsenluottolaitoksen kassavarantoon voidaan lukea viimeksi mainitun pykälän 2 momentin mukaiset kuukauden kuluessa erääntyvät saamiset osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimivalta liikepankilta bruttomääräisinä.

Keskusyhteisö tai jäsenluottolaitos taikka niiden konsolidointiryhmiin kuuluva yhteisö ei saa toiminnassaan ottaa niin suurta riskiä, että siitä aiheutuu olennaista vaaraa keskusyhteisön, jäsenluottolaitoksen tai koko yhteenliittymälle lasketulle vakavaraisuudelle. Keskusyhteisöllä tulee olla koko yhteenliittymään nähden riittävät riskien valvontajärjestelmät. Jäsenluottolaitoksella ja sen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvalla yhteisöllä on oltava toimintaansa nähden riittävät riskien valvontajärjestelmät.

Jäsenluottolaitoksen on luottolaitostoiminnasta annetun lain 69 §:n ja 71 §:n mukaisesti ilmoitettava suuret asiakasriskit vähintään neljä kertaa vuodessa rahoitustarkastukselle ja keskusyhteisölle, jonka on puolestaan ilmoitettava koko yhteenliittymälle lasketut suuret asiakasriskit rahoitustarkastukselle.

Asiakasriskejä laskettaessa yhteenliittymä rinnastetaan luottolaitokseen. Yhteenliittymälle lasketuista omista varoista laskettu asiakasriski ei saa nousta sellaiseen määrään, että luottolaitostoiminnasta annetun lain 70 §:n 1 momentissa ensimmäisenä mainittu asiakasriski ylittää 20 prosenttia tai toisena mainittu asiakasriski 15 prosenttia taikka pykälän 2 momentissa mainittu suurten asiakasriskien yhteismäärä 500 prosenttia.

Jäsenluottolaitoksen ja sen konsolidointiryhmän asiakasriskejä koskevat luottolaitostoiminnasta annetun lain 70 ja 106 §:ssä tarkoitetut asiakasriskejä koskevat rajoitukset.

Keskusyhteisö voi myöntää jäsenluottolaitokselle ja sen konsolidointiryhmälle luvan poiketa yksittäistä asiakasriskiä koskevasta rajoituksesta. Luottolaitostoiminnasta annetun lain 70 §:n 1 momentissa ensimmäisenä mainittu asiakasriski ei saa kuitenkaan ylittää 50 prosenttia tai toisena mainittu asiakasriski 40 prosenttia eikä pykälän 2 momentissa mainittu suurten asiakasriskien yhteismäärä 1 200 prosenttia. Enintään 250 000 ecua vastaavan markkamäärän suuruisia asiakasriskejä koskevan luvan keskusyhteisö voi myöntää luottolaitoskohtaisesti tässä momentissa tarkoitettujen enimmäismäärien rajoissa.

Keskusyhteisö ei saa myöntää 3 momentissa tarkoitettua lupaa, jos luvan mahdollistama sitoumusmäärän kasvu johtaisi jäsenluottolaitoksen vakavaraisuuden alenemiseen alle luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvussa tarkoitetun vähimmäistason.

Luottolaitostoiminnasta annetun lain 69 §:n 2 momentissa tarkoitetun asiakaskokonaisuuden sitoumuksille, joiden yhteismäärä on suurempi kuin 5 miljoonaa ecua vastaava markkamäärä, on haettava keskusyhteisön lupa. Osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimivan liikepankin ja sen konsolidointiryhmään kuuluvan yhteisön ei kuitenkaan tarvitse hakea tässä tarkoitettua lupaa.

Luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvun mukaista omien varojen vähimmäismäärää laskettaessa yhteenliittymä rinnastetaan luottolaitokseen. Rahoitustarkastus antaa tarkemmat määräykset rinnastamisesta.

Yhteenliittymälle lasketun vakavaraisuuden tulee olla luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvun mukainen. Vakavaraisuutta laskettaessa yhteenliittymän omista varoista vähennetään jäsenluottolaitoksen tai sen konsolidointiryhmään kuuluvan yhteisön liikkeeseen laskemat ja osuuspankkien vakuusrahaston merkitsemät pääomatodistukset ja muut oman pääoman ehtoiset erät.

Jos yhteenliittymälle lasketut omat varat vähenevät alle luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvussa säädetyn vähimmäismäärän, on keskusyhteisön viipymättä ilmoitettava siitä rahoitustarkastukselle. Keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten on lisäksi viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin omien varojen määrää koskevien vaatimusten täyttämiseksi. Rahoitustarkastuksen on asetettava määräaika, jonka kuluessa vaatimus on täytettävä.

Mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvussa säädetään omien varojen vähimmäismäärästä, ei sovelleta jäsenluottolaitokseen tai sen konsolidointiryhmään. Jos jäsenluottolaitoksen tai sen konsolidointiryhmän omat varat vähenevät alle luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvussa säädetyn vähimmäismäärän, on luottolaitoksen kuitenkin viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin vakavaraisuutensa saattamiseksi säädetylle tasolle. Keskusyhteisön on asetettava rahoitustarkastuksen määräämien perusteiden mukaisesti määräaika näille toimenpiteille.

Jos jäsenluottolaitoksen omien varojen määrä alenee alle luottolaitostoiminnasta annetun lain 104 §:n 1 momentissa säädetyn määrän tai 3 momentissa säädettyjen yhteenlaskettujen omien varojen määrän, on jäsenluottolaitokselle asetettava määräaika, jonka kuluessa omien varojen on saavutettava mainittujen säännösten mukainen vähimmäismäärä. Määräajan asettaa keskusyhteisö, jos jäsenluottolaitoksen 78 §:n mukaan laskettu omien varojen vähimmäismäärä on vähintään 10 prosenttia. Omien varojen vähimmäismäärän ollessa tätä alhaisempi määräajan asettaa rahoitustarkastus. Jos jäsenluottolaitoksen omien varojen määrä ei määräajan kuluessa saavuta säädettyä tasoa, rahoitustarkastus voi esittää ministeriölle luottolaitoksen toimiluvan peruuttamista.

Sen lisäksi, mitä osuuskuntalain 5 §:ssä säädetään, keskusyhteisön säännöissä on määrättävä:

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, jäsenluottolaitoksen säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä on määrättävä,

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille keskusyhteisön ja jäsenluottolaitoksen sääntöjen tai yhtiöjärjestysten kohdille sekä niiden muutoksille on haettava ministeriön vahvistus. Ministeriön on pyydettävä asiasta rahoitustarkastuksen lausunto.

Keskusyhteisö ei saa aloittaa toimintaansa ennen kuin ministeriö on vahvistanut sen säännöt ja keskusyhteisö on toimittanut rahoitustarkastukselle:

Jos 1 momentissa mainituissa tiedoissa tapahtuu muutos, se on viipymättä ilmoitettava rahoitustarkastukselle.

Osuuspankit ja 41 a ja 41 b §:ssä tarkoitetut osakeyhtiömuotoiset pankit sekä osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki voivat liittyä keskusyhteisön jäseneksi tekemällä päätöksen 7 h §:ssä tarkoitettujen määräysten ottamisesta luottolaitoksen sääntöihin tai yhtiöjärjestykseen. Päätös on pätevä vain, jos sen puolesta on osuuskunnan kokouksessa annettu vähintään kaksi kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä tai jos sitä on yhtiökokouksessa kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.

Jäsenluottolaitoksella on oikeus erota keskusyhteisöstä päättämällä sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen 7 h §:ssä tarkoitettujen määräysten muuttamisesta sekä ilmoittamalla siitä kirjallisesti keskusyhteisön johtokunnalle, jos yhteenliittymälle laskettu vakavaraisuus säilyy 7 f §:ssä säädetyn mukaisena eroamisen jälkeenkin. Päätös on pätevä vain, jos sen puolesta on annettu tai sitä kannattaa 7 j §:n mukainen äänten ja osakkeiden enemmistö. Vakavaraisuuden säilyminen on todettava keskusyhteisön tilintarkastajien varmentamalla laskelmalla.

Jäsenluottolaitos voidaan erottaa keskusyhteisöstä osuuskuntalain 21 §:n mukaisesti.

Eronnut tai erotettu jäsenluottolaitos vastaa kuitenkin yhteenliittymään kuuluvan toisen jäsenluottolaitoksen tai keskusyhteisön veloista ja sitoumuksista, jos yhteenliittymään kuuluva jäsenluottolaitos tai keskusyhteisö asetetaan selvitystilaan viiden vuoden kuluessa siitä tilinpäätöspäivästä, joka lähinnä seuraa eroamista tai erottamista. Eronnut tai erotettu jäsenluottolaitos on myös velvollinen suorittamaan sellaiset ylimääräiset maksut, jotka keskusyhteisöllä on 84 a §:n perusteella oikeus periä jäsenluottolaitoksilta edellä sanotulta ajalta.

Ministeriö voi antaa keskusyhteisölle luvan käyttää toiminimessään nimitystä ""pankki"" tai viittausta talletuspankin toimintaan.

Keskusyhteisön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimisessa sekä tilintarkastuksessa noudatetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain säännöksiä.

Keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten sekä niiden konsolidointiryhmien tilinpäätöksistä laaditaan yhdistelty tilinpäätös noudattaen soveltuvin osin mitä luottolaitoksen konsernitilinpäätöksestä on säädetty tai määrätty. Rahoitustarkastus antaa tarkemmat määräykset yhdistellyn tilinpäätöksen laadinnasta. Yhdistelty tilinpäätös käsittää myös sellaiset yhteisöt, joiden äänivallasta edellä sanotut yhteisöt omistavat yhdessä yli puolet.

Keskusyhteisön tilintarkastajien on, noudattaen soveltuvin osin luottolaitostoiminnasta annetun lain säännöksiä, tarkastettava yhdistelty tilinpäätös, joka on esiteltävä ja annettava tiedoksi keskusyhteisön varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle.

Keskusyhteisön jäsenluottolaitoksen on pidettävä jäljennös 2 momentissa tarkoitetusta tilinpäätöksestä jokaisen nähtävänä ja annettava siitä jäljennöksiä noudattaen, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 40 §:n 2 ja 4 momentissa säädetään. Keskusyhteisön on laadittava ja julkistettava yhdistelty osavuosikatsaus noudattaen soveltuvin osin, mitä 2 momentissa ja luottolaitostoiminnasta annetun lain 41 §:ssä säädetään. Keskusyhteisön jäsenluottolaitoksen on annettava jokaiselle sitä pyytävälle jäljennös yhdistellystä osavuosikatsauksesta niin kuin luottolaitostoiminnasta annetun lain 40 §:ssä säädetään.

Sen estämättä, mitä osuuskuntalain 177 §:ssä on säädetty etuoikeudesta sijoitusosuuksiin, on etuoikeus uusiin sijoitusosuuksiin sen jälkeen, kun sijoitusosuuspääoma on ensimmäisen kerran rekisteröity, vain sijoitusosuuksien omistajilla samassa suhteessa kuin he ennestään omistavat osuuspankin sijoitusosuuksia.

Uusmerkinnässä osuuskunnan kokous voi päättää poiketa osuuskuntalaissa ja 1 momentissa säädetystä etuoikeudesta. Päätös on pätevä vain, mikäli etuoikeudesta poikkeamiselle on osuuspankin edun mukainen perusteltu syy, tai se tapahtuu osuuspankin jäsenten hyväksi ja mikäli sen hyväksymisen puolesta on annettu vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä.

Sen estämättä, mitä osuuskuntalain 165 §:n 3 momentissa on säädetty, säännöissä voidaan määrätä, että osuuspankin purkautuessa vain sijoitusosuuksilla on oikeus osuuskuntalain 120 §:n 1 momentissa tarkoitettuun omaisuuden säästöön.

Päätös 1 momentissa tarkoitetun määräyksen ottamisesta sääntöihin on pätevä vain, jos sen hyväksymisen puolesta on annettu vähintään kolme neljäsosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä. Mitä osuuskuntalain 56 §:n 1 momentissa on säädetty sääntöjen muuttamista koskevan ehdotuksen saattamisesta jäsenten tietoon, on vastaavasti sovellettava.

Päätös sääntöjen muuttamisesta siten, että jo annettujen sijoitusosuuksien osalta rajoitetaan oikeutta osuuspankin voittoon tai omaisuuteen, vaatii kaikkien sijoitusosuuden omistajien suostumuksen.

Osuuskunnan kokous voi päättää osuuskuntalaissa säädetyllä tavalla sijoitusosuuspääoman alentamisesta sellaisen vahvistetun taseen mukaisen tappion peittämiseen, johon varaukset, vapaa oma pääoma, osuuspääoma ja vararahasto eivät riitä.

Osuuspankin sijoitusosuuspääomaa voidaan alentaa osuuskuntalain 189 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa valtiovarainministeriön luvalla ilman tuomioistuimen suostumusta ja kuulutusmenettelyä.

Osuuspankilla on oltava vararahasto.

Vararahastoa saadaan käyttää osuuspankin tappioiden peittämiseen siltä osin kuin vahvistetun taseen osoittama voitto ja tätä tarkoitusta varten olevat muut rahastot tai varaukset eivät siihen riitä.

Osuuskuntalain 33 ja 34 §:n säännökset eivät koske osuuspankkeja.

Osuuspankin voittona saadaan jakaa osuuskuntalain 35 §:n 3 momentissa tarkoitettu määrä vähennettynä taseeseen aktivoituja perustamismenoja vastaavalla määrällä ja osuuspankilla olevien omien sijoitusosuuksien hankintamenoa vastaavalla määrällä. Pääomalainalle maksettavasta korosta tai muusta hyvityksestä johtuvasta voitonjaon rajoituksesta säädetään luottolaitostoiminnasta annetun lain 36 §:ssä ja vakavaraisuussuhteesta johtuvasta voitonjaon rajoituksesta mainitun lain 81 §:ssä.

Osuuspankin, joka on konsernin emoyritys, voittona ei saa siitä huolimatta, että voitonjako olisi osuuskuntalain 35 §:n 3 momentin nojalla sallittu, jakaa määrää, joka ylittää viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistetun konsernitaseen mukaisen voiton ja konsernin muun vapaan oman pääoman yhteenlasketun määrän, vähennettynä konsernitaseen osoittamalla tappiolla, muilla jakokelvottomilla 1 momentissa tarkoitetuilla erillä sekä määrällä, jolla konserniin kuuluvien yritysten tilinpäätöksissä tehdyt, kirjanpitolain (1336/1997) 5 luvun 15 §:ssä tarkoitetut varaukset sekä tehtyjen ja suunnitelman mukaisten poistojen erotus on konsernitilinpäätöksessä merkitty vapaaseen omaan pääomaan, sekä määrällä, joka lain tai sääntöjen mukaan on merkittävä vararahastoon tai muuten jätettävä jakamatta.

Mitä tässä laissa on säädetty johtokunnan jäsenestä ja toimitusjohtajasta on vastaavasti sovellettava johtokunnan varajäseneen ja varatoimitusjohtajaan.

Osuuspankin hallintoneuvostossa on oltava vähintään viisi jäsentä. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa, että pankkia hoidetaan asiantuntevasti ja huolellisesti lain ja sääntöjen mukaisesti.

Hallintoneuvoston on erityisesti:

Osuuspankin johtokunnassa on oltava vähintään kolme jäsentä. Johtokunnan jäsenen toimikausi voidaan säännöissä määrätä enintään kolmeksi vuodeksi. Säännöissä voidaan määrätä, että toimitusjohtaja tai muu pankin toimihenkilö saadaan valita johtokunnan jäseneksi määräämättömäksi ajaksi.

Osuuspankin johtokunnan on valittava keskuudestaan vuodeksi kerrallaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

Osuuspankin johtokunnan tehtävänä on pankin toiminnan johto lain ja pankin sääntöjen mukaan.

Osuuspankin hallintoneuvoston tai johtokunnan jäsen tai toimitusjohtaja ei saa osallistua hänen ja osuuspankin välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa ottaa osaa osuuspankin ja kolmannen henkilön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, mikäli hänellä on siitä odotettavissa olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa osuuspankin edun kanssa. Mitä tässä on sanottu sopimuksesta, on vastaavasti sovellettava oikeudenkäyntiin tai muuhun puhevallan käyttämiseen.

Osuuspankin toimitusjohtajan tehtävänä on hoitaa pankin juoksevaa hallintoa hallintoneuvoston ja johtokunnan antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Toimiin, jotka pankin toiminnan laajuus ja laatu huomioon otettuna ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos johtokunta on hänet siihen valtuuttanut tai johtokunnan päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta pankin toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa on johtokunnalle niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto.

Osuuspankin toimitusjohtaja voidaan valita pankin johtokunnan jäseneksi.

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa pankkia sellaisessa asiassa, joka 1 momentin mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

Haaste katsotaan toimitetuksi osuuspankille, kun se on annettu tiedoksi johtokunnan jäsenelle tai toimitusjohtajalle.

Osuuspankin on annettava pankkitarkastusvirastolle ennalta tieto osuuskunnan kokouksesta ja hallintoneuvoston kokouksesta sekä niissä käsiteltäväksi tulevista tärkeistä asioista.

Osuuspankin sulautumiseen toiseen osuuspankkiin taikka kahden tai useamman osuuspankin sulautumiseen perustamalla uusi osuuspankki on haettava valtiovarainministeriön lupa. Osuuskuntalain 153–155 §:n säännökset eivät koske osuuspankkien sulautumista.

Valtiovarainministeriöllä on oikeus antaa kussakin yksittäistapauksessa tarkemmat määräykset siitä, miten on meneteltävä osuuspankkien sulautuessa.

Osuuspankin on tehtävä valtiovarainministeriön luvasta ilmoitus kaupparekisteriin neljän kuukauden kuluessa luvan myöntämisestä. Kun ilmoitus koskee 2 momentissa tarkoitettua tapausta, on samalla ilmoitettava vastaanottavan osuuspankin perustamisesta.

Jos vastaanottavan pankin on vastikkeena sijoitusosuuksien omistajille annettava sijoitusosuuksiaan, on, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu, soveltuvin osin noudatettava, mitä osuuskuntalaissa on säädetty sijoitusosuuspääoman kartuttamisesta.

Osuuspankki vastaa välimiesmenettelyn aiheuttamista kuluista. Välimiehet voivat kuitenkin erityisistä syistä velvoittaa sijoitusosuuden omistajan kokonaan tai osittain korvaamaan pankille sen kulut.

Välimiesten tulee antaa asianosaisille tieto välitystuomion julistamisen ajasta ja paikasta. Jos asianosainen jää saapumatta mainittuun tilaisuuteen, välitystuomio on viipymättä lähetettävä hänelle kirjatussa kirjeessä. Välitystuomioon tyytymätön asianosainen voi saattaa asian tuomioistuimen tutkittavaksi. Haaste on annettava vastapuolelle tiedoksi kahden kuukauden kuluessa välitystuomion julistamisesta. Jollei välitystuomioon haeta muutosta, on sen täytäntöönpanosta noudatettava, mitä ulosottolain 3 luvun 16 §:ssä säädetään. Välimiesmenettelystä on muutoin voimassa, mitä välimiesmenettelystä annetussa laissa on säädetty.

Lunastuksen suorittamiseen voidaan käyttää pankin vararahastoa ja muita tätä tarkoitusta varten olevia rahastoja.

Osuuspankki voi, siinä järjestyksessä kuin tässä luvussa säädetään, perustaa osakeyhtiön, jonka tarkoituksena on siirtyvän toiminnan jatkaminen ja jonka kaikki osakkeet toimintaa siirtävä osuuskunta merkitsee ja siirtää osuuspankin harjoittaman toiminnan sille. Osuuspankki, joka on tullut pankin vakuusrahaston välittömän tuen kohteeksi, voi vakuusrahaston aloitteesta siirtää toimintansa yhdelle tai useammalle osakeyhtiömuotoiselle pankille, jonka 7 a §:ssä tarkoitettu keskusyhteisö, osuuspankkien keskusrahalaitoksena toimiva liikepankki tai osuuspankit taikka jotkut niistä perustavat. Vakuusrahasto voi tehdä tätä koskevan aloitteen, jos sen tuen kohteena olevan osuuspankin omat varat eivät ilman lisätukea riitä kattamaan pankille kertyneitä tappioita. Tässä momentissa tarkoitetut osakeyhtiöt ovat osuustoiminnallisia osakeyhtiömuotoisia pankkeja.

Sen estämättä, mitä osuuskuntalain 1 §:ssä säädetään, 1 momentissa tarkoitetun osuuskunnan tarkoituksena on jäsentensä taloudenpidon tai elinkeinon tukemiseksi harjoittaa omistamansa 1 momentissa tarkoitetun osakeyhtiön välityksellä pankkitoimintaa siten, että osuuskunnan jäsenet osallistuvat osuuskunnan harjoittamaan toimintaan käyttämällä hyväkseen osakeyhtiömuotoisen pankin palveluksia.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun osuuskunnan hallintoneuvoston ja johtokunnan jäseniin sekä toimitusjohtajaan sovelletaan mitä 19 §:ssä säädetään osuuspankin hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenestä sekä toimitusjohtajasta.

Osuuskunnan päätös osuuskunnan merkitsemien osakkeiden luovuttamisesta ei ole pätevä, elleivät kaikki äänestykseen osallistuneet ole kokouksessa siihen yhtyneet. Osuuskunnan on lisäksi pyydettävä valtiovarainministeriön lupa osakkeiden luovuttamiseen.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuun osuuskuntaan ei sovelleta osuuskuntalain 16 a luvun säännöksiä.

Jos 1 momentissa tarkoitettu osuuspankki kuuluu jäsenenä 7 a §:ssä tarkoitettuun keskusyhteisöön, on tässä pykälässä tarkoitettujen osakeyhtiömuotoisten pankkien myös liityttävä keskusyhteisön jäseneksi.

Sellainen osuuspankki, joka on vuonna 1993 tai sen jälkeen tullut valtion vakuusrahastosta annetun lain (379/92) mukaisesti tai muulla tavalla välittömästi tai välillisesti valtion tai valtion vakuusrahaston tukitoimien kohteeksi, voidaan valtion vakuusrahaston aloitteesta muuttaa osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi sen mukaan kuin tässä luvussa säädetään.

Valtiovarainministeriö voi valtion vakuusrahaston esityksestä päättää, että osuuspankin johtokunnan on kutsuttava viipymättä osuuskunnan kokous päättämään 1 momentissa tarkoitetusta osuuspankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi, jos 1 momentissa tarkoitetun tuen kohteena olevan osuuspankin omat varat eivät ilman valtion tukea kata pankin kertyneitä tappioita.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu osuuskunnan päätös on tehtävä osuuskuntalain 63 §:ssä säädetystä poiketen yhdessä osuuskunnan kokouksessa läsnä olevien jäsenten äänten enemmistöllä.

Edellä 41 a §:n 1 momentissa ja 41 b §:ssä tarkoitettuun pankkiin sovelletaan, mikäli tässä luvussa ei toisin säädetä, mitä liikepankkilaissa (1269/90) säädetään liikepankista. Edellä 41 a §:n 1 momentissa tarkoitettuun osuuskuntaan sovelletaan, mikäli tässä luvussa ei toisin säädetä, mitä osuuskuntalaissa säädetään osuuskunnasta.

Osuuspankin muuttamiseen 41 b §:ssä tarkoitetuksi pankiksi sovelletaan, mikäli tässä luvussa ei toisin säädetä, mitä osuuskuntalain 16 a luvussa säädetään osuuskunnan muuttamisesta osakeyhtiöksi.

3 momentti on kumottu L:lla 19.12.1997/1233.

Päätös 41 a §:n 1 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetun osakeyhtiön perustamisesta ja osuuspankin toiminnan siirtämisestä sille on tehtävä osuuskunnan kokouksessa osuuskuntalain 63 §:ssä säädetyllä tavalla. Päätös ei kuitenkaan ole pätevä, elleivät kaikki äänestykseen osallistuneet ole viimeksi pidetyssä osuuskunnan kokouksessa yhtyneet siihen.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun osuuskunnan kokouksen on:

Päätös 41 a §:n 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitetun osakeyhtiön tai osakeyhtiöiden perustamisesta ja osuuspankin toiminnan siirtämisestä sille tai niille on tehtävä osuuskunnan kokouksessa läsnä olevien jäsenten äänten enemmistöllä.

Edellä 3 momentissa tarkoitetun toimintaa siirtävän osuuskunnan kokouksen on päätettävä tämän pykälän 2 momentin 4–6 kohdassa mainituista asioista.

Edellä 3 momentissa tarkoitettujen osuustoiminnallisten osakeyhtiömuotoisten pankkien perustamiskokouksessa on:

Osuuskunnan kokouksen päättäessä osuuspankin muuttamisesta 41 b §:ssä tarkoitetuksi pankiksi osuuskunnan kokouksen päätöksessä on sen lisäksi, mitä osuuskuntalain 158 a §:n 2 momentissa säädetään, hyväksyttävä pankille osakeyhtiölain (734/78) ja liikepankkilain mukaisesti laadittu yhtiöjärjestys.

Edellä 41 a §:n 1 momentissa tarkoitetun pankin perustamiseen ja osuuspankin muuttamiseen 41 b §:ssä tarkoitetuksi pankiksi on saatava valtiovarainministeriön lupa. Lupa pankin perustamiseen 41 a §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla on myönnettävä, jos perustaminen ei ole yleisen edun vastaista.

Valtiovarainministeriöllä on oikeus antaa 41 a §:n 1 momentissa tarkoitetun osakeyhtiön perustamista ja 41 b §:ssä tarkoitetun osuuspankin muuttamista koskevia määräyksiä.

Valtiovarainministeriön 1 momentissa tarkoitettu lupa vastaa talletuspankkien toiminnasta annetun lain 4 §:ssä tarkoitettua toimilupaa.

4 momentti on kumottu L:lla 19.12.1997/1344.

Edellä 41 a §:n 1 momentissa tarkoitetulle pankille valitun johtokunnan on tehtävä kaupparekisteriin ilmoitus pankin perustamisesta ja osuuspankin toiminnan siirtämisestä tälle pankille. Vastaavasti 41 b §:ssä tarkoitetulle pankille valitun johtokunnan on tehtävä kaupparekisteriin ilmoitus osuuspankin muuttamisesta osakeyhtiömuotoiseksi pankiksi.

Edellä 41 a §:n 1 momentissa tarkoitetun pankin tai pankkien perustamista ja 41 b §:ssä tarkoitetuksi pankiksi muuttamista koskeva osuuskunnan kokouksen päätös sekä keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten 41 a §:n 1 momentissa tarkoitetun pankin perustamista koskevat päätökset tulevat voimaan, kun ministeriön 41 f §:n 1 momentissa tarkoitettu lupa sekä ministeriön vahvistamat yhtiöjärjestykset ja osuuskunnan sääntöjen muutos on merkitty kaupparekisteriin.

Osuuskuntalain 158 b §:n viimeisessä lauseessa tarkoitetun osuusmaksun voi 41 b §:ssä tarkoitettu pankki palauttaa vain voitonjakokelpoisista varoistaan edellyttäen, että pankin vakavaraisuus ei laske alle säädetyn vähimmäsrajan.

Perustettaessa 41 a §:n 1 momentissa tarkoitettu pankki tai pankkeja ja muutettaessa osuuspankki 41 b §:ssä tarkoitetuksi pankiksi osuuspankin varat, velat ja varaukset sekä muut oikeudet ja velvoitteet siirtyvät toimintaa jatkavalle pankille tai jatkaville pankeille.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen siirtyvien varojen, velkojen ja varausten arvot määräytyvät osuuspankin viimeksi laaditun tilinpäätöksen kirjanpitoarvojen mukaan.

Perustettavan 41 a §:n 1 momentissa tarkoitetun pankin osakepääoman on oltava vähintään 5 miljoonaa ecua vastaava markkamäärä. Sen on kuitenkin aina oltava vähintään 30 miljoonaa markkaa. Osakepääoman, vararahaston ja ylikurssirahaston tulee lisäksi olla yhteensä vähintään yhtä suuri kuin pankkia perustavan osuuskunnan osuuspääoman, lisäosuuspääoman ja vararahaston yhteenlaskettu määrä.

Muutettaessa osuuspankki 41 b §:ssä tarkoitetuksi pankiksi pankin osakepääoma muodostetaan osuuspankin osuuspääomasta, lisäosuuspääomasta ja vararahastosta. Vararahastosta voidaan käyttää tähän tarkoitukseen enintään kaksikolmasosaa. Lisäksi osakepääoman muodostamiseen voidaan käyttää sijoitusosuuspääoma.

Edellä 41 a §:n 1 momentissa ja 41 b §:ssä tarkoitettu pankki voidaan muuttaa liikepankkilaissa tarkoitetuksi liikepankiksi. Liikepankiksi muuttamiseen on saatava ministeriön lupa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta liikepankiksi muuttamista koskeva pankin yhtiökokouksen päätös on pätevä vain, jos pankin osakkeenomistajat, joilla on kolme neljäsosaa kokouksessa annetuista äänistä ja kokouksessa edustettuina olevista osakkeista, ovat päätöstä kannattaneet.

3 momentti on kumottu L:lla 19.12.1997/1233.

Edellä 41 a §:n 1 momentissa ja 41 b §:ssä tarkoitetulla pankilla on, poiketen siitä, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 §:ssä säädetään, oikeus käyttää pankin yhteisömuotoa osoittavan tunnuksen lisäksi toiminimessään sanaa tai yhdysosaa ""osuuspankki"".

Osuuspankin viimeisen tilikauden tilinpäätöksen laatii ja allekirjoittaa osuuspankin johtokunta yhdessä toimitusjohtajan kanssa ja tilintarkastuksen toimittavat sen tilintarkastajat. Osuuspankin hallintoneuvosto antaa tilinpäätöksestä lausunnon ja varmentaa sen. Osuuspankin tilinpäätöksen vahvistaa ja vastuuvapaudesta päättää osuuskunnan kokous.

Osuuspankin toimintaa jatkavan 41 a §:n 1 momentissa ja 41 b §:ssä tarkoitetun pankin katsotaan jatkavan osuuspankin liiketoimintaa tuloverolain (1535/92) 24 §:ssä tarkoitetulla tavalla. Edellä 41 a §:n 1 momentissa ja 41 b §:ssä tarkoitettua muutosta ei ole pidettävä tuloverolain 122 §:ssä tarkoitettuna omistajanvaihdoksena. Osuuspankin omaisuuden siirrosta toimintaa jatkavalle pankille ei ole suoritettava leimaveroa.

Osuuspankin toimintaa jatkavan 41 a §:n 1 momentissa ja 41 b §:ssä tarkoitetun pankin sekä 41 j §:ssä tarkoitetun liikepankin tulee antaa liikepankkilain 6 §:n 1 momentissa mainitut selvitykset rahoitustarkastukselle. Selvitykset on annettava viipymättä sen jälkeen, kun edellä tarkoitetut pankit on merkitty kaupparekisteriin, kuitenkin viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun 41 a §:n 1 momentissa tarkoitettu pankki on perustettu tai osuuspankki on muutettu 41 b §:ssä tarkoitetuksi pankiksi taikka edellä tarkoitettu osakeyhtiömuotoinen pankki on muutettu liikepankiksi.

Jollei johtokunta ole 1 momentissa tarkoitetuissa olosuhteissa tehnyt tilinpäätöstä, pankkitarkastusviraston on kehotettava johtokuntaa viipymättä tekemään tilinpäätös. Jollei johtokunta noudata kehotusta, pankkitarkastusviraston on teetettävä tilinpäätös ja annettava se tilintarkastajien tutkittavaksi.

Laskettaessa 1 momentissa tarkoitettua sidotun oman pääoman määrää lisätään siihen taseen liitteessä tarkemmin selvitettävä erä, joka osoittaa omaisuuserien yhteenlasketun arvon nousun, jos näitä eriä arvostettaisiin todennäköiseen luovutushintaan luovutuksesta johtuvat erilliskulut vähennettynä. Käyttöomaisuus, jonka arvo jatkuvasti vähenee, on kuitenkin merkittävä tarpeellisin poistoin vähennettyyn hankintamenon mukaiseen määrään, jos tämä olisi luovutushintaa korkeampi.

Valtiovarainministeriö voi 1 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa määrätä enintään neljän kuukauden ajaksi talletusten vastaanottamisen yleisölle tarjottaville tileille ja niillä olevien varojen sekä pankin muiden sitoumusten maksamisen kokonaan tai osittain keskeytettäväksi. Edellä sanottu ei koske palkkioita pankin hoidosta eikä saatavien ja muiden varojen turvaamisesta aiheutuvien välittömien menojen suorittamista.

Jos osuuspankin toiminnan jatkuminen on saatu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla turvatuksi, pankin on kiireellisesti ryhdyttävä toimenpiteisiin sidotun oman pääoman kartuttamiseksi siten, että sidotun oman pääoman menetys on korvattu viiden vuoden kuluessa sen tilinpäätöksen tekemisestä, jossa menetys on todettu, jollei valtiovarainministeriö erityisestä syystä enintään kahdeksi vuodeksi myönnä määräaikaan pidennystä.

Kun osuuspankin toiminta on 51 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla keskeytetty, osuuskunnan kokous on kutsuttava koolle viimeistään kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista päättämään pankin toiminnan jatkamisesta.

Jos osuuspankin toiminta on keskeytetty tappioiden johdosta ja pankin toimintaa aiotaan jatkaa, johtokunnan on tehtävä osuuskunnan kokoukselle ehdotus sidotun oman pääoman lisäykseksi tai vakuuden hankkimiseksi sidotun oman pääoman puuttuvan osan kattamiseksi tai sijoitusosuuspääoman alentamisesta tai pankin sulautumisesta toiseen osuuspankkiin.

Jos osuuspankin toiminta on keskeytynyt maksuvaikeuksien johdosta, johtokunnan on tehtävä osuuskunnan kokoukselle ehdotus pankin maksuvalmiuden turvaamisesta.

Osuuspankin johtokunnan on haettava valtiovarainministeriöltä pankin toiminnan keskeyttämistä koskevan päätöksen peruuttamista, jos osuuskunnan kokous sen jälkeen, kun toiminta on tappioiden johdosta keskeytetty:

Edellä 1 momentissa mainitulla tavalla on meneteltävä myös, jos osuuskunnan kokous siinä tapauksessa, että osuuspankin toiminta on keskeytetty maksuvaikeuksien johdosta, hyväksyy johtokunnan ehdotuksen pankin maksuvalmiuden turvaamisesta.

Osuuspankki ei saa maksaa korkoa osuus- eikä sijoitusosuuspääomalle ennen kuin pankin sidottu oma pääoma on karttunut 54 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua lisäystä vastaavalla määrällä lisättynä pankkitarkastusviraston hyväksymällä korolla.

Jos osuuspankki joutuu selvitys- tai konkurssitilaan ennen kuin 1 momentissa tarkoitettu lisäys sidottuun omaan pääomaan on 1 momentissa tarkoitetulla tavalla katettu, lisäys omaan pääomaan on suoritettava pankin varoista ennen sijoitusosuuksien omistajille sijoitusosuuspääomasta suoritettavia maksuja.

Osuuspankin johtokunnan on kutsuttava viipymättä osuuskunnan kokous päättämään pankin asettamisesta selvitystilaan, jollei 51 §:n 2 momentin nojalla asetetun määräajan kuluessa:

Edellä 1 momentissa säädettyä menettelyä on noudatettava myös, jos 53 §:ssä tarkoitettua lisäystä sidottuun omaan pääomaan ei ole 54 §:n 1 momentin 1 kohdassa asetetun määräajan kuluessa suoritettu.

Jos osuuspankin toimilupa on peruutettu, pankin johtokunnan on viipymättä suljettava pankki sekä kutsuttava osuuskunnan kokous päättämään pankin asettamisesta selvitystilaan tai pankin sulautumisesta toiseen osuuspankkiin.

Osuuspankin toiminnan ollessa keskeytettynä tai pankin ollessa suljettuna pankilta ei saa hakea velkaa tai muuta sitoumusta suoritettavaksi eikä sen omaisuutta ulosmitata eikä hakea pankin omaisuutta takavarikkoon tai myymis- ja hukkaamiskieltoon taikka asettaa pankkia konkurssi- tai selvitystilaan. Myöskään pankin antamaa panttia ei saa tänä aikana muuttaa rahaksi.

Jos velkojan on lain mukaan oikeutensa säilyttämiseksi määräajassa pantava vireille kanne tai ryhdyttävä muuhun toimenpiteeseen, josta osuuspankin toiminnan keskeyttäminen tai pankin sulkeminen hänet estää, oikeus on katsottava säilyneeksi, jos toimenpiteeseen on ryhdytty kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun päätös toiminnan keskeyttämisestä on peruutettu tai pankki on uudelleen aloittanut toimintansa.

Valtiovarainministeriöllä on oikeus antaa määräyksiä osuuspankin hoidosta sen toiminnan ollessa keskeytettynä tai pankin ollessa suljettuna.

Osuuspankin asettamisesta selvitystilaan päättää osuuskunnan kokous.

Osuuskunnan kokous voi erityisestä syystä päättää selvitysmiehen vaalin siirtämisestä kahden viikon kuluessa ilman eri kutsua pidettävään jatkokokoukseen.

Jollei selvitysmiehiä ole valittu kahden viikon kuluessa siitä, kun päätös osuuspankin asettamisesta selvitystilaan on tehty, valtiovarainministeriön on määrättävä selvitysmiehet.

Päätös tai määräys joka on annettu 50, 51 tai 59–61 §:n nojalla, on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

Osuuskunnan kokouksen on selvitysmiesten vaalin yhteydessä valittava yksi tai useampia tilintarkastajia tarkastamaan pankin hallintoa ja tilejä selvitystilan aikana. Jos valtiovarainministeriö on määrännyt selvitysmiehet, näiden on viipymättä kutsuttava kokoon osuuskunnan kokous valitsemaan tilintarkastajia. Jollei tällaista kokousta voida pitää, selvitysmiesten on pyydettävä valtiovarainministeriötä määräämään tilintarkastajat.

Kun osuuspankki on asetettu selvitystilaan, johtokunnan on viipymättä laadittava ja annettava selvitysmiehille tilinpäätös siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ei ole ennen esitetty osuuskunnan kokouksen vahvistettavaksi. Selvitysmiesten on toimitettava viipymättä tilinpäätös selvitystilan tilintarkastajille, joiden on kahden kuukauden kuluessa annettava kertomus hallinnon ja tilien tarkastuksesta. Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus on kuukauden kuluessa tilintarkastuskertomuksen valmistumisesta esitettävä osuuskunnan kokoukselle, jonka on otettava käsiteltäväksi kysymys vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja toimitusjohtajalle tilinpäätöksen tarkoittamalta ajalta.

Jos 1 momentissa tarkoitettu aika käsittää myös edellisen tilikauden, tältä tilikaudelta on laadittava erillinen tilinpäätös ja emoyhtiössä myös konsernitilinpäätös.

Osuuspankin asettamisesta selvitystilaan sekä selvitysmiesten valitsemisesta ja toiminimen kirjoittamisesta selvitystilan aikana selvitysmiesten on viipymättä ilmoitettava kaupparekisteriin.

Valtiovarainministeriön on ilmoitettava kaupparekisteriin päätöksestään, jolla se on määrännyt osuuspankin asetettavaksi selvitystilaan tai määrännyt selvitysmiehet.

Selvitystilassa olevan osuuspankin toiminimeen on lisättävä sana "selvitystilassa".

Jos joku yksin tai yhdessä toisen henkilön kanssa selvitystilan alkamisen jälkeen kirjoittaa osuuspankin toiminimen noudattamatta, mitä 1 momentissa on säädetty, hän vastaa syntyneen sitoumuksen aiheuttamasta vahingosta. Tällaista vastuuta ei kuitenkaan ole, jos asiakirjasta käy ilmi, että pankki on selvitystilassa, tai jos se, jolle sitoumus on annettu, tiesi pankin olevan selvitystilassa.

Selvitysmiesten tehtävänä on hoitaa osuuspankin asioita selvitystilan aikana. Selvitysmiesten kelpoisuudesta, oikeuksista, velvollisuuksista ja vahingonkorvausvelvollisuudesta on, jollei tässä laissa toisin säädetä, soveltuvin osin voimassa, mitä pankin hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenistä on säädetty.

Selvitysmiesten palkkiosta päättää osuuskunnan kokous.

Selvitysmiesten on heti keskeytettävä osuuspankin talletusten vastaanottaminen yleisöltä sekä muiden paitsi pankin hoidosta aiheutuvien maksujen suorittaminen.

Selvitysmiesten on haettava julkinen haaste osuuspankin velkojille.

Selvitysmiehillä on oikeus tarvittaessa kutsua osuuspankin velkojat kokoon. Kutsumisjärjestyksestä on voimassa, mitä konkurssipesän velkojien kokoonkutsumisesta on säädetty.

Selvitysmiesten on muutettava osuuspankin omaisuus rahaksi niin pian kuin se voi tapahtua ilmeistä vahinkoa tuottamatta.

Selvitysmiesten on kolmen kuukauden kuluessa kunkin tilikauden päättymisestä annettava selvitystilan tilintarkastajille tilinpäätös. Tilinpäätöksen laatimisesta on voimassa, mitä 50 §:n 3 momentissa on säädetty. Tilinpäätös on kaikkien selvitysmiesten allekirjoitettava.

Jollei selvitysmenettelyä ole saatettu loppuun kolmen vuoden kuluessa selvitystilan alkamisesta, selvitysmiesten on 1 momentissa tarkoitetun tilinpäätöksen antamisen yhteydessä ilmoitettava, mitkä syyt ovat aiheuttaneet viivytyksen.

Selvitystilan tilintarkastajien on kuukauden kuluessa siitä, kun tilinpäätös on heille jätetty, annettava selvitysmiehille kertomus hallinnon ja tilien tarkastuksesta.

Selvitysmiesten on viipymättä julkaistava tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus Virallisessa lehdessä, pidettävä ne osuuskunnan jäsenten, sijoitusosuuksien omistajien ja velkojien nähtävinä sekä esitettävä ne osuuskunnan kokoukselle.

Osuuskunnan kokous voi erottaa valitsemansa selvitysmiehen ja valita erotetun tilalle toisen. Sama oikeus on valtiovarainministeriöllä ja pankkitarkastusvirastolla, jos se on määrännyt selvitysmiehet.

Selvitysmenettelyn alkamisen jälkeen osuuspankin velkoja ei saa ryhtyä pakkotoimin perimään saatavaansa. Selvitysmenettely ei kuitenkaan estä sellaisen saatavan perimistä, johon velkojalla on pantti- tai muu vastaava etuoikeus.

Selvitysmenettelyn alkamisen jälkeen osuuspankin velallisella ei ole oikeutta käyttää kuittaukseen saamista, jonka velallinen on hankkinut sen jälkeen, kun valtiovarainministeriö on määrännyt pankin toiminnan keskeytettäväksi tai peruuttanut pankin toimiluvan taikka määrännyt pankin suljettavaksi.

Osuuspankkia ei saa asettaa konkurssiin ennen kuin selvitysmenettelyssä on todettu, että sen velat ovat varoja suuremmat.

Jos pankin velat ovat 1 momentin mukaisesti varoja suuremmat, selvitysmiesten on luovutettava omaisuus konkurssiin.

Mikäli selvitystilassa olevan osuuspankin toimintaa ei ole 75 §:n mukaisesti päätetty jatkaa eikä pankin omaisuutta ole luovutettu konkurssiin, on sen jälkeen, kun pankin velat on maksettu tai niiden maksamiseen tarvittavat varat erotettu ja pankin muut sitoumukset täytetty, ensiksi sijoitusosuuspääoma ja sitten osuuspääoma maksettava takaisin.

Tehtävänsä suoritettuaan selvitysmiesten on annettava selvitystilan tilintarkastajille lopputilitys, johon on liitettävä kertomus heidän hallinnostaan selvitystilan alkamisesta lukien, selostus omaisuuden jaosta tai sen määrätarkoitukseen käyttämisestä sekä tiliaineisto koko selvitysajalta.

Selvitystilan tilintarkastajien on kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputilitys on heille jätetty, annettava selvitysmiehille kertomus lopputilityksen johdosta. Selvitysmiesten on esitettävä lopputilitys ja tilintarkastuskertomus viipymättä osuuskunnan kokoukselle ja meneteltävä muutenkin 72 §:n 2 momentissa mainitulla tavalla.

Jollei osuuspankin toimintaa ole päätetty jatkaa, pankki katsotaan puretuksi, kun lopputilitys on esitetty osuuskunnan kokoukselle. Selvitysmiesten on ilmoitettava asiasta valtiovarainministeriölle ja kaupparekisteriin.

Jos osuuspankin purkamisen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai pankkia vastaan nostetaan kanne taikka muutoin tarvitaan selvitystoimenpiteitä, on selvitystä jatkettava. Selvitysmiesten on viivytyksettä tehtävä tästä ilmoitus valtiovarainministeriölle ja kaupparekisteriin. Kutsu jatketun selvitystilan ensimmäiseen osuuskunnan kokoukseen on toimitettava pankin sääntöjen mukaisesti.

Selvitysmiesten antamaa lopputilitystä saa siihen tyytymätön moittia osuuspankin kotipaikan alioikeudessa. Moitekanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun 78 §:ssä tarkoitettu lopputilitys esitettiin osuuskunnan kokoukselle.

Jos osuuspankin omaisuus on luovutettu konkurssiin, pankin tallettajalla on oikeus saada konkurssipesän varoista maksu talletustilillä olevasta saatavastaan siitä huolimatta, ettei saatavaa ole valvottu.

Jos osuuspankin varoja on konkurssimenettelyn päätyttyä vielä jäljellä, on meneteltävä kuten 77 §:n 2 momentissa on säädetty.

Päätös osuuspankin purkamisesta muuten kuin 50 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tappioiden tai maksuvaikeuksien johdosta on tehtävä osuuskuntalain 63 §:n 1 momentissa säädetyssä järjestyksessä, kuitenkin niin, että viimeksi pidetyssä kokouksessa päätöksen hyväksymisen puolesta on annettava yhdeksän kymmenesosaa äänestykseen osallistuneista äänistä. Asiasta on ilmoitettava ennalta valtiovarainministeriölle, jolla on oikeus antaa tarkempia määräyksiä siitä, miten on meneteltävä osuuspankin toimintaa purettaessa.

Jos 2 a luvussa tarkoitetun jäsenluottolaitoksen omat varat vähenevät tappioiden johdosta 50 §:ssä tai liikepankkilain 27 §:ssä mainituin tavoin eikä jäsenluottolaitoksen toimintaa saada 51 §:ssä tai liikepankkilain 28 §:ssä tarkoitetuin tavoin turvatuksi, yhteenliittymän keskusyhteisöllä on oikeus periä yhteenliittymään kuuluvilta jäsenluottolaitoksilta keskusyhteisön säännöissä mainituin perustein ylimääräisiä maksuja tilikauden aikana enintään viisi tuhannesosaa jäsenluottolaitosten viimeksi vahvistettujen taseiden yhteenlasketusta loppusummasta käytettäväksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin.

Keskusyhteisö ja jäsenluottolaitokset ovat yhteisvastuussa niistä selvitystilassa olevan keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen veloista, joita ei saada suoritetuiksi sen varoista. Edellä tarkoitettu vastuu jakautuu keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten kesken viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa.

Jos keskusyhteisön tai jäsenluottolaitoksen selvitystilamenettelyssä on todettu, että sen velat ovat varoja suuremmat, on selvitysmiesten viipymättä ennen 76 §:n 2 momentissa tarkoitettuun toimenpiteeseen ryhtymistä laadittava laskelma vajauksen määrästä ja osittelulaskelma vajauksen peittämiseksi keskusyhteisöltä ja jäsenluottolaitoksilta perittävistä maksuista. Selvitysmiesten on esitettävä tarkoitettu selvitys rahoitustarkastukselle, joka hankittuaan asiasta keskusyhteisön lausunnon vahvistaa osittelulaskelman. Rahoitustarkastus asettaa määräajan maksujen suorittamiselle. Määräajassa suorittamatta jätetyt maksut voidaan periä ulosottoteitse vahvistetun osittelulaskelman nojalla niin kuin lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta on säädetty. Jos maksua ei saada perityksi, selvitysmiesten on ositeltava puuttuva määrä keskusyhteisön ja muiden jäsenluottolaitosten maksettavaksi.

Selvitystilassa olevan jäsenluottolaitoksen toiminnan jatkaminen on osuuspankkilaissa tarkoitettujen toiminnan jatkamiselle asetettujen edellytysten täytyttyäkin sallittua vain keskusyhteisön suostumuksin.

Jos yhteenliittymän vakavaraisuus laskee alle luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvun mukaisen vähimmäistason eikä palaudu siihen rahoitustarkastuksen asettamassa määräajassa ja vähintään puolet yhteenliittymän sidotusta omasta pääomasta on menetetty taikka keskusyhteisö ei pysty vastaamaan sitoumuksistaan, yhteenliittymä on purettava. Keskusyhteisön hallituksen tai, keskusyhteisön ollessa selvitystilassa, selvitysmiesten on jaettava mahdollisesti syntynyt tappio yhteenliittymään kuuluvien luottolaitosten vastattavaksi 84 b §:n 2 momentin mukaisesti.

Keskusyhteisön toiminnan keskeyttämisessä, selvitystilassa ja purkamisessa noudatetaan muutoin tämän lain säännöksiä.

Kanteen voivat lisäksi nostaa sijoitusosuuksien omistajat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa kaikista sijoitusosuuksista. Jos sijoitusosuuden omistaja luopuu kanteesta sen nostamisen jälkeen, voivat muut kanteen nostaneet kuitenkin jatkaa sitä.

Kanteen nostaneet sijoitusosuuksien omistajat vastaavat oikeudenkäyntikuluista. He ovat kuitenkin oikeutettuja saamaan osuuspankilta korvauksen niistä siinä määrin, kuin osuuspankille oikeudenkäynnillä voitetut varat siihen riittävät. Tuomioistuin voi määrätä, että kanteen nostaneille sijoitusosuuksien omistajille on suoritettava heidän osuuksilleen tuleva osuus osuuspankille voitetuista varoista.

Joka

on tuomittava osuuspankkirikkomuksesta sakkoon, ellei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta.

Osuuspankki ei saa ottaa talletusta eikä luottoa toiselta osuuspankilta.

Osuuspankki voi siirtää välittömästi ennen lain voimaantuloa päättyneeltä tilikaudelta laaditussa tilinpäätöksessä luottotappiovarauksista vararahastoon määrän, joka on enintään 90 prosenttia edellä tarkoitetulta tilikaudelta tehtävän ja aikaisemmin tehtyjen luottotappiovarausten yhteismäärästä.

Edellä 1 momentin mukaisesti vararahastoon siirrettyä määrää, poiketen siitä, mitä muualla laissa on säädetty, saadaan käyttää ainoastaan pankin tappioiden kattamiseen siltä osin kuin vahvistetun taseen osoittama voitto ja muu vapaa oma pääoma eivät siihen riitä.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991 ja sillä kumotaan 29 päivänä elokuuta 1969 annettu osuuspankkilaki (542/69) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Osuuspankin on kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta, jollei valtiovarainministeriö hakemuksesta myönnä pitempää aikaa, haettava vahvistus niille sääntöjen muutoksille, jotka tämän lain mukaan ovat tarpeen.