Finlex →537/1990 — Laki koulutus- ja erorahastosta

Työ- tai virkasuhteen päättymisen johdosta maksetaan työntekijälle sekä kunnan, kuntainliiton, evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon, seurakunnan, seurakuntaliiton ja muun seurakuntain yhtymän viranhaltijalle erorahaa sekä työ- tai virkasuhteen jatkuessa henkilökohtaista tukea omaehtoista ammatillista aikuiskoulutusta varten sen mukaan kuin tässä laissa säädetään ja koulutus- ja erorahaston säännöissä määrätään. Edellä tarkoitettua työntekijää ja viranhaltijaa kutsutaan jäljempänä edunsaajaksi.

Koulutus- ja erorahaston toimeenpanemasta aikuiskoulutustuesta säädetään erikseen aikuiskoulutustuesta annetussa laissa (1276/2000).

Koulutus- ja erorahasto huolehtii erorahan ja koulutukseen myönnettävän tuen maksamisesta.

Edunsaajalle, joka on menettänyt työpaikkansa sen vuoksi, että työnantaja on taloudellisista tai tuotannollisista syistä joutunut supistamaan työvoimaa tai lopettanut toimintansa, maksetaan erorahaa, mikäli edunsaajan uudelleen työhön sijoittuminen on iän tai muun syyn vuoksi ilmeisen vaikeata. Erorahan myöntämisen muista edellytyksistä ja sen suuruudesta määrätään tarkemmin rahaston säännöissä. Tällöin on otettava huomioon myös työ- ja virkasuhteen jatkumisaika taikka alallaoloaika.

Ammatillista aikuiskoulutusta varten voidaan myöntää 1 §:ssä tarkoitettua tukea, jos työnantaja ei maksa edunsaajalle palkkaa koulutuksen ajalta. Tuen myöntämisen edellytyksistä ja sen suuruudesta määrätään tarkemmin rahaston säännöissä.

Koulutus- ja erorahaston tulee etuuden myöntämistä ja epäämistä sekä takaisinperintää koskevassa asiassa antaa hakijalle kirjallinen päätös. Rahaston päätökseen voidaan merkitä rahaston nimi ja päätöksen antaja koneellisesti tai leimalla.

Rahaston antamaan päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella työttömyysturvalautakunnalta. Päätökseen, joka perustuu rahaston sääntöjen mukaiseen oikeuteen säännöissä mainituista etuuden saamisen edellytyksistä poiketen myöntää etuus yksimielisellä päätöksellä, ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.

Valitus on toimitettava rahastolle viimeistään kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, kun valittaja sai tiedon päätöksestä. Jollei valituksen yhteydessä muuta näytetä, katsotaan valittajan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu valittajan ilmoittamalla osoitteella.

Työttömyysturvalautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

Rahaston on käsiteltävä sille toimitettu valitus oikaisuasiana. Jos rahasto hyväksyy kaikilta osin valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava oikaisupäätös. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 3 b §:ssä säädetään.

Jos päätöstä ei oikaista 1 momentissa mainituin tavoin, rahaston on viipymättä toimitettava valitusta koskevat asiakirjat ja lausuntonsa työttömyysturvalautakunnalle. Jos rahasto hyväksyy osittain valituksessa esitetyt vaatimukset, se voi kuitenkin tältä osin heti myöntää vaaditun edun. Jos valituskirjelmä on jo toimitettu työttömyysturvalautakunnalle, on tästä ilmoitettava sille viipymättä.

Jos koulutus- ja erorahaston tai työttömyysturvalautakunnan lainvoimainen päätös on perustunut väärään tai puutteelliseen selvitykseen tai on ilmeisesti lainvastainen, työttömyysturvalautakunta voi asianosaisen hakemuksesta taikka rahaston esityksestä asianosaista kuultuaan poistaa rahaston tai oman päätöksensä ja ottaa tai määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi.

Jos on kysymys evätyn edun myöntämisestä tai myönnetyn edun lisäämisestä, rahasto voi uuden selvityksen perusteella käsitellä asian uudelleen myös työttömyysturvalautakunnan aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä.

Jos koulutus- ja erorahaston päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen (asiavirhe), rahasto voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen. Asiavirhettä ei kuitenkaan saa korjata asianosaisten suostumuksetta. Rahaston on korjattava päätöksessä oleva ilmeinen kirjoitusvirhe, jollei korjaaminen johda asianosaiselle kohtuuttomaan tulokseen. Korjaamisesta on tehtävä merkintä päätöksen tallekappaleeseen. Korjattu tai uusi päätös on annettava asianosaiselle, jolla on oikeus hakea siihen muutosta siten kuin 3 b ja 3 c §:ssä säädetään.

Päätökseen, jolla rahasto ei ole hyväksynyt virheen korjaamista koskevaa vaatimusta, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Jos edellä 1 momentissa tarkoitettuun päätökseen on haettu muutosta ja muutoksenhakukirje on 3 c §:n 2 momentin mukaisesti toimitettu työttömyysturvalautakunnalle, on korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta ilmoitettava ja siinä tehty päätös toimitettava työttömyysturvalautakunnalle.

Käsitellessään asia- tai kirjoitusvirheen korjaamista taikka haettuaan työttömyysturvalautakunnalta päätöksen poistamista rahasto voi väliaikaisesti keskeyttää etuuden maksamisen kokonaan tai osittain, kunnes asia on ratkaistu.

Valtio suorittaa edellä tarkoitetun maksun erikseen koulutus- ja erorahastolle.

Edellä 4 §:ssä tarkoitettu työnantaja sekä valtion, kunnan, kirkon, seurakunnan ja muun julkisoikeudellisen yhteisön viranomainen, vakuutus- ja eläkelaitos, työttömyyskassa sekä oppilaitos ovat velvolliset pyynnöstä antamaan koulutus- ja erorahastolle maksutta erorahahakemuksen ja 1 §:ssä tarkoitettua tukea koskevan hakemuksen ratkaisemiseksi ja etuuksien suorittamiseksi tarvittavat tiedot.

Työnantajaa, joka kieltäytyy antamasta 1 momentissa tarkoitettuja tietoja, on rangaistava sakolla, mikäli asianomistaja on ilmoittanut rikkomuksen syytteeseen pantavaksi.

Jos koulutusetuuden saajan olosuhteissa tapahtuu sellainen muutos, että se aiheuttaisi etuuden lakkauttamisen tai sen määrän pienentämisen, tulee hänen viipymättä ilmoittaa siitä rahastolle. Tällaisen ilmoituksen laiminlyönnin vuoksi liikaa maksettu etu voidaan periä takaisin rahaston antamalla päätöksellä ilman 3 d §:ssä tarkoitettua päätöksen poistamista.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1990, kuitenkin siten, että ammatillista aikuiskoulutusta varten myönnettävää henkilökohtaista tukea maksetaan 1 päivästä tammikuuta 1991 alkaen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tällä lailla kumotaan 8 päivänä joulukuuta 1978 annettu erorahalaki (947/78).

Milloin muussa laissa tai asetuksessa on viitattu erorahalakiin, on sen sijasta sovellettava tätä lakia.