Finlex →848/1990 — Poronhoitolaki

Tätä lakia sovelletaan poronhoidon harjoittamiseen poronhoitoalueella. Lain 31-38§:ää sovelletaan lisäksi 35§:n 1 momentissa tarkoitetulla poronhoitoalueen ulkopuolella olevalla alueella.

Valtioneuvoston oikeudesta antaa rajoittavia määräyksiä porojen laiduntamisesta suojametsäalueella on säädetty suojametsistä annetun lain (196/22) 2§:n 2 momentissa.

Tämän lain säännösten lisäksi on voimassa mitä Suomen ja vieraan valtion välillä on poronhoitoon liittyvistä asioista erikseen sovittu.

Tätä lakia sovelletaan poronhoidon harjoittamiseen poronhoitoalueella. Lain 31–38 §:ää sovelletaan lisäksi 35 §:n 1 momentissa tarkoitetulla poronhoitoalueen ulkopuolella olevalla alueella.

Tämän lain säännösten lisäksi on voimassa, mitä Suomen ja vieraan valtion välillä on poronhoitoon liittyvistä asioista erikseen sovittu.

3 momentti on kumottu L:lla 18.11.2016/979.

Poronhoitoalue käsittää Lapin maakunnan alueen Kemiä, Keminmaata ja Torniota lukuun ottamatta sekä Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueesta Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven, Suomussalmen ja Hyrynsalmen, Oulusta entisen Yli-Iin kunnan alueen ja entisen Ylikiimingin kunnan alueesta Kiiminkijoen pohjoispuolella olevan alueen, Iistä entisen Kuivaniemen kunnan alueen sekä Puolangasta ja Utajärvestä Kiiminkijoen ja seututien 891 (Hyrynsalmi–Puolanka) pohjoispuolella olevat alueet sellaisina kuin ne olivat 31 päivänä joulukuuta 2014.

Tähän lakiin liittyvässä kartassa olevan rajan pohjoispuolella sijaitsevat valtion maat muodostavat erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen. Tällä alueella olevaa maata ei saa käyttää sillä tavoin, että siitä aiheutuu huomattavaa haittaa poronhoidolle. Maan luovuttaminen tai vuokraaminen tällä alueella saa tapahtua vain sillä ehdolla, että maanomistajalla tai vuokramiehellä ei ole oikeutta saada korvausta porojen aiheuttamista vahingoista.

Poronhoitoa saadaan tässä laissa säädetyin rajoituksin harjoittaa poronhoitoalueella maan omistus- tai hallintaoikeudesta riippumatta.

Poroja laidunnetaan metsälain (1093/1996) 12 §:ssä tarkoitetulla suojametsäalueella erityistä varovaisuutta noudattaen ja siten, ettei laiduntaminen aiheuta metsärajan alenemista. Metsätalousasioissa toimivaltainen ministeriö voi antaa metsärajan alenemisen estämiseksi välttämättömiä rajoittavia säännöksiä porojen laiduntamisesta suojametsäalueella.

Poroja saavat omistaa vain poronhoitoalueella pysyvästi asuvat Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaiset sekä paliskunnat. Lisäksi Paliskuntain yhdistys saa omistaa poroja koe- ja tutkimustarkoituksia varten.

Milloin poronhoitoalueen ulkopuolella asuva henkilö saa omistukseensa poroja, noudatetaan, mitä 9 §:n 2 ja 3 momentissa on säädetty. Kun poronhoitoalueen ulkopuolella asuva henkilö omistaa poroja, hänellä on oikeus omistaa ja saada hoidetuiksi poronsa 9 §:n 2 ja 3 momentissa säädetyn ajan.

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään, saa ajoporoja omistaa myös sellainen Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalainen, joka ei asu poronhoitoalueella.

Tässä laissa tarkoitetaan:

Poronhoitoalueella asuvat poronomistajat, joiden poroja 9 §:n 1 ja 2 momentin mukaan hoidetaan paliskunnan alueella (osakkaat), muodostavat paliskunnan. Paliskuntain yhdistys, paliskunta sekä 9 §:n 3 momentissa tarkoitettu henkilö eivät ole paliskunnan osakkaita. Poronomistaja voi olla vain yhden paliskunnan osakas.

Paliskunta voi kantaa ja vastata toimialueensa poronhoitoa koskevissa asioissa ja saada nimiinsä oikeuksia sekä tehdä sitoumuksia tässä laissa tarkoitettujen tehtäviensä suorittamiseksi. Paliskunnan osakas ei vastaa henkilökohtaisesti paliskunnan velvoitteista.

Paliskuntien toimialueiden rajat vahvistaa Lapin aluehallintovirasto. Paliskuntien välinen esteaita katsotaan kuitenkin paliskuntien rajaksi. Paliskunnan kotipaikka on siinä kunnassa, johon sen alue tai suurin osa siitä kuuluu.

Paliskunnan tehtävänä on huolehtia siitä, että paliskunnan osakkaiden porot hoidetaan paliskunnan alueella ja että paliskunnan osakkaiden harjoittamaan poronhoitoon kuuluvat työt tulevat tehdyiksi, sekä estää paliskunnan osakkaiden poroja tekemästä vahinkoa ja menemästä toisten paliskuntien alueelle samoin kuin suorittaa muutkin sille tässä laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä annetut tehtävät.

Paliskunta on velvollinen huolehtimaan 1 momentissa mainittujen tehtävien suorittamisesta myös sellaisten porojen osalta, jotka ovat paliskunnan alueella mutta kuuluvat muiden paliskuntien osakkaiden omistukseen. Näillä paliskunnilla on kuitenkin oikeus, sovittuaan asiasta paliskunnan poroisännän kanssa, noutaa luetut poronsa pois poronhoitovuoden loppuun mennessä. Tässä momentissa mainitusta tehtävästä aiheutuvista kustannuksista paliskunta saa korvauksen sen mukaan, kuin 29 §:n 1 momentissa säädetään.

Milloin paliskunta on tehnyt 9 §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen, paliskunta suorittaa 1 momentissa mainitut tehtävät myös sopimuksessa tarkoitettujen porojen osalta.

Paliskunta perustetaan kokouksessa, joka pidetään Lapin aluehallintoviraston määräämänä aikana paliskunnan toimialueen rajojen tultua vahvistetuiksi. Kaikilla niillä poronomistajilla, joiden poroja paliskunnan alueella hoidetaan, on oikeus osallistua kokoukseen. Kokoukseen sovelletaan muutoin, mitä 13–15 §:ssä säädetään. Kokouksen kutsuu kuitenkin koolle Lapin aluehallintoviraston määräämä henkilö.

Milloin paliskunta perustetaan yhdistämällä kaksi tai useampia paliskuntia, siirtyy lakkaavien paliskuntien omaisuus perustettavalle paliskunnalle siltä osin kuin sitä ei jaeta lakkaavien paliskuntien osakkaille. Jos lakkaavista paliskunnista siirtyvien omaisuuserien arvot niistä tulevia lukuporoja kohden laskettuina ovat erisuuruiset, on paliskunnan, jonka omaisuuden näin laskettu arvo jää pienemmäksi kuin paliskunnan, jonka omaisuuden arvo on suurin, suoritettava perustettavalle paliskunnalle omaisuusarvojen erotusta vastaava määrä, jollei kokouksessa toisin sovita.

Mitä 2 momentissa on säädetty, noudatetaan soveltuvin osin myös sellaiseen paliskunnan perustamiseen, jossa perustettavaan paliskuntaan liitetään osa muusta paliskunnasta.

Poronhoitoalueella asuvalla poronomistajalla on oikeus saada poronsa hoidetuksi sellaisen paliskunnan alueella, joka kokonaan tai osittain sijaitsee hänen kotikuntansa alueella. Poronomistajan porot on hoidettava saman paliskunnan alueella, jollei 2 momentista muuta johdu.

Jos poronomistaja muuttaa toiseen kuntaan eikä voi viedä porojaan toisen paliskunnan alueelle hoidettavaksi, hänellä on oikeus saada poronsa hoidetuksi entisen paliskunnan alueella kolme vuotta muutosta lukien.

Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä on säädetty, paliskunta saa määräajaksi tehtävän sopimuksen mukaisesti ottaa hoidettavakseen myös 4 §:n 3 momentissa tarkoitetun poronomistajan poroja sekä muun kuin 1 momentissa tarkoitetun, poronhoitoalueella asuvan poronomistajan poroja.

Milloin siihen on erityisiä syitä, paliskunnan hallitus voi päättää, että paliskunnan alueelle ei saa tuoda poroja.

Muiden kuin ajo- tai teurasporojen tuominen hoidettavaksi sellaisen paliskunnan alueelle, jonka hallitus ei ole tehnyt 1 momentissa tarkoitettua päätöstä, edellyttää paliskunnan hallituksen lupaa.

Milloin paliskunnan alueelle tuodaan hoidettavaksi poroja, on poronomistajan suoritettava paliskunnalle pääsymaksu. Pääsymaksu lasketaan siten, että paliskunnan omaisuuden säästö jaetaan paliskunnan eloporojen määrällä ja näin saatu luku kerrotaan paliskuntaan tuotavien eloporojen määrällä. Pääsymaksun suuruudesta ja suorittamisajasta päättää paliskunnan hallitus.

Milloin porojen tuominen paliskunnan alueelle johtuu poronomistajan asuinpaikan muutoksesta, suorittaa pääsymaksusta osan se paliskunta, jonka alueella porot on aikaisemmin hoidettu. Tässä momentissa tarkoitettu paliskunnan maksettavaksi tuleva osa pääsymaksusta on enintään 50 prosenttia 1 momentissa tarkoitetusta maksusta ja enintään yhtä suuri kuin maksavan paliskunnan pääsymaksu 1 momentin mukaisesti laskettuna olisi.

Paliskunnan osakkaat osallistuvat paliskunnan toimintaan suorittamalla paliskunnalle lukuporojensa mukaisessa suhteessa vuosimaksun. Osakas voi suorittaa vuosimaksun joko tekemällä itse tai teettämällä paliskunnan hallituksen määräämiä poronhoitotöitä taikka rahalla sen mukaan kuin paliskunnan kokouksessa päätetään.

Jos paliskunnan osakas on kahtena peräkkäisenä poronhoitovuotena ilman hyväksyttävää syytä jättänyt osallistumatta poronhoitotöihin, paliskunta voi velvoittaa hänet suorittamaan vuosimaksun korotettuna, kuitenkin enintään kaksinkertaisena.

Paliskunnan kokous voi määrätä osakkaille maksuja paliskunnan tekemistä poronhoitotöistä.

Poronhoitovuosi alkaa 1 päivänä kesäkuuta ja päättyy 31 päivänä toukokuuta.

Paliskunnan kokous päättää paliskunnan asioista, jollei jokin asia tämän lain mukaan kuulu paliskunnan hallituksen tai poroisännän päätettäväksi.

Paliskunnan kokouksessa käsitellään lisäksi 44 §:n 2 momentin nojalla kokouksen käsiteltäväksi saatetut asiat. Niin ikään käsitellään paliskunnan kokouksessa ne paliskunnan hallituksen ratkaisuvaltaan kuuluvat asiat, jotka hallitus siirtää paliskunnan kokouksessa käsiteltäviksi.

Paliskunnan kokouksen kutsuu koolle paliskunnan hallitus ilmoituksella, joka on julkaistava paliskunnan alueella leviävässä sanomalehdessä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Lisäksi on paliskunnan hallituksen kutsuttava paliskunnan kokous koolle, milloin paliskunnan osakkaat, jotka omistavat vähintään kymmenen prosenttia paliskunnan osakkaiden lukuporoista, sitä tietyn asian ratkaisemiseksi vaativat. Jos kokousta ei ole kutsuttu koolle kuukauden kuluessa siitä, kun vaatimus todistettavasti esitettiin, Lapin aluehallintovirasto voi oikeuttaa vaatimuksen esittäjän kutsumaan kokouksen koolle.

Paliskunnan kokouksessa käsitellään vain ne asiat, jotka on mainittu kokouskutsussa. Kuitenkin on 44 §:n 2 momentissa tarkoitettu asia käsiteltävä paliskunnan kokouksessa, vaikka sitä ei olekaan mainittu kokouskutsussa, jos asianomainen poronomistaja sitä vaatii.

Paliskunnan kokouksessa saa osakas äänestää yhtä monella äänellä kuin hänellä on lukuporoja. Kukaan ei kuitenkaan saa äänestää äänimäärällä, joka vastaa yli viittä prosenttia paliskunnan osakkaiden lukuporojen määrästä. Osakkaalla on oikeus käyttää äänioikeuttaan myös asiamiehen välityksellä.

Kokouksen päätökseksi katsotaan mielipide, jota enemmistö annetuista äänistä on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide paitsi vaaleissa arpa.

Tarkemmat säännökset paliskunnan kokouksen järjestämisestä ja asioiden käsittelystä kokouksessa annetaan asetuksella.

Paliskunnan hallitukseen kuuluvat puheenjohtajana poroisäntä, varapuheenjohtajana varaisäntä sekä muina jäseninä neljä paliskunnan osakasta. Paliskunnan hallituksen jäsenten toimikausi on kolme vuotta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja ja vähintään kaksi muuta jäsentä on paikalla. Hallituksen kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Päätöksenteossa noudatetaan muutoin, mitä 15 §:n 2 momentissa on säädetty.

Hallituksen tehtävänä on johtaa paliskunnan toimintaa sekä huolehtia paliskunnan kokouksen päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Hallituksen on ilmoitettava tekemistään päätöksistä paliskunnan osakkaille seuraavassa paliskunnan kokouksessa.

Poroisännän tehtävänä on huolehtia siitä, että paliskunnalle kuuluvat käytännön tehtävät tulevat suoritetuiksi, panna täytäntöön paliskunnan hallituksen päätökset, edustaa paliskuntaa, valvoa paliskunnan toimihenkilöiden toimintaa, valvoa järjestystä ja tämän lain noudattamista poronhoitotöissä sekä suorittaa ne muut paliskunnalle kuuluvat tehtävät, joita ei ole säädetty paliskunnan kokoukselle tai paliskunnan hallitukselle kuuluviksi.

Poroisännän sijaisena toimii varaisäntä. Milloin varaisäntäkin on estynyt, toimii poroisännän sijaisena paliskunnan hallituksen valitsema paliskunnan osakas.

Paliskunnan kokous valitsee poroisännän ja varaisännän kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Paliskunnat muodostavat yhdistyksen, jonka tehtävänä on:

Yhdistyksen jäseniä ovat kaikki paliskunnat, ja ne käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa. Kokouksessa on kullakin paliskunnalla yksi ääni kutakin alkavaa tuhatta lukuporoa kohti. Kokouksen päätökseksi katsotaan se mielipide, jota enemmistö annetuista äänistä on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaistaan asia arvalla.

Maa- ja metsätalousministeriö vahvistaa yhdistyksen säännöt sen kokouksen esityksestä. Yhdistyksen hallitukseen maa- ja metsätalousministeriö määrää valtion edustajan ja saamelaisvaltuuskunta nimeää saamelaisten edustajan. Muutoin sovelletaan yhdistykseen yhdistyslain (503/89) säännöksiä.

Kuultuaan Paliskuntain yhdistystä ja maataloustuottajain liittoja maa- ja metsätalousministeriö määrää kymmeneksi vuodeksi kerrallaan, kuinka monta eloporoa paliskunta saa alueellaan vuosittain pitää ja kuinka monta tällaista poroa paliskunnan osakas saa enintään omistaa. Erityisestä syystä maa- ja metsätalousministeriö voi muuttaa tästä annettua päätöstä kymmenvuotiskauden kuluessakin.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua paliskunnan eloporojen enimmäismäärää määrätessään maa- ja metsätalousministeriön on kiinnitettävä huomiota siihen, että talvikautena paliskunnan alueella laidunnettavien porojen määrä ei ylitä paliskunnan talvilaitumien kestävää tuottokykyä.

Milloin poronhoidon tarkoituksenmukainen harjoittaminen sitä edellyttää, paliskunta voi enintään vuodeksi kerrallaan päättää, että sen alueella pidettävien eloporojen enimmäismäärä on 1 momentissa mainittua enimmäismäärää pienempi. Paliskunnan päätös tulee panna heti täytäntöön, jollei hallinto-oikeus tehdyn valituksen johdosta toisin määrää. Porojen määrää vähennetään 22 §:ssä säädetyllä tavalla.

Milloin paliskunnan tai poronomistajan eloporojen määrä ylittää 21 §:ssä tarkoitetun enimmäismäärän, paliskunnan on seuraavan poronhoitovuoden kuluessa päätettävä sen alueella hoidettavana olevien porojen määrän vähentämisestä sallittuun enimmäismäärään. Ensisijaisesti on vähennettävä muiden kuin paliskunnan osakkaiden omistamien porojen määrää. Paliskunnan osakkaiden poroista vähennetään ensin ne porot, joita omistajilla on yli heille vahvistetun enimmäismäärän, ja sen jälkeen paliskunnan osakkaiden porojen määrän mukaisessa suhteessa.

Paliskunta voi erityisestä syystä päättää, että paliskunnan osakkaan porojen määrää ei vähennetä, jolloin vastaava määrä vähennetään muilta poronomistajilta heidän porojensa määrän mukaisessa suhteessa.

Jos ilmenee, että porojen määrä seuraavana poronhoitovuonna tulisi ylittämään sallitun enimmäismäärän, paliskunta voi päättää, että poroja on jo kuluvana poronhoitovuonna vähennettävä. Vähentämiseen sovelletaan, mitä 1 ja 2 momentissa on säädetty. Paliskunnan päätös voidaan panna heti täytäntöön, jollei hallinto-oikeus tehdyn valituksen johdosta toisin määrää.

Jollei poronomistaja vähennä porojensa määrää paliskunnan päätöksen mukaisesti, poroisäntä voi päättää, että paliskunta suorittaa vähentämisen poronomistajan puolesta.

Jokainen poro on merkittävä omistajan poromerkillä, jonka Paliskuntain yhdistys on paliskunnan hallituksen esityksestä omistajalle hyväksynyt. Edellä 4 §:n 3 momentissa tarkoitettuja poroja ei merkitä poromerkillä, vaan ne varustetaan 25 §:n 1 momentissa tarkoitetulla lisämerkillä. Kullakin poronomistajalla saa olla vain yksi poromerkki. Paliskunnalla ja Paliskuntain yhdistyksellä saa kuitenkin olla kaksi poromerkkiä.

Erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella poromerkki tulee mahdollisuuksien mukaan muodostaa vanhastaan noudatettujen periaatteiden mukaisesti (sukumerkki).

Tarkempia säännöksiä poromerkistä sekä sen tekemisestä, hakemisesta ja myöntämisestä annetaan asetuksella.

Vaadinta seuraava vasa ja vuotta vanhempi merkitön poro on merkittävä vaatimen omistajan poromerkillä. Muut merkittömät porot on poroisännän myytävä paliskunnan lukuun tai merkittävä paliskunnan poromerkillä. Jos paliskunnan poromerkillä merkityn poron todetaan seuraavan muun kuin paliskunnan vaadinta, poron merkkiä on muutettava siten, että poro tulee merkityksi vaatimen omistajan poromerkillä.

Poro, jonka poromerkki on niin turmeltunut, että siitä ei saada selvää, tai jonka poromerkin perusteella omistajaa ei tunneta, on poroisännän myytävä. Myynnistä saadut varat on annettava poron omistajalle. Jos poron omistajaa ei kohtuullisessa ajassa saada selville, varat kuuluvat paliskunnalle.

Edellä 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun poronomistajan poromerkillä saadaan merkitä vain sellaisia poroja, jotka hävitetään kuluvan poronhoitovuoden aikana.

Porojen merkitsemisestä paliskunnan osakas voidaan velvoittaa suorittamaan paliskunnalle merkitsemismaksu sen mukaan kuin paliskunnan kokous päättää.

Sen, joka saa omistukseensa poroja, on merkittävä ne poromerkillään tai, jollei tämä ole mahdollista taikka hänellä ei ole omaa poromerkkiä, varustettava porot muulla riittävällä omistusoikeutta osoittavalla merkillä (lisämerkki). Lisämerkkiä saa käyttää kolme vuotta. Paliskunta voi erityisestä syystä myöntää luvan käyttää lisämerkkiä yhteensä enintään kahdeksan vuotta. Porot on hävitettävä lisämerkin käyttämiseen sallitun ajan kuluessa. Tarkempia säännöksiä lisämerkistä annetaan asetuksella.

Sillä, joka saa omistukseensa kaikki tietyllä poromerkillä merkityt porot, on oikeus saada sanottu poromerkki hyväksytyksi itselleen, jos hänellä ei ennestään ole hyväksyttyä poromerkkiä ja 23 §:ssä säädetyt edellytykset poromerkin hyväksymiselle ovat muutoin olemassa eikä hyväksymisestä aiheudu haittaa tai sekaannusta. Jollei poromerkkiä voida hänelle hyväksyä noudatetaan, mitä 1 momentissa on säädetty.

Poronomistajan, joka haluaa luopua poromerkistään, tulee ilmoittaa kirjallisesti asiasta poroisännälle. Poroisännän on toimitettava ilmoitus edelleen Paliskuntain yhdistykselle, joka päättää poromerkin peruuttamisesta.

Peruutetulla poromerkillä merkittyjä poroja poronomistaja saa pitää kolme vuotta poromerkin peruuttamisesta. Paliskunta voi erityisestä syystä myöntää luvan pitää peruutetulla poromerkillä merkittyjä poroja yhteensä enintään kahdeksan vuotta.

Poromerkki, jota ei kolmen vuoden aikana ole käytetty porojen merkitsemiseen ja jolla merkittyjä poroja ei ole, on Paliskuntain yhdistyksen saatuaan paliskunnalta ilmoituksen tällaisesta poromerkistä päätöksellään todettava rauenneeksi. Päätöksestä on annettava todisteellisesti tieto sille, jolle poromerkki oli hyväksytty.

Eri poromerkkien tarkoituksenmukaiseksi jakamiseksi poronhoitoalueen osien kesken poronhoitoalue jaetaan maa- ja metsätalousministeriön päätöksellä merkkipiireihin, joista säädetään tarkemmin asetuksella.

Paliskunnan on vuosittain pidettävä tarpeellinen määrä poroerotuksia, joissa teurastettavaksi tarkoitetut porot (teurasporot) erotetaan eloporoista. Erotuksissa selvitetään lisäksi teurastettavien porojen ja eloporojen lukumäärät ja varustetaan erotuksessa mukana olleet eloporot tätä osoittavalla merkillä (lukumerkki).

Milloin jäkälän jäätymisen tai muun tärkeän syyn vuoksi poroerotusten pitäminen jonakin vuonna aiheuttaa paliskunnalle kohtuutonta haittaa, Lapin aluehallintovirasto voi vapauttaa paliskunnan poroerotusten pitämisestä. Porojen määräksi katsotaan tällöin edellisenä vuonna selvitetty poromäärä.

Jos paliskunta laiminlyö tarvittavien poroerotusten pitämisen, voi Lapin aluehallintovirasto hakemuksesta oikeuttaa jonkin muun paliskunnan suorittamaan ne laiminlyöntiin syyllistyneen paliskunnan kustannuksella.

Poroerotuksesta on ilmoitettava riittävän ajoissa ennakkoon paliskunnan osakkaille, naapuripaliskunnille ja Paliskuntain yhdistykselle.

Poroerotuksessa toiseen paliskuntaan kuuluviksi todettujen porojen hoitamisesta paliskunnalla on oikeus saada hoitokustannuksia vastaava maksu (hoitomaksu) asianomaiselta paliskunnalta. Paliskuntain yhdistys vahvistaa vuosittain keskimääräisten hoitokustannusten perusteella hoitomaksun suuruuden lukuporoa kohti.

Poroisännän on huolehdittava poroista, jotka toinen paliskunta on poroerotuksessa todennut hänen paliskuntaansa kuuluviksi, ja niiden kuljettamisesta erotuspaikalta.

Poroerotuksessa toiseen paliskuntaan kuuluviksi todetut porot, joita ei erotuksen päättyessä ole noudettu, on poroisännän edullisimmalla tavalla vasoineen myytävä poronomistajan lukuun. Lausunnon antamista varten on Paliskuntain yhdistykselle ilmoitettava niistä myydyistä poroista, joiden omistajaa ei ole saatu selville, ja niiden poromerkeistä.

Paliskunnan on kunakin poronhoitovuonna laadittava poroerotusten perusteella luettelo paliskunnan osakkaiden omistamista poroista (poroluettelo). Poroluetteloon on otettava myös muut paliskunnan alueella hoidossa olevat porot samoin kuin porot, jotka omistajat erotusten ulkopuolella ovat ottaneet käyttöönsä. Vastaava luettelo on laadittava erotuksissa muihin paliskuntiin kuuluviksi todetuista poroista.

Tarkempia säännöksiä poroluettelosta annetaan asetuksella.

Poroja on hoidettava siten, etteivät ne pääse viljelyksille ilman maanomistajan, taikka silloin kun hallintaoikeus kuuluu muulle kuin maanomistajalle, haltijan lupaa eivätkä aiheuta vahinkoa metsänuudistusaloilla oleville taimikoille tai muutoinkaan aiheuta tarpeettomasti vahinkoa maa- tai metsätaloudelle. Muualla kuin saamelaisvaltuuskunnasta annetun asetuksen (824/73) 1 §:n 3 momentissa tarkoitetulla saamelaisten kotiseutualueella poroja on lisäksi hoidettava siten, etteivät ne pääse puutarhoihin, vakinaisten asuntojen pihoihin tai muille erityiseen käyttöön otetuille alueille.

Jos poroja on hoidettu 1 momentin vastaisesti, maanomistajan tai vahinkoa kärsineen on ilmoitettava asiasta paliskunnalle, jonka tulee toimittaa porot välittömästi pois.

Jos paliskunta laiminlyö 2 momentissa tarkoitetun velvollisuutensa, maanomistajalla tai vahinkoa kärsineellä on oikeus toimittaa porot pois paliskunnan kustannuksella.

Paliskunta on velvollinen rakentamaan aidan, muun laitteen tai rakennelman (aitaaminen) viljelysten ja muualla kuin saamelaisten kotiseutualueella myös puutarhojen, vakinaisten asuntojen pihojen ja muiden erityiseen käyttöön otettujen alueiden suojaamiseksi poroilta. Aitaamisvelvollisuuden edellytyksenä on, että aitaaminen on tarpeen vahinkojen estämiseksi ja että rakentamiskustannukset ovat kohtuulliset aitaamisesta todennäköisesti saatavaan hyötyyn verrattuna. Riidan aitaamisvelvollisuudesta ratkaisee arvioimislautakunta.

Erityisen painavista syistä paliskunta on velvollinen aitaamaan myös metsänuudistusaloilla olevat, muiden kuin valtion, kunnan tai seurakunnan omistamalla alueella olevat taimikot.

Aitaamisesta paliskunnalle aiheutuviin kustannuksiin myönnettävästä avustuksesta säädetään porotalouslaissa (161/90).

Aitaamisesta paliskunnalle aiheutuviin kustannuksiin myönnettävästä avustuksesta säädetään porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetussa laissa (986/2011).

Porojen maa- ja metsätaloudelle aiheuttama vahinko samoin kuin porojen 31 §:n 1 momentissa tarkoitetulla alueella aiheuttama vahinko on korvattava vahinkoa kärsineelle. Vahingonkorvausta ei kuitenkaan suoriteta:

Sen estämättä, mitä 1 momentissa on säädetty, vahingonkorvausta on suoritettava koristeeksi kerättävän jäkälän tallaamisesta tai syömisestä poronhoitoalueen ulkopuolella sellaisen kunnan alueella, joka rajoittuu tai osittain kuuluu poronhoitoalueeseen.

Vahingonkorvausta koskevan riidan ratkaisee arvioimislautakunta. Vahingonkorvausta voidaan sovitella sen mukaan, kuin vahingonkorvauslaissa (412/74) on säädetty.

Korvauksen porojen aiheuttamasta vahingosta maksaa se paliskunta, jonka alueella vahinko on tapahtunut. Milloin vahinko on tapahtunut poronhoitoalueen ulkopuolella sellaisen kunnan alueella, joka rajoittuu tai osittain kuuluu poronhoitoalueeseen, maksaa vahingonkorvauksen se paliskunta, jonka alueen raja on lähinnä vahingon tapahtumapaikkaa. Mikäli vahingon ovat aiheuttaneet muut kuin vahingonkorvauksen suorittaneen paliskunnan alueella hoidossa olleet porot, on paliskunnalla oikeus saada suorittamansa vahingonkorvauksen määrä siltä paliskunnalta, jonka alueella hoidettaviin poroihin vahingon aiheuttaneet porot kuuluivat.

Milloin vahingon, josta paliskunta 1 momentin mukaisesti on suorittanut korvausta, ovat aiheuttaneet porot, jotka 41 §:n mukaisesti ovat omistajan hoidettavina, on paliskunnalla oikeus saada suorittamansa vahingonkorvauksen määrä poronomistajalta.

Porojen aiheuttamiin vahinkoihin poronhoitoalueen ulkopuolella muussa kuin 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa sovelletaan, mitä tilusten rauhoittamisesta kotieläinten vahingonteolta annetussa laissa (47/21) on säädetty.

Porovahinkolautakunta on riippumaton asiantuntijaelin. Lautakunnan jäseninä ovat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja vähintään viisi muuta jäsentä. Jäsenet ovat sivutoimisia ja toimivat virkavastuulla.

Maa- ja metsätalousministeriö nimittää porovahinkolautakunnan jäsenet neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ennen jäsenten nimittämistä maa- ja metsätalousministeriön on kuultava asian kannalta keskeisiä tuottaja- ja elinkeinojärjestöjä.

Ruokavirasto huolehtii lautakunnan hallintopalveluista sekä päättää sen jäsenten palkkioiden ja korvausten perusteista.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset lautakunnan jäsenten nimittämisestä. Valtioneuvoston asetuksella annetaan myös säännökset jäsenten kelpoisuusvaatimuksista sekä lautakunnan toiminnan järjestämisestä.

Porovahinkolautakunnan tehtävänä on pyynnöstä antaa lausuntoja siitä:

Jos muu vahingon aiheuttaneeseen tekoon kuulumaton seikka on myös ollut 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun vahingon syynä, lausunnossa ilmoitetaan arvio asian vaikutuksesta vahingon suuruuteen.

Porovahinkolautakunnalle kuuluu myös sovittelu 1 momentissa mainittuja seikkoja koskevissa riita-asioissa.

Porovahinkolautakunnalta pyydetään lausuntoa kirjallisesti. Lausuntoa voi pyytää paliskunta, maan omistaja tai haltija taikka vahinkoa kärsinyt tai muu korvaukseen oikeutettu. Pyynnössä tulee ilmoittaa asian osapuolten nimet ja osoitteet sekä tarpeelliset tiedot asiasta, jota lausuntopyyntö koskee.

Lausuntoa ei tarvitse antaa, jos lausuntopyyntö on ilmeisen aiheeton. Jos lausuntoasiassa on annettu tuomioistuimen ratkaisu tai asian tiedetään olevan vireillä tuomioistuimessa, lautakunta ei ratkaistuilta tai oikeudenkäynnin kohteena olevilta osin saa käsitellä osapuolen tekemää lausuntopyyntöä. Jos lautakunnan toimivaltaan kuuluva asia on vireillä tuomioistuimessa, lautakunta voi kuitenkin antaa lausunnon tuomioistuimelle sen pyynnöstä.

Asiassa on toimitettava katselmus, ellei sitä pidetä ilmeisen tarpeettomana. Katselmuksen voi toimittaa kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella vain kiinteistön haltijan luvalla. Lautakunnalla on oikeus saada osapuolilta lausunnon antamisen kannalta välttämättömät asiaan liittyvät asiakirjat. Asian käsittelyssä ja ratkaisemisessa noudatetaan muutoin, mitä hallintolaissa (434/2003), viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999), kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään.

Edellä 36 a §:n 1 momentissa mainittuja seikkoja koskevan riita-asian osapuolet voivat pyytää, että porovahinkolautakunta määrää yhden jäsenensä avustamaan osapuolia ratkaisemaan asiansa sovinnollisesti. Jos pyyntö tehdään lausuntopyynnön tultua vireille, lausuntopyynnön käsittely keskeytyy sovittelumenettelyn ajaksi. Tarvittava katselmus voidaan kuitenkin pitää ennen keskeytystä, jos katselmuksen tarkoituksen toteutuminen muutoin vaarantuisi. Lausuntopyynnön käsittely päättyy sovinnon syntyessä.

Käräjäoikeus voi vahvistaa 1 momentissa tarkoitetussa menettelyssä tehdyn sovinnon täytäntöönpanokelpoiseksi siten kuin riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetussa laissa (394/2011) säädetään.

Lausunnoista sekä käsittelystä, joka on päättynyt lausuntopyynnön peruuttamiseen muun syyn kuin saavutetun sovinnon vuoksi, peritään maksu asian vireille panneelta. Sovittelumenettelystä sekä ilman sovittelua sovintoon päättyneestä lausuntoasian käsittelystä peritään maksu, joka jakautuu osapuolten kesken tasan.

Maksuista säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Maksut voidaan säätää omakustannusarvoa alemmiksi. Maksuihin sovelletaan muutoin, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädetään.

Omista kustannuksistaan osapuolet vastaavat itse.

Valtion maalle saadaan rakentaa esteaita maa- ja metsätalousministeriön luvalla ja erotusaita sen viranomaisen luvalla, jonka hallinnassa alue on. Tilapäisen poroaidan rakentamisesta valtion maalle on ilmoitettava sille viranomaiselle, jonka hallinnassa alue on.

Valtakunnan rajalle rakennettavaa esteaitaa varten tarpeellisesta käyttöoikeudesta on ensisijaisesti sovittava maanomistajan kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, käyttöoikeutta koskeva asia käsitellään kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetussa laissa (603/1977) säädetyssä järjestyksessä lunastustoimituksessa. Lunastustoimituksen toimituskustannukset maksaa Suomen valtio.

Käyttöoikeuden perustamiseen sovelletaan, mitä kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 156 §:n 1 momentissa säädetään rasiteoikeuden perustamisesta. Jos Suomi on tehnyt sitä sitovan sopimuksen vieraan vallan kanssa yleisen edun perusteella toteutettavasta esteaidasta, sopimusta on noudatettava käyttöoikeuden sijainnista päätettäessä. Sekä valtion aluetta että yksityisen aluetta koskeva käyttöoikeus esteaitaa varten on merkittävä kiinteistötietojärjestelmään.

Valtakunnan rajalle rakennettu esteaita kuuluu Suomen valtiolle, joka vastaa aidan rakentamisesta ja ylläpidosta. Määrärahan tähän myöntää Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Valtion edustajalla on oikeus käyttöoikeuden perusteella liikkua alueella esteaidan rakentamista ja kunnossapitoa varten.

Poronhoitoa varten saadaan valtion metsistä ottaa ilman erityistä lupaa korvauksetta poltto- ja kotapuiksi tarvittavia puita. Poronhoitoa varten muutoin tarvittavia puita saadaan valtion metsistä ostaa käyvästä hinnasta sen viranomaisen osoituksen mukaan, jonka hallinnassa alue on.

Porojen kokoaminen, merkitseminen ja muiden poronhoitotöiden tekeminen ilman paliskunnan hallituksen lupaa on kielletty, jollei paliskunnan kokous ole toisin päättänyt. Poronomistajalla on kuitenkin poroerotuksessa oikeus ottaa omat poronsa tai osa niistä hoidettavikseen enintään seuraavan kesäkuun 15 päivään saakka. Paliskunnan hallitus määrää näitä poroja varten porolukua vastaavan laidunalueen. Poronomistaja, joka on ottanut edellä sanotulla tavalla poronsa hoidettavikseen, on velvollinen huolehtimaan 7 §:n 1 momentissa säädetyistä tehtävistä porojensa osalta.

Poroja saadaan ruokkimatta pitää aitauksessa yhtäjaksoisesti enintään 36 tuntia.

Porojen kokoaminen ja kuljettaminen tulee suorittaa niin, että siitä ei aiheudu haittaa eläinten terveydelle.

Porojen pelotteleminen on kielletty. Pelottelemisesta poronomistajalle ja paliskunnalle aiheutunut vahinko ja haitta on korvattava. Porojen karkottamista vahinkojen ehkäisemiseksi ei pidetä porojen pelottelemisena.

Metsästyslain (290/62) noudattamista valvova viranomainen sekä poronomistaja ja poropaimen saavat oman paliskuntansa alueella tappaa isännättömän koiran, joka koirien kiinnipitoaikana tavataan ajamasta poroja niiden laitumella tai joka muuna aikana tavataan repimästä ajamaansa poroa. Koiraa ei kuitenkaan saa tappaa, jos se saadaan kiinni tai vahinko voidaan muuten estää. Kiinniottamisesta tai tappamisesta on ilmoitettava välittömästi poliisille.

Hakkuutyöt on suoritettava siten, ettei poroille aiheuteta vahinkoa. Tahallisesti tai tuottamuksellisesti aiheutettu vahinko on hakkuuoikeuden omistajan korvattava poronomistajalle.

Tässä pykälässä tarkoitettujen vahinkojen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä vahingonkorvauslaissa on säädetty.

Porojen kaupasta tai lahjoituksesta on ostajan tai lahjansaajan viipymättä ilmoitettava poroisännälle.

Omistusoikeus luovutettuihin poroihin siirtyy:

Porokarjan saantolupa voidaan evätä ja etuosto-oikeutta voidaan käyttää, jos riittävän toimeentulon turvaaminen poronhoitoa ammatikseen harjoittaville sitä edellyttää. Saantolupa ei kuitenkaan ole tarpeen eikä paliskunnalla ole etuosto-oikeutta, jos ostaja tai lahjansaaja on saman paliskunnan osakas, luovuttajan puoliso taikka henkilö, joka perintökaaren (40/65) 2 luvun mukaan voisi periä luovuttajan, tai tällaisen henkilön puoliso taikka luovuttajan kasvattilapsi tai tämän puoliso.

Luovuttajan vaatimuksesta paliskunnan on käytettävä etuosto-oikeuttaan, jos se on evännyt porokarjan saantoluvan. Etuosto-oikeutta käyttäessään paliskunnan on ostettava kaikki luovutetut porot ja maksettava niistä porojen luovuttajalle sama hinta, jonka hän olisi saanut ostajalta. Jos luovutus oli vastikkeeton tai kauppahinta olennaisesti poikkesi käyvästä hinnasta, paliskunnan on maksettava luovuttajalle porojen käypä hinta. Riidan käyvän hinnan määrästä ratkaisee arvioimislautakunta.

Poroisännän päätökseen tyytymättömällä poronomistajalla on oikeus saattaa häntä itseään koskeva asia paliskunnan hallituksen käsiteltäväksi. Paliskunnan hallituksen käsittelyä on pyydettävä kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun osakas on saanut tiedon poroisännän päätöksestä.

Paliskunnan hallituksen päätökseen tyytymättömällä poronomistajalla on oikeus saattaa päätös paliskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Tätä on vaadittava kirjallisesti poroisännältä kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi 18 §:ssä tarkoitetussa paliskunnan kokouksessa.

Paliskunnan kokouksen päätökseen poronomistaja saa hakea muutosta hallinto-oikeudelta, jos päätös loukkaa hänen oikeuttaan tai on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka muutoin on lainvastainen. Muutoksenhaussa noudatetaan, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Mitä 2 momentissa on säädetty, ei koske paliskunnan hallituksen päätöstä, jolla porokarjan saantolupa on myönnetty tai jolla etuosto-oikeus on jätetty käyttämättä. Porojen saaja saa hakea muutosta porokarjan saantoluvan epäämistä ja etuosto-oikeuden käyttämistä koskevaan paliskunnan hallituksen ja paliskunnan kokouksen päätökseen siten kuin 2 ja 3 momentissa on säädetty.

Poroisännän päätökseen tyytymättömällä poronomistajalla on oikeus saattaa häntä itseään koskeva asia paliskunnan hallituksen käsiteltäväksi. Paliskunnan hallituksen käsittelyä on pyydettävä kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun osakas on saanut tiedon poroisännän päätöksestä.

Paliskunnan hallituksen päätökseen tyytymättömällä poronomistajalla on oikeus saattaa päätös paliskunnan kokouksen käsiteltäväksi. Tätä on vaadittava kirjallisesti poroisännältä kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu tiedoksi 18 §:ssä tarkoitetussa paliskunnan kokouksessa.

Paliskunnan kokouksen päätökseen poronomistaja saa hakea muutosta hallinto-oikeudelta, jos päätös loukkaa hänen oikeuttaan tai on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka muutoin on lainvastainen. Muilta osin muutoksenhakuun sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään.

Mitä 2 momentissa on säädetty, ei koske paliskunnan hallituksen päätöstä, jolla porokarjan saantolupa on myönnetty tai jolla etuosto-oikeus on jätetty käyttämättä. Porojen saaja saa hakea muutosta porokarjan saantoluvan epäämistä ja etuosto-oikeuden käyttämistä koskevaan paliskunnan hallituksen ja paliskunnan kokouksen päätökseen siten kuin 2 ja 3 momentissa säädetään.

Paliskuntain yhdistyksen päätökseen saa se, jota päätös koskee, hakea muutosta sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai muutoin on lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen. Valitus tehdään Lapin lääninoikeudelle. Muutoksenhaussa noudatetaan, mitä muutoksenhausta hallintoasioissa annetussa laissa on säädetty.

Paliskuntain yhdistyksen päätökseen saa se, jota päätös koskee, hakea muutosta sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai muutoin on lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen. Valitus tehdään Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Muutoksenhaussa noudatetaan, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Paliskuntain yhdistyksen päätökseen saa se, jota päätös koskee, hakea muutosta sillä perusteella, että päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai muutoin on lain tai yhdistyksen sääntöjen vastainen. Valitus tehdään Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle. Muilta osin muutoksenhakuun sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Rangaistus poron anastamisesta ja sen yrittämisestä tuomitaan sen mukaan mitä rikoslain 28 luvun 1–3 §:ssä ja 29 luvun 1–4 §:ssä on säädetty.

Joka:

Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain osoitettava määräraha Paliskuntain yhdistyksen käytettäväksi sille tämän lain mukaan kuuluvien tehtävien suorittamiseen.

Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain osoitettava määräraha Paliskuntain yhdistyksen käytettäväksi sille tämän lain mukaan kuuluvien tehtävien suorittamiseen. Määrärahan myöntää Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Valtion tulo- ja menoarviossa on vuosittain osoitettava määräraha Paliskuntain yhdistyksen käytettäväksi sille tämän lain mukaan kuuluvien tehtävien suorittamiseen. Määrärahan myöntää Lapin elinvoimakeskus.

Mikäli poronomistaja laiminlyö 11 §:n 1 momentissa, 12 §:n 1 tai 3 momentissa taikka 24 §:n 4 momentissa tarkoitetun maksun suorittamisen määräajassa, poroisännällä on oikeus myydä hänen omistamiaan poroja sen verran, että maksu voidaan kattaa poroista saadulla hinnalla. Maksu saadaan myös, milloin se on erääntynyt, ulosottaa ilman eri päätöstä tai tuomiota.

Ostettaessa poroja teuraaksi on ostajan pidettävä ostokirjaa, johon merkitään ostopaikka ja -aika, ostettujen porojen määrä, poromerkit, hinta ja sukupuoli sekä myyjän nimi, osoite ja kuittaus. Ostokirja on vaadittaessa esitettävä poroisännälle tai muulle paliskunnan valtuuttamalle henkilölle taikka Paliskuntain yhdistyksen toimihenkilölle.

Ennen tehtäväänsä ryhtymistä poroisännän, varaisännän, työnjohtajan, arvioimislautakunnan puheenjohtajan ja arviomiehen sekä poroerotuksen lukumiehen on allekirjoitettava vakuutus, josta säädetään tarkemmin asetuksella.

Ennen tehtäväänsä ryhtymistä poroisännän, varaisännän, työnjohtajan sekä poroerotuksen lukumiehen on allekirjoitettava vakuutus.

Tarkemmat säännökset vakuutuksesta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Lääninhallitus valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista ja täytäntöönpanoa.

Jos paliskunta tahallaan laiminlyö noudattaa sen toimintaa koskevia säännöksiä tai määräyksiä, tulee lääninhallituksen sakon uhalla tai uhalla, että tekemättä jätetty työ suoritetaan paliskunnan kustannuksella, määrätä oikaistavaksi se, mitä oikeudettomasti on tehty tai laiminlyöty.

Lapin aluehallintovirasto valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista ja täytäntöönpanoa.

Jos paliskunta tahallaan laiminlyö noudattaa sen toimintaa koskevia säännöksiä tai määräyksiä, tulee Lapin aluehallintoviraston sakon uhalla tai uhalla, että tekemättä jätetty työ suoritetaan paliskunnan kustannuksella, määrätä oikaistavaksi se, mitä oikeudettomasti on tehty tai laiminlyöty.

Ruokavirasto valvoo tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista ja täytäntöönpanoa.

Jos paliskunta tahallaan laiminlyö noudattaa sen toimintaa koskevia säännöksiä tai määräyksiä, tulee Ruokaviraston sakon uhalla tai uhalla, että tekemättä jätetty työ suoritetaan paliskunnan kustannuksella, määrätä oikaistavaksi se, mitä oikeudettomasti on tehty tai laiminlyöty.

Suunnitellessaan valtion maita koskevia, poronhoidon harjoittamiseen olennaisesti vaikuttavia toimenpiteitä valtion viranomaisten on neuvoteltava asianomaisen paliskunnan edustajien kanssa.

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1990. Tällä lailla kumotaan 4 päivänä kesäkuuta 1948 annettu poronhoitolaki (444/48) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän lain 43 §:ää sovelletaan vain sellaisiin luovutuksiin, jotka on tehty lain tultua voimaan.

Paliskunnat, jotka on perustettu ennen tämän lain voimaantuloa, katsotaan ilman eri toimenpiteitä tämän lain mukaisesti perustetuiksi.

Aikaisemman lain 2 §:n 2 momentissa tarkoitettu ehto, joka on tullut voimaan ennen tämän lain voimaantuloa, jää edelleen voimaan.