Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (6)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 181/1992 | 1992-03-01 | 7 | |
| 649/1994 | 1994-08-01 | muutt. 13, 14, 17 ja 18 §:ää | 3 |
| 1053/1994 | 1994-12-01 | muutt. 5, 10, 11 ja 12 §:ää | 4 |
| 1225/1997 | 1997-01-01 | muutt. 9 §:ää | |
| 1034/1998 | 1999-01-01 | 3 | |
| 668/2001 | 2001-08-01 | 42 |
Oikeusministerin esittelystä säädetään vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 23 päivänä tammikuuta 1976 annetun lain (63/76) nojalla:
1 luku
Asema ja tehtävät
1 §
Koulutuskeskuksen asema ja tehtävätVankeinhoidon koulutuskeskus on oikeusministeriön alainen ammatillinen oppilaitos, jonka tehtävänä on:
antaa vankeinhoitoalan ammatillista peruskoulutusta opistoasteella;
järjestää rangaistusten täytäntöönpanon alaan liittyvää ammatillista lisäkoulutusta ja antaa alan toimintaa tukevaa muuta koulutusta;
suorittaa koulutusta palvelevaa kokeilu- ja tutkimustoimintaa sekä tehdä aloitteita ja ehdotuksia alan henkilöstökoulutuksen kehittämiseksi;
valmistaa koulutukseen tarvittavaa opetusaineistoa;
antaa vuosittain kertomus toiminnastaan; sekä
huolehtia muista tehtävistä, jotka sille on erikseen säädetty tai määrätty.
Vankeinhoidon koulutuskeskus on oikeusministeriön alainen ammatillinen oppilaitos, joka kuuluu vankeinhoitolaitokseen.
1 §
Koulutuskeskuksen asema ja tehtävätVankeinhoidon koulutuskeskus on oikeusministeriön alainen ammatillinen oppilaitos, joka kuuluu vankeinhoitolaitokseen.
Koulutuskeskuksen tehtävänä on:
antaa vankeinhoitoalan ammatillista peruskoulutusta opistoasteella;
järjestää vankeinhoitoalan ammatillista lisäkoulutusta ja antaa alan toimintaa tukevaa muuta koulutusta;
suorittaa koulutusta palvelevaa kokeilu- ja tutkimustoimintaa sekä tehdä aloitteita ja ehdotuksia vankeinhoitolaitoksen henkilöstökoulutuksen kehittämiseksi;
valmistaa koulutukseen tarvittavaa opetusaineistoa;
antaa vuosittain kertomus toiminnastaan; sekä
huolehtia muista tehtävistä, jotka sille on erikseen säädetty tai määrätty.
2 luku
Hallinto ja henkilöstön tehtävät
2 §
JohtokuntaKoulutuskeskuksen johtokuntaan kuuluu oikeusministeriön kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan määräämät puheenjohtaja ja neljä muuta jäsentä, joista kullekin oikeusministeriö määrää henkilökohtaisen varajäsenen. Lisäksi johtokuntaan kuuluvat koulutuskeskuksen johtaja ja oikeusministeriön määräämä henkilöstön edustaja, joille oikeusministeriö niin ikään määrää henkilökohtaiset varajäsenet.
Mikäli puheenjohtaja on estynyt, toimii puheenjohtajana oikeusministeriön määräämä jäsen. Johtokunnan sihteerinä toimii johtokunnan määräämä koulutuskeskuksen virkamies.
Johtokunta voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Johtokunnan puheenjohtajalle, jäsenille, sihteerille ja asiantuntijoille maksettavista palkkioista ja matkakustannusten korvaamisesta päättää oikeusministeriö.
Johtokunta voi tarvittaessa kuulla asiantuntijoita. Johtokunnan puheenjohtajalle, jäsenille, sihteerille ja asiantuntijoille maksettavista palkkioista ja matkakustannusten korvaamisesta päättää oikeusministeriö hankittuaan asiasta valtiovarainministeriön lausunnon.
3 §
Asian käsittely johtokunnassaJohtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai koulutuskeskuksen johtajan kutsusta. Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja kaksi muuta jäsentä on läsnä.
Johtokunnan kokouksessa ratkaistaan asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Kurinpitoasiassa tulee äänten mennessä tasan kuitenkin päätökseksi lievempi mielipide.
4 §
Johtokunnan tehtävätJohtokunnan tehtävänä on:
ohjata, valvoa ja edistää koulutuskeskuksen toimintaa;
ohjata, valvoa ja edistää koulutuskeskuksen toimintaa;
tehdä ehdotus koulutuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä talousarvioksi;
tehdä ehdotus koulutuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä vuotuiseksi tulo- ja menoarvioksi;
vahvistaa kunkin vuoden koulutusohjelma;
vahvistaa kunkin vuoden koulutusohjelma;
4 kohta on kumottu A:lla 18.12.1998/1034.
tehdä vankeinhoito-osastolle esitys vankeinhoidon perustutkinnon, vankeinhoitotutkinnon sekä vankeinhoidon jatkotutkinnon oppikursseille otettavista opiskelijoista;
päättää opiskelijoiden ottamisesta vankeinhoitotutkintoa ja vankeinhoidon jatkotutkintoa suorittamaan sekä pätevöitymiskoulutukseen;
hyväksyä kurssien opetussuunnitelmat; sekä
hyväksyä tutkintojen opetussuunnitelmat; sekä
käsitellä muut laajakantoiset ja tärkeät koulutuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat.
käsitellä muut laajakantoiset ja tärkeät koulutuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat.
Johtokunnan tehtävänä on:
ohjata, valvoa ja edistää koulutuskeskuksen toimintaa;
tehdä ehdotus koulutuskeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaksi sekä vuotuiseksi tulo- ja menoarvioksi;
vahvistaa kunkin vuoden koulutusohjelma;
tehdä vankeinhoito-osastolle esitys vankeinhoidon perustutkinnon, vankeinhoitotutkinnon sekä vankeinhoidon jatkotutkinnon oppikursseille otettavista opiskelijoista;
hyväksyä kurssien opetussuunnitelmat; sekä
käsitellä muut laajakantoiset ja tärkeät koulutuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat.
Johtokunta käsittelee niin ikään sille kuuluvat oppilaan erottamista ja kurinpitoa koskevat asiat.
5 §
Johtajan tehtävätJohtajan tehtävänä on:
johtaa ja kehittää koulutuskeskuksen toimintaa;
huolehtia siitä, että koulutuskeskuksen tehtäväksi määrätyt asiat valmistellaan ja koulutuskeskusta koskevat päätökset pannaan toimeen;
päättää toimivaltaansa kuuluvista nimitystä ja virkasuhteen päättämistä koskevista asioista sekä virkasuhteen päättymisestä annettavasta todistuksesta;
päättää toimivaltaansa kuuluvista nimityksistä ja irtisanomisista sekä virkamiehen irtisanoutumisesta annettavasta todistuksesta;
4 kohta on kumottu A:lla 28.11.1994/1053.
päättää esityksen tekemisestä vankeinhoito-osastolle kurinpitomenettelyyn ryhtymisestä koulutuskeskuksen virkamiestä vastaan;
vastaanottaa ilmoitus koulutuskeskuksen virkamiehen sivutoimesta ja päättää, onko sivutoimi, joka ei edellytä virka-ajan käyttöä tehtävään, kiellettävä; sekä
käsitellä ja ratkaista ne koulutuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat, joiden käsittelystä tai ratkaisemisesta ei ole muulla tavoin säädetty tai määrätty.
6 §
OpettajakokousOpettajakokouksen muodostavat puheenjohtajana koulutuskeskuksen johtaja ja muina jäseninä ne päätoimiset koulutuskeskuksen virkamiehet, joiden tehtäviin kuuluu opetuksen antaminen.
Opettajakokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä. Opiskelijoiden edustajalla on oikeus tehdä kokoukselle aloitteita ja tulla kuulluksi opiskelijoita yleisesti koskevia asioita käsiteltäessä. Sivutoimisilla opettajilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Opettajakokouksen tehtävänä on:
suunnitella ja kehittää koulutuskeskuksen antamaa opetusta;
käsitellä valmistavasti johtokunnan käsiteltäväksi tulevat opetusta koskevat asiat;
valmistella ehdotus valintakokeiden sisällöksi sekä tehdä ehdotus valintalautakunnalle valintakokeeseen ja haastatteluun otettavista;
valmistella ja toimeenpanna tarvittavat valintakokeet ja tehdä näiden kokeiden perusteella ehdotus kursseille otettavista opiskelijoista; sekä
päättää opiskelijoille todistukseen annettavista arvosanoista.
7 §
Henkilöstöä koskevia säännöksiäKoulutuskeskuksen henkilöstön tehtävänä on edistää rangaistusten täytäntöönpanon alan koulutusta ja henkilöstön yhteistoimintaa.
Koulutuskeskuksen henkilöstön tehtävänä on edistää vankeinhoidon koulutusta ja henkilöstön yhteistoimintaa.
Koulutuskeskuksen johtajan ja opettajien opetus- ja muusta työvelvollisuudesta sekä henkilöstön työajasta ja vuosilomasta on voimassa mitä siitä on säädetty tai sovittu.
8 §
Koulutuskeskuksen työjärjestysKoulutuskeskuksen johtaja vahvistaa koulutuskeskuksen työjärjestyksen sekä antaa määräyksiä henkilökunnan tehtävistä ja työnjaosta.
3 luku
Virkamiehet
9 §
KelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena koulutuskeskuksen johtajalla on lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyys henkilöstökoulutukseen ja koulutuskeskuksen toimialaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus.
Kelpoisuusvaatimuksena koulutuskeskuksen johtajalla on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys henkilöstökoulutukseen.
Kelpoisuusvaatimuksena yliopettajalla on opetusalaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä muulla opettajalla opetustehtävään soveltuva korkeakoulututkinto tai vankeinhoitoalan tutkinto sekä kaikilla opettajilla lisäksi riittävä opetustaito.
Kelpoisuusvaatimuksena yliopettajalla on opetusalaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä muulla opettajalla opetustehtävään soveltuva korkeakoulututkinto taikka vankeinhoidon jatkotutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto ja kaikilla opettajilla lisäksi riittävä opetustaito.
Kelpoisuusvaatimuksena koulutuskeskuksen muilla virkamiehillä on tehtävän edellyttämä koulutus ja kokemus.
Koulutuskeskuksen muilta virkamiehiltä vaaditaan sama kelpoisuus kuin vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen (134/86) mukaan vaaditaan vastaavalta virkamieheltä.
9 §
KelpoisuusvaatimuksetKelpoisuusvaatimuksena koulutuskeskuksen johtajalla on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys henkilöstökoulutukseen.
Kelpoisuusvaatimuksena yliopettajalla on opetusalaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä muulla opettajalla opetustehtävään soveltuva korkeakoulututkinto taikka vankeinhoidon jatkotutkinto tai vastaava aikaisempi tutkinto ja kaikilla opettajilla lisäksi riittävä opetustaito.
Koulutuskeskuksen muilta virkamiehiltä vaaditaan sama kelpoisuus kuin vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen (134/86) mukaan vaaditaan vastaavalta virkamieheltä.
10 §
Virkojen täyttäminen ja muun henkilöstön ottaminenKoulutuskeskuksen johtajan nimittää oikeusministeriö.
Koulutuskeskuksen johtajan nimittää valtioneuvosto.
Yliopettajan, koulutuspäällikön, talousjohtajan ja opettajan nimittää oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto.
Yliopettajan ja talousjohtajan nimittää oikeusministeriö. Muut opettajat sekä ne virkamiehet, joiden nimittäminen vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen mukaan kuuluu oikeusministeriön vankeinhoito-osaston toimivaltaan, nimittää vankeinhoito-osasto.
Muut kuin 1 tai 2 momentissa mainitut virkamiehet nimittää koulutuskeskuksen johtaja, joka myös ottaa työsuhteisen ja sivutoimisen henkilöstön sekä luennoitsijan, jonka tehtävistä maksetaan erillinen palkkio.
Muut kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut virkamiehet nimittää koulutuskeskuksen johtaja, joka myös ottaa tilapäiset virkamiehet, työsuhteisen ja sivutoimisen henkilöstön sekä palkkiotoimisen luennoitsijan.
Ennen kuin kriminaalipoliittinen osasto nimittää koulutuskeskuksen virkamiehen, hakijoista on hankittava rikosseuraamusviraston ja koulutuskeskuksen johtajan lausunto.
Ennen kuin oikeusministeriö tai sen vankeinhoito-osasto nimittää koulutuskeskuksen virkamiehen, vankeinhoito-osaston on hankittava hakijoista koulutuskeskuksen johtajan lausunto.
10 §
Virkojen täyttäminen ja muun henkilöstön ottaminenKoulutuskeskuksen johtajan nimittää valtioneuvosto.
Yliopettajan ja talousjohtajan nimittää oikeusministeriö. Muut opettajat sekä ne virkamiehet, joiden nimittäminen vankeinhoitolaitoksesta annetun asetuksen mukaan kuuluu oikeusministeriön vankeinhoito-osaston toimivaltaan, nimittää vankeinhoito-osasto.
Muut kuin 1 ja 2 momentissa tarkoitetut virkamiehet nimittää koulutuskeskuksen johtaja, joka myös ottaa tilapäiset virkamiehet, työsuhteisen ja sivutoimisen henkilöstön sekä palkkiotoimisen luennoitsijan.
Ennen kuin oikeusministeriö tai sen vankeinhoito-osasto nimittää koulutuskeskuksen virkamiehen, vankeinhoito-osaston on hankittava hakijoista koulutuskeskuksen johtajan lausunto.
11 §
VirkavapausVirkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää koulutuskeskuksen johtajalle kriminaalipoliittinen osasto ja muulle virkamiehelle koulutuskeskuksen johtaja.
Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää koulutuskeskuksen johtajalle vankeinhoito-osasto ja muulle virkamiehelle koulutuskeskuksen johtaja.
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää:
koulutuskeskuksen johtajalle oikeusministeriön kriminaalipoliittinen osasto;
koulutuskeskuksen johtajalle enintään kolmeksi kuukaudeksi oikeusministeriön vankeinhoito-osasto ja yli kolmeksi kuukaudeksi kansliapäällikkö;
kriminaalipoliittisen osaston nimittämälle virkamiehelle enintään vuodeksi koulutuskeskuksen johtaja ja yli vuodeksi kriminaalipoliittinen osasto; sekä
oikeusministeriön tai sen vankeinhoito-osaston nimittämälle virkamiehelle enintään 30 päiväksi koulutuskeskuksen johtaja ja yli 30 päiväksi vankeinhoito-osasto; sekä
muulle kuin 1 tai 2 kohdassa tarkoitetulle virkamiehelle koulutuskeskuksen johtaja.
muulle virkamiehelle enintään vuodeksi koulutuskeskuksen johtaja ja yli vuodeksi oikeusministeriön vankeinhoito-osasto.
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää:
koulutuskeskuksen johtajalle enintään kolmeksi kuukaudeksi oikeusministeriön vankeinhoito-osasto ja yli kolmeksi kuukaudeksi kansliapäällikkö;
oikeusministeriön tai sen vankeinhoito-osaston nimittämälle virkamiehelle enintään 30 päiväksi koulutuskeskuksen johtaja ja yli 30 päiväksi vankeinhoito-osasto; sekä
muulle virkamiehelle enintään vuodeksi koulutuskeskuksen johtaja ja yli vuodeksi oikeusministeriön vankeinhoito-osasto.
11 §
VirkavapausVirkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää koulutuskeskuksen johtajalle vankeinhoito-osasto ja muulle virkamiehelle koulutuskeskuksen johtaja.
Muun kuin 1 momentissa tarkoitetun virkavapauden myöntää:
koulutuskeskuksen johtajalle enintään kolmeksi kuukaudeksi oikeusministeriön vankeinhoito-osasto ja yli kolmeksi kuukaudeksi kansliapäällikkö;
oikeusministeriön tai sen vankeinhoito-osaston nimittämälle virkamiehelle enintään 30 päiväksi koulutuskeskuksen johtaja ja yli 30 päiväksi vankeinhoito-osasto; sekä
muulle virkamiehelle enintään vuodeksi koulutuskeskuksen johtaja ja yli vuodeksi oikeusministeriön vankeinhoito-osasto.
12 §
Nimittäminen määräajaksi virkaan tai virkasuhteeseenNimittämisestä määräajaksi virkaan tai virkasuhteeseen päättää se viranomainen, joka 11 §:n 2 momentin mukaan myöntää virkavapauden.
Viransijaisen ja viran väliaikaisen hoitajan ottaa:
koulututuskeskuksen johtajan virkaan enintään kolmeksi kuukaudeksi oikeusministeriön vankeinhoito-osasto ja yli kolmeksi kuukaudeksi kansliapäällikkö;
virkaan, johon oikeusministeriö tai sen vankeinhoito-osasto nimittää, enintään 30 päiväksi koulutuskeskuksen johtaja ja yli 30 päiväksi vankeinhoito-osasto; sekä
muuhun virkaan koulutuskeskuksen johtaja.
12 §
Viransijaisen ja viran väliaikaisen hoitajan ottaminenViransijaisen ja viran väliaikaisen hoitajan ottaa:
koulututuskeskuksen johtajan virkaan enintään kolmeksi kuukaudeksi oikeusministeriön vankeinhoito-osasto ja yli kolmeksi kuukaudeksi kansliapäällikkö;
virkaan, johon oikeusministeriö tai sen vankeinhoito-osasto nimittää, enintään 30 päiväksi koulutuskeskuksen johtaja ja yli 30 päiväksi vankeinhoito-osasto; sekä
muuhun virkaan koulutuskeskuksen johtaja.
4 luku
Tutkinnot
13 §
TutkintojärjestelmäVankeinhoitoalan tutkintoja ovat vankeinhoidon perustutkinto ja vankeinhoitotutkinto. Vankeinhoidon perustutkinto ja vankeinhoitotutkinto muodostavat yhdessä vankeinhoitoalan opistotutkinnon.
Vankeinhoitoalan tutkintoja ovat vankeinhoidon perustutkinto, vankeinhoitotutkinto ja vankeinhoidon jatkotutkinto. Vankeinhoidon perustutkinto ja vankeinhoitotutkinto muodostavat yhdessä vankeinhoitoalan opistotutkinnon.
Koulutuskeskus järjestää tarvittaessa aikuiskoulutuksena pätevöitymiskoulutusta vankeinhoitoalan valvonta- ja ohjaustehtäviin.
Tutkintojen sisällöstä ja rakenteesta päättää oikeusministeriö.
Tutkintojen sisällöstä ja rakenteesta päättää oikeusministeriö. Tutkintojen toteuttamistavasta päättää rikosseuraamusvirasto.
13 §
TutkintojärjestelmäVankeinhoitoalan tutkintoja ovat vankeinhoidon perustutkinto, vankeinhoitotutkinto ja vankeinhoidon jatkotutkinto. Vankeinhoidon perustutkinto ja vankeinhoitotutkinto muodostavat yhdessä vankeinhoitoalan opistotutkinnon.
Tutkintojen sisällöstä ja rakenteesta päättää oikeusministeriö.
14 §
Vankeinhoidon perustutkinto ja pätevöitymiskoulutusVankeinhoidon perustutkinto ja pätevöitymiskoulutus antavat ammatillisen koulutuksen vankeinhoitoalan valvonta- ja ohjaustehtäviin.
Vankeinhoidon perustutkinto antaa ammatillisen koulutuksen vankeinhoitoalan valvonta- ja ohjaustehtäviin.
14 §
Vankeinhoidon perustutkintoVankeinhoidon perustutkinto antaa ammatillisen koulutuksen vankeinhoitoalan valvonta- ja ohjaustehtäviin.
15 §
VankeinhoitotutkintoVankeinhoitotutkinto antaa ammatillisen koulutuksen vankeinhoitoalan esimiestehtäviin.
16 §
Vankeinhoidon jatkotutkintoVankeinhoidon jatkotutkinto on ammatillinen lisätutkinto vankeinhoitoalan ylempiin virkamiestehtäviin.
17 §
Tutkintojen tuottama kelpoisuusVankeinhoitoalan tutkintojen tuottamasta kelpoisuudesta vankeinhoitolaitoksen virkoihin samoin kuin vankeinhoitoalan opistotutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta korkeakouluopintoihin säädetään erikseen.
Pätevöitymiskoulutus antaa vastaavan kelpoisuuden vankeinhoitoalan valvonta- ja ohjaustehtäviin kuin vankeinhoidon perustutkinto ja sitä vastaava aikaisempi tutkinto. Pätevöitymiskoulutuksen suorittanut saa jatko-opintokelpoisuuden vankeinhoitotutkintoon suoritettuaan kokonaisuudessaan vankeinhoidon perustutkintoa vastaavat opinnot.
18 §
PääsyvaatimuksetVankeinhoidon perustutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on:
hakuajan päättymiseen mennessä täyttänyt 19 vuotta;
suorittanut vähintään toisen asteen ammatillisen tutkinnon tai lukion oppimäärän;
terveydentilaltaan, fyysiseltä kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan vankeinhoitolaitoksen palvelukseen sopiva; sekä
suorittanut hyväksyttävästi valintakokeen.
Vankeinhoidon perustutkintoa suorittamaan voidaan ottaa täysi-ikäinen henkilö, joka on suorittanut vähintään kouluasteen ammatillisen tutkinnon tai lukion oppimäärän ja on terveydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan vankeinhoitolaitoksen palvelukseen sopiva.
Valintaperusteista määrätään tarkemmin rikosseuraamusviraston päätöksellä.
Vankeinhoitotutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut vankeinhoidon perustutkinnon, työskennellyt perustutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään vuoden vankeinhoitolaitoksen palveluksessa ja on sopiva koulutettavaksi vankeinhoitoalan esimiestehtäviin.
Vankeinhoitotutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut vankeinhoidon perustutkinnon, työskennellyt perustutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään vuoden vankeinhoitolaitoksen palveluksessa ja on sopiva koulutettavaksi vankeinhoitoalan esimiestehtäviin.
Vankeinhoidon jatkotutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka vähintään opistoasteen ammatillisen tutkinnon suoritettuaan on työskennellyt kolme vuotta vankeinhoitolaitoksen palveluksessa ja on sopiva koulutettavaksi vankeinhoitoalan ylempiin virkamiestehtäviin.
Pätevöitymiskoulutukseen voidaan ottaa vankeinhoitolaitoksen palveluksessa oleva henkilö. Pätevöitymiskoulutukseen voidaan myös ottaa henkilö, joka on suorittanut vankeinhoitoalan tutkinnon muussa maassa. Pääsyvaatimuksista pätevöitymiskoulutukseen päättää oikeusministeriö.
18 §
PääsyvaatimuksetVankeinhoidon perustutkintoa suorittamaan voidaan ottaa täysi-ikäinen henkilö, joka on suorittanut vähintään kouluasteen ammatillisen tutkinnon tai lukion oppimäärän ja on terveydeltään ja muilta ominaisuuksiltaan vankeinhoitolaitoksen palvelukseen sopiva.
Vankeinhoitotutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut vankeinhoidon perustutkinnon, työskennellyt perustutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään vuoden vankeinhoitolaitoksen palveluksessa ja on sopiva koulutettavaksi vankeinhoitoalan esimiestehtäviin.
Vankeinhoidon jatkotutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka vähintään opistoasteen ammatillisen tutkinnon suoritettuaan on työskennellyt kolme vuotta vankeinhoitolaitoksen palveluksessa ja on sopiva koulutettavaksi vankeinhoitoalan ylempiin virkamiestehtäviin.
18 a §
Perustutkinnon opiskelijavalinnatTuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valintaperusteista ja miten valintaan voi hakea muutosta.
5 luku
Opiskelijat
19 §
Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudetOpiskelijan tulee osallistua säännöllisesti opetukseen. Opiskelijan aikaisemmin hankkiman koulutuksen perusteella tai muusta erityisestä syystä koulutuskeskuksen opettajakokous voi vapauttaa opiskelijan opetukseen osallistumisesta tai kurssin suorittamisesta.
Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta häneen.
20 §
KurinpitoOpettajakokouksen käsiteltyä asian koulutuskeskuksen johtaja voi antaa opiskelijalle, joka laiminlyö tehtäviään, rikkoo koulutuskeskuksen järjestystä tai muutoin käyttäytyy sopimattomasti kurssin aikana, kirjallinen muistutus, joka saatetaan opettajakokouksen ja johtokunnan tiedoksi.
Johtokunta voi opettajakokouksen esityksestä ja asianomaista opiskelijaa kuultuaan erottaa joko määräajaksi tai kokonaan opiskelijan, joka on osoittanut ilmeistä haluttomuutta opiskeluun tai on muutoin kurssille sopimaton.
Virkasuhteessa olevien opiskelijoiden kurinpidosta säädetään erikseen.
21 §
Opiskelijoiden yhteistoimintaOppilaitoksessa on oppilaskunta, johon kuuluvat ammatillisia tutkintoja suorittavat opiskelijat.
Oppilaskunnan tehtävänä on:
edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa sekä järjestää harrastus- ja kulttuuritoimintaa;
edistää opiskelijoiden ja opettajien sekä muun henkilökunnan yhteistoimintaa;
tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja oppilaskuntaa koskevissa asioissa; sekä
käsitellä ne muut asiat, jotka tämän asetuksen taikka muiden säännösten tai määräysten nojalla kuuluvat oppilaskunnalle.
Oppilaskunta voi opetuksen kehittämiseksi tehdä ehdotuksia opetussuunnitelmasta, opetusjärjestelyistä, oppimateriaalista sekä opetusväline- ja kalustohankinnoista.
22 §
Opintososiaaliset edutOikeusministeriö päättää hankittuaan asiasta valtiovarainministeriön lausunnon vankeinhoidon perustutkinnon opiskelijoiden palvelussuhteesta ja opintososiaalisista eduista.
6 luku
Erinäiset säännökset
24 §
Tarkemmat määräyksetTarkemmat määräykset tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa oikeusministeriö.
25 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1990.
Tällä asetuksella kumotaan vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 7 päivänä toukokuuta 1976 annettu asetus (365/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.
26 §
SiirtymäsäännöksetTämän asetuksen mukainen vankeinhoidon perustutkinto tuottaa saman kelpoisuuden kuin vartijan tutkinnosta on säädetty ja vankeinhoitotutkinto saman kelpoisuuden kuin ylivartijan tutkinnosta on säädetty.
Sen estämättä, mitä 18 §:ssä säädetään, vankeinhoitotutkintoa suorittamaan voidaan ottaa henkilö, joka on suorittanut vartijakurssin ja jolla on lisäksi vähintään lukion ensimmäistä luokkaa vastaavat tiedot suomen ja ruotsin kielessä, yhdessä vieraassa kielessä sekä matematiikassa.
Henkilö, jolla tämän asetuksen voimaan tullessa on 25 §:n 2 momentissa kumotun asetuksen mukaisen tutkinnon suorittaminen kesken, on oikeutettu suorittamaan sen loppuun siten kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää.
Niin ikään aikaisemman vankeinhoitotutkinnon suorittanut voi edelleen suorittaa johtajan kelpoisuuden tuottavan vankeinhoitotutkinnon siten kuin oikeusministeriö tarkemmin määrää.
181/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992.
649/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994.
1053/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.
1225/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
1034/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
668/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2001.