Lukuohje ja menetelmäkuvaus
Tämä sivu esittää yksittäisen säädöksen ajantasaisen version. Vihreä laatikko näyttää säännöksen voimaantulopäivän, sininen muutossäädöksen ja punainen kumotun säännöksen.
Valitse päivämääräväli suodattimesta nähdäksesi, mitkä säännökset olivat voimassa tiettynä ajanjaksona. Näytä kumotut -valinta hallitsee kumottujen säännösten näkyvyyttä. Aiemmat sanamuodot -painikkeesta näet pykälän historian.
Muutossäädökset (11)
| Säädös | Voimaan | Huomautus | Muutoskohtia |
|---|---|---|---|
| 394/1991 | 1991-04-01 | 2 | |
| 310/1994 | 1994-05-01 | muutt. 1 ja 4 §:ää | |
| 670/1994 | 1994-08-01 | muutt. 1 ja 4 §:ää | |
| 433/1995 | 1995-04-01 | muutt. väliotsikko ja 21 § | 3 |
| 889/1997 | 1997-09-25 | muutt. 18 §:ää | 1 |
| 1193/1998 | 1999-01-01 | 8 | |
| 233/2000 | 2000-03-01 | muutt. 19 § ja 20 §:ää | |
| 353/2001 | 2001-05-01 | kum. 25 § | 1 |
| 151/2003 | 2003-03-01 | 6 | |
| 149/2006 | 2006-04-01 | 56 | |
| 1233/2007 | 2008-01-01 | muutt. 1 §:ää | 1 |
Opetusministerin esittelystä säädetään opetushallituksesta 25 päivänä tammikuuta 1991 annetun lain (182/91) 1, 3 ja 8 §:n ja 24 päivänä lokakuuta 1986 annetun valtion virkamieslain(755/86) 10 §:n nojalla:
1 §
Opetushallituksesta annetun lain (182/1991) 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua koulutusta on:
perusopetus, esiopetus, lisäopetus, maahanmuuttajille järjestettävä perusopetukseen valmistava opetus ja perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettu koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta;
peruskoulut ja vastaavaa opetusta antavat oppilaitokset;
lukiokoulutus;
ammatilliset oppilaitokset;
ammatillinen peruskoulutus, vammaisille järjestettävä valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus sekä maahanmuuttajille järjestettävä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus;
lukiot, iltalukiot ja vastaavaa opetusta antavat oppilaitokset;
ammatillinen aikuiskoulutus;
kansalais- ja työväenopistot;
vapaa sivistystyö; sekä
kansanopistot;
taiteen perusopetus.
musiikkioppilaitokset;
Opetushallituksesta annetun lain (182/91) 1§:n 2 momentissa tarkoitettuja kouluja ja oppilaitoksia ovat:
peruskoulut ja vastaavaa opetusta antavat oppilaitokset;
ammatilliset oppilaitokset;
lukiot, iltalukiot ja vastaavaa opetusta antavat oppilaitokset;
kansalais- ja työväenopistot;
kansanopistot;
musiikkioppilaitokset;
opintokeskukset;
urheiluopistot;
lastentarhanopettajaopistot;
ammatilliset opettajankoulutuslaitokset;
ammattikasvatushallinnon koulutuskeskus ja Heinolan kurssikeskus; sekä
saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus.
Opetushallituksesta annetun lain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua muuta toimintaa on opiskelijavalintarekisteristä ja ylioppilastutkintorekisteristä annetussa laissa (1058/1998) tarkoitettu opiskelijavalintarekisterinpito, yleisistä kielitutkinnoista annetussa laissa(964/2004) tarkoitetut yleiset kielitutkinnot, suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetussa valtioneuvoston asetuksessa(481/2003) tarkoitetut kielitutkinnot sekä auktorisoiduista kääntäjistä annetussa laissa(1231/2007) tarkoitettu auktorisoidun kääntäjän tutkinto.
Opetushallituksesta annetun lain 1§:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa on myös valtion avustama vapaa sivistystyö, kirjeopetus, ammatillinen neuvontatoiminta sekä oppisopimuskoulutus ja ammatilliset pätevyystutkinnot.
1§
Opetushallituksesta annetun lain (182/91) 1§:n 2 momentissa tarkoitettuja kouluja ja oppilaitoksia ovat:
peruskoulut ja vastaavaa opetusta antavat oppilaitokset;
ammatilliset oppilaitokset;
lukiot, iltalukiot ja vastaavaa opetusta antavat oppilaitokset;
kansalais- ja työväenopistot;
kansanopistot;
musiikkioppilaitokset;
opintokeskukset;
urheiluopistot;
lastentarhanopettajaopistot;
ammatilliset opettajankoulutuslaitokset;
ammattikasvatushallinnon koulutuskeskus ja Heinolan kurssikeskus; sekä
saamelaisalueen ammatillinen koulutuskeskus.
Opetushallituksesta annetun lain 1§:n 2 momentissa tarkoitettua toimintaa on myös valtion avustama vapaa sivistystyö, kirjeopetus, ammatillinen neuvontatoiminta sekä oppisopimuskoulutus ja ammatilliset pätevyystutkinnot.
2 §
Opetushallituksessa on seuraavat toimintayksiköt:
kehittäminen;
laadunhallinta ja seuranta;
toimialapalvelut;
ruotsinkielinen koulutus.
Yleissivistävän koulutuksen linjan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat peruskouluissa, lukioissa sekä niitä vastaavaa opetusta antavissa oppilaitoksissa sekä musiikkioppilaitoksissa annettavaa koulutusta.
Ruotsinkielisen koulutuksen tehtäviin kuuluu muun ohella ruotsinkielisen opetuksen kehittäminen.
Toimintayksikön sisäisestä organisaatiosta ja tehtävistä määrätään opetushallituksen työjärjestyksessä.
2§
Yleissivistävän koulutuksen linjan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat peruskouluissa, lukioissa sekä niitä vastaavaa opetusta antavissa oppilaitoksissa sekä musiikkioppilaitoksissa annettavaa koulutusta.
3§
Ammatillisen koulutuksen linjan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat ammatillista koulutusta, jollei muualla tässä asetuksessa toisin säädetä.
4§
Aikuiskoulutuksen linjan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat ammatillista aikuiskoulutusta, iltalukioita ja lukioiden iltalinjoja, vapaata sivistystyötä sekä opettajien ja lastentarhanopettajien peruskoulutusta.
Lisäksi aikuiskoulutuksen linjalle kuuluvat asiat, jotka koskevat opettajien ja muun kouluhenkilöstön täydennyskoulutuksen yhteensovittamista, ammattikasvatushallinnon koulutuskeskusta sekä Heinolan kurssikeskusta. Opettajien ja muun kouluhenkilöstön täydennyskoulutuksen kehittäminen kuuluu kuitenkin asianomaiselle linjalle.
5§
Ruotsinkielisen koulutuksen linjan tehtävänä on käsitellä asiat, jotka koskevat ruotsinkielistä koulutusta.
6§
Hallinto- ja palvelutoimintoihin kuuluvat viraston sisäistä toimintaa tukevat palvelut sekä henkilöstö- ja taloushallinto, rakentamis- ja kiinteistöasiat, opettaja- ja oppilasasiat sekä oikeudelliset asiat.
7§
Suunnitteluryhmän tehtävänä on viraston johdon apuna koulutuksen määrällisen ja laadullisen suunnittelun sekä kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteensovittaminen sekä opiskelijoiden yhteishaun toteuttaminen.
8§
Edellä 2-5§:ssä mainittujen linjojen, hallinto- ja palvelutoimintojen sekä suunnitteluryhmän tulee niiden käsiteltäviksi kuuluvissa asioissa toimia yhteistyössä keskenään.
9 §
1 momentti on kumottu A:lla 23.2.2006/149.
Opetushallituksen toimintaa ohjaa ja valvoo valtioneuvoston enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama johtokunta.
Valtioneuvosto asettaa opetushallituksen johtokunnan eduskunnan vaalikautta vastaavaksi ajaksi sekä määrää johtokunnan puheenjohtajan ja enintään seitsemän muuta jäsentä. Lisäksi johtokuntaan kuuluvat jäseninä pääjohtaja ja yksi viraston henkilöstön keskuudestaan johtokunnan toimikaudeksi valitsema henkilö. Viimeksi mainitulla jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Valtioneuvosto määrää johtokunnan puheenjohtajan ja enintään kuusi muuta jäsentä. Lisäksi johtokuntaan kuuluvat jäseninä pääjohtaja ja yksi viraston henkilöstön keskuudestaan enintään neljäksi vuodeksi valitsema henkilö. Viimeksi mainitulla jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.
Henkilöstöä edustavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin johtokunnan muilla jäsenillä.
Johtokunnan kokoonpanossa tulee ottaa huomioon molempien kieliryhmien edustus.
Opetusministeriö vahvistaa johtokunnan jäsenten palkkiot.
10 §
Opetushallituksessa on johtokunta, joka osallistuu opetushallituksen strategiseen suunnitteluun ja johtamiseen sekä seuraa ja arvioi opetussuunnitelmien perusteiden kehittämistarpeita.
Johtokunnan tehtävänä on:
päättää opetushallituksen toimintalinjoista ottaen huomioon opetusministeriön opetushallinnolle asettamat tavoitteet;
päättää tulo- ja menoarvioehdotuksesta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta;
ohjata ja valvoa virastolle asetettujen tavoitteiden toteutumista;
antaa ne viraston toimivaltaan kuuluvat määräykset ja ohjeet, joita se ei ole siirtänyt pääjohtajan tai viraston muun virkamiehen annettavaksi;
antaa lausunto ylijohtajan, hallintojohtajan, suunnittelujohtajan ja johtajan nimitysasiassa; sekä
käsitellä muita viraston kannalta merkittäviä asioita.
Johtokunnan tehtävänä on:
osallistua opetushallituksen toiminnan kehittämiseen;
hyväksyä opetushallituksen toiminta- ja taloussuunnitelma, talousarvioehdotuksen valmistelun suuntaviivat sekä muut periaatteellisesti merkittävät tai laajakantoiset suunnitelmat ja toiminnan suuntaviivat;
seurata ja arvioida opetussuunnitelmien perusteiden uudistamista ja kehittämistä;
ratkaista opetushallitukselle kuuluvat koulutuspoliittisesti erityisen merkittävät ja laajakantoiset asiat; sekä
hyväksyä ja allekirjoittaa yhdessä pääjohtajan kanssa opetushallituksen tilinpäätös ja toimintakertomus niihin liittyvine asiakirjoineen.
10§
Johtokunnan tehtävänä on:
päättää opetushallituksen toimintalinjoista ottaen huomioon opetusministeriön opetushallinnolle asettamat tavoitteet;
päättää tulo- ja menoarvioehdotuksesta sekä toiminta- ja taloussuunnitelmasta;
ohjata ja valvoa virastolle asetettujen tavoitteiden toteutumista;
antaa ne viraston toimivaltaan kuuluvat määräykset ja ohjeet, joita se ei ole siirtänyt pääjohtajan tai viraston muun virkamiehen annettavaksi;
antaa lausunto ylijohtajan, hallintojohtajan, suunnittelujohtajan ja johtajan nimitysasiassa; sekä
käsitellä muita viraston kannalta merkittäviä asioita.
11 §
Johtokunta on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtaja sekä vähintään neljä muuta jäsentä on läsnä.
Johtokunnan kokouksessa päätetään asiat erimielisyyden sattuessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, jota kokouksen puheenjohtaja on kannattanut. Vaaleissa asia ratkaistaan tällöin kuitenkin arvalla.
Johtokunta vahvistaa tarkemmat määräykset asiain käsittelystä johtokunnassa.
12§
Muutoksenhakuasioita käsittelevään istuntoon ottavat osaa hallintojohtaja puheenjohtajana sekä kunkin linjan ylijohtaja. Istunto on päätösvaltainen, kun kaikki istunnon jäsenet ovat läsnä.
Mikäli kukaan 1 momentissa mainituista virkamiehistä ei ole suorittanut oikeustieteen kandidaatin tutkintoa, johtokunta määrää viraston henkilöstön keskuudesta lisäksi yhden oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneen henkilön istunnon jäseneksi ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen.
Edellä 1 momentissa mainitun virkamiehen ollessa estynyt, osallistuu istuntoon hänen sijaisenaan 22§:ssä tarkoitettu virkamies.
Jos istunnossa ilmenee erimielisyyttä asian ratkaisemisesta, päätetään asia äänestämällä noudattaen samaa menettelyä kuin monijäsenisessä tuomioistuimessa.
13 §
Opetushallituksen päällikkönä on pääjohtaja. Jokaista toimintayksikköä johtaa ylijohtaja tai ylijohtajaan rinnastettava muu johtaja siten kuin työjärjestyksessä määrätään. Mitä jäljempänä säädetään ylijohtajasta, koskee myös muita toimintayksiköiden johtajia. Lisäksi opetushallituksessa on muuta toiminnan edellyttämää henkilökuntaa.
Opetushallituksen päällikkönä on pääjohtaja. Linjojen päällikköinä ovat ylijohtajat. Lisäksi opetushallituksessa on hallintojohtaja, suunnittelujohtaja, johtajia, opetusneuvoksia, kouluneuvoksia, yli-insinöörejä, yliarkkitehti, ylitarkastajia sekä muuta virkasuhteessa ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
13§
Opetushallituksen päällikkönä on pääjohtaja. Linjojen päällikköinä ovat ylijohtajat. Lisäksi opetushallituksessa on hallintojohtaja, suunnittelujohtaja, johtajia, opetusneuvoksia, kouluneuvoksia, yli-insinöörejä, yliarkkitehti, ylitarkastajia sekä muuta virkasuhteessa ja työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.
14 §
Pääjohtaja johtaa opetushallitusta ja vastaa siitä, että opetushallituksen tehtävät hoidetaan tehokkaasti ja tuloksellisesti. Pääjohtaja vastaa opetushallitukselle asetettujen tulostavoitteiden saavuttamisesta. Pääjohtaja toimii opetushallituksen toiminnan ja opetushallituksen toimialaan kuuluvan koulutuksen kehittämisen kannalta merkittävien ratkaisujen ja ehdotusten valmistelussa sekä 10 §:ssä tarkoitetuissa asioissa yhteistyössä johtokunnan kanssa.
Pääjohtaja johtaa opetushallitusta ja vastaa siitä, että opetushallituksen tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti. Lisäksi hän huolehtii johtokunnan päätösten toimeenpanosta.
Ylijohtajat johtavat yksiköidensä toimintaa ja avustavat pääjohtajaa opetushallituksen johtamisessa työjärjestyksessä määrätyllä tavalla sekä vastaavat johdettavinaan olevien yksiköiden toiminnalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta.
Ylijohtajat sekä hallintojohtaja ja suunnittelujohtaja avustavat pääjohtajaa opetushallituksen johtamisessa sekä vastaavat johdettavakseen kuuluvan linjan tai muun yksikön toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta.
Johtaessaan opetushallituksen toimintaa tulee pääjohtajan ja ylijohtajien edistää opetuksen ja koulutuksen korkealaatuisuutta ja tehokasta järjestämistä opetukselle ja koulutukselle säädettyjen tavoitteiden saavuttamista sekä valtioneuvoston ja opetusministeriön asettamien koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamista.
14§
Pääjohtaja johtaa opetushallitusta ja vastaa siitä, että opetushallituksen tehtävät hoidetaan tehokkaasti, taloudellisesti ja tuloksellisesti. Lisäksi hän huolehtii johtokunnan päätösten toimeenpanosta.
Ylijohtajat sekä hallintojohtaja ja suunnittelujohtaja avustavat pääjohtajaa opetushallituksen johtamisessa sekä vastaavat johdettavakseen kuuluvan linjan tai muun yksikön toiminnan kehittämisestä ja tuloksellisuudesta.
15 §
Pääjohtaja ratkaisee opetushallituksessa ratkaistavat asiat, joita ei ole säädetty johtokunnan tai muun virkamiehen ratkaistaviksi tai työjärjestyksessä määrätty opetushallituksen muun virkamiehen ratkaistaviksi.
Opetushallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, istunto, pääjohtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on säädetty tai määrätty.
Pääjohtaja:
vahvistaa opetushallituksen työjärjestyksen ja taloussäännön;
hyväksyy opetushallituksen talousarvioehdotuksen ja ehdotuksen alustaviksi tulostavoitteiksi esitettäviksi opetusministeriölle; sekä
hyväksyy ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yhdessä johtokunnan kanssa.
Johtokunnassa ja istunnossa käsiteltävät asiat ratkaistaan esittelystä.
Opetushallituksen on laadittava perusopetuslaissa, lukiolaissa (629/1998) ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa(630/1998) tarkoitetut opetushallituksen päätökset opetussuunnitelmien perusteista siten, että ne ovat yhdenmukaisia valtioneuvoston ja opetusministeriön hyväksymien koulutuspoliittisten tavoitteiden sekä koulutusjärjestelmää ja opetuksen tavoitteita koskevien päätösten kanssa.
Työjärjestyksessä määrätään, mitkä muut asiat ratkaistaan esittelystä.
Asiat ratkaistaan opetushallituksessa esittelystä. Työjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että opetushallituksen muuta sisäistä hallintoa kuin henkilöstön palvelussuhdetta ja sen ehtoja koskevat asiat saadaan ratkaista ilman esittelyä.
15§
Opetushallitukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtokunta, istunto, pääjohtaja tai muu virkamies, jolle sellainen toimivalta on säädetty tai määrätty.
Johtokunnassa ja istunnossa käsiteltävät asiat ratkaistaan esittelystä.
Työjärjestyksessä määrätään, mitkä muut asiat ratkaistaan esittelystä.
16§
Pääjohtaja ratkaisee asiat, joita ei säädetä tai määrätä johtokunnan, istunnon tai muun virkamiehen ratkaistavaksi.
17 §
Pääjohtaja tai ylijohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistavana.
Pääjohtaja, ylijohtaja, hallintojohtaja tai suunnittelujohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistavana.
17§
Pääjohtaja, ylijohtaja, hallintojohtaja tai suunnittelujohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen asian, joka muutoin olisi hänen alaisensa ratkaistavana.
18 §
Yleisenä kelpoisuusvaatimuksena opetushallituksen virkoihin on sellainen taito ja kyky, jota virkaan kuuluvien tehtävien menestyksellinen hoitaminen edellyttää.
Lisäksi vaaditaan:
pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto, perehtyneisyys opetus- ja sivistystoimeen ja hallintoon sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä perehtyneisyys opetustoimeen;
ylijohtajalta ylempi korkeakoulututkinto ja hyvä perehtyneisyys viran tehtäväalaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;
ylijohtajalta ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys linjan toimialaan kuuluvaan opetustoimeen;
opetusneuvokselta ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys opetustoimeen;
hallintojohtajalta ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin;
kouluneuvokselta ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin; sekä
suunnittelujohtajalta ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys opetustoimeen sekä suunnittelu- ja kehittämistehtäviin;
yli-insinööriltä, yliarkkitehdiltä, ylitarkastajalta ja lakimieheltä soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
johtajalta ja opetusneuvokselta ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys opetustoimeen;
Lisäksi vaaditaan:
pääjohtajalta ylempi korkeakoulututkinto sekä riittävä perehtyneisyys opetustoimeen;
ylijohtajalta ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys linjan toimialaan kuuluvaan opetustoimeen;
hallintojohtajalta ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin;
suunnittelujohtajalta ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys opetustoimeen sekä suunnittelu- ja kehittämistehtäviin;
johtajalta ja opetusneuvokselta ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys opetustoimeen;
määräaikaiselta opetusneuvokselta ylempi korkeakoulututkinto sekä hyvä perehtyneisyys käytännön opetustyöhön, työelämään tai alan tutkimustoimintaan;
kouluneuvokselta ylempi korkeakoulututkinto sekä perehtyneisyys hallinnollisiin tehtäviin; sekä
yli-insinööriltä, yliarkkitehdiltä ja ylitarkastajalta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.
Sen estämättä, mitä 2 momentin 6 ja 9 kohdassa säädetään virkaan soveltuvasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta, merenkulkuopetusta käsittelevän opetusneuvoksen ja ylitarkastajan virkaan tuottaa kelpoisuuden myös merikapteeninkirja.
Sen estämättä, mitä 2 momentin 5 ja 8 kohdassa säädetään virkaan soveltuvasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta, merenkulkuopetusta käsittelevän opetusneuvoksen ja ylitarkastajan virkaan tuottaa kelpoisuuden myös merikapteeninkirja.
Ruotsinkielisen koulutuksen linjalle sijoitetulla virkamiehellä tulee olla säädetyn suomen kielen taidon lisäksi sellainen ruotsin kielen taito kuin virkamieheltä ruotsinkielisellä virka-alueella vaaditaan.
19 §
Pääjohtajan nimittää valtioneuvosto. Opetusministeriö nimittää toimintayksikön päällikkönä toimivan ylijohtajan ja johtajan. Pääjohtaja nimittää tai ottaa muun henkilöstön, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
Pääjohtajan, ylijohtajan, hallintojohtajan ja suunnittelujohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Ylijohtaja, hallintojohtaja ja suunnittelujohtaja nimitetään johtokunnan annettua asiasta lausunnon.
19§
Pääjohtajan, ylijohtajan, hallintojohtajan ja suunnittelujohtajan nimittää tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä. Ylijohtaja, hallintojohtaja ja suunnittelujohtaja nimitetään johtokunnan annettua asiasta lausunnon.
Johtajat nimittää opetusministeriö johtokunnan annettua asiasta lausunnon.
Muut virkamiehet nimittää ylijohtaja, hallintojohtaja tai suunnittelujohtaja kukin toimialansa osalta. Virkanimitykset esittelee hallintojohtaja tai hänen määräämänsä.
Edellä 1 momentissa mainitut virat täytetään niitä haettavaksi julistamatta.
20 §
Pääjohtajalle virkavapauden myöntää opetusministeriö. Virkavapauden, joka kestää yli vuoden eikä perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen, myöntää kuitenkin valtioneuvosto.
Enintään kuukauden mittaisen lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden pääjohtajalle myöntää kuitenkin hänen sijaisensa.
Enintään kuukauden mittaisen lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden pääjohtajalle myöntää kuintenkin hänen sijaisensa.
Ylijohtajalle virkavapauden myöntää pääjohtaja.
Tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle virkavapauden myöntää pääjohtaja. Tällaiselle virkamiehelle virkavapauden, joka kestää yli vuoden eikä perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen, myöntää kuitenkin opetusministeriö.
Virkavapauden myöntämisestä muille kuin 1 ja 2 momentissa mainituille virkamiehille määrätään työjärjestyksessä.
Muulle virkamiehelle virkavapauden myöntää se, joka nimittää virkamiehen virkaan, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Johtajalle virkavapauden myöntää kuitenkin pääjohtaja.
20§
Pääjohtajalle virkavapauden myöntää opetusministeriö. Virkavapauden, joka kestää yli vuoden eikä perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen, myöntää kuitenkin valtioneuvosto.
Enintään kuukauden mittaisen lakiin tai virkaehtosopimukseen perustuvan virkavapauden pääjohtajalle myöntää kuintenkin hänen sijaisensa.
Tasavallan presidentin nimittämälle virkamiehelle virkavapauden myöntää pääjohtaja. Tällaiselle virkamiehelle virkavapauden, joka kestää yli vuoden eikä perustu lakiin tai virkaehtosopimukseen, myöntää kuitenkin opetusministeriö.
Muulle virkamiehelle virkavapauden myöntää se, joka nimittää virkamiehen virkaan, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Johtajalle virkavapauden myöntää kuitenkin pääjohtaja.
21 §
Virkamiehen nimittää määräajaksi tai muutoin rajoitetuksi ajaksi virkasuhteeseen se viranomainen tai virkamies, joka myöntää virasta vastaavaksi ajaksi virkavapauden, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
Virkaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää virkavapauden, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
Pääjohtajan viran ollessa avoinna sen hoidosta päättää opetusministeriö enintään vuodeksi ja valtioneuvosto yli vuodeksi.
Pääjohtajan avoimen viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta enintään vuodeksi päättää opetusministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvosto. Muun avoimen viran väliaikaisen hoitajan ottaa sama viranomainen tai virkamies, joka määrää viransijaisen, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
21§
Virkaan kuuluvien tehtävien hoitamisesta virkavapauden aikana päättää se viranomainen tai virkamies, joka myöntää virkavapauden, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
Pääjohtajan avoimen viran väliaikaisen hoitajan ottamisesta enintään vuodeksi päättää opetusministeriö ja yli vuodeksi valtioneuvosto. Muun avoimen viran väliaikaisen hoitajan ottaa sama viranomainen tai virkamies, joka määrää viransijaisen, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.
22 §
Pääjohtajan estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimii opetusministeriön määräämä ylijohtaja.
Pääjohtajan estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimii opetusministeriön määräämä opetushallituksen virkamies.
Ylijohtajan sijaisen määrää pääjohtaja.
Ylijohtajan sekä hallintojohtajan ja suunnittelujohtajan sijaisen määrää pääjohtaja.
22§
Pääjohtajan estyneenä ollessa hänen sijaisenaan toimii opetusministeriön määräämä opetushallituksen virkamies.
Ylijohtajan sekä hallintojohtajan ja suunnittelujohtajan sijaisen määrää pääjohtaja.
23 §
Tarkemmat määräykset toimintayksiköiden ja henkilöstön tehtävistä ja toimivallasta sekä asioiden käsittelemisestä ja toiminnan muusta järjestelystä annetaan työjärjestyksessä ja tarvittaessa taloussäännössä.
Tarkemmat määräykset sisäisestä työnjaosta, linjojen ja yksiköiden yhteistoiminnasta sekä virkamiesten tehtävistä annetaan työjärjestyksessä sekä tarvittaessa tiliohjesäännössä.
Työjärjestyksen ja taloussäännön hyväksyy pääjohtaja. Ennen päätöksen tekemistä on kuultava ylijohtajia.
Työjärjestyksen ja tiliohjesäännön hyväksyy pääjohtaja. Ennen päätöksen tekemistä on ylijohtajia, hallintojohtajaa ja suunnittelujohtajaa kuultava.
23§
Tarkemmat määräykset sisäisestä työnjaosta, linjojen ja yksiköiden yhteistoiminnasta sekä virkamiesten tehtävistä annetaan työjärjestyksessä sekä tarvittaessa tiliohjesäännössä.
Työjärjestyksen ja tiliohjesäännön hyväksyy pääjohtaja. Ennen päätöksen tekemistä on ylijohtajia, hallintojohtajaa ja suunnittelujohtajaa kuultava.
24 §
Mitä tässä asetuksessa säädetään virkamiehistä on soveltuvin osin voimassa myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöön.
25§
Pääjohtajaa, ylijohtajaa, hallintojohtajaa ja suunnittelujohtajaa syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.
26 §
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1991.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa opetusministeriö voi hyväksyä yhtäaikaa tämän asetuksen kanssa voimaan tulevan työjärjestyksen sekä nimittää, siirtää ja ottaa asetuksen voimaantulosta lukien ne virkamiehet, jotka muutoin kuuluisivat ylijohtajien, hallintojohtajan tai suunnittelujohtajan nimitettäviksi tai otettaviksi, ottaa työsopimussuhteisen henkilökunnan sekä tarvittaessa määrätä viran väliaikaisen hoitajan, myöntää virkamiehelle virkavapauden ja määrätä viransijaisen, päättää virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien sijoittamisesta sekä tarvittaessa määrätä yksiköiden ja niiden alayksiköiden johtamisesta. Virkoja ensimmäistä kertaa täytettäessä niitä ei tarvitse julistaa haettaviksi. Ylijohtajan, hallintojohtajan, suunnittelujohtajan ja johtajan virat voidaan ensimmäisellä kerralla täyttää ilman johtokunnan asiasta antamaa lausuntoa.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa opetusministeriö voi hyväksyä yhtäaikaa tämän asetuksen kanssa voimaan tulevan työjärjestyksen sekä nimittää ja siirtää asetuksen voimaantulosta lukien ne virkamiehet, jotka muutoin kuuluisivat johtokunnan, ylijohtajien, hallintojohtajan tai suunnittelujohtajan nimitettäväksi, ottaa työsopimussuhteisen henkilökunnan sekä tarvittaessa määrätä viran väliaikaisen hoitajan, myöntää virkamiehelle virkavapauden ja määrätä viransijaisen, päättää virkojen ja työsopimussuhteisten tehtävien sijoittamisesta sekä tarvittaessa määrätä yksiköiden ja niiden alayksiköiden johtamisesta. Virkoja ensimmäistä kertaa täytettäessä niitä ei tarvitse julistaa haettaviksi.
27 §
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa ammattikasvatushallituksen ja kouluhallituksen vakinaisen tai tilapäisen viran haltija, joka täyttää aikaisemmin voimassa olleiden säännösten mukaiset kelpoisuusvaatimukset, on edelleen kelpoinen tämän asetuksen mukaisiin vastaaviin tai lähinnä vastaaviin virkoihin.
394/1991
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1991.
310/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
670/1994
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1994.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
433/1995
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.
889/1997
Tämä asetus tulee voimaan 25 päivänä syyskuuta 1997.
Täytettäessä virkaa, joka on julistettu haettavaksi ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita kelpoisuusvaatimuksia.
1193/1998
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.
Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
233/2000
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
353/2001
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2001.
151/2003
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003.
Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleen asetuksen nojalla annetun työjärjestyksen määräykset, jotka eivät ole vastoin tätä asetusta, ovat voimassa siihen asti, kunnes tämän asetuksen mukainen työjärjestys tulee voimaan.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
149/2006
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2006.
Nykyiset ylijohtajat, suunnittelujohtaja ja hallintojohtaja säilyttävät kelpoisuutensa tämän asetuksen mukaisiin toimintayksikön päällikkönä toimivan ylijohtajan ja johtajan virkoihin. Muut virkamiehet siirretään ilman hakumenettelyä vastaaviin tai lähinnä vastaaviin tehtäviin.
Nykyisten säännösten mukaan asetetun johtokunnan toimikausi päättyy, kun tämän asetuksen mukainen johtokunta on asetettu.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
1233/2007
Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.