Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (11)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 1373/1992 | 1993-01-01 | muutt. 6, 8 ja 32 §:ää | 1 |
| 1453/1993 | 1994-01-01 | 30 | |
| 917/1994 | 1994-11-01 | muutt. 6 §:ää | |
| 759/1997 | 1998-01-01 | muutt. 3 § | 2 |
| 83/1998 | 1998-03-01 | muutt. 6 ja 32 §:ää | |
| 176/1999 | 1999-02-22 | muutt. 6 §:ää | |
| 906/1999 | 1999-10-01 | muutt. 6 §:ää | |
| 523/2000 | 2000-07-01 | kum. 9 ja 32 § | 2 |
| 661/2000 | 2000-08-01 | muutt. 6 §:ää | |
| 1301/2000 | 2001-01-01 | kum. 4 luku | 1 |
| 771/2006 | 2006-09-20 | kum. 1 luvun 6 § | 1 |
Työministerin esittelystä säädetään 30 päivänä joulukuuta 1991 annetun siviilipalveluslain (1723/91) nojalla:
1 luku
Siviilipalvelusviranomaiset ja niiden tehtävät
1 §
Siviilipalvelusasiain neuvottelukunta ja sen tehtävätTyöministeriön apuna siviilipalveluksen kehittämisessä ja seurannassa on siviilipalvelusasiain neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on:
toimia yhteydenpitoelimenä siviilipalveluksen ja asevelvollisuuslain (452/50) mukaisen palveluksen järjestämisestä huolehtivien viranomaisten välillä;
seurata siviilipalveluksen ja täydennuspalveluksen toimeenpanoa; sekä
antaa lausuntoja ja tehdä ehdotuksia siviilipalveluksen ja täydennyspalveluksen kehittämisestä.
2 §
Siviilipalvelusasiain neuvottelukunnan kokoonpanoValtioneuvosto määrää kolmeksi vuodeksi kerrallaan siviilipalvelusasiain neuvottelukuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja viisi muuta jäsentä sekä kullekin heistä henkilökohtaisen varajäsenen. Neuvottelukunnan jäsenten ja varajäsenten tulee edustaa työministeriötä, puolustusministeriötä, pääesikuntaa, palveluspaikkoja ja siviilipalvelusmiehiä, joiden tai joita edustavien järjestöjen esityksestä jäsenet ja varajäsenet määrätään. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan sihteerin.
Jos jäsen tai varajäsen eroaa tai kuolee kesken toimikauden, työministeriö määrää jäljellä olevaksi toimikaudeksi hänen tilalleen uuden jäsenen tai varajäsenen saman viranomaisen tai järjestön esityksestä kuin asianomainen jäsen tai varajäsen oli määrätty.
Neuvottelukunnasta on muutoin voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään.
3 §
SiviilipalveluskeskusSiviilipalveluskeskuksena toimii Lapinjärven koulutuskeskus - Lappträsk utbildningscentral.
Siviilipalveluskeskuksia ovat:
Jyväskylän ammatillinen aikuiskoulutuskeskus;
Kuopion ammatillinen aikuiskoulutuskeskus;
Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus - Vasa yrkesutbildningscenter för vuxna; ja
Otavan opisto.
3 §
SiviilipalveluskeskuksetSiviilipalveluskeskuksia ovat:
Jyväskylän ammatillinen aikuiskoulutuskeskus;
Kuopion ammatillinen aikuiskoulutuskeskus;
Vaasan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus - Vasa yrkesutbildningscenter för vuxna; ja
Otavan opisto.
4 §
Siviilipalveluskeskuksen tehtävätSiviilipalveluskeskuksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään:
järjestää ja kehittää siviilipalvelusmiesten koulutusta;
järjestää ja kehittää täydennyspalvelusta;
huolehtia siitä, että palvelusvelvollinen suorittaa palvelusvelvollisuutensa, ja antaa palvelusvelvolliselle palveluksen alkamista koskeva määräys;
antaa palvelusvelvollisille palveluksen alkamista koskeva määräys;
päättää lykkäyksestä;
sijoittaa ja määrätä siviilipalvelusmiehet työpalveluun siviilipalveluslaitoksiin;
neuvoa ja ohjata siviilipalveluslaitoksia työpalvelun järjestämisessä;
neuvoa ja ohjata siviilipalveluslaitoksia työpalvelun järjestämisessä; sekä
järjestää tarvittavaa koulutusta siviilipalveluslaitoksille.
Siviilipalveluskeskuksen on ilmoitettava työministeriöön työpalvelun järjestämisessä havaitsemistaan olennaisista puutteista, joita neuvoin ja ohjein ei ole saatu korjatuiksi.
päättää asevelvollisuuslain mukaiseen palvelukseen siirtymisestä; sekä
Siviilipalveluskeskuksen on ilmoitettava työministeriöön työpalvelun järjestämisessä havaitsemistaan olennaisista puutteista, joita neuvoin ja ohjein ei ole saatu korjatuiksi.
5 §
Siviilipalveluslaitoksen tehtävätSiviilipalveluslaitoksen tehtävänä on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, järjestää siviilipalvelusmiehelle työpalvelu. Palvelustehtävät on määrättävä siviilipalvelusmiehen soveltuvuuden mukaan. Laitoksen on perehdytettävä siviilipalvelusmies palvelustehtäviinsä.
Siviilipalveluslaitoksen on ilmoitettava siviilipalveluskeskuksille avoinna olevasta palveluspaikasta ja siviilipalvelusmiestä koskevat toivomukset.
6 §
Yksityisoikeudelliset siviilipalveluslaitoksetSiviilipalveluslain 15 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja siviilipalveluslaitoksia ovat:
Kehitysyhteistyön Palveluskeskus ry KePa;
Näkövammaisten Keskusliitto ry;
Keuhkovammaliitto ry;
Kuurojen Liitto ry;
Suomen Syöpäyhdistys ry;
Suomen YK-liitto ry; sekä
A-klinikkasäätiö.
2 luku
Siviilipalveluksen ja täydennyspalveluksen järjestäminen
7 §
Palveluksen alkamista koskeva määräysSiviilipalveluskeskuksen on toimitettava siviilipalvelusvelvolliselle palveluksen alkamista koskeva määräys noin kaksi kuukautta ennen palveluksen alkamista. Määräys voidaan toimittaa myös lyhyemmässä ajassa sen vuoden alusta, jona hän täyttää 29 vuotta, tai muulloinkin hänen suostumuksellaan.
Ulkomailla oleskelevalle määräys voidaan lähettää asianomaiseen Suomen edustustoon siviilipalvelusvelvolliselle toimitettavaksi.
8 §
Poliisin virka-apu palvelusmääräyksen tiedoksiantamiseksiSiviilipalveluskeskuksen on tarvittaessa pyydettävä poliisilta virka-apua siviilipalvelusvelvollisen etsimiseksi ja määräyksen toimittamiseksi hänelle.
Siviilipalveluskeskuksen on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin tavoittamatta jääneen siviilipalvelusvelvollisen etsintäkuuluttamiseksi.
Poliisin on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin tavoittamatta jääneen siviilipalvelusvelvollisen etsintäkuuluttamiseksi.
9 §
Palveluspaikan määrääminenSiviilipalvelusvelvollisen äidinkieli on otettava huomioon palveluspaikkaa määrättäessä. Suomentai ruotsinkielisellä siviilipalvelusvelvollisella on oikeus suorittaa siviilipalveluksensa äidinkielellään.
Siviilipalvelusvelvollista ei saa määrätä suorittamaan siviilipalvelusta työnantajansa palvelukseen. Sama koskee palveluspaikkaa, johon palvelusvelvollisella on opiskelun, entisen työ- tai virkasuhteen taikka muun syyn vuoksi kiinteä yhteys.
10 §
Siviilipalvelusmiesten koulutusSiviilipalvelusmiesten koulutukseen on sisällytettävä ainakin kansainvälisyys-, rauhan- ja ympäristökysymyksiin sekä kansalaisvalmiuksiin liittyviä samoin kuin työpalveluun valmentavia aiheita.
Koulutusta voidaan antaa myös työpalvelun aikana.
11 §
Työpalveluun määrääminenSiviilipalveluskeskus voi antaa siviilipalveluslaitokselle siviilipalvelusmiesten valintaa varten palveluspaikkaan soveltuviksi katsomistaan palvelusvelvollisista tietoja, jotka koskevat heidän koulutustaan ja työkokemustaan tai muuta soveltuvuuttaan.
Siviilipalveluskeskus määrää alaisuudessaan olevalle siviilipalvelusmiehelle siviilipalveluslaitoksen, jossa tämä suorittaa työpalvelun. Ennen määräyksen antamista siviilipalvelusmiestä ja -laitosta on kuultava. Keskuksen päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus.
12 §
Täydennyspalveluksen järjestäminenTäydennyspalvelus järjestetään ensisijaisesti siviilipalveluskeskuksissa.
Täydennyspalvelukseen sisältyvässä koulutuksessa on annettava perusteet käytännön työharjoittelulle, jota suoritetaan lähinnä ympäristösuojeluun liittyvissä tehtävissä.
13 §
Vakaumuksen huomioon ottaminen palveluksen järjestämisessäJos siviilipalvelusmies ilmoittaa siviilipalveluskeskukselle, että palvelus on vastoin hänen vakaumustaan, keskus voi määrätä hänet toiseen siviilipalveluslaitokseen. Jos siviilipalvelusmies ilmoittaa palveluspaikalle palvelustehtävän olevan hänen vakaumustaan vastaan, palveluspaikka voi määrätä hänet toiseen tehtävään.
14 §
Siirto siviilipalveluslaitoksesta toiseenSiviilipalvelusmies voi hakea siirtoa toiseen siviilipalveluslaitokseen kirjallisesti siviilipalveluskeskukselta. Hakemuksesta on ilmettävä siirron peruste ja uutta laitosta koskevat toivomukset.
Siviilipalvelusmies voi hakea siirtoa toiseen siviilipalveluslaitokseen kirjallisesti siltä siviilipalveluskeskukselta, jonka alaisuuteen hänet on määrätty. Hakemuksesta on ilmettävä peruste siirrolle ja uutta laitosta koskevat toivomukset.
Siviilipalveluskeskus päättää siirrosta kuultuaan sekä siviilipalvelusmiehelle määrättyä että hänen toivomaansa siviilipalveluslaitosta. Päätökseen on liitettävä muutoksenhakuosoitus.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti siviilipalveluslaitoksen hakiessa siirtoa siviilipalvelusmiehelleen. Hakemuksesta on kuultava siviilipalvelusmiestä.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti siviilipalveluslaitoksen hakiessa siirtoa siviilipalvelusmiehelleen. Hakemuksesta on kuultava siviilipalvelusmiestä. Päätöksen tekee se siviilipalveluskeskus, jonka alaisuuteen siviilipalvelusmies on määrätty.
15 §
Siviilipalvelusmiehen kotiuttaminenPalveluspaikka vastaa siviilipalvelusmiehen kotiuttamisesta. Siviilipalvelusmiehen palvelusaikaan lasketaan aloittamis- ja kotiuttamispäivä. Palveluspaikka antaa siviilipalvelusmiehelle kotiuttamisen yhteydessä todistuksen, josta ilmenee suoritettu palvelusaika ja kotiuttamisperuste.
Kotiuttamisesta on lähetettävä 30 vuorokauden kuluessa tieto siviilipalveluskeskukseen yhdessä täydennetyn henkilökortin ja lääkärintarkastuskortin kanssa. Jos siviilipalvelusmies on kotiutettu terveydentilansa perusteella, keskukseen on toimitettava myös kotiuttamisen perusteena oleva lääkärinlausunto.
Kotiuttamisesta on lähetettävä 30 vuorokauden kuluessa tieto työministeriöön yhdessä täydennetyn henkilökortin ja lääkärintarkastuskortin kanssa. Jos siviilipalvelusmies on kotiutettu terveydentilansa perusteella, työministeriöön on toimitettava myös kotiuttamisen perusteena oleva lääkärinlausunto.
Kotiuttamisesta on lähetettävä tieto sotilasläänin esikunnalle.
Kotiuttamisesta on lähetettävä tieto sotilaspiirin esikunnalle ja siviilipalveluskeskukselle, jonka alaisuuteen siviilipalvelusmies on määrätty. Kotiuttamisen jälkeen hän ei ole enää keskuksen alaisuudessa.
3 luku
Vapauttaminen ja lykkäys siviilipalveluksen suorittamisesta
16 §
Lääkärinlausunto vapauttamisen perusteenaSiviilipalveluslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun lääkärinlausunnon tulee koskea siviilipalvelusvelvollisen terveydentilaa siviilipalveluksen suorittamisen kannalta. Lausunnosta on ilmettävä ne terveydelliset seikat, jotka rajoittavat palveluksen suorittamista tai estävät sen, ja aika, jonka siviilipalvelusvelvollisen arvioidaan olevan kykenemätön palvelukseen. Terveydentilan arvioinnissa on pyrittävä yhdenmukaiseen käytäntöön muiden asevelvollisten terveydentilan arvioinnin kanssa.
Siviilipalveluslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun lääkärinlausunnon tulee koskea siviilipalvelusvelvollisen terveydentilaa siviilipalveluksen suorittamisen kannalta. Lausunnosta on ilmettävä ne terveydelliset seikat, jotka rajoittavat palveluksen suorittamista tai estävät sen, ja aika, jonka siviilipalvelusvelvollisen arvioidaan olevan kykenemätön palvelukseen. Terveydentilan arvioinnissa on pyrittävä yhdenmukaiseen käytäntöön asevelvollisten terveydentilan arvioinnin kanssa.
16 §
Lääkärinlausunto vapauttamisen perusteenaSiviilipalveluslain 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun lääkärinlausunnon tulee koskea siviilipalvelusvelvollisen terveydentilaa siviilipalveluksen suorittamisen kannalta. Lausunnosta on ilmettävä ne terveydelliset seikat, jotka rajoittavat palveluksen suorittamista tai estävät sen, ja aika, jonka siviilipalvelusvelvollisen arvioidaan olevan kykenemätön palvelukseen. Terveydentilan arvioinnissa on pyrittävä yhdenmukaiseen käytäntöön asevelvollisten terveydentilan arvioinnin kanssa.
17 §
Vapauttaminen ulkomaan kansalaisuuden perusteellaJos siviilipalveluslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettu palvelusvelvollinen on suorittanut toisessa valtiossa kokonaan rauhanaikaisen siviilipalvelusta tai varusmiespalvelusta vastaavan palvelusvelvollisuutensa tai tällaista palvelusta vähintään kuusi kuukautta, hänet on vapautettava siviilipalveluksen suorittamisesta.
18 §
LykkäyshakemusLykkäystä on haettava siviilipalveluskeskukselta kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä selvitys lykkäyksen tarpeellisuudesta. Hakemuksessa on ilmoitettava aika, joksi lykkäystä haetaan.
Kansanedustajana toimivan palvelusvelvollisen on ilmoitettava kirjallisesti siviilipalveluskeskukselle tarpeestaan saada lykkäystä edustajantoimen hoitamiseksi.
19 §
LykkäyspäätösSiviilipalveluskeskuksen hyväksyttyä lykkäyshakemuksen päätöksessä on mainittava lykkäyksen alkamis- ja päättymispäivä. Lykkäystä myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Päätökseen tulee liittää muutoksenhakuosoitus.
20 §
Lykkäyksen keskeyttäminenJos siviilipalvelusvelvollinen haluaa aloittaa palveluksensa ennen lykkäysajan päättymistä, hänen on ilmoitettava tästä kirjallisesti siviilipalveluskeskukselle.
Siviilipalveluslain 10 §:n nojalla määräajaksi siviilipalveluksen suorittamisesta vapautetun palveluskelpoisuus voidaan arvioida jo ennen määräajan päättymistä, jos hän pyytää sitä siviilipalveluskeskukselta ja toimittaa keskukseen 16 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttävän lääkärintodistuksen.
Siviilipalveluslain 10 §:n nojalla määräajaksi siviilipalveluksen suorittamisesta vapautetun palveluskelpoisuus voidaan arvioida jo ennen määräajan päättymistä, jos hän pyytää sitä työministeriöltä ja toimittaa ministeriöön 16 §:ssä tarkoitetut edellytykset täyttävän lääkärintodistuksen.
21 §
Muutoksenhaku lykkäyspäätökseenSiviilipalvelusvelvollisen on lykkäyspäätöstä koskevaan muutoksenhakemukseensa sisällytettävä vaatimus siitä, miten päätöstä olisi muutettava, ja vaatimuksen perusteet. Hakemukseen on liitettävä jäljennös siviilipalveluskeskuksen päätöksestä ja selvitys sen tiedoksisaannin ajankohdasta.
5 luku
Kurinpito
29 §
Palvelusrikkomusten tutkintaPalveluspaikan on ryhdyttävä toimenpiteisiin siviilipalvelusmiehen palveluksessa tekemän palvelusrikkomuksen selvittämiseksi. Rikkomuksen johdosta on ryhdyttävä tämän jälkeen asian tutkintaan, jollei asiaa sen vähäpätöisyyden vuoksi jätetä sillensä tai suullisen huomautuksen varaan.
Tutkinnassa on hankittava asian ratkaisemiseksi tarvittava aineisto rikkomuksesta, siitä epäillyn siviilipalvelusmiehen syyllisyydestä ja muista asiaan vaikuttavista seikoista. Tutkinnasta on laadittava pöytäkirja. Tutkinnassa on kuultava siviilipalvelusmiestä. Ennen kuulemista hänelle on ilmoitettava, mistä asiasta ja missä ominaisuudessa häntä kuullaan. Kuulustelukertomus on annettava hänen luettavakseen ja tarkistettavakseen ja siihen on merkittävä hänen huomautuksensa.
Siviilipalvelusmiehellä on ennen kurinpitoasian ratkaisemista varattava tilaisuus tutustua pöytäkirjaan ja muuhun tutkinnassa kertyneeseen aineistoon sekä antaa näiden johdosta selityksensä.
30 §
KurinpitopäätösKurinpitoasiassa on tehtävä kirjallinen päätös, josta on käytävä ilmi:
siviilipalvelusmiehen nimi ja henkilötunnus;
rikkomus, sen tekoaika ja - paikka;
kurinpitorangaistuksen laji ja määrä;
sovelletut lainkohdat;
päätöksen perusteet; sekä
päätöksen päiväys ja tekijä.
Päätökseen on merkittävä sen tiedoksiantoaika. Päätökseen on sisällytettävä muutoksenhakuosoitus.
31 §
Muutoksenhaussa tarvittavat liitteetPalveluspaikan on liitettävä valituskirjelmän yhteydessä valitusviranomaiselle toimitettaviin asiakirjoihin siviilipalvelusmiehen kurinpitopäätös ja todistus päätöksen tiedoksiannosta.
6 luku
Siviilipalvelusvelvollisuuden rikkominen
32 §
Poliisin virka-apu siviilipalvelusvelvollisen toimittamiseksi palvelukseenJos siviilipalvelusvelvollinen jää saapumatta palvelukseen tai lopettaa sen, palveluspaikan on ilman aiheetonta viivytystä pyydettävä sijaintipaikkakunnan poliisilta virka-apua hänen etsimiseksi ja palvelukseen toimittamiseksi. Poliisin on tarvittaessa ryhdyttävä toimenpiteisiin tavoittamatta jääneen siviilipalvelusvelvollisen etsintäkuuluttamiseksi.
Poliisin on viipymättä toimitettava siviilipalvelusvelvollinen palveluspaikkaansa, jollei hän kirjallisesti kieltäydy siviilipalveluksesta tai jollei hänellä ole laillista estettä poissaololleen. Poliisin on toimitettava palveluspaikkaan kieltäytymisilmoitus tai selvitys laillisesta esteestä.
33 §
RikosilmoitusSiviilipalveluskeskuksen ja palveluspaikan on tehtävä rikosilmoitus siviilipalvelusrikoksesta tai täydennyspalvelusrikkomuksesta kirjallisesti. Ilmoituksessa on mainittava siviilipalvelusvelvollisen suorittama ja jäljellä oleva palvelusaika sekä asian tutkimiseen vaikuttavat seikat.
Työministeriön ja palveluspaikan on tehtävä rikosilmoitus siviilipalvelusrikoksesta tai täydennyspalvelusrikkomuksesta kirjallisesti. Ilmoituksessa on mainittava siviilipalvelusvelvollisen suorittama ja jäljellä oleva palvelusaika sekä asian tutkimiseen vaikuttavat seikat.
33 §
RikosilmoitusTyöministeriön ja palveluspaikan on tehtävä rikosilmoitus siviilipalvelusrikoksesta tai täydennyspalvelusrikkomuksesta kirjallisesti. Ilmoituksessa on mainittava siviilipalvelusvelvollisen suorittama ja jäljellä oleva palvelusaika sekä asian tutkimiseen vaikuttavat seikat.
34 §
Tuomioistuimen ja virallisen syyttäjän tiedonantovelvollisuusTuomioistuimen on ilmoitettava siviilipalveluskeskukselle ja sotilasläänin esikunnalle siviilipalvelusrikosta tai täydennyspalvelusrikkomusta koskevassa asiassa tekemästään päätöksestä. Virallisen syyttäjän on annettava vastaava ilmoitus, jos hän tekee siviilipalvelusrikosta tai täydennyspalvelusrikkomusta koskevan päätöksen jättää syyttämättä.
Tuomioistuimen on ilmoitettava työministeriölle siviilipalvelusrikosta tai täydennyspalvelusrikkomusta koskevassa asiassa tekemästään päätöksestä. Virallisen syyttäjän on annettava vastaava ilmoitus, jos hän tekee siviilipalvelusrikosta tai täydennyspalvelusrikkomusta koskevan päätöksen jättää syyttämättä.
34 §
Tuomioistuimen ja virallisen syyttäjän tiedonantovelvollisuusTuomioistuimen on ilmoitettava työministeriölle siviilipalvelusrikosta tai täydennyspalvelusrikkomusta koskevassa asiassa tekemästään päätöksestä. Virallisen syyttäjän on annettava vastaava ilmoitus, jos hän tekee siviilipalvelusrikosta tai täydennyspalvelusrikkomusta koskevan päätöksen jättää syyttämättä.
35 §
Rangaistuslaitoksesta vapauttaminenKun siviilipalvelusrikoksesta vankeusrangaistukseen tuomittu vapautuu rangaistuslaitoksesta rangaistuksensa täysin suorittaneena, hänelle annettavaan vapautumistodistukseen on sen lisäksi, mitä siitä erikseen säädetään, tehtävä merkintä siviilipalvelusvelvollisuuden päättymisestä.
Rangaistuslaitoksen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetun henkilön vapautumisesta siviilipalveluskeskukselle.
Rangaistuslaitoksen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetun henkilön vapautumisesta työministeriölle.
36 §
Ehdonalaisen vapauden päättyminenKun ehdonalaiseen vapauteen siviilipalvelusta suorittamaan päästetty palveluksen päätyttyä kotiutetaan, palveluspaikan on tehtävä hänen vapauspassiinsa merkintä siitä, että rangaistus on ehdonalaisessa vapaudessa täysin suoritettu ja että palvelusvelvollisuus on päättynyt.
7 luku
Erityiset säännökset
37 §
NeuvontavelvollisuusTyöministeriön, siviilipalveluskeskuksen, palveluspaikkojen ja sotilasläänien esikuntien on annettava jokaiselle kutsunnanalaiselle tarpeelliset tiedot mahdollisuudesta hakeutua siviilipalvelukseen ja siviilipalveluksen sisällöstä.
Työministeriön, palveluspaikkojen ja sotilaspiirien esikuntien on annettava jokaiselle kutsunnanalaiselle tarpeelliset tiedot mahdollisuudesta hakeutua siviilipalvelukseen ja siviilipalveluksen sisällöstä.
37 §
NeuvontavelvollisuusTyöministeriön, palveluspaikkojen ja sotilaspiirien esikuntien on annettava jokaiselle kutsunnanalaiselle tarpeelliset tiedot mahdollisuudesta hakeutua siviilipalvelukseen ja siviilipalveluksen sisällöstä.
38 §
Siviilipalvelushakemus ulkomailtaUlkomailla pysyvästi asuva asevelvollinen voi jättää siviilipalvelushakemuksensa myös Suomen lähetystöön tai konsulinvirastoon, jonka on viipymättä toimitettava hakemus sotilasläänin esikuntaan.
Ulkomailla pysyvästi asuva asevelvollinen voi jättää siviilipalvelushakemuksensa myös Suomen lähetystöön tai konsulinvirastoon, jonka on viipymättä toimitettava hakemus sotilaspiiriin.
38 §
Siviilipalvelushakemus ulkomailtaUlkomailla pysyvästi asuva asevelvollinen voi jättää siviilipalvelushakemuksensa myös Suomen lähetystöön tai konsulinvirastoon, jonka on viipymättä toimitettava hakemus sotilaspiiriin.
39 §
Tiedon luovuttaminen täydennyspalvelusvelvollisestaTäydennyspalvelusvelvollisen osalta sotilasläänin esikunnan on ilmoitettava siviilipalveluskeskukselle sen lisäksi, mitä siviilipalveluslain 46 §:n 1 momentissa säädetään, onko hakemus tehty asevelvollisen saatua kutsun kertausharjoituksiin tai kertausharjoituksissa.
Täydennyspalvelusvelvollisen osalta sotilaspiirin on ilmoitettava työministeriölle sen lisäksi, mitä siviilipalveluslain 46 §:n 1 momentissa säädetään, onko hakemus tehty asevelvollisen saatua kutsun kertausharjoituksiin tai kertausharjoituksissa.
39 §
Tiedon luovuttaminen täydennyspalvelusvelvollisestaTäydennyspalvelusvelvollisen osalta sotilaspiirin on ilmoitettava työministeriölle sen lisäksi, mitä siviilipalveluslain 46 §:n 1 momentissa säädetään, onko hakemus tehty asevelvollisen saatua kutsun kertausharjoituksiin tai kertausharjoituksissa.
40 §
Henkilökortin ja lääkärintarkastuskortin säilyttäminenSiviilipalveluslain 46 §:n 2 momentin nojalla siviilipalvelusmiesrekisteristä sotilasläänin esikunnalle siirrettyä siviilipalvelusmiehen henkilökorttia ja lääkärintarkastuskorttia säilytetään sotilasläänin esikunnassa tai sota-arkistossa.
Siviilipalveluslain 46 §:n 2 momentin nojalla siviilipalvelusmiesrekisteristä sotilaspiirin esikunnalle siirrettyä siviilipalvelusmiehen henkilökorttia ja lääkärintarkastuskorttia säilytetään sotilaspiirin esikunnassa tai sota-arkistossa.
40 §
Henkilökortin ja lääkärintarkastuskortin säilyttäminenSiviilipalveluslain 46 §:n 2 momentin nojalla siviilipalvelusmiesrekisteristä sotilaspiirin esikunnalle siirrettyä siviilipalvelusmiehen henkilökorttia ja lääkärintarkastuskorttia säilytetään sotilaspiirin esikunnassa tai sota-arkistossa.
41 §
Esteettömyystodistus passia vartenPalveluspaikka antaa siviilipalvelusmiehelle passia varten tarvittavan esteettömyystodistuksen. Ennen siviilipalveluksen alkamista todistuksen antaa pyydettäessä siviilipalveluskeskus.
Palveluspaikka antaa siviilipalvelusmiehelle passia varten tarvittavan esteettömyystodistuksen. Ennen siviilipalveluksen alkamista todistuksen antaa pyydettäessä siviilipalveluskeskus tai työministeriö.
41 §
Esteettömyystodistus passia vartenPalveluspaikka antaa siviilipalvelusmiehelle passia varten tarvittavan esteettömyystodistuksen. Ennen siviilipalveluksen alkamista todistuksen antaa pyydettäessä siviilipalveluskeskus tai työministeriö.
42 §
Säännösten soveltaminen täydennyspalvelusvelvolliseenTäydennyspalveluksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 1–9, 12, 13 ja 15–26 §:ssä, 27 §:n 1 momentissa, 28 §:n 2 ja 3 momentissa, 29–34 §:ssä ja 37–40 §:ssä säädetään.
Täydennyspalveluksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 1-9, 12-13 ja 15-26 §:ssä, 27 §:n 1 momentissa, 28 §:n 2 ja 3 momentissa ja 29-40 §:ssä säädetään.
42 §
Säännösten soveltaminen täydennyspalvelusvelvolliseenTäydennyspalveluksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä 1-9, 12-13 ja 15-26 §:ssä, 27 §:n 1 momentissa, 28 §:n 2 ja 3 momentissa ja 29-40 §:ssä säädetään.
43 §
VoimaantuloTämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.
Asetuksen voimaantullessa sotilaspiirien esikunnissa vireillä olevat siviilipalvelusvelvollisten lykkäyshakemukset ja palveluskelpoisuuden tarkastukset sekä pääesikunnassa vireillä olevat hakemukset vapauttamisesta siviilipalvelusvelvollisuuden suorittamisesta ulkomaan kansalaisuuden perusteella siirretään viran puolesta työministeriön ratkaistaviksi tai siviilipalveluskeskukselle toimitettaviksi.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
1373/1992
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.
1453/1993
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.
Asetuksen voimaan tullessa työministeriö siirtää viipymättä siviilipalvelusmiesrekisterinsä Vaasan ammatilliselle aikuiskoulutuskeskukselle niiden siviilipalvelusvelvollisten osalta, joiden palvelusvelvollisuus ei ole päättynyt. Sama koskee niitä siviilipalveluskeskuksia, joiden toiminta päättyy asetuksen voimaan tullessa.
Lisäksi työministeriö ja toimintansa päättävät siviilipalveluskeskukset siirtävät keskeneräiset, siviilipalveluskeskuksen toimivaltaan kuuluvat asiat Vaasan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen käsiteltäväksi.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
917/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1994.
759/1997
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
83/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998.
176/1999
Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä helmikuuta 1999.
906/1999
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.
523/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2000.
661/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000.
1301/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.
771/2006
Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä syyskuuta 2006.